Tieteellistä pohdintaa vetytaloudesta.

Olisiko tämä lisäosa se mitä haet.

"Google Scholar on yhdysvaltalaisen Googlen tuottama maksuton hakupalvelu, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Palvelu avattiin 18. marraskuuta 2004, ja se on nykyisin käytettävissä neljällätoista eri kielellä, myös suomeksi"

Vetynarsisti on kumman hiljaa tästä tutkimuksesta vaikka itse nimenomaan kaipaa faktatietoa.

Tässä on hyvin selkeästi selitetty miksi vetyhenkilöautot ovat todella ongelmallisia ja tuskin tulevat yleistymään.

Vetyautossa ei ole tulevaisuutta - 10 syytä miksi

https://www.youtube.com/watch?v=NBt1tc80vag

Sähköautojen vetyauto jakso tarjoaa myös paljon tietoa.

https://www.youtube.com/watch?v=4D8Tw4npFvw

ja myös erillinen kommenttiraita vetyauto jaksoon.

https://www.youtube.com/watch?v=y6oHGigmKUA

Vety ja tuulienergia.

https://windenergyireland.com/images/files/final-hydrogen-and-wind-energy-report.pdf?fbclid=IwAR08EL8xHsL-q_-HedfjqnVBOE639T1RMYULomXQNs7wBQFYdHviT1UezD4

Vedyn tuotantoketjusta ja varastoinnista.

https://export.arxiv.org/pdf/2008.07611?fbclid=IwAR1YCazijfMJntUtazISQ9GBjmv-cUfWp5qHcNJBx_6kbOHS-xj1LTtWVqM

Ohessa hieman taloustiteellistä ... "$11 trillion investment" .... informaatiota sen suhteen miten vihreään vetytalouteen ollaan investoimassa tietyllä aikajanalla ... oletettavasti triljoonainve$toijilla on laskutikut teknologian suhteen ihan hyvin hallussa.

.

"Why green hydrogen is the renewable energy source to watch in 2021"

"Bloomberg NEF estimates that an $11 trillion investment in production and storage worldwide through 2050 and more electricity than the world generates now to have green hydrogen meet a quarter of the world's energy needs."

"Green hydrogen solves "a number of problems" when trying to de-carbonize the energy and industrial sectors, Randy Bell, director of the Global Energy Center at the Atlantic Council, a nonpartisan think tank, told ABC News."

- https://abcnews.go.com/Technology/green-hydrogen-renewable-energy-source-watch-2021/story?id=74128340


;-)

Artikkeleita tutkijalta monipuolisesti mitkä ovat vedyn heikkoudet ja vahvuudet.

https://www-linkedin-com.translate.goog/pulse/clean-hydrogen-ladder-v40-michael-liebreich/?_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp

https://about-bnef-com.translate.goog/blog/liebreich-separating-hype-from-hydrogen-part-one-the-supply-side/?_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp

https://about-bnef-com.translate.goog/blog/liebreich-separating-hype-from-hydrogen-part-two-the-demand-side/?_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp

Hyvää pohdintaa paljon vedystä tieteellisesti. Valmistus, kuljetus, kustannukset, vetytekniikasta yleisesti, ominaisuudet, vedyn vaarat, Suomen puretuista vetytankkausasemista, vedyn lainsäädäntö jne.

https://core.ac.uk/download/pdf/196554128.pdf

Lyhyt pohdinta vetytalouden haasteista.

https://energiaa.vamk.fi/tulevaisuus/vedyn-haasteet-ja-mahdollisuudet-energiantuotannossa/?fbclid=IwAR1yhKDM6rpcl_5Wdis-8Zk3xAC56BktwEu2qvyhzBCdxBv9lK4PYuQnzwg

Epätieteellistä tietoa vetyautoilusta ja perusteluita miksi vetyautot eivät tule menestymään.

https://liikkeessa.autokeskus.fi/vetysähköauto-vaihtoehto-vähäpäästöiseen-autoiluun

Mietteitä kuinka vety energiana on melko tehotonta kun mietitään kokonaisuutta "syntymästä hautaan".

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18669498/vety-on-todellisuudessa-melko-tehotonta-energiaa-muuntoprosessien-takia-

Tutkimus vetymoottorien maailmasta henkilöautoissa.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/163457/LehtoJoonas.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Espoon kaupungin tieteellistä pohdintaa vedystä.

https://admin.espoo.fi/sites/default/files/2024-12/Espoon-vetytalousselvitys-2024.pdf

HIC ominaisuus saa hieman taloudellisesti kannattavat vetyprojektit taas miinusmerkkisiksi. HIC on käytännössä materiaalien haurastumista kun niihin tulee mikroskooppisia halkeamia jolloin vety vuotaa läpi. On kallista uusia vetykomponentteja kun ovat erikoisvalmisteisia, jotta pitävät hyvin pieniatomisen vedyn sisällään ettei karkaa.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17696132/vetytalouden-suuri-haaste-on-nimelta-hic-ominaisuus-

