Suomella on ollut hyvä "herraonni" kriisiaikoina

No et yksilöi mitä vakavia virheitä poliitikot tekivät? Kuten aloituksessani mainitsen "sen aikaisiin olosuhteisiin suhteutettuina"?

Jälkikäteen historiaa voi tosin tulkita mutta tulkitsija ei useimmiten ymmärrä ajankohdan vaatimuksia eikä olosuhteita vaan arvioi asiaa nykypäivän näkökulmasta. Tosin siltäkin kannalta ajateltuna voi sanoa, että kun loppu on hyvin niin kaikki on hyvin. Suomihan selvisi sota-ajoista melko hyvin vaikkakin liian suurilla kuolinuhri-määrillä.

Noista mainituista valtiomiesluokkaan kuuluu ehdottomasti myös Risto Ryti. Hän toimi jämäkästi pääministerinä talvisodassa ja oli käytännössä Suomen valtion päämies, koska presidentti Kallio oli tuskastunut ja sairaalloinen eikä kyennyt vakavassa tilanteessa toimimaan. Jatkosodan aikana Ryti olikin sitten presidentti ja hänen huijauksensa ansiosta Suomi pääsi irtaantumaan ajoissa sodasta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Noista mainituista valtiomiesluokkaan kuuluu ehdottomasti myös Risto Ryti. Hän toimi jämäkästi pääministerinä talvisodassa ja oli käytännössä Suomen valtion päämies, koska presidentti Kallio oli tuskastunut ja sairaalloinen eikä kyennyt vakavassa tilanteessa toimimaan. Jatkosodan aikana Ryti olikin sitten presidentti ja hänen huijauksensa ansiosta Suomi pääsi irtaantumaan ajoissa sodasta.

Lue lisää

Täytyy lisätä, että Kyösti Kalliolla oli toki sotaa edeltävältä paljonkin ansiota ja se nostaa hänet valtiomiesluokkaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Täytyy lisätä, että Kyösti Kalliolla oli toki sotaa edeltävältä paljonkin ansiota ja se nostaa hänet valtiomiesluokkaan.

Linkomies veljeili lapualaisten kanssa. Kallion taas lapualaiset yrittivät murhata. Kyllä Kalliokin hommansa ihan asiallisesti hoiti.Castrenilla ei kovin paljoa meriittejä ole.

Anonyymi kirjoitti:

Linkomies veljeili lapualaisten kanssa. Kallion taas lapualaiset yrittivät murhata. Kyllä Kalliokin hommansa ihan asiallisesti hoiti.Castrenilla ei kovin paljoa meriittejä ole.

Lue lisää

mitä sen väliä on kun AHO VELJEILI PUTININ KANSSA JA KUL MUNI OLI SUOMI VENÄJÄ -SEURAN KOMMUNISTIOSASTON PUHEENJOHTAJA

Vaikka emme avaajan kanssa väleissä olemmekaan niin hän on oikeassa siinä että voisimme ihan oikeasti NATO-maana suhtautua Venäjään kuten mihin tahansa valtioon.

Kyllä se on Putinin Venäjä joka on masinoinut sodan ihan konkreettisesti.

Castro ja Guevara olivatkin vasemmistolaisia fasisteja kuten Lenin, Mao, Pol Pot, Bader-Meinhoff, Rosso Brigade, Lenin, Stalin...

Kekkosen koodinimi oli "Timo".

Joo, historian tietämys on monilla aika heikoissa kantimissa. Venäjän vallan aikana Suomen itsenäisyys lisääntyi paljon, kun saimme autonomian eli päättää sisäpolitiikasta paljolti itse. Ruotsin vallan aikana meillä ei ollut tällaista asemaa. Suomalaiset saivat sotia Ruotsin sotia ja kärsiä niistä sodista. Toki myös Venäjä kohteli tuolloin suomalaisia raakalaismaisesti silloin, kun sen sotajoukot Suomeen tulivat esim. Isovihan aikana.

