Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Helsingissä kaikki ruotsinkieliset pääsevät haalutessaan lukioon, suomenkielisiä jää n. 400 ilman lukiopaikkaa.
Ruotsinkielinen oppilas on tärkeämpi kuin suomenkielinen. Ruotsinkielisen on tärkeämpää saada korkeakoulutusta, suomenkielinen kelpaa amikseen vaikka suomenkielinen on parempi koulussa.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Helsingissä kaikki ruotsinkieliset pääsevät haalutessaan lukioon, suomenkielisiä jää n. 400 ilman lukiopaikkaa.
Ruotsinkielinen oppilas on tärkeämpi kuin suomenkielinen. Ruotsinkielisen on tärkeämpää saada korkeakoulutusta, suomenkielinen kelpaa amikseen vaikka suomenkielinen on parempi koulussa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mainitsepa lähteesi, jonka mukaan kauppatieteellisten yliopisto-/korkeakoulujen aloituspaikkajakauma on 20-80 (prosenttien kantaluvut mainiten). Mitkä yliopistot/korkeakoulut ovat tässä tilastossa mukana? Erikielisten yksiköiden tiedoista selviävät sisäänottomäärät, ja myös, paljonko ruotsinkielisissä on äidinkieltään suomalaisia ja päinvastoin.
Pientä apua laskelmiisi. Ruotsinkielistä kauppatieteelistä yliopisto-opetusta antavat Svenska Handelshögskolan (myös vähän Vaasassa) ja Åbo Akademi. Suomenkielistä löytyy Helsingistä (ml. Mikkeli; myös TKK), Turusta, Lappeenrannasta (myös kolmannes tuotantotalouden osastosta), Kuopiosta, Joensuusta, Vaasasta, Oulusta ja Rovanniemeltä. Joku saatoi unohtuakin.
Palataan sitten prosenttilaskuoppiin.
Jyväskylän yliopisto ainakin unohtui edellisestä listasta.
Vuonna 2002:
Hanken hyväksyttyjä 275
sis.pääsyprosentti 44%
Åbo Akademi hyv. 131
sis.pääsyprosentti 48%
Suomenkielisten määrä 8285
hyväsyttyjen määrä 1773
Suomenkielisten hyväksymisprosentti 1773/8285 = 21%
Näiden etuisuuksien päälle tulevat ruotsinkielisten helpotettu mahdollisuus opiskella suomenkielisessä opinahjossa. Heidän ei nimittäin tarvitse osoitaa suomenkielentaitojaan missään kielikokeessa, päinvastoin kuten suomenkielisen tarvitee hakiessaan ÅA:iin tai Hankenille.
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot
toimiva linkki
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
... vaan laskemaan, esim. vuoden 2003 luvuista, montako prosenttia paremmat mahdollisuudet ruotsinkielisillä on pelkän kielensä perusteella. Se prosenttilasku pitäisi kyllä hallita jopa alle amistasolla kielestä riippumatta. Ilman sitä on tuskin edellytyksiä yliopisto-opiskeluun vähänkään laskentoa (ei siis matematiikkaa) edellyttävällä alalla.
Harjoitustehtävä:
a) Virkamies M.T.T. Meikäläisen vuosipalkka koostuu peruspalkasta x ja viidestä p-prosenttisesta ikälisästä. Ikälisistä kolme ensimmäistä lasketaan peruspalkasta x, ja loput kaksi edellisistä ikälisistä kertyneestä palkasta. Mikä on Meikäläisen nykyinen vuosipalkka?
b) Sama muuten, mutta S.V.D. Pellisen alkupalkka on kielitaitolisän vuoksi 2 % korkeampi. Mikä on Pellisen nykyinen vuosipalkka?
c) Paljonko M:n ja S:n palkat eroavat suhteellisesti toisistaan vuosittain vuosina 0-5?
... mielenkiinnolla Svedupetterin "tieteellisiä" laskelmia: sekä Taavin harjoitustehtäviin että itse asiaan.