En ole koskaan aikaisemmin ollut kiinnostunut älykkyystesteistä enkä ole koskaan tehnyt ainuttakaan älykkyystestiä vaikka ikää on jo sen verran että olen vanhuuseläkkeellä.
Nyt päätin huvikseni kokeilla Mensan nettitestiä jossa pitää jotenkin päätellä seuraava kuvio aikaisempien kuvioiden perusteella.
http://www.mensa.fi/iq/index_2.html
Minusta mistään noista kuviosarjoista ei itsestäänselvästi seuraa jotain annettua vaihtoehtoa joten jäin "jumiin" jo ensimmäisen testikuviosarjan kohdalla ja koska en halunnut arvailla mikä ko. testin laatijalla mahdollisesti oli mielessä niin lopetin koko testin tekemisen.
Väkisinkin tulee mieleen että tämäntyyppiset älykkyystestit ovat joko hyvin rajoittuneita eli mittaavat vain jonkinlaista mekaanista älykkyyttä joka korreloi ns. "mallioppilassyndrooman" kanssa koska koulumenestys ja tällaiset testit kuulemma korreloivat keskenään.
Minunlaiseni "känkkäränkkä"-tapaukset eivät viihdy koulussa eivätkä erityisemmin menesty siellä ja itsekin onnistuin kansakoulun ekalla luokalla suututtamaan open kyselemällä itseäni kiinnostavista Egyptin faaraoiden muumioista niin paljon että open mielestä häiritsin opetusta.
Sen jälkeen en enää koskaan viitannut kouluaikana enkä sitten lukioissa tehnyt koskaan edes läksyjä enkä yleensä edes vaivautunut paikalle kun vietin aikaani paikallisessa kirjastossa kuuntelemassa musiikkia ja lukemassa itseäni kiinnostavaa kirjallisuutta.
En merkannut tiettyjä aineita edes omaan lukujärjestykseen koska halusin minimoida sen pakkokoulutuksen vaivannäön mahdollisimman minimaaliseksi jotta jäisi enemmän aikaa sellaisiin asioihin jotka itseäni kiinnostivat eniten ja joilla oli aika vähän tekemistä sen virallisen lukion opetussuunnitelman kanssa.
Kävin sitten lukion toisen vuoden kahteen kertaan ja opiskelin sitten kerralla koko lukion matikan kirjat että kykenin yo-kokeissa kirjoittamaan lyhyen matikan kun se vaihtoehto olisi ollut aivan liian työlästä ja puuduttavaa käydä läpi parissa kuukaudessa. Sain yo-kokeissa magnan keskiarvon mikä oli omasta mielestäni yllättävän hyvä suhteutettuna siihen vähäiseen vaivannäköön jonka olin siihen uhrannut. Sen takia sain myös välttävät ja jopa tyydyttävät arvosanat sellaisista aineista joiden tunneilla en joko ollut koko lukuvuotena kertaakaan paikalla tai hyvin harvoin eikä sellainen varmaan nykyään edes onnistuisi.Opettajat jättivät minut onneksi rauhaan kun huomasivat että heillä ei oikeasti ollut mahdollisuuksia kontrolloida käytöstäni eikä tekemisiäni tai tekemättä jättämisiäni.
Kävin myös pari vuotta yliopistolla työn ohessa opiskelemassa filosofiaa ja siellä pakolliset kurssikirjat olivat minusta melko tylsähköjä joten kulutin suurimman osan siitä ajasta vain lainaamalla ja tekemällä muistiinpanoja filosofian laitoksen kirjaston harvinaisista itseäni kiinnostavista teoksista joita ei ollut saatavilla yleisten kirjastojen puolella.
Mitä voisi oppia ja päätellä tästä omaelämänkerrallisesta historiikista? No ainakin itseäni ei kaduta pätkääkään koska olen saanut keskittyä siihen mikä itseäni on oikeasti kiinnostanut.
Jollekin muulle vastava käytös ja skenaario tuskin sopii varsinkin jos haluaa elämässä ns. menestyä eli hankkia hyväpalkkaisen ammatin ja vertaisryhmänsä arvostusta.
Koska en ole oikeastaan koskaan ollut oikeastaan millään tavalla sosiaalinen eikä minua edes kiinnosta ihmiset vaan oikeastaan pelkästään vain ideat niin yksinoleminen on minulle kaikkein mielyttävin ja mukavin olotila varsinkin nyt vanhempana ja korona-aikana jolloin eristäytymisestä on tullut sosiaalisesti hyväksyttävämpää.
