Olemme nyt tilanteessa josta varoiteltu pitkään, asevarustelusta

Ronald Reagan oli ”historian oikealla puolella” jo vuonna 1981, toisin kuin Länsi-Saksa ja jopa Margaret Thatcher
Tuore presidentti Reagan varoitti, ettei neuvostokaasusta kannata olla riippuvainen. Länsi-Eurooppa ei halunnut kuunnella.

Margaret Thatcherin ja Yhdysvaltain entisen presidentin Ronald Reaganin erityissuhdetta.
Kuten tunnettua, kaksikko tuli keskenään erinomaisesti toimeen. Heitä yhdisti visio siitä, että kommunismi on kukistettavissa. Ja kuten tiedämme, Thatcher ja Reagan olivat siinä myös oikeassa.
Ronald Reagan oli ”historian oikealla puolella” jo vuonna 1981, toisin kuin Länsi-Saksa ja jopa Margaret Thatcher
Tuore presidentti Reagan varoitti, ettei neuvostokaasusta kannata olla riippuvainen. Länsi-Eurooppa ei halunnut kuunnella.

Margaret Thatcherin ja Yhdysvaltain entisen presidentin Ronald Reaganin erityissuhdetta.
Kuten tunnettua, kaksikko tuli keskenään erinomaisesti toimeen. Heitä yhdisti visio siitä, että kommunismi on kukistettavissa. Ja kuten tiedämme, Thatcher ja Reagan olivat siinä myös oikeassa.

Dokumentti muistuttaa kuitenkin myös Thatcherin ja Reaganin 1980-luvun alun erimielisyyksistä. Yksi niistä koski Jamal-kaasuputkea, jonka oli määrä tuoda kaasua Siperiasta Länsi-Eurooppaan.
Vuoden 1981 tammikuussa presidenttinä aloittanut Reagan otti kaasuputken heti silmätikukseen.Ronald Reagan oli ”historian oikealla puolella” jo vuonna 1981, toisin kuin Länsi-Saksa ja jopa Margaret Thatcher
Tuore presidentti Reagan varoitti, ettei neuvostokaasusta kannata olla riippuvainen. Länsi-Eurooppa ei halunnut kuunnella.

Margaret Thatcherin ja Yhdysvaltain entisen presidentin Ronald Reaganin erityissuhdetta.
Kuten tunnettua, kaksikko tuli keskenään erinomaisesti toimeen. Heitä yhdisti visio siitä, että kommunismi on kukistettavissa. Ja kuten tiedämme, Thatcher ja Reagan olivat siinä myös oikeassa.

Dokumentti muistuttaa kuitenkin myös Thatcherin ja Reaganin 1980-luvun alun erimielisyyksistä. Yksi niistä koski Jamal-kaasuputkea, jonka oli määrä tuoda kaasua Siperiasta Länsi-Eurooppaan.
Vuoden 1981 tammikuussa presidenttinä aloittanut Reagan otti kaasuputken heti silmätikukseen.

Reaganin hallinnon mielestä kaasuputki lisäsi vaarallisella tavalla Länsi-Euroopan energiariippuvuutta Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton vaikut

Reaganin hallinnon mielestä kaasuputki lisäsi vaarallisella tavalla Länsi-Euroopan energiariippuvuutta Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton vaikutusvallan ohella paisuu sen rahakirstu, kun energia maksetaan länsivaluutalla. Valuuttatulot menisivät tietysti asevarusteluun.

Tietysti on tilanteita, joissa moraaliarvio on helppo tehdä jo nykyhetkessä. Ilmeinen esimerkki tästä on Ukrainaan kohdistuva Venäjän hyökkäyssota. Emme tarvitse 2100-luvun historioitsijaa kertomaan jälkikäteen, että siviilien tappaminen on väärin.

Suomalaiseenkin keskusteluun on juurtunut muoti-ilmaus ”olla historian oikealla puolella”.
Sitä on tapana käyttää minkä tahansa arvolatautuneen väittelyn näennäisargumenttina.
He, jotka ovat argumentoijan kanssa samaa mieltä, saavat kuulla armeliaan arvion olevansa ”historian oikealla puolella”. Sen sijaan he, jotka julkeavat olla eri mieltä, ovat tuomitut ”historian väärälle puolelle”.
Ongelma historian kanssa on kuitenkin se, että sitä voidaan jo määritelmänomaisesti tarkastella vasta jälkikäteen.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008742726.html

Nyt olemme tilanteessa jossa Putin voi määräillä kaasunsa virtausta, eri tekosyin.
Harva edes haluaa olla tappajan kanssa kosketuksissa mitenkään.
Dokumentti muistuttaa kuitenkin myös Thatcherin ja Reaganin 1980-luvun alun erimielisyyksistä. Yksi niistä koski Jamal-kaasuputkea, jonka oli määrä tuoda kaasua Siperiasta Länsi-Eurooppaan.
Vuoden 1981 tammikuussa presidenttinä aloittanut Reagan otti kaasuputken heti silmätikukseen.

Reaganin hallinnon mielestä kaasuputki lisäsi vaarallisella tavalla Länsi-Euroopan energiariippuvuutta Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton vaikutusvallan ohella paisuu sen rahakirstu, kun energia maksetaan länsivaluutalla. Valuuttatulot menisivät tietysti asevarusteluun.

Tietysti on tilanteita, joissa moraaliarvio on helppo tehdä jo nykyhetkessä. Ilmeinen esimerkki tästä on Ukrainaan kohdistuva Venäjän hyökkäyssota. Emme tarvitse 2100-luvun historioitsijaa kertomaan jälkikäteen, että siviilien tappaminen on väärin.

Suomalaiseenkin keskusteluun on juurtunut muoti-ilmaus ”olla historian oikealla puolella”.
Sitä on tapana käyttää minkä tahansa arvolatautuneen väittelyn näennäisargumenttina.
He, jotka ovat argumentoijan kanssa samaa mieltä, saavat kuulla armeliaan arvion olevansa ”historian oikealla puolella”. Sen sijaan he, jotka julkeavat olla eri mieltä, ovat tuomitut ”historian väärälle puolelle”.
Ongelma historian kanssa on kuitenkin se, että sitä voidaan jo määritelmänomaisesti tarkastella vasta jälkikäteen.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008742726.html

Nyt olemme tilanteessa jossa Putin voi määräillä kaasunsa virtausta, eri tekosyin.
Harva edes haluaa olla tappajan kanssa kosketuksissa mitenkään.