Kari Enqvist. Kangastuksia varjojen talossa s. 237:
"Kuten tiedetään Einsteinin yleiseen suhteellisuusteoriaan perustuva alkuräjähdysteoria selittää erinomaisesti kaikki kosmologian havainnot.
...
Mitään alkuräjähdysteorian kanssa vakavasti kilpailevaa universumin teoriaa ei ole olemassa."
Tässä kansainvälisesti arvostetun asiantuntijan mielipide.
Toinen tunnettu kosmologi Lawrence Krauss on sanonut, ettei BB ole käytännössä enää falsivioitavissa. Jos tulee täydellisempi teoria, sen pitää sisältää BB teoria sellaisenaan.
"Kuten tiedetään Einsteinin yleiseen suhteellisuusteoriaan perustuva alkuräjähdysteoria selittää erinomaisesti kaikki kosmologian havainnot.
...
Mitään alkuräjähdysteorian kanssa vakavasti kilpailevaa universumin teoriaa ei ole olemassa."
Tässä kansainvälisesti arvostetun asiantuntijan mielipide.
Toinen tunnettu kosmologi Lawrence Krauss on sanonut, ettei BB ole käytännössä enää falsivioitavissa. Jos tulee täydellisempi teoria, sen pitää sisältää BB teoria sellaisenaan.
Vastaukset 38
Vanhimmat
BB:n vastustaminen nykyään vaikuttaa tosiaan perustuvan enemmän ideologiaan tai uskontoon kuin faktoihin.
Se, että tiede löytää yhä enemmän yksityiskohtia ja tarkempia ajanmäärityksiä Universumin alkuajoista ei ole BB -teorian "horjuttamista". ; )
Tietääkseni taustasäteilyn tarkentuneet mittaukset tekniikan kehittyessä COBE -> WMAP -
> Planck varmensivat BB teoriaa yhä vankemmaksi. Jo Penziaksen ja Wilsonin tietämättään tekemiä ensimmäisiä mittauksia Gamovin ennustamasta taustasta pidettiin ratkaisevana Hoylen teoriaan nähden. Ja vieläkin löytyy pysyvän tilan teoriaan uskovia.
Syvä tietämättömyys ja luja usko on kivenkova yhdistelmä.
-inflaatio
-pimeä energia
-pimeä aine
Mitä muita "säätöruuveja" siellä on.
Pimeä energia ja pimeän aineen vaikutus havaittiin vasta BB teorian keksimisen jälkeen, mutta nekin havainnot sopivat teoriaan.
Inflaatiota ei kai voi suoraan todistaa, mutta inflatorinen laajeneminen selittää useita havaintoja joten sitä voidaan pitää ilmeisenä.
Inflaatiosta sama kirja:
"Lisäksi meillä on vahvoja kosmisen mikroaaltotaustan ominaisuuksiin perustuvia viitteitä siitä, että kuumaa ja tiheää alkutilaa edeslsi kosminen inflaatio.
...
Kosminen inflaatio on nykykosmologian kivijalka. Se on paradigma, jonka vastavalossa kaikki kosmologinen teoriakehittely nykyän tapahtuu."
Melkein heti perään Enqist kertoo, etei inflaation kestoaikaa tiedetä, ei tiedetä edellyttikö sitä singulariteetti, eikä sitä missä kohtaa teoriaa pitäisi alkaa korjailla kvantti-ilmiöillä.
Siitä ei kuitenkaan ole epäilystä, etteikö universumi olisi n. 14 miljardia vuotta sitten ollut kuumaa alkeishiukkaspuuroa. Alkutilasta on otettu taustasäteilyä mittaavilla luotaimilla valokuvia.
Jos mennään Planckin mittakaavan ilmiöiden tasolle, niin ollaan pelkän matematiikan ja oletusten varassa. Mittaamalla ilmiöitä ei voida koskaan todentaa. Mutta eihän se haittaa. Joka tapauksessa joku kysyisi, että mitä oli ennen BB.
Planck viittasi edellä tietenkin luotaimeen. Kuten varmaan ymmärsitkin.
Äärimmäisen epätodennäköinen on tapahtunut. On olemassa avaruuden syvyyksistä katsoen tällainen "tomuhiukkanen", jolla elelee muiden mukana eräs karvaton apinalaji. Joko tiedetään, missä ja miten kuolleesta aineesta syntyi ensimmäinen elävä solu.
Se tiedetään, että kaikki aine on perusmuodossaan kuollutta.
Ensimmäinen elävä solu syntyi pitkän evoluution tuloksena ensimmäisestä replikaattorista. Sille taas on useitakin kehitysmahdollisuuksia, mutta niistä ei enää ole merkkejä jäljitettävissä.