Ja älyykkyystestin tulos puhtaalla arvauksella parissa minuutissa (koska kaikki vaihtoehdot vaikuttivat epäsopivilta) enkä ymmärtänyt koko testin ideaa alkuunkaan:
"Saavuttamasi tulos on Mensan kotitestin testausalueen alapuolella. "
Olen siis kolossaalisen tyhmä tuon testin perusteella.
Belisario
:D
Nyt päätin huvikseni kokeilla Mensan nettitestiä jossa pitää jotenkin päätellä seuraava kuvio aikaisempien kuvioiden perusteella.
http://www.mensa.fi/iq/index_2.html
Minusta mistään noista kuviosarjoista ei itsestäänselvästi seuraa jotain annettua vaihtoehtoa joten jäin "jumiin" jo ensimmäisen testikuviosarjan kohdalla ja koska en halunnut arvailla mikä ko. testin laatijalla mahdollisesti oli mielessä niin lopetin koko testin tekemisen.
Väkisinkin tulee mieleen että tämäntyyppiset älykkyystestit ovat joko hyvin rajoittuneita eli mittaavat vain jonkinlaista mekaanista älykkyyttä joka korreloi ns. "mallioppilassyndrooman" kanssa koska koulumenestys ja tällaiset testit kuulemma korreloivat keskenään.
Minunlaiseni "känkkäränkkä"-tapaukset eivät viihdy koulussa eivätkä erityisemmin menesty siellä ja itsekin onnistuin kansakoulun ekalla luokalla suututtamaan open kyselemällä itseäni kiinnostavista Egyptin faaraoiden muumioista niin paljon että open mielestä häiritsin opetusta.
Sen jälkeen en enää koskaan viitannut kouluaikana enkä sitten lukioissa tehnyt koskaan edes läksyjä enkä yleensä edes vaivautunut paikalle kun vietin aikaani paikallisessa kirjastossa kuuntelemassa musiikkia ja lukemassa itseäni kiinnostavaa kirjallisuutta.
En merkannut tiettyjä aineita edes omaan lukujärjestykseen koska halusin minimoida sen pakkokoulutuksen vaivannäön mahdollisimman minimaaliseksi jotta jäisi enemmän aikaa sellaisiin asioihin jotka itseäni kiinnostivat eniten ja joilla oli aika vähän tekemistä sen virallisen lukion opetussuunnitelman kanssa.
Kävin sitten lukion toisen vuoden kahteen kertaan ja opiskelin sitten kerralla koko lukion matikan kirjat että kykenin yo-kokeissa kirjoittamaan lyhyen matikan kun se vaihtoehto olisi ollut aivan liian työlästä ja puuduttavaa käydä läpi parissa kuukaudessa. Sain yo-kokeissa magnan keskiarvon mikä oli omasta mielestäni yllättävän hyvä suhteutettuna siihen vähäiseen vaivannäköön jonka olin siihen uhrannut. Sen takia sain myös välttävät ja jopa tyydyttävät arvosanat sellaisista aineista joiden tunneilla en joko ollut koko lukuvuotena kertaakaan paikalla tai hyvin harvoin eikä sellainen varmaan nykyään edes onnistuisi.Opettajat jättivät minut onneksi rauhaan kun huomasivat että heillä ei oikeasti ollut mahdollisuuksia kontrolloida käytöstäni eikä tekemisiäni tai tekemättä jättämisiäni.
Kävin myös pari vuotta yliopistolla työn ohessa opiskelemassa filosofiaa ja siellä pakolliset kurssikirjat olivat minusta melko tylsähköjä joten kulutin suurimman osan siitä ajasta vain lainaamalla ja tekemällä muistiinpanoja filosofian laitoksen kirjaston harvinaisista itseäni kiinnostavista teoksista joita ei ollut saatavilla yleisten kirjastojen puolella.
Mitä voisi oppia ja päätellä tästä omaelämänkerrallisesta historiikista? No ainakin itseäni ei kaduta pätkääkään koska olen saanut keskittyä siihen mikä itseäni on oikeasti kiinnostanut.
Jollekin muulle vastava käytös ja skenaario tuskin sopii varsinkin jos haluaa elämässä ns. menestyä eli hankkia hyväpalkkaisen ammatin ja vertaisryhmänsä arvostusta.
