Miksikähän leikkuupuimuri nykyenglanniksi on "combine"?!
Alun alkaenhan sana taisi olla "harvester", joka merkitsi lähinnä niittokonetta tai itsesitojaa. Sitten kun konetta kehitettiin, ja siihen liitettiin puimakone, sen nimeksi tuli "combine harvester" (tällä nimellä se muuten tunnetaan vieläkin monessa yhteydessä). Mutta nykyisin taitaa parhaiten löytää tietoa leikkuupuimurista hakusanalla "combine", jostakin kumman syystä!
Minulla on jonkinlainen näppituntuma, että vastaavanlaisia nimitysten muuttumia on tapahtunut englannissa muitakin, en vaan hoksaa nyt yhtään esimerkkiä.
Suomessa jotkut sanovat lisäävänsä ruokaan pari lusikallista SOIJAA, vaikka puhuvat itse asiassa soijakastikkeesta - olisikos tässä samanlainen ilmiö?
Tavaramerkkien rintamalta voisin mainita parikin esimerkkiä: Lännen, joka tunnetaan kaivinkonemerkkinä (alkujaan nimi oli pitempi - kuka muistaa mikä!) ja Nokian, joka tunnetaan nykyisin rengasmerkkinä (sekin alkujaan pitempi, mikä!) - kumpainenkin esimerkki tosin alun alkujaan tieten tahtoen luotuja.
Mutta itse asiaan palatakseni: onko tiedossasi muita vastaavia "siirtymiä" - englannissa tai muissa kielissä - ja onkohan tälle ilmiölle jotakin kielitieteellistä nimeä olemassa?
--
Alun alkaenhan sana taisi olla "harvester", joka merkitsi lähinnä niittokonetta tai itsesitojaa. Sitten kun konetta kehitettiin, ja siihen liitettiin puimakone, sen nimeksi tuli "combine harvester" (tällä nimellä se muuten tunnetaan vieläkin monessa yhteydessä). Mutta nykyisin taitaa parhaiten löytää tietoa leikkuupuimurista hakusanalla "combine", jostakin kumman syystä!
Minulla on jonkinlainen näppituntuma, että vastaavanlaisia nimitysten muuttumia on tapahtunut englannissa muitakin, en vaan hoksaa nyt yhtään esimerkkiä.
Suomessa jotkut sanovat lisäävänsä ruokaan pari lusikallista SOIJAA, vaikka puhuvat itse asiassa soijakastikkeesta - olisikos tässä samanlainen ilmiö?
Tavaramerkkien rintamalta voisin mainita parikin esimerkkiä: Lännen, joka tunnetaan kaivinkonemerkkinä (alkujaan nimi oli pitempi - kuka muistaa mikä!) ja Nokian, joka tunnetaan nykyisin rengasmerkkinä (sekin alkujaan pitempi, mikä!) - kumpainenkin esimerkki tosin alun alkujaan tieten tahtoen luotuja.
Mutta itse asiaan palatakseni: onko tiedossasi muita vastaavia "siirtymiä" - englannissa tai muissa kielissä - ja onkohan tälle ilmiölle jotakin kielitieteellistä nimeä olemassa?
--
Vastaukset 15
Vanhimmat
average tarkoittaa tosiasiassa keskiarvoa, ja
liittynee vakuutusmatematiikkaan. Itse asiassa
englanninkielisiä hassunnoksia ei ole ollenkaan
vaikeata löytää, avaat vain sanakirjan.
Tulee mieleen yksi, mikä on pitkään ottanut korvaan: Frankensteinin hirviöstä puhutaan nimellä Frankenstein. Tämä voisi kyllä olla ennemminkin metonymiaa, kun taas sinun esimerkkisi ovat pikemminkin elliptisiä.
Onko tuo Lännen yhtä kuin Lännen Kaivuu ja Louhinta?
Metonymiaa on muuten sekin, kun amerikkalaisilla on tapana alkaa käyttää erisnimeä yleisnimenä, esimerkiksi hoover voi tarkoittaa pölynimuria yleensä. Vastaavia siirtymiä kuulee leffoissa ja sarjoissa jakuvasti.
Tosiaan ellipsistä puhutaan silloin, kun sanan tai sanaliiton alku- tai loppuosa putoaa, koska jäljelle jäävä osa on riittävän informatiivinen. Tämä on yleistä etenkin slangeissa. Tuo soija-esimerkki tosin sopii tähän huonosti, koska monelle sana on olevinaan riittävän informatiivinen siksi, että soija-sanan varsinaista merkitystä ei tunneta.. =) Mutta ellipsiä yhtä kaikki.
