Jos universumissa kaikki etääntyy yli valonnopeudella jatkuvasti, niin eikö monia kohteita ole hankalampi havaita, koska ne ovat aina vaan kauempana?
Tutkimus huonenee
Anonyymi
1178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Muutaman sadan miljoonan vuoden päästä näkyvissä on vain paikallinen galaksijoukko ja ennen pitkää vain linnunrata tai mihin kaikkeen se nyt on matkalla yhdistynytkään.
Ei edes muutaman miljardin vuoden päästä.
Aloituksessakin oli yleistys, jossa ei ole järkeä.
Kyllä. Kohteita häviää jatkuvasti meidän havaintojemme ulkopuolelle. (En nyt muista mikä se oli nimeltään.) Universumissa vain tuppaa olemaan sen verran valtavasti tutkittavaa, ettei tuo tekeminen ihan heti lopu.
Mitä jos nopeus alkaisikin tippumaan jostakin syystä. Alkaisimmeko näkemään pikkuhiljaa uusia tähtiä, kunnes kaikkien kohteiden valo lopulta saavuttaa meidät ja taivas on aina ihan kirkas.
Kyllä. Hakusanaksi Olbersin paradoksi. Taivaan kirkastumiseen kuluisi useita kymmeniä miljardeja vuosia siksi, että jo nyt näemme jopa 30 miljardin valovuosien päässä olevia kohteita ja niiden välissä tyhjää tilaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/GN-z11
Paljon+on+törmyskurssilla+jolloin+info+vain+lisääntyy!
Kaukaisin valo lähti liikkeelle vähän alle 14 000 000 000 vuotta sitten.
Ihminen on lajina (H. sapiens) ollut olemassa n. 250 000 vuotta. Ennen kuin näkyvä avaruus (valokartio) on laajentunut edes promillen, ihmiskunta on kadonnut aikoja sitten.
Ehei, ei ihmiskunta mihinkään häviä. Lisääntyy vaan jatkuvasti pahemmin kuin mikään bakteeriviljelmä tutkimusalustalla.
jos kaukaisimmat valot katoavat valoa nopeammin meistä pois joka suunnassa, niin miten ihmeessä voimme nähdä jollain laitteella edes lähelle mitä on tapahtunut ennen niitä tähtiä. Esim tämä kuuluisa kuva avaruuden taustasäteilystä. Jos se säteily on lähtenyt matkaan ennen ensimmäistäkään tähteä, niin sehän on mennyt ajat sitten jo ohi tästä kohtaa, missä me nyt ollaan. - Ihan täyttä huuhaata koko nykyinen tähtitiede.
Me katsomme maailmankaikkeutta sisäpuolelta, tietenkin kosmista taustasäteilyä on myös täällä.
Älä toki väitä nykyistä tähtitiedettä huuhaaksi, jos itse olet noin tyhmä.
Mikään ei katoa näkyvistä valoa nopeammin. Kaukaisista kohteista lähteneet fotonit vähitellen katoavat ja muuttavat suuntaa ja sen myötä niistä saatava informaatio heikkenee. Galaksit eivät yleisesti etäänny meistä, vaan kaikki, joilla on massa, liikkuu tilassa gravitaatiokenttien mukaisesti. Se on enemmänkin vellomista suuntaan ja toiseen, eikä mistään räjähdyspisteestä yhteen suuntaan sinkoutumista. Galaksit myös törmäilevät toisiinsa, kuten tähdetkin. Esim. Andomedan galaksi lähestyy omaa galaksiamme ja voi lopulta yhdistyä yhdeksi galaksiksi.