Tarvitseeko "eriytymistä" odotella?

Anonyymi

Sanotaan, että kun kaksi ihmistä tapaa, ihastuu, rakastuu ja sitten jossainvaiheessa eriaikoihin alkavat eriytymään, eli eivät enää jokapaikkaan menekään kuin paita ja persuus, vaan ottavat omaa aikaa, kuka mitenkin.

Itselle se on jotenkin ollut vissiin aikaisemmissa suhteissa kova pala, vaikka luonnollinen tapahtuma. Ja ymmärrän, että se tapahtuu itsestään, eikä sitä välttämättä se itse eriytyvä huomaakaan.

Mutta voiko olla, ettei joku ihan suostukaan kovin tiiviiseen suhteeseen, vaikkapa tuota eriytymisen tuomaa rajapintaa hirvitellen?

Itse ainakin koen, että ennemmin haluaisin tasapaksumman suhteen, ettei mennä ääripäästä ääripäähän.

30

63

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Koen ongelman hieman vanhanaikaisena, liittyen siihen aikaan historiassa, kun matka- ja älypuhelimia ei vielä ollut.

      Vuosien saatossa on käynyt ilmi, että minä ja Rakkaani pystymme olemaan maksimissaan noin neljä tuntia ilman, että jompi kumpi soittaa toiselle. Fyysinen etäisyys tai aktiviteettien eriytyminen ei ole merkityksellistä.

      Onko tämä sitten onnistunutta eriytymistä? Vai onko eriytymistä tapahtunut koskaan? Asialla ei ole minulle merkitystä. Molemmat pitävät tästä järjestelystä. 😍

      🦄

      • Anonyymi

        Niin, ehkäpä teillä se homma on mennytkin ilman näkyviä ja tuntuvia steppejä?
        Ja hyvä niin...


      • Anonyymi

        Ootteko olleet kauan yhdessä? Jos passaa kysyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ootteko olleet kauan yhdessä? Jos passaa kysyä.

        Passaa kysyä mutta en halua kertoa. Sillä ei mielestäni tässä yhteydessä ole merkitystä. Tuosta aikaisemmasta viestistäni pystyi päättelemään, että kyse on vuosista.

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ootteko olleet kauan yhdessä? Jos passaa kysyä.

        Ei ne kauaa ole ollut yhdessä tuostakin määrästä tietää. Nyt kun edes saisi kerran viikossa melkein kaksikertaa saa.


    • Emberizi

      Itse näen, että tervein vaihtoehto on, että kummallakin on omaa yhteisen lisäksi myös ihan alussa. Jos on alussa yhdessä 24/7 (miinus 45h työ työmatkoineen) alkaa helposti jompaa kumpaa ahdistaa eikä jää aikaa miettiä omia tuntemuksia. Ja peppu ja paita-symbioosia jälkeen, on luultavasti tarve vetää myös erillisyys äärilaitaan.

      Jos taas alusta saakka pitää oman erillisyyden mukana, ei tule tarvetta repäistä irti. Jos erillisyys tekee joskus pientä ikävää, se on vaan hyvä. Toista osaa arvostaa enemmän.

      Silti erillisyyden pitää osata pitää harmoniassa suhteessa läheisyyteen ja tunneyhteyteen. Ilman riittävää yhteyttä, suhde jää helposti pintatapailuksi ilman suuria tunteita. Hyvin toimivassa parisuhteessa varmasti joutuu luopumaan osasta asioista mitä tekee sinkkuna yksin, mutta toisaalta tilalle tulee hyvässä tapailuissa paljon läheisyyttä, lämpöä, ihokosketusta ja kuulluksi ja nähdyksi tulemista, ja myös onnellisuutta kun voi itse antaa toiselle.

      Jos parin erillisyyden tarpeet on äärilaidasta, ollaan helposti pitkän ajan kuluessa ongelmissa. Vähän niin kuin seksinkin kanssa. Jos toinen on tyytyväinen 1-10krt/vko ja toinen haluaa vain 1krt/2 kk ja ahdistuu enemmästä, eihän tuosta löydy yhteistä aluetta. Jos toisella ok alue on 1-10krt/vko ja toisella 1-4krt/kk, on vielä löydyttävissä yhteinen alue 1krt/vko. Sama koskee seksiin ja oman ajan tarpeeseen.

