Katselin viime yönä puolenyön jälkeen ikkunasta ulos. Paljon näkyi muitakin tähtiä, mutta se yksi oli sellainen varsin epämääräisen näköisesti välkkyvä. Ja kun katsoin kiikarilla, niin aivan kuin siinä olisi ollut punaisiakin välkkeitä?
Sijainti taivaalla oli ehkäpä noin idästä kaakkoon. Mikä se on tuollainen tähti, joka ei osaa käyttäytyä kuten muut tähdet?
Sijainti taivaalla oli ehkäpä noin idästä kaakkoon. Mikä se on tuollainen tähti, joka ei osaa käyttäytyä kuten muut tähdet?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tähtien tuikkiminen johtuu ilmakehän liikkeistä. Tähden loiste itsessään ei muutu niin nopeasti, mutta valon taittuminen Maan ilmakehässä milloin mihinkin suuntaan saa sen välkkymään.
Kaipa etäisyydelläkin on osansa. "Lähellä" olevat oman systeemimme planeetat ei tuiki ihan samaan malliin.
Kyllä nekin tuikkivat ihan samalla tavalla.
Ehkä planeetat tuikkivat jos näkyvät matalalla horisontissa, jolloin väreilevää ilmakehää on välissä paksummin. Mutta siinä kun tähdet ovat pistemäisiä kohteita niin lähiplaneetoista heijastuva valo tulee leveämmässä kulmassa, eikä siksi ole niin herkkä väreilylle. Eli eivät tuiki ihan samalla tavalla. Joku tuossa alla asiaa jo selventikin.
Se oli viallinen lamppu sinun viereisen Lidlin kyltissä.
Liekö ollut ehkäpä noin Regulus. Helppo tarkistaa spektriluokan perusteella. Jos oli B7V, niin luultavasti oli, ellei niin ei kai ollut. (Etäisyyttä Regulukseen sellaiset 79,5 valovuotta Stellariumin mukaan, mitä ei kylläkään ole ihan helppo tarkistaa kotikonstein.)
Punaiset välkkeet voivat kukaties edustaa kiikarin värivirheitä. Minun halpiskiikareilla tiiraillen monikin kirkkaampi tähti välkehtii sinipunaisena.
Millä hemmetillä sinä mittaat kotona kuinka kaukana joku valonlähde on taivaalla.
Lähitähtien etäisyydet parallaksin perusteella. Jonkun muun taivaalla näkyvän valonlähteen etäisyyden mittaamiseen tarvitaan erinomaisen tasokasta tutkaa tai kunnon spektrometriä. Tarkoitatko mahdollisesti ettei taloutesi tekniikka yllä yksinkertaisiin etäisyysmittauksiin?
Tutka ei varsinaisesti ole kovin näppärä väline tähtitieteellisiä etäisyyksiä mitatessa.
Sopii läheltä liippaavien asteroidien etäisyyksien mittaamiseen ja on niihin jopa varsin mainio. Taivaalla saattaa toisinaan näkyä muutakin kuin tähtiä.
Kulmahalkaisijan avulla. Jos kyseessä on kirkkaana näkyvä planeetta niin sen kulmahalkaisija on niin suuri, että kaukoputkella tai jo kiikarilla katsottuna se ei enää ole pistemäinen valonlähde.
Tähdet Aurinkoa lukuunottamatta ovat niin kauana että ne ovat silmän, kiikarin ja parhaankin kaukoputken kannalta pistemäisiä valonlähteitä.
Välkkymistä näkyy ilmakehän väreilyn vuoksi niille valonlähteille, joista silmän näkemä valo kulkee vielä 30 kilometrinkin päässä silmästä kapeaa keilaa (kartion tyvi) myöten silmään. Silmän pupillin halkaisija on luokkaa 6 mm joka rajaa Aurinkoa lukuunottamatta kaikkien tähtien silmään tuoman valokeilan 6 mm levyikseksi.