Koska en ole oikeastaan koskaan ollut oikeastaan millään tavalla sosiaalinen eikä minua edes kiinnosta ihmiset vaan oikeastaan pelkästään vain ideat niin yksinoleminen on minulle kaikkein mielyttävin ja mukavin olotila varsinkin nyt vanhempana ja korona-aikana jolloin eristäytymisestä on tullut sosiaalisesti hyväksyttävämpää.
Ja älyykkyystestin tulos puhtaalla arvauksella parissa minuutissa (koska kaikki vaihtoehdot vaikuttivat epäsopivilta) enkä ymmärtänyt koko testin ideaa alkuunkaan:
"Saavuttamasi tulos on Mensan kotitestin testausalueen alapuolella. "
Olen siis kolossaalisen tyhmä tuon testin perusteella.
Belisario
:D
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mensan testit eivät mittaa älykkyyttä vaan ainoastaan loogista ajattelukykyä.
Joka on yksi älykkyyden osa-alue.
Lisäksi se sattuu olemaan ainoa älykkyyden osa-alue, jota on mahdollista mitata edes jossain määrin luotettavasti ”älykkyystesteillä”. Esimerkiksi tunneälyä tai musikaalisuutta ei ihan noin vain testatakaan.
Ja vielä tuonkin lisäksi matemaattis-looginen älykkyys sattuu korreloimaan kaikkein voimakkaimmin muiden älykkyyden osa-alueiden kanssa, joten se antaa parhaan arvion ihmisen yleisestä älykkyydestä.
Ai miten musikaalisuutta ei voi testata? Alkeellinen testi on että soitetaan 2 säveltä ja pitää kertoa kumpi sävel toista korkeampi?
Tuo nyt kertoo tarkasta kuulosta, mutta musikaalisuudesta ei.
No nyt oli kyllä huono/trolli vastaus. Olettamus on varmaankin ettei tutkittavan ihmisen tai eläimen kuuloaistissa ole mitään vikaa.
Ja sinä siis kuvittelet, että musikaalisuus tarkoittaa vain sävelten erottamista toisistaan?
Et lainkaan välitä sellaisista pikkuseikoista kuin yleisempi sävelkorva, rytmitaju, instrumentin- tai äänenhallinta, harmoniantaju, lyyrisyys...?
Musikaalisuutta on helppo mitata subjektiivisella testillä: laitat kandidaatin musisoimaan ja kuuntelet. Jos kuulostaa hyvältä, hän on musikaalinen sinun mielestäsi. Jos ei, niin ei ole musikaalinen sinun mielestäsi.
Objektiivista testiä sille ei ole eikä oikein voikaan olla olemassa.
Musikaalisuus (kuten kaikki muutkin älykkyyden osa-alueet) kuitenkin korreloi vahvasti matemaattis-loogisen älykkyyden kanssa, eli jos otat kaksi henkilöä, joista henkilö A on matemaattis-loogisen ajattelun kannalta älykkäämpi kuin henkilö B, ja laitat ison joukon muita ihmisiä arvioimaan noiden kahden musikaalisuutta, useimmiten suurin osa arvioitsijoista pitää henkilöä A musikaalisempana.
>Ja sinä siis kuvittelet, että musikaalisuus tarkoittaa vain sävelten erottamista toisistaan?
Missään tuollaista ei ole väitetty. Sanottiin että se on alkeellinen testi, jos sitä ei läpäise, tuskin on kovin kummoista musikaalisuutta.
En lukenut viestiäsi tuon pidemmälle.
”En lukenut viestiäsi tuon pidemmälle.”
Mielenkiintoinen strategia keskustelijalle. Ihan kuin sinua ei kiinnostaisi lainkaan lukea toisten näkemyksiä asioista.
Aiemmassa kommentissa testaamisen reunaehdoksi oli kuitenkin asetettu ”edes jossain määrin luotettavasti.” Se, erottaako kaksi säveltä toisistaan, ei vielä aivan huikean luotettavaa kuvaa anna henkilön musikaalisuudesta.
Niin no no shit sherlock, kuten siinä luki: "Alkeellinen testi on että soitetaan 2 säveltä ja pitää kertoa kumpi sävel toista korkeampi". Toki muitakin testejä on olemassa. Ja jos sinä et osaa lukea sen vertaa että teet tuosta tekstistä johtopäätöksen että sen olisi vätetty olevan ainoa tapa musikaalisuutta mitata, niin en minäkään vaivaudu lukemaan mitä sinä kirjoitat. Niin metsä vastaa jne
Testi oli loppupuolella aika hankala, enkä oikein jaksanut keskityä. Alkuun logiikka oli melko selvä. Ensimmäinen kerta, kun jäin alle 120 ÄO:n. Toisaalta en huomannut katsoa (jos tietoa edes oli) tehtävien lukumäärää ja aikaa jäi käyttämättä monta minuuttia. Olisin ehkä vähän voinut petrata keskittymällä paremmin alkupään helpompiin tehtäviin.