      • Anonyymi

        Samoilla linjoilla. Ja varsinkin tuo yhteys... se on tärkeää. 👌


    • Anonyymi

      Hmm, meillä on oltu tiiviisti yhdessä alusta asti. Mutta missään vaiheessa ei ole ollut vaikeuksia antaa toiselle omaa tilaa. Meillä se on ihan luontevasti onnistunut alusta asti, että mennään yhdessä tai yksin. Ja lähinnä ilmoitusluontoisesti, että voisin käydä siellä ja siellä, tuutko mukaan vai meenkö ittekseni. Tai vaan kerrottu, että torstaina käyn töitten jälkeen paikassa x ja tuun sit kotiin kun ehdin. Ja se on ollu aina ok.

      Onnistuu myös mennä yhdessä, mutta useammin tuo mielenkiinnon löytyminen yhteisiin menoihin tuottaa erimielisyyttä kun päinvastoin. Puoliso tykkää nököttää himassa, kun työ on reissaamista. Minä kun olen aina himassa, tekee mieli välillä reissatakin.

      Kannattaa ehkä jutella ennakkoon kummankin näkemykset selviksi, niin ei tartte järkyttyä ja parisuhde on aina sopeutumista ja sopimista, omalta mukavuusalueelta liikkumista toista vastaan. Myönnytyksiä. :)

      -Jasu-

      • Anonyymi

        Rupattelu on sina tärkeää...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rupattelu on sina tärkeää...

        Jep. Turhan harva mies sen vaan osaa tai sitten ne rupattelee muuta, kun itse asiaa mitä pitäisi läpi rupatella.

        -Jasu-


    • Se oman tilan tarve on ihan yksilöllinen juttu. Joillekin se paita ja peppuvaihe ei vaan tule ollenkaan. Saattaa tuntua jopa ahdistavalta.
      Rajoittavalta.

      Tämä piirre ei välttämättä tarkoita, etteikö tunteita olisi, tai kerro niiden tunteiden syvyydestä. Ehkä enemmänkin on kyse itsellisyydestä.

      Tässä pitänee muistaa, että itsellisyys kasvaa iän myötä ja myös suhteiden myötä. Nuorina tuo "läheisriippuvaisuus" on yleisempää, kuten myös ensimmäisissä suhteissa. Iän ja suhdekokemusten myötä tarve olla tiiviisti yhdessä ei ole niin suuri. Tosin yksilöllisiä eroja on huomattavasti.

      Henkilökohtaisesti minua huvittaa paita ja peppuvaihe. Kuten myös nuorten naisten taipumus käydä wc:ssä yhdessä. Tai stemmaavat tuulipuvut ikääntyneillä pareilla.
      Se vain on tapa osoittaa kiintymystä ja yhteenkuuluvuutta.

      Mutta jos sinua häiritsee eriytymisen aste parisuhteessasi, on vain yksi tapa korjata se tunne. Kommunikaatio asianosaisen kanssa.

      • Anonyymi

        Minua taas huvittaa avoimessa suhteessa elävät. Kuin ikuisia lapsia uusien karkkien perässä ja vanhatkin pitää saada pitää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minua taas huvittaa avoimessa suhteessa elävät. Kuin ikuisia lapsia uusien karkkien perässä ja vanhatkin pitää saada pitää.

        Minua taas huvittaa, että joku pitää usean ihmisen kanssa sekstailua "karkkina". Itseäni sellainen oksettaisi.


      • Anonyymi

        No toisaalta mä ymmärrän sen paita ja peppu-vaiheen, vaikka itse olen ehkä kasvanut siitä ulos...

        Olisipa minulla joskus aiemmin ollut sellainen kumppani, joka ei olisi hullaantunut vaan siihen vaiheeseen unohtaen omaa elämää. Ja siten olisi muistuttanut huomioimaan oma elämäni.

        Joo, puhe auttaa..


      • Anonyymi kirjoitti:

        No toisaalta mä ymmärrän sen paita ja peppu-vaiheen, vaikka itse olen ehkä kasvanut siitä ulos...

        Olisipa minulla joskus aiemmin ollut sellainen kumppani, joka ei olisi hullaantunut vaan siihen vaiheeseen unohtaen omaa elämää. Ja siten olisi muistuttanut huomioimaan oma elämäni.

        Joo, puhe auttaa..

