Ärsyttää tällainen miten ihmiset pitää lukiota ja yliopistoa niin yli arvostettuna juttuna. Mikäs niissä ammattikorkeissa ja ammattikouluissa on vikana? Kun tuntuu, että niitä mollataan koko ajan. Perustelkaa sitten kunnolla.
Miksi ammattikorkea huonompi ku yliopisto?
kertokaapa?
44
6540
Vastaukset
- Teekkari
Olettaen että pidät lukiota ja yliopistoa yliarvostettuina, esitit juuri itsellesi kysymyksen. Ei sitten muuta kuin vastaamaan!
- kertokaapas
sepäs siinä, kun en pidä. jotkut vaan tuntuu pitävän, mitä nyt lueknut täältäkn joitain keskusteluja. halusin vain tietää että MIKSI?!?
- Eetvartti
kertokaapas kirjoitti:
sepäs siinä, kun en pidä. jotkut vaan tuntuu pitävän, mitä nyt lueknut täältäkn joitain keskusteluja. halusin vain tietää että MIKSI?!?
koska akateeminen opiskelu on paljon vaativampaa kuin ammatillinen. Ammattikorkeakouluissa on myös selvästi heikompi opiskelija-aines kuin tiedekorkeakouluissa. Olen opiskellut sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Tämä on kuitenkin minun vilpitön mielipiteeni ja perustan käsitykseni omaan subjektiiviseen kokemukseeni.
- Oldschool
Eetvartti kirjoitti:
koska akateeminen opiskelu on paljon vaativampaa kuin ammatillinen. Ammattikorkeakouluissa on myös selvästi heikompi opiskelija-aines kuin tiedekorkeakouluissa. Olen opiskellut sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Tämä on kuitenkin minun vilpitön mielipiteeni ja perustan käsitykseni omaan subjektiiviseen kokemukseeni.
Esitit erään rakentavaa laatua olevan eron näiden oppilaitosten välillä, hyvä hyvä. Se ei kuitenkaan ole järin hyvä vastaus alkuperäiseen kysymykseen, joka oli suunnilleen muotoa "miksi AMK:ta dissataan".
Oletan, että tärkein syy korkeakouluissa opiskelevien AMK:iin kohdistamassa mollaamisessa on joku outo alemmuudentunne ja siitä aiheutuva tarve pönkittää itsetuntoa keinolla millä hyvänsä. Terve ihminen tietää asemansa ja hyväksyy muiden erilaiset valinnat, esim. koulun suhteen.
Dissaavatko tohtorit kandeja tai maistereita tyyliin "hää hää, jäbä on ihan luuseri ja mä oon kova jätkä kun mulla on vaativampi tutkinto"? Tuskin.
Toki tämä toimii kumpaankin suuntaan. AMK:sta valmistuneen on ihan turha kitistä korkeakoulutetun kolleegan parempaa palkkausta, varsinkin jos tuo korkeakoulutettu tekee sentyyppistä työtä, että sitä ei vähemmällä koulunkäynnillä kykene hoitamaan.
Kaipa se on pitkällä tähtäimellä kiinni vain siitä, mitä elämältään haluaa. Mielestäni tärkeintä on että viihtyy - joku muu voi olla täysin toista mieltä. Tältä kannalta ajateltuna se suoritettu tutkinto ei ole kovinkaan merkittävä, vaan olennaisempaa on, että myöhemmin on mahdollisuus sijoittua sentyyppisiin työtehtäviin jotka kiinnostavat.
Itse kokeilin ensin yliopistoa ja päädyin sitten vaihtamaan ammattikorkeaan. Nykyinen kouluni sopii minulle monella tapaa paremmin. - Mievaan...
Eetvartti kirjoitti:
koska akateeminen opiskelu on paljon vaativampaa kuin ammatillinen. Ammattikorkeakouluissa on myös selvästi heikompi opiskelija-aines kuin tiedekorkeakouluissa. Olen opiskellut sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Tämä on kuitenkin minun vilpitön mielipiteeni ja perustan käsitykseni omaan subjektiiviseen kokemukseeni.
Subjektiivinen arvio on lähes poikkeuksetta väärä.
- koirat haukkuu karavaani ku...