Aurinkokunnan suurten ja lähellä olevien planeettojen tapauksessa tuo kartion muotoinen valokeila valonlähteestä silmään on ilmakehän yläosissa jo paljon leveämpi jolloin väreily on vähäisempää.
Tähtien etäisyyksiä tuskin tutkilla mitataan. Myöskään parallaksimittaus ei ihan kotikonstein onnistu.
Onko joku käskenyt mittaamaan tähtien etäisyyksiä tutkilla? Parallaksimittaus kyllä onnistuu kotikonsteinkin, vaan ei välttämättä kovinkaan tarkasti.
Saattaisi jopa onnistua kotikonstein.
https://en.wikipedia.org/wiki/Stellar_parallax
Lähimmän tähden eli Alfa Centaurin parallaksi on 0.7685 kaarisekuntia. Kahdentoista tuuman peiliteleskoopilla voidaan päästä 0.5 kaarisekunnin resoluutioon. Mikrometri-filamentti - objektiivilla Alfa Centaurin parallaksi olisi siten mitattavissa kauempana oleviin tähtiin verrattuna kotikonstein, joskin siihen tarvittaisiin suurempi peili ja varsin paljon harrastuneisuutta sekä hyvä havaintopaikka.
Ongelmana kotikonstein mittauksessa olisi toki se, että tähden (Alfa Centauri A) näennäinen suunta muuttuu sen Aurinkokuntaan mitatun sivuttaisliikkeen vuoksi vuodessa luokkaa 3.71 kaarisekuntia eli parallaksin erottaminen tuosta sivuttaisliikkeestä edellyttäisi monia tarkkoja havaintoja useamman vuoden ajalta.
Veikkaan Arcturusta.
Hieno veikkaus. Näyttävä tähti, melko alhaalla idässä aloittajan antamana ajankohtana ja ainakin minun vanhoilla verestäjillä katseltuna tuikkii usein vaikka olisi verrattain korkeallakin taivaalla.
Regulus olisi enemmän kaakossa ja korkeammalla, vaan ei noin kirkas eikä kenties yhtä huomiota herättävä kuin Arcturus.
Eikös tähden sijainti ilmansuunnissa riipu jonkun verran näkijän sijainnista? Vanha välkkyjä Sirius oli myös taivaalla tuohon aikaan täältä katsoen etlän ja lounaan välissä.
Oikeassa olet. Riippuu sijainnista. Tähän asti on kai ajateltu aloittajan tiedustelleen tähteä Suomen näkövinkkelistä. Skene olisi kokolailla toinen esimerkiksi jostain euroopan (tai afrikan) kolkalta katseltuna, vaikkei aikavyöhykekään paljoa heittäisi.
Mukava ilmaus tuo vanha välkkyjä Siriuksesta sanottuna. Sitäkin on tullut kiikaroitua ja nautittua melkeinpä raivokkaasta välkkymisestä. En vain edellä noteerannut, kun Sirius tosiaan olisi huidellut täältä minunkin nurkilta mulkoiltuna eteläisellä taivaalla puolen yön tietämillä.
Itse käytän Ursan tähtikarttaa, sitä vanhempaa. Tuskin nyt satunnaisella tähtien tiirailijalla on tutkia sun muita kulmamittareita.
Kyse lienee samasta "tärisevästä tähdestä", jota katselin 2003 parvekkeellani. Eikä ollut horisontissa ja ilmakehän aiheuttama värinä, vaan korkealla taivaalla. Muut tähdet vilkkuivat normaaliin tuttuun tapaansa, mutta tämä yksi vilkkui erittäin nopealla tahdilla ja villisti. Ihan kuin valtavalla nopeudella pyörivä villiintynyt diskopallo.
Tuollaista minäkin olen ihmetellyt usein, jo vuosia sitten. Osuva kuvaus tuo "tärisevä ja villiintynyt diskopallo". Mikä se sitten lieneekin?
Jos kerran on vuonna 2003 parvekkeelta katseltu, niin täytyyhän sen olla sama tähti kuin aloittajan tarkoittamakin. Mikäs se muukaan voisi olla.
Se on satelliitti