        Avoin kommunikaatio on ihan suotavaa suhteessa kuin suhteessa. Siinä pitää vaan vähintään toisen pystyä keskustelemaan asiallisesti. Satunnaisesti käy niin, että keskustelun toinen osapuoli loukkaantuu tai suuttuu. Silloin on erityisen tärkeää sen toisen tajuta olla itse loukkaantumatta tai suuttumatta.

        Itse uskon kommunikaatioon vahvasti. Asioista pitää kyetä puhumaan niiden omilla nimillään.


    • Anonyymi

      Ehkä hassuakin jos itsee huolestunut tyttöjen ajatuksista kuin jossain peleissä... nooh

      Mutta niin veikkausnu,meroita, noita tähtigeneraqqattorin kenon n umeroita voi käyttäää myös lossa jos haluaa, kun monesti heitän jotain.

    • Anonyymi

      Suhteessa kuuluu olla kaksi erillistä yksilöä ja omatoimista ihmistä alusta pitäen, muuten ei tule hevonkakkaa mistään.

      -keinovaginamies-

      • Anonyymi

        Joo. Ei suhteessa toisen pidä taluttaa toista..


    • Paitapeppuilu ja joka paikassa paneminen kuuluu nuoruuteen.

      • Anonyymi

        Nuoruuteen ei kuulu joka paikassa paneminen.
        Ihmiset eivät ole eläimiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nuoruuteen ei kuulu joka paikassa paneminen.
        Ihmiset eivät ole eläimiä.

        Jaa, mielestäni minun naiseni ovat olleet ihan normaaleja.


    • Anonyymi

      Edellinen suhteeni kuivui kokoon kuukaudessa koska nainen vaan sometteli ja oli koko ajan puhelimessa tai tietokoneella. Eriydyimme lähes heti enkä saanut mitään suhteesta.

      • Anonyymi

        Niinkin voi käydä...


    • Anonyymi

      Ruotsi on kiva olla nolla... ovaodella vaarllisia olympialaisten jääkiekossa nuo Slovaian hyökkääjät.

    • Ihmiset ovat niin erilaisia...

      Huonoin mätschi tietysti on jos läheisriippuvainen takertuja ja omia polkujaan kulkeva yksinäinen susi erehtyvät yhteen.

    • Anonyymi

      Jännitin väähn itsekin ruotsin puolesta että miten käy tuossa jääkiekossa Slovakiaa vastaan, koska heillä niin korkeat pelaajat.

    • Anonyymi

      No ei meidän ole tarvinnut koskaan olla niin kuin paita ja perse. Vaikka ei oltaisikaan koko ajan yhdessä, niin tiedetään kuitenkin että rakastetaan toisiamme ja kuulutaan yhteen.

    • Anonyymi

      Ei kai tuo "eriytyminen" ole suhteessa sen kummallisempaa kuin suklaan syönti. Jossakin vaiheessa se suklaalevy on syöty. Sen tietää jo, kun alkaa suklaasta nauttimaan. Samoin suhteessa, alkuhuuma ja sitten se muuttuu. Niin pitääkin.

      • Anonyymi

        Minusta taas rakkausvaihe, kun kykenee kohtaamaan ja hyväksymään todellisen itsen ja toisen, on suklaan syöntiä. Tietää, että tulee äklö olo, lihoo, terveys kärsii, jos suklaata syö liikkaa. Yhtälailla kuin suklaan syöntiin, ei parisuhteen vietäväksi pidä heittäytyä, vaan oltava itse aktiivinen toimija suhteessa.

        - Sheena


    • Anonyymi

      Suhteen vaiheet: rakastumisvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe.

      Kukin vaihe kestää minkä kestää, rakastumisvaiheessakaan ei tarvitse olla kuin paita ja peppu. Se on selvää, ettei siirtyminen vaiheesta toiseen tapahdu molemmilla samanaikaisesti. Rakkausvaiheeseen ei päästä välttämättä ollenkaan, jos toinen haluaisi jäädä junnaamaan rakastumisvaiheeseen tai itsenäistymisvaiheeseen ei
      päästä, kun rajat yhdessäololle sekä erillisyydelle jää hakematta.

      - Sheena

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      90
      4322
    2. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      42
      2685
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      112
      2480
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      108
      2258
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1947
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      32
      1945
    7. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      211
      1632
    8. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1607
    9. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      29
      1598
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      79
      1416
    Aihe