Tapahtuneen todennäköisyys on 1.
Lisäksi kun on kyse prosessista, jonka kaikkia osia ei tunneta, todennäköisyyksistä puhuminen on lähinnä arvailua.
"Joko tiedetään, missä ja miten kuolleesta aineesta syntyi ensimmäinen elävä solu."
Elävä solu rakenteineen ja prosesseineen ei syntynyt "kuolleesta aineesta" (yhdisteistä), vaan todennäköisesti erilaisista esimuodoista (aluksi eri oloissa ja eri aikoina erilaisten välivaiheiden kautta) yhdistymällä. Joltakin esimuodolta saatiin toimiva solukalvo, toiselta alkeellinen geenijärjestelmä, joltain liikkumiskykyinen värekarvasysteemi jne, lopulta kaikki integroituna geeniohjattuun uusintumis-, erilaistumis- ja homeostaasijärjestelmään.
Tuo on uskonvaraista soopaa. Evoluutio ei mitään soluja tuota, saati suurempaa - aikamme suurin tiedevalhe ja pseudotiede.
"Tämä kaikki integroituna geeniohjattuun jne ! :D....- että sokeille luonnonvoimille tuollainen hienous onnistuu? - kyllä ennemmin viittaa suunnitteluun, biologiseen insinööritaitoon.
Alkuräjähdysteorian ongelma on se että sillä ei voi selittää lähtötilannetta eli mitä oli ennen alkuräjähdystä.
Teoria on torso, tosin syykin on hyvin ymmärettävissä.
Sen selittäminen olisikin vaikeaa, koska sitä ennen ei ollut edes aikaa.
Niinpä, mikä on sen alkuenergian? muoto joka vapauttaa ajan ja tilan massan ja gravitaation leikkikentäksi.
Jos teorian pätevyysalueen rajallisuus tekee teoriasta torson, niin lähes kaikki teoriat taitavat olla enemmän tai vähemmän torsoja. Jossain törmätään aina rajaan, jota teoria ei selitä. Vaikka se kvanttigravitaatio keksittäisiinkin, niin eiköhän senkin pohjalta löytyisi pari uutta kysymystä.
Ei se ihan noinkaan ole.
Totta kai moneen vankkaankin tieteelliseen teoriaan jää paikattavaa mutta eiköhän se lähtötilanteen selvitys ole se kivijalka mitä hyvään teoriaan juurikin tarvitaan.
En näe asiaa noin.
Evoluutioteoria selittää lajiutumista ja biodiversiteetin kasvua pätevästi, vaikka abiogeneesi on vielä selvittämättä.
Tiedämme alkeisvarauksen suuruuden kai 10 merkitsevän numeron tarkkuudella, mutta emme tiedä miksi se on mitä on.
Ihmiskunnan historia alkaa hämärtyä, kun mennään kirjoitustaitoa edeltäneeseen aikaan. Mitä kauemmas mennään, sitä epävarmempaa tieto on.
Laajimmat tieteelliset teoriat, yleinen suhteellisuusteoria ja hiukkasfysiikan standardimalli, ajautuvat ääritilanteessa törmäyskurssille. Molemmat eivät voi olla oikeassa.
Vanha sanonta on, että poikkeus vahvistaa säännön. Sen alkuperäinen ajatus on ollut, että poikkeus rajaa säännön. Kun teorian selitysvoima loppuu, olemme tulleet ko. teorian pätevyysalueen rajalle. Tieteen kehitys tapahtuu usein näillä rajapinnoilla.
Abiogeneesi on oma aiheensa. Evoluutioteoria on teoria maapallon elämän kehityksestä ja runsastumisesta, ei mistään muusta.
Alkuräjähdysteoria on puolestaan teoria maailmankaikkeuden >syntymisestä< jossa alkutilanteen selvitys on oleellinen osa teoriaa vaikkakin hyvin ymmärrän että se on hyvin vaikeasti teorisoitava asia.
Abiogeneesi on evoluution alku. Tyhjiön kvanttifluktaatio lienee BB:n alku. Molemmat ovat hämärän peitossa.
Abiogeneesi on lähtöpiste evoluutioteorialle mutta evoluutioteoria ei ole teoria elämän synnystä, abiogeneesistä vaan elämän kehittymisestä yksinkertaisesta alkulähtökohdasta nykyiseen elokirjoon.
Abiogeneesi on pitkälle teorisoitu, toisaalta kaikkeuden synnyn alkutilanne on hämärän peitosssa siinä olemme samaa mieltä
"++eiköhän+se+lähtötilanteen+selvitys+ole+se+kivijalka+mitä+hyvään+teoriaan+juurikin+tarvitaan."