Tämän artikkelin perusteella vetyliikenteessä on merkittäviä ongelmia.

https://liikkeessa.autokeskus.fi/vetysähköauto-vaihtoehto-vähäpäästöiseen-autoiluun

Tässä Ylen podcastissa on kerrottu vetytalouden merkittävistä ongelmista ja miksi se on käytännössä toistaiseksi utopiaa jotta VIHREÄÄ vetyä riittäisi kasvavaan kysyntään. Aivan liikaa ongelmia kun otetaan kokonaisuus huomioon. Vaikka otsikko viittaa valkoiseen vetyyn maan uumenissa, niin siinä kerrotaan myös kaikenlaisia VIHREÄN vedyn ongelmista että miksi laajan vetytalouden pystyyn saaminen ja ylläpito on kallista sekä hankalaa. On siis hienoja teorioita paperilla vetytaloudesta, mutta asiantuntija kertoo myös kattavasti myös niistä ongelmista että miksi vetytalous nykytekniikalla käytännössä epäonnistuu.

"Yllättävä löytö maan alta: nopeimmat poraavat jo uutta päästötöntä polttoainetta – geologista vetyä."
https://areena.yle.fi/1-75943719

Vedyn energiatiheys on 33 kWh/kg. Kilo nestemäistä vetyä on tilavuudeltaan 14 litraa.
Vetyautoissa käytetyllä polymeeripolttokennolla vetykilosta saadaan 15 kWh sähköä.
Vetyauto on sarjahybridi, jossa ajoakkua lataa polttomoottorin sijasta polttokenno. Siinä on siis ihan samanlainen sähkömoottori ja akku elektronisine järjestelmineen kuin akkusähköautoissa. Tämän päälle vetytankit ja polttokenno apujärjestelmineen.
Ihanneolosuhteissa sähköautot voivat päästä kulutuslukemiin 15 kWh/100 km. Vetyauton kulutuslukema on siis parhaimmillaan luokkaa 1 kg/100 km tai litroina 14 l/100.
Jos vetyä tuotetaan elektrolyysiä käyttäen, sähköä kuluu noin 70 kWh jokaista tuotettua vetykiloa kohti. Vedyn nesteytykseen kuluu energiaa noin 10 kWh.
Sillä sähkömäärällä, jolla vetyauto saadaan kulkemaan 100 km, vastaava akkusähköauto kulkee samoissa olosuhteissa kolminkertaisen matkan. Tämä on tärkein syy sille, miksi vetyautosta ei ole vaihtoehdoksi akkusähköautolle.
Viiden sadan kilometrin matkaan vetyautolla tarvitaan vähintään viisi kiloa vetyä. Nesteytetty vety tarvitsee säilyäkseen nestemäisenä joko 700 bar paineen tai −253 °C lämpötilan. Viisi kiloa nesteytettyä vetyä tarvitsee paksuseinäisen painesäiliön , jonka sisätilavuus on 70 litraa. Tämän kokoinen painesäiliö vie auton sisätiloista 120-140 litraa, sylinterimäisestä muodosta johtuen käytännössä tilaa hukkuu enemmän. Mainittakoon vielä, että vety on materiaaliteknisesti haastava aine, koska pienen molekyylikokonsa vuoksi se "liukenee" metalleihin haurastuttaen niitä.
Painoa viiden kilon vetysäiliöllä on noin sata kiloa, vetyauton polttokennon paino kaikkine apulaitteineen on luokkaa 70 kg. Tämän lisäksi vetyauton voimalinjaan kuuluu hybridiautojen tapaan muutaman kilowattitunnin akku. Vertailun vuoksi 60 kWh akusto painaa noin 300 kg, eli periaatteessa vetyauto on vastaavaa akkusähköautoa kevyempi, mutta kompensoiko tämä vetyauton muut heikkoudet?
Sähköä on saatavilla milteipä kaikkialla. Vetyautojen vaatimaa tankkausinfrastruktuuria ei ole, eikä sitä ole taloudellisesti järkevää rakentaa muuten kuin mahdollisesti raskaan liikenteen tarpeisiin keskeisten rahtihubien yhteyteen. Kuten esimerkiksi Lietoon Postin lajittelukeskuksen tarpeisiin.
#Vety henkilö- ja pakettiautossa.
Pari muuttujaa vetyautoista:
1. Jäätyminen. Vetypolttokenno on virtausakku, joka tuottaa sähköä hapettamalla vetyä ilman hapella. Reaktiossa muodostuu vettä. Kun lämpötila putoaa miinuksen puolelle, vesi jäätyy. Kun polttokennossa oleva vesi jäätyy, se tukkii kennon. Lisäksi jäätyvä vesi voi laajetessaan rikkoa rakenteita.
Ratkaisu on joko pitää kennon lämpötila plussan puolella tai vaihtoehtoisesti varustaa se tehokkaalla lämmitysjärjestelmällä. Tähän tarvitaan joko akkukapasiteettia tai vaihtoehtoisesti ulkoinen virransyöttö. (Hetkinen, eikös vetyauton etu pitänyt olla juuri se, ettei tarvitse "leikkiä piuhojen kanssa" eikä siinä ole akkua?)
2. Platina ja iridium. Vetysähköautoissa käytettävä polymeeripolttokenno tarvitsee toimiakseen katalyyttina kahta harvinaista ja siksi kallista metallia, platinaa ja iridiumia. Kummankin hinta on ollut nousussa ja rasittaa polttokennojen valmistajien taloutta. Usein esitetään väitteitä, ettei maailmassa ole riittävästi akkumineraaleja. Ilmeisesti platinaa ja iridiumia sitten on, vai?
3. Vety. Vety on molekyylikooltaan niin pieni, että se tunkeutuu helposti muiden aineiden hilarakenteisiin sisään aiheuttaen siellä vetyhaurautena tunnetun ilmiön, joka heikentää esimerkiksi teräksen iskusitkeyttä. Erilaisten liitosten tekeminen vetyjärjestelmiin on samasta syystä haastavaa. Vetysäiliöt, putkistot sekä järjestelmän muut osat on valmistettava vahvoiksi ja kestäviksi. Siksi vetyautot eivät ole vastaavia sähköautoja kevyempiä.
Toinen vedyn ominaisuus on se, että sen tilavuus suhteessa painoon on nesteeksikin puristettuna valtavan suuri. Vetyautojen polttoainesäilön tilavuus ilmoitetaankin tarkoituksellisesti harhaanjohtavan mielikuvan synnyttämiseksi kiloina, ei litroina. Esimerkiksi Toyota Mirain yhteisvolyymiltaan 5,5 kg vetytankit ovat ulkoiselta tilavuudeltaan 140 litraa. Yksi litra bensiiniä sisältää suunnilleen saman verran energiaa kuin kuusi litraa tankkiin puristettua vetyä.
Kolmanneksi vety on erittäin reaktiivinen aine, eli se pyrkii muodostamaan yhdisteitä muiden alkuaineiden kanssa. Esimerkiksi ruosteen (hapettunutta rautaa) kanssa kosketuksiin joutuessaan vety laukaisee reaktion, jonka tuottama energia riittää itsesyttymiseen. Tämän vuoksi vedyn kanssa toimittaessa laitteistojen suunnittelu ja ylläpito ei ole mikään helppo rasti.
4. Vetyauto on sarjahybridi. Siinä on sähköauton voimalinja akkuineen, tehoelektroniikkoineen ja sähkömoottoreineen. Ainoa ero akkusähköautoon on se, että vetysähköautossa on vetypolttokenno, joka lataa ajon aikana akkua. Akkua tarvitaan syöttämään sähköä sähkömoottorille vaihtelevan tehontarpeen mukaan. Lisäksi akkua tarvitaan lämmittämään polttokenno käynnistysvaiheessa kemiallisen reaktion vaatimaan lämpötilaan.