Eetvartti kirjoitti:
koska akateeminen opiskelu on paljon vaativampaa kuin ammatillinen. Ammattikorkeakouluissa on myös selvästi heikompi opiskelija-aines kuin tiedekorkeakouluissa. Olen opiskellut sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Tämä on kuitenkin minun vilpitön mielipiteeni ja perustan käsitykseni omaan subjektiiviseen kokemukseeni.
no on kyllä todella subjektiivinen kokemus!
Ammattikorkeakouluissa on varmasti eroja, mutta kyllä niitä kouluja joissa osaaminen on kohdillaan löytyy taatusti. Esim monet Helian oppiskelijat pärjäisivät taatusti vertailuissa vaikkapa ekonomien kanssa. Joka koulussa on väkeä moneen sorttiin, mutta liioiteltua on sanoa, että ammattikorkeiden "opiskelija-aines" olisi selvästi heikompaa. Opetuksessakin painottuu ihan eri asia!
- Nimetön
itse olen kans opiskellut insiksi inssiksi ja sitten
dipaksi ja noiden koulutusten ero on todella suuri. Inssin paperit saa paljon helpommalla - vaikka näin
Jokainen saa ja voi päätellä tästä ihan itse mitä lystää.
http://www.jyu.fi/ktl/mediakuviot/ - Jack
Niita ehka mollataan sen takia, etta ammattikorkeakoulut yrittavat aika usein nostaa omaa profiiliaan sanomalla etta ovat korkeakouluja (ei pida paikkaansa), tai etta opetus on yhta hyvaa kuin yliopistossa. Suomessa on talla hetkella liikaa AMK-oppilaitoksia,tuntuu etta melkein joka kylassa voi opiskella esim. kaupan ja hallinnon alaa.
Eli pointti on se, etta yliopistossa opetus on tasokkaampaa. Ja siksi ehka yliopistoihmiset jaluavat tehda selkean eron oman koulutuksensa ja AMK-koulutksen valille.- Oldschool
Nytpä muuten päästiinkin mielenkiintoisen jutun pariin; mitä on tasokkuus? Millä tavoin yliopiston opetus on tasokkaampaa? Ilmeneekö se kenties täysin teoreettisena tietosisältönä, tylsinä luentoina vai täydellisenä yksilöllisen opetuksen puutteena?
Uskon ihan vilpittömästi että yliopistolla oppii enemmän, sitä en vaan allekirjoita että se opetus olisi jotenkin automaattisesti parempaa. - Jack
Oldschool kirjoitti:
Nytpä muuten päästiinkin mielenkiintoisen jutun pariin; mitä on tasokkuus? Millä tavoin yliopiston opetus on tasokkaampaa? Ilmeneekö se kenties täysin teoreettisena tietosisältönä, tylsinä luentoina vai täydellisenä yksilöllisen opetuksen puutteena?
Uskon ihan vilpittömästi että yliopistolla oppii enemmän, sitä en vaan allekirjoita että se opetus olisi jotenkin automaattisesti parempaa.No ehka se on tasokkaampaa siksi, etta pienessa maassa ei riita patevaa henkilokuntaa ihan joka lafkaan. Ehka ne patevimmat hakeutuvat sitten niihin muutamiin yliopistoihin.
Sita paitsi en ymmarra mika teoriassa on niin huonoa, silla ilman teoriaa ei ole tutkimusta ja ilman tutkimusta ei ole uusia keksintoja.
Luennot eivat valttamatta ole tylsia, mikali opiskelee alaa mista on kiinnostunut.
Ja yksilollista opetusta ei ehka ole siksi, etta yleensa yliopistossa porukka on sen verran fiksua ja motivoitunutta, etta heita ei tarvitse paimentaa ja vahtia koko ajan. - Oldschool
Jack kirjoitti:
No ehka se on tasokkaampaa siksi, etta pienessa maassa ei riita patevaa henkilokuntaa ihan joka lafkaan. Ehka ne patevimmat hakeutuvat sitten niihin muutamiin yliopistoihin.
Sita paitsi en ymmarra mika teoriassa on niin huonoa, silla ilman teoriaa ei ole tutkimusta ja ilman tutkimusta ei ole uusia keksintoja.
Luennot eivat valttamatta ole tylsia, mikali opiskelee alaa mista on kiinnostunut.