Autonomian aikana Venäjällä oli Suomen onneksi muutamakin vapaamielinen ja länsimaisia sivistysvaikutteita hakenut tsaari, joka antoi Suomelle vapauksia ja kehitti Suomeakin. Aleksanteri II aika lienee ollut Suomen kannalta otollisinta aikaa. Myöhemmin alkoi sitten Aleksanteri III poliisivaltiomallin ja myöhemmin venäläistämiskausi, joten vaihtelua autonomiankin aikana oli paljon. Venäjän oman politiikan hännät heiluttivat myös Suomea. Tässä mielessä on ymmärrettävää, että fennomaani -liike sai kannatusta. Vasemmisto puolestaan havitteli itsenäisyyttä sen vuoksi, että tsaari ei kykenisi oikeiston tuella peukaloimaan edustuksellisen demokratian päätöksiä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Joo, historian tietämys on monilla aika heikoissa kantimissa. Venäjän vallan aikana Suomen itsenäisyys lisääntyi paljon, kun saimme autonomian eli päättää sisäpolitiikasta paljolti itse. Ruotsin vallan aikana meillä ei ollut tällaista asemaa. Suomalaiset saivat sotia Ruotsin sotia ja kärsiä niistä sodista. Toki myös Venäjä kohteli tuolloin suomalaisia raakalaismaisesti silloin, kun sen sotajoukot Suomeen tulivat esim. Isovihan aikana.

Autonomian aikana Venäjällä oli Suomen onneksi muutamakin vapaamielinen ja länsimaisia sivistysvaikutteita hakenut tsaari, joka antoi Suomelle vapauksia ja kehitti Suomeakin. Aleksanteri II aika lienee ollut Suomen kannalta otollisinta aikaa. Myöhemmin alkoi sitten Aleksanteri III poliisivaltiomallin ja myöhemmin venäläistämiskausi, joten vaihtelua autonomiankin aikana oli paljon. Venäjän oman politiikan hännät heiluttivat myös Suomea. Tässä mielessä on ymmärrettävää, että fennomaani -liike sai kannatusta. Vasemmisto puolestaan havitteli itsenäisyyttä sen vuoksi, että tsaari ei kykenisi oikeiston tuella peukaloimaan edustuksellisen demokratian päätöksiä.

Lue lisää

On tietysti hieman huvittavaa, että yksi palstan heikoimmista historian tuntijoista, tai ainakin yksi erikoisimmista historiantulkinnoista tunnettu, sanoo, että historian tuntemus on monilla heikoissa kantimissa.

Ruotsin sodat ja Venäjän väliset sodat ovat liittyneet laajempiin sotiin, milloin asialla on ollut Napoleon, milloin joku muu silloisen maailman johtajista. Mainittu Isoviha alkoi Saksan, Tanskan ja Venäjän yhteisestä hyökkäyksestä Ruotsia vastaan, ja Ukrainan Pultavassa hävityn taistelun jälkeen Ruotsi alkoi perääntyä aina niin pitkälti, että Suomen alue miehitettiin. Suomen sodassa jossa Venäjä olii hyökkääjänä, ja jonka tuloksena Suomi jäi Venäjänlle, tavoite oli pakottaa Ruotsi Englannin vastaiseen liittoumaan.

Venäjän ja Ruotsin kahdenkeskisiä rajakahakoita oli joskus Pähkinäsaaren ja Tarton rauhan aikoihin ja sen jälkeenkin 1400-1500 luvulla. Sen jälkeen sodat ovat olleet laajempien kähinöiden heijastumia meille. Sitä oli myös Talvisota ja Jatkosota itsenäisyytemme aikana.

Anonyymi kirjoitti:

On tietysti hieman huvittavaa, että yksi palstan heikoimmista historian tuntijoista, tai ainakin yksi erikoisimmista historiantulkinnoista tunnettu, sanoo, että historian tuntemus on monilla heikoissa kantimissa.

Ruotsin sodat ja Venäjän väliset sodat ovat liittyneet laajempiin sotiin, milloin asialla on ollut Napoleon, milloin joku muu silloisen maailman johtajista. Mainittu Isoviha alkoi Saksan, Tanskan ja Venäjän yhteisestä hyökkäyksestä Ruotsia vastaan, ja Ukrainan Pultavassa hävityn taistelun jälkeen Ruotsi alkoi perääntyä aina niin pitkälti, että Suomen alue miehitettiin. Suomen sodassa jossa Venäjä olii hyökkääjänä, ja jonka tuloksena Suomi jäi Venäjänlle, tavoite oli pakottaa Ruotsi Englannin vastaiseen liittoumaan.

Venäjän ja Ruotsin kahdenkeskisiä rajakahakoita oli joskus Pähkinäsaaren ja Tarton rauhan aikoihin ja sen jälkeenkin 1400-1500 luvulla. Sen jälkeen sodat ovat olleet laajempien kähinöiden heijastumia meille. Sitä oli myös Talvisota ja Jatkosota itsenäisyytemme aikana.