Jostain kiintoisasta syystä meillä suomen kielessä sanan alkuosan putoaminen on yleisempää, kun taas jenkeillä putoaa usein loppuosa. Palatakseni pölynimurointiin: meillä se on imurointia, mutta ellen aivan väärin muista, kuulin jossakin sarjassa äidin sanovan teinipojalleen: "Could you please vacuum?". Olisiko niin, että siellä sanan alkuosa on tyypillisesti informatiivisempi, kuten tässäkin esimerkissä?
Veikkaisinpa melkein, että Lännen-merkkisen kaivinkoneen historiasta löytyy niinkin makea nimi kuin Lännen Sokeri.
Kun viestintäkapulafirma virtaviivaisti toimintaansa ja luopui perinteellisestä renkaiden valmistuksesta, oli toimialan myynnin ehtona käsittääkseni se, ettei uusi omistaja käytä enää tuotemerkkiä Nokia. Uuden rengasyhtiön nimeksi tuli Nokian Renkaat Oyj ja tuotemerkiksi valittiin Nokian. Tällä haettiin jatkuvuutta ja ehkä myös vetoapua maailmanmerkiksi nousseelta matkapuhelinmerkiltä.
Milloinkahan pelloille ilmestyvät ensimmäiset leikkuukuivurit? Siinä mentäisiin integraatioasteessa vähän puintia pidemmälle. Seuraava vaihe voisi kenties olla peltoa pitkin mennä jyristelevä tuotantolaitos, josta tippuu valmiita einespizzoja (niitä Halltex-levystä valmistetun oloisia "elintarvikkeita").
Tarjosin tuossa jo Lännen Sokeria, ikään kuin kaivureiden kylkeen olisi joskus präntätty moinen teksti. Epävarmalta tuo tuntuu, menisi vähän jo jurttihuumorin puolelle...
Vaan kaipa niillä juurikkailla ja kaivureilla jotain synergiaakin on, jos niin haluaa nähdä.
Mieleeni tuli nyt sellainenkin muistikuva, että säkyläläiset olisivat joskus markkinoineet valmistamiaan traktorikaivureita tuotemerkillä Ukko-Mestari.
>Metonymiaa on muuten sekin, kun
>amerikkalaisilla on tapana alkaa käyttää
>erisnimeä yleisnimenä, esimerkiksi hoover voi
>tarkoittaa pölynimuria yleensä.
Eilisistä TV-uutisista jäi korvaani lausahdus, jonka mukaan suomalainen Amer-yhtymä ostaa ranskalaisen "suksia ja monoja valmistavan Salomonin" (ja kasvaa tuon yrityskaupan myötä maailman suurimmaksi urheiluvälinevalmistajaksi).
Juuri 'mono' lienee 'hetekan' rinnalla käytetyin esimerkki yleiskielen sanaksi muuttuneesta tuotemerkistä. Sen takana olevan teollisen mittakaavan suutarismiehen sukunimi oli Mononen.
Uudempi esimerkki on 'Kännykkä' - joka oli alun perin Nokia Oyj:n tavaramerkki. Sen "väärinkäyttäjät" saivat aluksi Nokian lakimiehet peräänsä.
Nämä kolme klassista esimerkkiä on mainittu seuraavassakin esityksessä:
http://www.ling.helsinki.fi/kit/2004k/ctl310ipr/teollis.html
Pikkupoikana oikeastaan ennen Nokian kumitossuja, - niitä tennareita, puhuttiin lipposista. Mietin, että liittyivätkö nuo kesäkengät Lipposen kenkätehtaaseen?
Oppikoulussa 60-luvulla kävimme salaa nortilla, kun vedimme hermosauhut. Mutta myöhemmin samalla vuosikymmenellä, ihmettelin Ameryhtymän bussibysäkkiä, Bostonin pysäkkiä Hyrylässä!
Myöhemmin kyllä selvisi, että kysymys oli kahdesta suomalaisesta tupakkayhtiöstä: North State filter cigarettes -savukkeita valmistettiin Suomen Tupakan tehtaalla Lauttasaaressa ja Boston oli Amerin johtava tuotemerkki Tuusulan Hyrylässä.
Muistelisin, että oli myös Nokian Gummitehdas Oy, vai oliko se vaan epävirallinen? Mene ja tiedä...
Muistatteko Pietarsaaren pikanelliä?
Kyllä vieläkin vanhemmat (elossa olevat) tupakoitsijat käyvät nortilla, vaikka ovatkin siirtyneet ns. kevytsavukkeisiin.
1960-luvulla minäkin aloittelin tupakinpoltannin jaloa taitoa. Lopetin 1972 - ehkäpä siksi minussakin vielä henki pihisee!
Ensimmäisen savukkeeni merkki oli Armiro, mutta kyllä tuo Boston ("Yes, Sir!") tuli tutuksi lähes saman tien. Viimeksi polttamani savuke pian 33 vuotta sitten oli nimetty sotaherra Melperin eli Marlborough'n mukaan.