Ja yksilollista opetusta ei ehka ole siksi, etta yleensa yliopistossa porukka on sen verran fiksua ja motivoitunutta, etta heita ei tarvitse paimentaa ja vahtia koko ajan.Jälleen kommentoit lähinnä opetettavaa asiasisältöä etkä varsinaista opetusta. Voin tietysti puhua vain omakohtaisesta kokemuksesta, mutta sen perusteella AMK tarjoaa vähintään samantasoista ja monesti jopa laadukkaampaa opetusta kuin yliopisto.
Meitä on joka junaan; itse kuuntelen mielummin asiantuntevan, esiintymiskykyisen opettajan luentoa höystettynä useilla elävän elämän esimerkeillä kuin kajahtaneen tutkijan teoreettista lörinää aiheesta, joka ei kiinnosta puhujaa eikä kuulijakuntaa.
Samoin liittyen yksilölliseen opetukseen; lähinnä hain sitä, että vaikkakin luennolla saa kyllä jonkinlaisen käsityksen vaikkapa varastoautomaatiossa käytettävän ohjelmoitavan logiikan toiminnasta, niin loppuviimeiseksi se aukenee parhaiten siinä vaiheessa kun parin kaverin kanssa näpyttelet sellaisen ihan oikeasti tekemään jotain fiksua. - Peltiseppä
Oldschool kirjoitti:
Jälleen kommentoit lähinnä opetettavaa asiasisältöä etkä varsinaista opetusta. Voin tietysti puhua vain omakohtaisesta kokemuksesta, mutta sen perusteella AMK tarjoaa vähintään samantasoista ja monesti jopa laadukkaampaa opetusta kuin yliopisto.
Meitä on joka junaan; itse kuuntelen mielummin asiantuntevan, esiintymiskykyisen opettajan luentoa höystettynä useilla elävän elämän esimerkeillä kuin kajahtaneen tutkijan teoreettista lörinää aiheesta, joka ei kiinnosta puhujaa eikä kuulijakuntaa.
Samoin liittyen yksilölliseen opetukseen; lähinnä hain sitä, että vaikkakin luennolla saa kyllä jonkinlaisen käsityksen vaikkapa varastoautomaatiossa käytettävän ohjelmoitavan logiikan toiminnasta, niin loppuviimeiseksi se aukenee parhaiten siinä vaiheessa kun parin kaverin kanssa näpyttelet sellaisen ihan oikeasti tekemään jotain fiksua.Tämän viestiketjun kirjoittajilla ei taida olla käsitystä varsinaisesta työelämästä. Työnantajaa ei todellakaan kiinnosta, mitä kouluja joku on käynyt. Paras valitaan. Näin siis työntekijä/alempi toimihenkilö -tehtävissä.
Johtotehtävissä em. asia ei enää päde yhtä hyvin. Yo-merkonomin tai tradenomin papereilla pääseen kyllä "herraksi", jos on todella kova motivaatio ja on muuten hyvä tyyppi. Suomi on (valitettavasti) kuitenkin johtotehtävien suhteen edelleen 90 prosettisesti akateemisuutta edellyttävä maa. Täällä on hienoa (ja jopa edellytys firman uskottavalle toiminnalle..), että tj:n käyntikortissa lukee jonkin sortin maisteri tai DI. Tietenkin voi perustaa oman firman ja olla sen päällikkö, mutta muuten tämän ns. ylikoulutuksen aikana on maisterin paperit VÄHIMMÄISVAATIMUS, kun johtotehtäviin ihmisiä rekrytoidaan. Näin siis yritysmaailmassa. Julkissektorilla mielikuvilla on vielä suurempi merkitys. Yhtään päällikköä ei esim. kuntaan valita, jos ei ole magisterin papyrukset kädessä. Säälittävää täsä on se, että suurimpaan osaan em. julkissektorin tehtävistä ei todellakaan tarvita akateemista koulutusta!
Opistokoulutuksen alasajo 1990-luvulla ja AMK -uudistus avasivat sosiaalidemokraattisen pandoran lippaan, jonka lopputuloksena Suomessa on kaikilla kaupan kassoilla ja lehdenjakajilla ns."korkeakoulututkinto" noin 10 vuoden sisällä. Sitten ihmetelleen, että kuinka voitiin koulussa valehdella korkean koulutuksen tuovan kaikille ison tilin ja päällikkö-tittelin. Elinkeinoelämä menee omaa rataansa ja todennäköisesti alkaa rekrytoimaan johtajansa ulkomaisten "eliittiyliopistojen" kasvateista. Suomessa kun ns. koulutuksellista eliittiä ei saa olla ja peruskoulujärjestelmä on vieläkin kopio 1970-luvun DDR:n vastaavasta systeemistä.