Lue lisää

Vaikka Ruotsin käymät sodat ja kahakat ovatkin usein olleet laajempaa kansainvälistä poliittista ja sotilaallista näyttämöä, myös suoranaisia kahdenkeskisiä sotia on ollut. Hattujen sota ja sitä seurannut Pikkuviha sekä Kustaa III:n sota alkoivat puhtaasti Ruotsin hyökkäyksistä Venäjää kohtaan.

Isovihaan johtanut Pohjansota olisi päättynyt alkuunsa, jos Kaarle XII olisi niin halunnut, eikä sokaistunut alkumenestyksestään jatkaen Pultavaan, joka sijaitsee Ukrainassa asti. Kuningas pakeni Turkkiin asti, mikä oli valitettavaa sikälikin, että ilman sitä reissua Pietari Suuri ei ehkä olisi ryhtynyt rakentamaan Pietarin kaupunkia.

Ruotsin ja Venäjän sodat 1500-luvulla eivät olleet niinkään julistettuja sotia, vaan jatkumoa 1300-luvulta jatkuneille rajariidoille ja hävistysretkille, joihin siviilitkin osallistuivat.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Vaikka Ruotsin käymät sodat ja kahakat ovatkin usein olleet laajempaa kansainvälistä poliittista ja sotilaallista näyttämöä, myös suoranaisia kahdenkeskisiä sotia on ollut. Hattujen sota ja sitä seurannut Pikkuviha sekä Kustaa III:n sota alkoivat puhtaasti Ruotsin hyökkäyksistä Venäjää kohtaan.

Isovihaan johtanut Pohjansota olisi päättynyt alkuunsa, jos Kaarle XII olisi niin halunnut, eikä sokaistunut alkumenestyksestään jatkaen Pultavaan, joka sijaitsee Ukrainassa asti. Kuningas pakeni Turkkiin asti, mikä oli valitettavaa sikälikin, että ilman sitä reissua Pietari Suuri ei ehkä olisi ryhtynyt rakentamaan Pietarin kaupunkia.

Ruotsin ja Venäjän sodat 1500-luvulla eivät olleet niinkään julistettuja sotia, vaan jatkumoa 1300-luvulta jatkuneille rajariidoille ja hävistysretkille, joihin siviilitkin osallistuivat.

Lue lisää

Hattujen sota oli puhtaammin Ruotsin oma sota, mutta Kustaan sodan pontimena oli se, että Venäjä kävi sotaa Turkissa ja sen sotavoimaa oli sidottu sinne. Sillä tavalla siis sekin sota oli muiden sotien välillinen seuraus.

Ruotsin ja Venäjän sotien yksi tulema oli tosiaan Pietarin kaupungin perustaminen. Toki sen perustamisen vaikutin oli myös meriyhteys Itämerelle.

Vanhimmat kahakat oliva enemmän heimoriitoja, savolaiset ja hämäläiset olivat "suomalaisia" heimoja jotka kinastelivat karjalaisten kanssa. Verotuksestahan siinäkin usein oli kyse, kuka sai mitäkin aluetta verottaa.

Savolaisten uudisasutus aiheutti sitten pikkukahakoita vielä 1500 luvun lopulla hämäläistenkin kanssa, kun esim. Keski-Suomeen, hämäläisten vanhoille eränautinta-alueille ja Ruotsin ja Venäjän vanhalle rajaseudulle (Pähkinäsaaren rauha) levittyi vakituinen savolaisasutus.

Itselläni on metsää entisestä Lepaan kartanon rälssitilasta, jonka alueella on tehty sovinto savolaisten ja hämäläisten kesken jonkun kahakan jälkeen. Alueen nimistössä on siihen liittyviä paikannimiä. Sukuni oli aikanaan tuon hämäläisten rälssitilan ensimmäisiä lampuoteja, tilalla on asuttu 1550 luvulta saakka. Nyt tila on tietysti moneen pienenpään alaan lohkottuna, joten savolaiset ovat päässeet niillekin maille.

Oliko Niinistöllä sama tietämys ulkopolitiikasta aloittaessaan vuonna 2012 pressana?
Ehkä kuitenkin siten, että on kasvanut tehtävienmukana.
Lisäksi ulkoministeriön hallinnossa on päteviä viranhaltijoita opastamassa, myös uutta presidenttiä.