Miksi ihmeessä toimittajatkin jo sotkevat nuo kaksi ilmaisua keskenään??
Viime aikoina tarkoittaa lähiMENNEISYYDEN tapahtumia eli sellaista, joka on jo tapahtunut.
Lähiaikoina tarkoittaa lähiTULEVAISUUDEN tapahtumia eli sellaista, joka ei vielä ole tapahtunut mutta tulee pian tapahtumaan.
Esimerkki virheestä YLE:n uutisessa:
https://yle.fi/uutiset/3-12338401
Otsikon jälkeen eka lause kuuluu "Venäjältä tuodun hakkeen määrä on kasvanut Suomessa lähivuosina noin 24 prosenttiin. "
Hakkeen määrä voi kasvaa (futuuri) lähivuosina johonkin prosenttilukuun mutta se ei voi olla jo kasvanut (perfekti) sillä lähivuodet ovat vielä tulevaisuudessa. Toimittaja ilmeisesti tarkoitti että tuo on tapahtunut viime vuosina eli lähimenneisyydessä.
Viime aikoina tarkoittaa lähiMENNEISYYDEN tapahtumia eli sellaista, joka on jo tapahtunut.
Lähiaikoina tarkoittaa lähiTULEVAISUUDEN tapahtumia eli sellaista, joka ei vielä ole tapahtunut mutta tulee pian tapahtumaan.
Esimerkki virheestä YLE:n uutisessa:
https://yle.fi/uutiset/3-12338401
Otsikon jälkeen eka lause kuuluu "Venäjältä tuodun hakkeen määrä on kasvanut Suomessa lähivuosina noin 24 prosenttiin. "
Hakkeen määrä voi kasvaa (futuuri) lähivuosina johonkin prosenttilukuun mutta se ei voi olla jo kasvanut (perfekti) sillä lähivuodet ovat vielä tulevaisuudessa. Toimittaja ilmeisesti tarkoitti että tuo on tapahtunut viime vuosina eli lähimenneisyydessä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä minä vielä ymmärtäisin, jos toistaitaitoiset abit sotkisivat lähi- ja viime-sanojen viittaussuunnat, mutta että ammattitoimittajat...
Ehkä kaikki johtuu siitä, että lähihistoria on kuitenkin jo takana, vaikka lähiajat eivätkään ole.
Niin, kielitoimiston ohjepankkikin tarjoaa tuon tyyppistä selitystä:
"Ilmausten lähiaikoina ja viime aikoina sekoittumiseen voi vaikuttaa se, että on olemassa vakiintuneita lähi-alkuisia sanoja, joilla viitataan menneeseen, kuten lähihistoria ja lähimenneisyys."
Itse olen oppinut säännön, että lähi-alkuinen ilmaus viittaa taaksepäin vain silloin, kun loppuosan määrittämä viittaussuunta on selvästi taaksepäin.
Johan tavallinen kielikorvakin sanoo, että etuliite "lähi" tarkoittaa, että jokin on lähellä. Missä suunnassa, siitä ei ole mitään mainintaa. Itse käyn lähikaupassa, ja lähellä se on.
Tuossa edellä puhuttiin kylläkin aikamääreistä, ei paikkamääreistä. Näillä kahdella on selvä ero.
"Tuossa edellä puhuttiin kylläkin aikamääreistä, ei paikkamääreistä. Näillä kahdella on selvä ero."
Millainen ero? Jos ajassa ollaan lähellä, miten lähellä olemisen "suunta" voi riippua jostakin muusta kuin lähi-etuliitteestä? Maallikon korvaan vaikuttaa siltä, että on vain yksinkertaisesti mielivaltaisesti päätetty, mitä mikin termi muka tarkoittaa.
Muitakin omituisuuksia on. Ohjeiden mukaan pitää kirjoittaa suomen kieli, ei suomenkieli. Itse en ole koskaan ymmärtänyt, mikä se suomi on, jonka kieltä puhun.
Kuinka lähelle itseäsi sijoitat Lähi-idän?