Ei sentään normaalisti kun on suodatin ja kahvit suppilossa, vaan kun keittimellä tehdään tyhjiltään kuumaa vettä.
Suppilo päästää enemmän vettä kuin pannun kannen reikä kerkiää vetää.
Sitten se fysiikan kysymys; läpäiseekö yksi iso reikä, vai useampi pienempi reikä paremmin nestettä, kun molemmissa tapauksissa reikien kokonaispinta-ala olisi sama.
Eli suurennanko vaan kannen reikää, enkä ala porailemaan pienempiä reikiä olevan reiän ympärille?
Suppilo päästää enemmän vettä kuin pannun kannen reikä kerkiää vetää.
Sitten se fysiikan kysymys; läpäiseekö yksi iso reikä, vai useampi pienempi reikä paremmin nestettä, kun molemmissa tapauksissa reikien kokonaispinta-ala olisi sama.
Eli suurennanko vaan kannen reikää, enkä ala porailemaan pienempiä reikiä olevan reiän ympärille?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jos vaan ostasit kunnon keittimen.
En tiedä, enkä ymmärrä miksi lämmittää vettä kahvipannulla? Itse toki putsaan pannusta röörejä etikkavedellä ja perään puhdasta vettä. Silloin voi hyvin jättää vaikka suppilon ja pannun kannen pois, vaikka meidän Mokkamasteri ei tulvi oli sitten niin tai näin.
Jos ei tiedä vastausta kysymykseen, täällä ei tarvitse silloin mitään vastata, riittää kun siirtyy vaan lukemaan seuraavaa viestiä.
Väärin! Ei tämä ole mikään kysely-vastaus -palsta vaan keskustelupalsta ;)
Keskustellaan mieluiten siitä aiheesta mikä kirjoittajaa askarruttaa.
Muita mieleen pälkähtäviä juttuja varten voi avata vaikka ihan uuden keskustelun. 😁
Kannattaa avata tuotakin varten oma ketju.
Ideaalinesteen tapauksessa ei vaikutusta olisi kait kuin reikien kokonaispinta-alalla, mutta käytännön nesteillä on pintajännitys, viskositeetti jne. jotka alkavat "ahdistaa" virtauksen laitamilla. Tarpeeksi pienestä reijästähän vesi ei edes mene läpi.
Eli ilman turhia kikkailuja avarran vain nykyistä reikää reippaasti.
Tutkin tarkemmin tapahtumaa, näyttää siltä että vesi purkautuu tippalukosta sivuille suuntautuneena, eikä suoraan alas kannen reikään. Kannessa oleva suppilo on myös niin laakea että vesi leviääkin ympäriinsä mieluummin kuin valuisi kohti reikää. Reikä pitääkin olla aika iso että kaikki vesi osuisi varmasti reikään.
Veden suuntautumin sivuille on järkevää. Koko kahvijauhemassa tulee hyödynnetyksi. Varsinki pienilla annoksilla suppilon laidat voisivat suoralla lorotuksella jopa jäädä kuiviksi.
Tippalukko kyllä sijaitsee sen suppilon pohjassa, eli neste tulee kannun kannelle. :D
Ostakee hyvät immeiset
Wilfa kahvinkeitin ja pysytte herreillä.
Tänne saa kirjoittaa vaan vastauksia :/
Pitääkö se jotain meteliä yöllä ettei saa nukutuksi?
Tai ehkä siinäkin on vastaavaa "ongelmaa" ja pitää kaiket yöt pohtia miten sen saisi paremmin toimimaan huonona vedenkeittimenä.
Kahvinkeitin ei keitä vettä ja muutenkin aika kepuli värkki muuhun kuin kahvin valmistukseen. Paljon monipuolisempi on vaikka mikroaaltouuni tai lämpölevy ja kattila. Jälkimmäiseen kun hommaa sopivan kattilan, sillä hoituu lähes kaikki kodin kokkailut, kahvin ja veden keittelystä, ruuan keittämiseen ja paistamiseen jne. Toimiva vinkki mm. keskustelun aloittajalle.
Tuossa ylhäällä onkin jo mainittu, että (lajikumppaniemme putkiaivoisuuden takia) kahvinkeitin on kehitelty vain ja yksinomaan suodatinkahvin valmistukseen.
Siinä ongelma.
Meidän pitää vain kärsivällisesti odottaa että joku insinöörikumppanimme yhdistää kahvinkeittimen, vedenkeittimen ja teen valmistukseen sopivan keittinen samaan pakettiin. Eli vaihtosuppilo yleiskeitin odottaa edelleen keksijäänsä , vasta sen jälkeen keittiöpöytäämme vapaantuvat tästä ylenmääräisestä hilavitkutin keittimien armeasta.
Lässytyksesi ei kuulu fysiikkapalstalle.
Reiän isontaminen auttoi ongemaan oletusti. Oli näköjään Philipsin insinööreille tullut suunnittelussa pieni mitoitusvirhe.
Luultavasti lämpötermostaatin muutoksista johtuvaa: Lämpötermostaatti toimii varsin yksinkertaisesti kytkemällä virrat pois päältä kun lämpötila meinaa nousta liikaa. Aika usein se on mitoitettu 130C..140C tienoille. Rakenteeltaan se on bimetallinen eli kaksi eri lämpötilakertoimen omaavaa ainetta on valssattu yhteen. Ei vaadi paljoakaan jumittamista, että sen lämpötilakerroin esim. nousee. Tällöin keitin tuuttaa kaikki vedet läpi yhteen soittoon keittimestä pitämättä taukoja. Jos rele toimii vielä tarpeeksi, se kuitenkin ehtii toimia ennen lämpösuojan laukeamista n. 240C:n tietämissä.
Joskus tuli avattua uusi keitin tämän takia ja laitettua hiukan piitahnaa releen ja lämpövastuksen väliin: Auttoi asiaa kummasti. Tuo veden virtauksen parantaminen kyllä auttaa, mutta kahvi voi jäädä laihaksi jos vesi pääsee virtaamaan porojen läpi liian nopeasti.
Olet väärillä jäljillä, mitä minä olen havainnoinut näitä yhden vastuksen keittimiä, termostaatti ei katko vielä veden tiputusvaiheessa, vaan vasta kun on siirrytty kahvin kuumana pitoon.
Olisivatkohan philipsiläiset koittaneet optimoida reiän koon niin, että lämpöä, aromeita tms. karkaa kahvista mahdollisimman vähän reiän kautta... tosin aika iso reikä on kaatonokan kohdallakin.