Tuo ei ole välttämättä kestävä argumentti. Määrä ei ole sama kuin ongelman kompleksisuus.
Yksi ainoa järven jäällä kävelevä ötökkä on paljon monimutkaisempi systeemi kuin koko jäätikkö.
Pimeä aine ja pimeä energiakin tarvitsevat kenties vain yhden kaavanpätkän selityksekseen, tai aineen kohdalla havainnon tuntemattomasta massallisesta heikosti vuorovaikuttavasta hiukkasesta.
Paitsi että evoluutio ei selitä rakenteiden ja organismien syntyä lainkaan. Rappion tavallaan selittää.
"Pimeä aine ja pimeä energiakin tarvitsevat kenties vain yhden kaavanpätkän selityksekseen, tai aineen kohdalla havainnon tuntemattomasta massallisesta heikosti vuorovaikuttavasta hiukkasesta."
Tuloksellisempaa olisi kehittää ja testata empiirisesti yleisesti hyväksytty teoria, joka kuvaa valon kulkua harvassa väliaineessa.
Tällöin tosin jouduttaisiin hylkäämään hypoteesi, jonka mukaan fotonin energiahäviö on aina 0 ja punasiirtymä johtuu pimeästä energiasta joka laajentaisi itse avaruutta kiihtyvällä nopeudella.
BB on tosiaan paras teoria, mutta se johtuu sen kulttimaineesta, jonka kiistäminen alkaa lähennellä keskiaikaista jumalanpilkkaa. Suhtis ja BB, sekä asianosaisten maineet ja merkitys tieteessä on niin suuri asia, että eihän heitä ja heidän työtään saa kyseenalaistaa. Se on pyhäinhäväistystä. Ja samalla tämä jarruttaa kehitystä, kun maine ja apurahat on vaarassa. Olemmeko siis jämähtäneet lopullisesti tähän tieteellisen uskomukseen, joka parasta luomistarinoiden jälkeen?
Samaa inkutusta, jota eräät soveltavat kaikkiin tieteisiin, kun tiede on vastoin heidän omaa maailmankuvaansa.
Kyllä BB:n tai suhteellisuusteorian saa kyseenalaistaa. Se vaatii vain tieteellisesti kestäviä todisteita. Jos joku siihen pystyy, on nimi tallennettu ikuisesti tieteen historian lehdille sen pikkuseikan ohella, että Nobel tulee notta napsahtaa.
Todistaminen vaan vaatii vähän enemmän, kuin löysä kirjoittelu keskustelupalstalla.
BB-hypoteesiin kannattaa suhtautua kriittisesti, samalla tavoin kuin valoeetteriin. Ei mitä tahansa kannata uskoa vain koska osa tiedemiehistä niin väittää.
Samalla tavalla 1800-luvulla kaikki tunnetuimmat fyysikot (Maxwell, Kelvin, Tesla jne) kannattivat valoeetteriteoriaa kivenkovasti ja pitivät kriitikoita haihattelijoina, vaikka on vain tervettä skeptisyyttä olla uskomatta johonkin mistä ei ole suoria havaintoja.
Pimeä energia, mustat aukot, inflaatio, BB-hypoteesi, ovat samalla tavalla teoreettisia ja malleista johtuvia mielikuvitusilmiöitä joiden olemassaoloa ei ole pystytty empiirisesti todentamaan.
Avaushan on täysin dogmaattinen. Tottakai tiedeyhteisössä on BBn kritiikkiä ja vaihtoehtoista tiedettä ja filosofiaa on netti täynnä.
Kun kehutaan BBtä, niin silloin pitäisi esittää myös sen kritiikki, ja kumota se. Eikä vaan väittää, että se on paras kuin ei kritiikkiä olisikaan.
Kosmologia on ensinnäkin aina filosofiaa ja tähtitiedettä yhtä aikaa. BBn kannattajat ovat sitä mieltä, ettei filosofialla ole mitään annettavaa fysiikalle. Varmaan melkein totta, mutta kosmologia nyt sattuu olemaan filosofiaa myös.
Tieteellinen kritiikki on A Cosmology Group 2004 alkaen.
http://a.cosmology.info
Siellä on mm. kerätty linkit yli 70 kosmologian teoriaan.
Eli niitä on.
BB ei ole kaikkia niitä kumonnut kuin omasta ja tiedeyhteisön enemmistön mielestä.