Tuollainen testi mittaa sitä, miten kykenee havaitsemaan loogisuutta tai jatkuvuutta muodoissa. Testinä se on suppea, mutta antaa kyllä yhden osa-alueen älykkyydestä kuvaa. Kattavammassa testissä mitataan esimerkiksi kolmeulotteista hahmotuskykyä, matemaattista lahjakkuutta, lähimuistia, verbaalista lahjakkuutta jne...
Ennen+kuin+alkaa+tekemään+jotain+älytestiä,+on+hyvä+ottaa+selvää,+miten+ne+on+tarkoitus+ratkaista.+Jossain+virallisessa+testissä+oli+kolmenlaisia+tehtäviä,+joista+en+tajunnut+kahdesta+miten+ne+ratkaistaan+tai+edes+mitä+siinä+on+tarkoitus+tehdä,+ja+ne+olivat+helpoimmat+mahdolliset+esimerkit.+Mutta+se+siitä+erikoisuudesta.
Mensaan ei pääse millään nettitestin tuloksella, vaan ihan oikean älykkyystestit kautta. Nettitestit on tarkoitettu vain omaksi huviksi tai summittaisesksi arvioksi, jonka perusteella voi päättää kannattaako mennä varsinaiseen testiin vai ei. Kukaan ei pääse Mensaan ”arvaamalla”, kuten väitit.
Mensan jäsenet ovat matemaattis-loogisen ja visuaalisen ajattelun osalta poikkeuksellisen älykkäitä ihmisiä. Monilla se oma älykkyys on mennyt siinä määrin hattuun, että sosiaaliseen älykkyyteen ja tunneälyyn jääkin sitten reilusti toivomisen varaa.
Sain tulokseksi 150. Tein testin kahdesti ja molemmilla kerroilla sain 75.
120 ja todellinen on 80 🤣🤣🤣
Mensan ilmaistestit ovat samaa tasoa kuin monet muut vastaavat kuviotestit ja yleisin ilmoitettu ÄO niillä on 126-luokkaa. Joka selvästikään ei voi pitää paikkansa.
On esitetty, että -10 pistettä saattaisi olla oikein, eli 116 yleisesti, joka mahdollisesti pitää jo paikkansa.
Keskeisintä on kuitenkn katsoa itse ja listattuina, minkälaisen ÄO:n tarvii milläkin alalla, ja tutustua siihen kirjallisuuteen, ja funtia, riittääkö oma ÄO siihen, riittävän vaivattomasti.
On tosin myös erilaisia persoonia, ja mikä sopii itselle niin, että ei tarvii olla kuin oma itsensä, se on sopivaa.
Noi ÄO-trestit on kaikelle kansalle, eli helpohkoja, ja sitten on niinkun 130 ÄO-testejä, jotka on liian vaikeita (Mensa-testikin näyttää vain sen, että saa 131 , ja voi jo yrittää virallista testiä, johon se on kalibroitu). On testejä, joissa annataan liian vähän aikaa.
Sitten on vähän vaikempia, muttei liian, jotka on ihan oikeita älytestejä, mutteivät niin tai ollenkaan kalibroituja. Tulos niissä riippuu myös radikaalisti siitä, miten tuttua kuviotestit itselle on, ja tunteeko niiden ratkaisumallit jo.
https://personalityanalysistest.com/iq-test/ ei ole helppo. Kalibrointia ei ole. Rajaksi arvioisin 30 minuuttia, niin alkaa samaan oikeita ÄO-lukemia, mutta en ole testannut sitä sillä ajalla. Tässä on myös lukusarjoja.
https://iqexam.co/ 30 visuaalista. Tälläkään ei omaa älyään voi mitata, mutta kertoo jo paremmin, minkä tasoinen sen älytestin kuuluisi olla.
Mensan+keskihajonta+taitaa+olla+15+nykyään.+100++-15+tulisi+kattaa+50%+väestöstä.+Niiden+testi+on+pahasti+viallinen,+jos+eivät+pääse+edes+lähelle+tuota.
Tuolla laskelmalla ei pärjäisi älykkyystestissä.
Huijaussivusto, alkaa velottaa luottokortiltani joka kuukausi 39,90 e etkä saa rahojasi takaisin.