5. Katalyyttien degeneroituminen. Polttokennojen toiminnassa tarvittava ilma on kaasuseos, jonka komponenteista osa - lähinnä hiilidioksidi - pyrkii reagoimaan katalyyttien kanssa muodostaen yhdisteitä jotka heikentävät polttokennon toimintaa. Tämän vuoksi polttokennon elinkaari on lyhyt.

Tässä linkissä kerrotaan miksi vetytalous ja vetytalous ei ole realistinen vaihtoehto.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukka-konttinen/pysahtyiko-vetyjuna-optimismia-realismia-ja-massapsykologiaa/

Tieteellisesti tehtyjä testejä ja varoituksia vedyn vaaroista.

https://vetyblogi.wordpress.com/2019/03/09/vedyn-vaarat/

Ei ole kovinkaan helppoa saada vetytankkausasemaa pystyyn Suomessa. Tässä opinnäytetyössä on kerrottu mitä kaikkea joutuu ottamaan huomioon.

"Vetytankkausasemien kehitys ja luvitus Suomessa"
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/915770/Leimu_Lauri.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Dokumentti vetytekniikasta. Sivulta 27 lähtien kerrotaan vetyhaurastumisesta hyvin kattavasti tieteellisesti eli kuinka vety "ruostuttaa" metalleja sisältäpäin ja lopulta seinämä puhkeaa. Vedyn kanssa tekemisissä olivia osia joudutaan uusimaan mikroskooppisten halkemien takia, jotka varsinkin paineessa alkavat leviämään salakavalasti. Vety tulee hiljakseen metalleista läpi ja aiheuttaa huomaamattomia minimaalisia vetyvuotoja salakavalasti aiheuttaen vaaratilanteita tulevaisuudessa. Sen takia myös vetyautoissa on vetyhälyttimiä ja huolloissa on käytävä usein turvallisuuden varmistamiseksi.

https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/bf9c47ed-cf62-4cdf-bc22-207b37e7ae09/content