Pahat kielet olivat kertovinaan silloin joskus 1960- ja 70-luvuilla, että Tuusulan Hyrylässä majailevat ritirinnan yritykset sellaiset kuin Amer-Tupakka ja Satoturve, eikä tuo naapuruus suinkaan ole sattumaa! Kerrottiinpa myös, että tuon naapuruuden ansiosta suomalainen Marlboro on maukkaampaa kuin muualla maailmassa valmistettu...
Saankohan tupakkaihmisiltä nuuskaa siitä, että pikanelli on jäänyt vallan kokeilematta? Kun viimeksi ajoin Pietarsaaren läpi (onko se muuten nimetty suomeksi Raahen Pekan eli Pehr Brahen ja ruotsiksi Laiskan-Jaakon eli Jakob de la Gardien mukaan?), niin Strengbergin perinteikäs tupakkatehdas taisi olla vielä toiminnassa. Sen tehdasrakennuksen kellotorni on yksi kaupunkikuvan tärkeimpiä maamerkkejä.
Suomen ainoa nykyisin toimiva sikaritehdas on tietääkseni pikkuruinen J. Sundqvist Paraisilla. Perustettu niinkin äskettäin kuin 1998. Osaamisen jäljet johtanevat Pietarsaareen.
Rettig on teollisuussuku, joka yhdistettiin aikanaan tiiviisti tupakkaan. Lämpöpatterit lienevät tänään sukuyhtiön tärkein tuote.
Vaikeapa olisi ollut 1960-luvulla kuvitella sitäkään, että suomalainen tupakkatehdas on 2005 maailman suurin urheiluvälineiden valmistaja!
Nokian (yhtiön) historia alkaa vuodesta 1865. Vuori-insinööri Fredrik Idestam perusti silloin Tampereelle puuhiomon. Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö (sittemmin Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö) perustettiin Helsinkiin vuonna 1898 ja Suomen Punomotehdas Osakeyhtiö (sittemmin Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiö) samoin Helsingissä vuonna 1912. Nykyisen Nokia-yhtymän emoyhtiö Oy Nokia Ab muodostettiin vuodenvaihteessa 1966-67 fuusioimalla Nokia Osakeyhtiö, Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö ja Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiö. Pitkä on ollut myös matka kalosseista puhetta ja dataa siirtäviin kameroihin!
Pysähdyin minäkin Armiroon, kun sitä ihan mainostauluissa kehotettiin. Veikeitä olivat tupakkalaatujen nimet vielä 60-luvulla. Nimittäin sätkä- ja piipputupakaksi soveltuva Jymy ja Jukka antoivat sauhuttelijoille melkein tajunnan menetyksen. Pöllitupakat Saimaa ja Työmies olivat suomalaisista nimistään huolimatta (tai siitä johtuen) savukkeiden aatelia. Ja lienee askin kanteen talletettu paljon viisautta. Niihin timpurit ja mestarit piirsivät rakennekuvat ja miksei filosofit myös oivalluksensa.
Nythän taisi selvitä, miksi siinä "malluaskin" kannessa tuo kuuluisa "veni-vidi-vici" on. Lieneekö siis tuon kuvaamasi sotaherran suusta lähtöisin?
Tupakan mainonta oli varsin tehokasta kuusikymmenluvulla eikä halaistua sanaakaan haittavaikutuksista. Mieluummin sillä mainonnan perusteella oli pelkästään positiivisia vaikutuksia ihmiseloon. Saipa siinä sitten vaikka naisväki ja vielä raittiit nauttia kesäillan lumosta, kun "Kilta kokosi killan". Nimittäin tikkataulun ympärille kokoontui seurue, jonka koollekutsujana oli tuo vieläkin myynnissä oleva aateloitu Kilta -piipputupakka.
Kun tutkimuksissakin on todennettu, että ruotsinkielinen kansanosamme on terveempää ja pitkäikäisempää, että onko vaikutusta myös sillä, että:
Elintavat ovat terveellisempiä tietysti, mutta myös sillä, että valistuskin on rehellisempää.
Sillä katsastinpa oman savukeaskin kannessa tekstejä, joissa meille rahvaalle kansanosalle varoitustekstit kääntyvät laimeampaan muotoon.
Ruotsinkieliselle sanotaan suoraan: "Rökning kan döda" ja meille se on "vaan" hengenvaarallista.
Tuo edelläkuvattu esimerkki ei ole parhaasta päästä, mutta parempiakin esimerkkejä löytyy. Nyt vaan ei tule mieleen muuta kuin tuossa ainoassa rasiassani oleva. Tiedätkö tai tietääkö kukaan, pyritäänkökään noissa rasian kylkiäisissä kääntämään asia samalla tavalla vai pehmennetäänkö enemmistölle sanoma laimeampana?
