Apua tehtävään?

Anonyymi

Säiliössä olevan ilman (M = 29 kg/kmol) massa määritettiin mittaamalla erikseen säiliön paine p = 250kPa, lämpötila T = 27°C(300 K) ja tilavuus V = 50 litraa. Massa laskettiin sen jälkeen ideaalikaasuyhtälöstä pV = mRuT/Mja yleinen kaasuvakio on Ru= 8,314 kJ/kmolK.

Mikä oli säiliössä olevan ilman massa virherajoineen, kun paine mitattiin ±5 kPa tarkkuudella, lämpötila ±1°C tarkkuudella ja tilavuus ±0,5 litran tarkkuudella?

6

159

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos ollaan korkeakoulutasolla, niin pitäisi käyttää kokonaisdifferentiaalia ja siitä löytyy googlesta kyllä tavaraa , kun hakee "virhetarkastelu kokonaisdifferentiaalin avulla" . Alemmilla koulutustasoilla vois vaan laskea suoraan yhteen (5/250 0.5/5 1/27), ja sen kertoa sitten m:llä, joka tietysti on ensin ratkaistu ja laskettu tuosta kaavasta. Virherajat olisi sitten ±tuo. Myöskin voisi laskea suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen m:n arvon noilla tarkkuuksilla, ja ilmoittaa sen sitten tuolla ± jutskalla siihen laskettuun.

      • Anonyymi

        Virherajoja ei todellakaan lasketa tuolla (5/250 0.5/5 1/27) -tavalla. Yksinkertaisissa tapauksissa se antaa saman tuloksen kuin max-min-laskentatapa, mutta jos yhtälöt sisältävät exponentteja, neliöjuuria, logaritmeja, jne. lasku menee pieleen. Eli tässä tapauksessa menisi tuurilla oikein, mutta ei ole mitään järkeä tapaa, joka ei ole yhtään sen helpompi kuin vaihtoehtoinen yleisemmin toimiva tapa.

        Yksinkertaisin tapa laskea virherajat on max-min-periaate, eli sijoitat kaavaan annettujen virherajojen puitteissa sellaiset arvot, joilla saat mahdollisimman suuren lopputuloksen ja vastaavasti mahdollisimman pienen.

        Yliopistossa opetellaan sitten hienostuneempia tapoja käsitellä virherajoja, koska max-min-perustuu oletukseen, että kaikki mittausvirheet vaikuttaisivat epäonnekkaasti samaan suuntaan, mikä on toki turvallinen oletus, mutta tarpeettoman pessimistinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Virherajoja ei todellakaan lasketa tuolla (5/250 0.5/5 1/27) -tavalla. Yksinkertaisissa tapauksissa se antaa saman tuloksen kuin max-min-laskentatapa, mutta jos yhtälöt sisältävät exponentteja, neliöjuuria, logaritmeja, jne. lasku menee pieleen. Eli tässä tapauksessa menisi tuurilla oikein, mutta ei ole mitään järkeä tapaa, joka ei ole yhtään sen helpompi kuin vaihtoehtoinen yleisemmin toimiva tapa.

        Yksinkertaisin tapa laskea virherajat on max-min-periaate, eli sijoitat kaavaan annettujen virherajojen puitteissa sellaiset arvot, joilla saat mahdollisimman suuren lopputuloksen ja vastaavasti mahdollisimman pienen.

        Yliopistossa opetellaan sitten hienostuneempia tapoja käsitellä virherajoja, koska max-min-perustuu oletukseen, että kaikki mittausvirheet vaikuttaisivat epäonnekkaasti samaan suuntaan, mikä on toki turvallinen oletus, mutta tarpeettoman pessimistinen.

        PS. Vähän tarkkuutta siihen, mille palstalle laitatte aloituksenne. Fysiikan matemaattiset menetelmät kuuluvat fysiikan, ei matematiikan, alle. Matematiikassa ei leikitä mittausvirheillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Virherajoja ei todellakaan lasketa tuolla (5/250 0.5/5 1/27) -tavalla. Yksinkertaisissa tapauksissa se antaa saman tuloksen kuin max-min-laskentatapa, mutta jos yhtälöt sisältävät exponentteja, neliöjuuria, logaritmeja, jne. lasku menee pieleen. Eli tässä tapauksessa menisi tuurilla oikein, mutta ei ole mitään järkeä tapaa, joka ei ole yhtään sen helpompi kuin vaihtoehtoinen yleisemmin toimiva tapa.

        Yksinkertaisin tapa laskea virherajat on max-min-periaate, eli sijoitat kaavaan annettujen virherajojen puitteissa sellaiset arvot, joilla saat mahdollisimman suuren lopputuloksen ja vastaavasti mahdollisimman pienen.

        Yliopistossa opetellaan sitten hienostuneempia tapoja käsitellä virherajoja, koska max-min-perustuu oletukseen, että kaikki mittausvirheet vaikuttaisivat epäonnekkaasti samaan suuntaan, mikä on toki turvallinen oletus, mutta tarpeettoman pessimistinen.

        Ei tässä tuurilla ollut mitään tekemistä, itse sen laskin kokonaisdifferentiaalilla ja kun totesin, että sama tulee kuin tuolla yksinkertaisella tavalla, niin kirjoitin, lainaus alkaa: "Jos ollaan korkeakoulutasolla, niin pitäisi käyttää kokonaisdifferentiaalia ja siitä löytyy googlesta kyllä tavaraa , kun hakee "virhetarkastelu kokonaisdifferentiaalin avulla" . Alemmilla koulutustasoilla vois vaan laskea suoraan yhteen (5/250 0.5/5 1/27), ja sen kertoa sitten m:llä, joka tietysti on ensin ratkaistu ja laskettu tuosta kaavasta. Virherajat olisi sitten ±tuo", lainaus loppui.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tässä tuurilla ollut mitään tekemistä, itse sen laskin kokonaisdifferentiaalilla ja kun totesin, että sama tulee kuin tuolla yksinkertaisella tavalla, niin kirjoitin, lainaus alkaa: "Jos ollaan korkeakoulutasolla, niin pitäisi käyttää kokonaisdifferentiaalia ja siitä löytyy googlesta kyllä tavaraa , kun hakee "virhetarkastelu kokonaisdifferentiaalin avulla" . Alemmilla koulutustasoilla vois vaan laskea suoraan yhteen (5/250 0.5/5 1/27), ja sen kertoa sitten m:llä, joka tietysti on ensin ratkaistu ja laskettu tuosta kaavasta. Virherajat olisi sitten ±tuo", lainaus loppui.

        Jos tuossa ideaalikaasuyhtälössä olisi mukana kertolaskun lisäksi logaritmeja, potensseja, juuria, tms. niin virherajoja ei voisi laskea tuolla ehdottamallasi tavalla. Siksi kannattaa opetella se max-min-tapa, jolla ne saa oikein aina, etenkin kun se on kirjaimellisesti täsmälleen yhtä yksinkertainen tapa laskea virherajat kuin tuo sinun ehdottamasi, joka toimii vain silloin kun yhtälö sattuu olemaan sopivaa muotoa.


    • Anonyymi

      sen verran vinkkiä aloittajalle, että tuo kommenteissa ehdotettu min-max tarkastelu ei varmastikaan kelpaa vastaukseksi...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      80
      2799
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      293
      1610
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      246
      1517
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      87
      1361
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      401
      1339
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      396
      1273
    7. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1017
    8. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      979
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      329
      854
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      254
      832
    Aihe