Tähtien syntyprosessi ilmeisesti tunnetaan kohtuullisen hyvin, mutta itselleni ei ole tullut ihan selväksi se, miksi tähdillä ei ole rautasydäntä tai vielä raskaammista alkuaineista muodostunutta sydäntä. Miksi nämä raskaat aineet eivät tiivisty "aurinkokunnan" suurimpaan kappaleeseen, mutta tiivistyvät maan tapaisiin planeetttoihin. Vai onko niin, että Auringon sisällä on muutamankin maapallon verran Auringon syntyvaiheessa sinne jäänyttä raskasta materiaalia, mutta auringon fuusioprosessi ajaa aineen pois Auringon ytimestä, eli kevein alkuaine muodostaa ytimen ja raskaat on puhallettu lähemmäs pintaa?
Entä voiko olla ja onko mahdollisesti yleisesti avaruudessa planeettakuntia, joilla ei ole edes ruskeaksi kääpiöksi luokiteltavaa keskustähtenä, vaan mahdollisesti vain Jupiterin kokoinen keskus, jota kiertää muutama maksimissaan maan kokoluokkaa oleva planeetta. Voitaisiinko tällaisia ilman keskutähteä avaruudessa seilaavia planeettoja edes havaita? Vai olisivatko ne vain osa sitä pimeää materiaa, jota ilmeisesti on enemmän kuin havaittavaa?
Entä voiko olla ja onko mahdollisesti yleisesti avaruudessa planeettakuntia, joilla ei ole edes ruskeaksi kääpiöksi luokiteltavaa keskustähtenä, vaan mahdollisesti vain Jupiterin kokoinen keskus, jota kiertää muutama maksimissaan maan kokoluokkaa oleva planeetta. Voitaisiinko tällaisia ilman keskutähteä avaruudessa seilaavia planeettoja edes havaita? Vai olisivatko ne vain osa sitä pimeää materiaa, jota ilmeisesti on enemmän kuin havaittavaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rauta, kuten kaikki muutkin alkuaineet vetyä, heliumia ja litiumia lukuunottamatta ovat syntyneet nimenomaan tähtien ytimissä, joista ne sitten supernovaräjähdyksissä ovat sinkoutuneet pitkin maailmankaikkeutta mahdollistaen lopulta olemassaolomme.
"Aurinkokunta", jonka keskuskappale olisi massaltaan niin vähäinen, että se käytännössä olisi vain haalea kaasupallo olisi erittäin vaikea havaita vähänkään etäämmältä: eipä semmoinen paljoa säteilisi. Syttymätön tähti ei myöskään puhalla kertymäkiekkonsa jämäkaasuja pois, joten koko systeemi ilmeisesti olisi vain pimeä möykky kaasua ja hiukkasia. Enpä tiedä onko moisia havaittu: vaikeaa olisi.
Auringossa arvioidaan olevan happea raskaampia alkuaineita vain n. 0,5 prosentin verran - mikä kyllä sekin merkitsee jo useamman Maan massaa.
Fuusioprosessi ei aja raskasta materiaalia pois ytimestä, vaikka konvektio plasmassa saattaakin sitä jsm. tehdä. Raskaat aineet eivät vain suuremmin osallistu fuusioon ennen kuin paine ja lämpötila ovat huomattavasti korkeammat kuin tällä haavaa Auringon ytimen tienoilla.
No miten Auringossa ei sitten ole suhteessa enempää raskaita alkuaineita? Siksi että sen suuri massa salli sen jo alkuun sitoa itseensä valtaosan tarjolla olleista kevyistä alkuaineista. Se hoiti tuon verrattomasti tehokkaammin kuin massaltaan pienemmät planeetat. Edelleen kannattaa kenties huomata että gravitaatio on "puolueeton" siinä mielessä ettei se kisko raskaita alkuaineita sen halukkaammin kuin kevyitäkään. Se vie mitä on tarjolla - ja vaikka esim. Auringon oletetaan mahdollisesti saaneen alkunsa WR-tähden jäänteistä, oli vetyä ja heliumia kuitenkin saatavilla paljon enemmän kuin raskaita aluaineita.
Mitä "tähdettömiin planeettajärjestelmiin" tulee, on minun vastaukseni etten tiedä, mutta arvelen niitä kyllä olevan. Määristä ei liene tällä hetkellä tietoa ja sellaisten havainnointikin taitaa olla jokseenkin satunnaista, lähinnä ylikulkumenetelmään perustuvaa ja keskimäärin varsin hankalaa. Yksinäisiä "vapaasti" liikkuvia planeettoja on käsittääkseni havaittu useampia tähän mennessä.
Auringossa on jotain tuhannen Maapallon verran rautaa, mutta se on vain promillen kieppeillä koko tähden painosta.
Miten auringon iänmääritys tehdään, kun ei tiedetä paljonko vetyä raskaampia alkuaineita on alun perin aurigossa ollut? Miten tunnistetaan vanha helium, vai ei mitenkään?
Eiköhän Auringossa ole kaikki raskaat alkuaineet jäljellä ja lähes kaikki kevyemmätkin.
Voisko noista seuraavista olla apua Auringon iänmäärityksen suhteen?
Lyhyempi esitys: http://solar-center.stanford.edu/FAQ/Qage.html
Pitempi selitys: https://www.forbes.com/sites/startswithabang/2018/06/16/ask-ethan-how-do-we-know-the-age-of-the-solar-system/
Tähdissä ei ole massiivista määrää raskaita aineita siksi, että tähdet syntyvät avaruuden kaasupilvistä. Niissä suurin osa aineesta on edelleenkin vetyä ja heliumia.
Aiempien supernovaräjähdysten jäljiltä tarjolla avaruudessa on toki myös näitä raskaampia aineita. Alkuräjähdyksen jälkeen syntyneissä ensimmäisen sukupolven tähdissä rautaa ei vielä ollut juuri ollenkaan.