No toinen varoitus kehottaa toisaalta tarttumaan savukkeisiin vasta täysi-ikäisenä ja ruotsinnos sanoo sen: "Endast för fullvuxna". Kun ruotsinkieliset heimoveljemme Suomessa kasvavat pitemmiksi, niin saavatkohan he tuostakin lauseesta hyödyn. Todettuhan on, että pituuskasvu jatkuu monasti vielä pojilla kahdeksantoista vuoden jälkeen.
Tällaisia pohdintoja.
"Rökning ger förträngningar i blodkärlen och orsakar hjärtinfarkt och stroke". - Tuota ei voikaan sitten enää "vesittää"?
Lauloihan taiteilija Juhani Leskinen 70-luvulla Napoleonin moposta. Mikä lie innostanut Juicea moiseen?
No monot jäivät, mutta monokinit eivät!
Mutta muistatteko, kun nokialaista sai persuuksiinsa, kun työsuhde yllättäen purettiin. Aiemmin oli käytetty: "saada kalossinkuva persiiseen..." Tai vain yksinkertaisesti saatiin kenkää!
Jos nyt noita genetiivimuotoisen näköisiä yritys- ja tuotenimiä käydään urakalla kummastelemaan (vrt. Lännen/Nokian), niin mieleeni tulee päijät-hämäläinen firma nimeltä Koskisen Oy.
http://www.koskisen.fi/
Oletusarvoisesti odottaisi nimen olevan Koskinen Oy. Mutta käyhän se nimestä tuokin.
Latinalaisissa kielissä suomen osakeyhtiötä vastaa kai lähinnä société anonyme / sociedad anónima / societa anonima (lyh. SA). Sillä viitattaneen omistuksen jakautumiseen useampien osakkaiden kesken ja siitä johtuvaan yrityksen "kasvottomuuteen" - osakeyhtiö ei henkilöidy yhteen omistajaan henkilöyhtiöiden tapaan. Genetiivimuotoinen sukunimi osakeyhtiön nimessä tavallaan kumoaa tämän nimettömyyden suojamuurin ja paljastaa isännän ääntä käyttävän osake-enemmistön haltijan.
Löytyy muitakin genetiivimuotoisia yritysnimiä: Vaasan Kauppiaiden Oy, Pohjanmaan Kauppiaiden Oy.
"Kauppiaiden osakeyhtiö" - ihan luontevan kuuloista!
Mitenkäs ne menevät englannissa - inc, corp, co, ltd?...
Mainitsemissasi esimerkeissä osakkeiden omistaja ei olekaan henkilö vaan kasvoton joukko!
Sähköliikkeiden Oy (SLO) tulee tuollaisista nimistä mieleeni, samoin saman mallin mukaan nimetty Suomen Automaatioliikkeiden Oy (ALO) parin vuosikymmenen takaa (lienee jo hävinnyt yrityskartalta).
Englannin "aineettomuuksien/epäruumiillistumien/ei-henkilöitymien" (incorporated) nimihistoriaa voin vain arvailla. Limited (rajoitettu) viittaa käsittääkseni siihen, että osakeyhtiön osakkeenomistaja on vastuussa yhtiön velvoitteista vain sijoittamansa osakepääoman määrään saakka.
Saksan AG:t (Aktiengesellschaft) ovat käsitykseni mukaan julkisesti noteerattuja pörssiyhtiöitä (suunnilleen vastaavia kuin meikäläinen Oyj). Keskimääräistä pientä/keskisuurta suomalaisosakeyhtiötä vastannee sikäläisessä yritysmaailmassa paremmin GmbH (Gesellschaft mit beschränkter Haftung). Itävaltalaisten näkee lyhentävän oman vastaavan instituutionsa muotoon Ges.m.b.H.
Olen joskus ollut havaitsevinani sellaisenkin eron saksankielisten maiden kaupallisessa kielenkäytössä, että 'tarjous' on saksalaiselle das Angebot, itävaltalaiselle das Offert, mutta sveitsiläiselle die Offerte.
Yleiskielen eroista ensimmäisenä tulee mieleeni tammikuu, joka on saksaksi Januar mutta itävallaksi Jänner. Kun tässä kerran off-topic-linjalle lähdettiin...
täytyy sanoa: Österbottens kött.
Amerikan englannissa on käymässä lyhentämisvillitys.
Demonstration- demo
Condominium- condo. Vain pari uudempaa mainitakseni.
Helicopter- kopter, toisinaan myös chopper
Shopping mall- mall ovat jo vanhempia
Tv:stä noita uusia lyhennelmiä kuulee viikottain.