Yhdellä lauseellakin voi filosofi BBn kumota: Ei universumilla mitään alkua ole. BBn mukaan on. Se pitää siis hylätä ja keksiä parempi teoria. Tulossa on. Siinä on vasta 70 yrittäjää.
Olli.
Kosmologia ei ole filosofiaa eikä myöskään tähtitiedettä.
Sinun yksi lauseesi on tyhjää siitgnafuuliaa ja kuvaa lähinnä vain sitä, kuinka pihalla olet sekä tieteestä että myös filosofiasta.
Minäkin kirjoitan sinulle yhden filosofisen lauseen: Universumilla on pakko olla alku.
"Universumilla on pakko olla alku."
Jos joukko-opin kuudes aksiooma eli äärettömyysaksiooma pitää paikkaansa, tällöin universumilla ei ole alkua. Jos nykyhetki on 0, tällöin menneisyydestä löytyy loputtomasti ajanhetkiä siten että luonnollisten lukujen joukosta jokaiseen lukuun voidaan liittää jokin ajanhetki.
Positiivisten lukujen lukusuoralla numeroiden 2 ja 3 välillä on ääretön määrä lukuja. Silti positiivisten lukujen lukusuoralla on nollakohta.
Logiikkasi ei ole pätevä.
Väite "universumilla on pakko olla alku" on vain vastine Ollin aivopieruun: "Ei uiversumilla mitään alkua ole." Molemmat väitteet yhtä "filosofisia" ja lähes yhtä vähän tiedettä. Sana "lähes" siksi, että alulle on paljon vahvempi tieteellinen tuki.
Mitä se tarkoittaa, että universumilla on alku? Mikä on universumi? Millainen on universumin aika? Universumi voi olla ikuinen. Mitä se tarkoittaa, että universumi on ikuinen, jos niin on?
Näistä kysymyksistä näkee, että Kosmologia, vastaus kysymykseen, millainen universumi on?, on aina yhtä aikaa erityistiede kosmologiaa, että tähtitiedettä, että filosofiaa. Filosofiaa ei ikinä voi kosmologiassa sivuuttaa, kuten BB teoria yrittää, ainakin sen dogmaattisesti kannattajat.
Planckin ajan mittaisia lyhyimpiä aikavälejä ei mahdu ihan ääretöntä määrää 2-3 sekunnin väliin eikä edes 13 miljardiin vuoteenkaan.
Lisäksi universumi on liian tarkasti hienosäädetty, jotta voisi uskoa sen posahtaneen kerralla oikein. Voidaan olettaa ja pitää itsestäänselvyytenä että Planckin ajan mittaisia ajanhetkiä on äärettömästi jotka edeltävät nykyistä, hienosäädettyä universumia.
Korjaus: nykyistä aionia.
Syklisessä mallissa osauniversumeita kutsutaan aioneiksi. Vasta kaikkien aioneiden muodostama kokonaisuus on universumi, joka on äärettömän vanha.
Plankin aika on lyhin (teoriassa) mitattavissa oleva aika, aivan kuten plankin pituus on lyhin (teoriassa) mitattavissa oleva pituus. Kumpikaan ei ole mikään maaginen otus, jota pienempää ei ole olemassa, vaan ne asettavat rajan mittaustarkkuudelle.
Puolet plankin ajasta on täysin validi ajan pituus, mutta sen mittaaminen ei olisi edes teoriassa mahdollista.
Jos uskot (ilman mitään näyttöä), että universumi on jonkinlainen tietokonesimulaatio, voit yksinkertaisesti olettaa, että plankin pituus on yhden ”pikselin” koko, eli oikeasti lyhyin olemassaoleva pituus simulaation sisällä. Tuo on kuitenkin täysin epäfalsifioitava oletus, koska mikään koeasetelma ei voi erottaa plankin pituutta lyhempiä matkoja.
"Jos uskot (ilman mitään näyttöä), että universumi on jonkinlainen tietokonesimulaatio, voit yksinkertaisesti olettaa, että plankin pituus on yhden ”pikselin” koko, eli oikeasti lyhyin olemassaoleva pituus simulaation sisällä."
Simulaatiossa paikka ja aika voisivat olla 512-bittisiä koordinaatteja. 512 bittiä riittää esittämään planckin pituuden ja ajan tarkkuudella koko universumin, tai suurenkin multiversumin satojen miljardien vuosien ajalta. 256 bittiä sen sijaan riittäisi hädin tuskin aurinkokuntaan ihan lyhyeltä ajanjaksolta.
Jos äärettömyysaksiooma hylätään ja halutaan uskoa että universumilla on alku, niin seuraavaksi luontevimmalta tuntuisi 512-bittinen diskreetti finiittinen simulaatio.