tarvitsisin hieman viisaampien apua :S vanhat väärinmenneet tehtävät kummittelee, ja nyt ne pitäisi saada oikein menemään, koska koe tulossa..
Eli jos joku osaisi auttaa seuraavissa:
Millainen reaktioyhtälä syntyy, kun 1 mooli bromia reagoi 1 moolin sykloheksaanin ja syklohekseenin kanssa? Ei itellä oikeen sytytä :D
pitääkö paikkaansa, että tolueeni ja syklohekseeni reagoivat helposti bromin kanssa, koska kaksois- ja kolmoissidokset aukeavat helposti?
Sitten vielä, miksi sykloheksaanin ja bromin välisessä reaktiossa vesikerros muuttuu happamaksi, ja miten sen voisi osoittaa kokeellisesti?
Eli jos joku osaisi auttaa seuraavissa:
Millainen reaktioyhtälä syntyy, kun 1 mooli bromia reagoi 1 moolin sykloheksaanin ja syklohekseenin kanssa? Ei itellä oikeen sytytä :D
pitääkö paikkaansa, että tolueeni ja syklohekseeni reagoivat helposti bromin kanssa, koska kaksois- ja kolmoissidokset aukeavat helposti?
Sitten vielä, miksi sykloheksaanin ja bromin välisessä reaktiossa vesikerros muuttuu happamaksi, ja miten sen voisi osoittaa kokeellisesti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
se eka juttu on sellanen että siinä syntyy bromi-sykloheksaania sekä vetybromidia. Myös dibromi-sykloheksaania syntyy ja riippuu tehtävän annosta kysytäänkö sitä. Määritteenä voi olla jotain tyyliin lopputuotteiden määristä ja pitää päätellä että myös dibromi-sykloheksaania syntyy.
toisessa ensinnäkään syklohekseenissä ja tolueenissä ei ole kolmoissidoksia. tolueeni rakentuu bentseenirenkaasta joka reagoi hyvin huonosti, mutta vety voi korvautua tietyissä oloissa. myös tolueenin CH3 osa voi reagoida. syklohekseenissä kaksoissidos on reaktioherkkä kohta joka reagoi bromin kanssa.
kolmannessa se syntyvä vetybromidi on vahva happo joten varmasti tajuat mitä se tarkoittaa. ja osoitamiseen nyt varmasti riittä fenoliftaleeni.
Kiitos vastauksestasi. Vielä tuosta bromin kanssa reagoinnista. Eli siis jos on heksaani, tolueeni, sykloheksaani ja syklohekseeni, niin niistä helposti bromin kanssa siis reagoi syklohekseeni kaksoissidoksensa vuoksi ja sitten vielä mikä muu?
Palaako osa noista samoista aineista nokeavalla liekillä, koska osassa kyseisistä hiilivedyissä on runsaasti hiiliatomeja vetyatomeihin verrattuna, jolloin sitten osa vedustä palaa vedeksi mutta osa sitten muodostaa hiiltä josta tulee sitten se nokeava savu poltettaessa?
Kaikki neljä reagoivat bromin kanssa osa vain paremmin ja osa huonommin. Alkeenit eli kaksoissidoksen omaavat aineet reagoivat helposti koska kaksoissidos on reaktioherkkä. Alkeenit taas reagoivat myös, mutta hivenen heikommin ja tapahtuu vedyn korvautumista. Tolueeni on bentseenirengas jossa on kiinni metyyliryhmä eli aine on metyylibentseeni. Bentseenirengas on erittäin pysyvä, joka reagoi hyvin huonosti. Vedyn korvautumista saattaa tapahtua niin kuin siinä metyyliryhmässä, mutta ei mitenkään erityisesti, mutta teoriassa mahdollista.
Ja tuo palaminen SIIS hiilivety happi = vesi hiilidioksidi. En tiedä sitten mitä tarkoitat
"Palaako osa noista samoista aineista",
tuolla lausella. Jos tarkoitat lopputuotteiden eli niiden bromi yhdisteiden palamista niin se onkin jo eri juttu. Siitä noesta en tiedä, sillä yleensä hiilidioksidi menee kaasuksi ja vesi nesteeksi tai höyryksi. Voihan siitä jotain nokeakin syntyä mutta en usko.