Ja suurimpana ihmetyksenä lopuksi:On erinomaisen ihmeellistä, että kaikista maailman maista juuri pieneen syrjäiseen Suomeen on valikoitunut niin viisas kansa, jonka ihmisistä 70 prosenttia voidaan tulevaisuudessa ns. korkeasti kouluttaa. Miksi ei missään muualla ole niin viisasta porukkaa??? - Jack
Oldschool kirjoitti:
Jälleen kommentoit lähinnä opetettavaa asiasisältöä etkä varsinaista opetusta. Voin tietysti puhua vain omakohtaisesta kokemuksesta, mutta sen perusteella AMK tarjoaa vähintään samantasoista ja monesti jopa laadukkaampaa opetusta kuin yliopisto.
Meitä on joka junaan; itse kuuntelen mielummin asiantuntevan, esiintymiskykyisen opettajan luentoa höystettynä useilla elävän elämän esimerkeillä kuin kajahtaneen tutkijan teoreettista lörinää aiheesta, joka ei kiinnosta puhujaa eikä kuulijakuntaa.
Samoin liittyen yksilölliseen opetukseen; lähinnä hain sitä, että vaikkakin luennolla saa kyllä jonkinlaisen käsityksen vaikkapa varastoautomaatiossa käytettävän ohjelmoitavan logiikan toiminnasta, niin loppuviimeiseksi se aukenee parhaiten siinä vaiheessa kun parin kaverin kanssa näpyttelet sellaisen ihan oikeasti tekemään jotain fiksua.Jos itse kirjoitan aiheen vieresta, niin omat kirjoituksesi taas ovat hyvin varittyneita, eivatka lainkaan objektiivisia mielipiteita sisaltavia. Lahinna niista henkii jonkinlainen katkeruus yliopistoja kohtaan. Kovin valitettavaa. Ja viimeinen lauseesi kertookin aika paljon. Tosiaan, ammattikorkekouluissa kai on tapana napytella kaverin kanssa juttuja, koska siella lopputyokin tehdaan kuulemma usein porukalla... Vaativaa varmasti.
- jeesus
Jack kirjoitti:
Jos itse kirjoitan aiheen vieresta, niin omat kirjoituksesi taas ovat hyvin varittyneita, eivatka lainkaan objektiivisia mielipiteita sisaltavia. Lahinna niista henkii jonkinlainen katkeruus yliopistoja kohtaan. Kovin valitettavaa. Ja viimeinen lauseesi kertookin aika paljon. Tosiaan, ammattikorkekouluissa kai on tapana napytella kaverin kanssa juttuja, koska siella lopputyokin tehdaan kuulemma usein porukalla... Vaativaa varmasti.
"Ja viimeinen lauseesi kertookin aika paljon. Tosiaan, ammattikorkekouluissa kai on tapana napytella kaverin kanssa juttuja, koska siella lopputyokin tehdaan kuulemma usein porukalla"
Ne työtkin työelämässä tehdään aika usein ns. "porukalla". - aaaaaaaaaaaaaa
jeesus kirjoitti:
"Ja viimeinen lauseesi kertookin aika paljon. Tosiaan, ammattikorkekouluissa kai on tapana napytella kaverin kanssa juttuja, koska siella lopputyokin tehdaan kuulemma usein porukalla"
Ne työtkin työelämässä tehdään aika usein ns. "porukalla".Eiköhän silti opinnäytteen idea olisi kertoa miten fiksu itse olet, ei se ryhmän ainoa älykäs...
- Oldschool
Jack kirjoitti:
Jos itse kirjoitan aiheen vieresta, niin omat kirjoituksesi taas ovat hyvin varittyneita, eivatka lainkaan objektiivisia mielipiteita sisaltavia. Lahinna niista henkii jonkinlainen katkeruus yliopistoja kohtaan. Kovin valitettavaa. Ja viimeinen lauseesi kertookin aika paljon. Tosiaan, ammattikorkekouluissa kai on tapana napytella kaverin kanssa juttuja, koska siella lopputyokin tehdaan kuulemma usein porukalla... Vaativaa varmasti.
Eipä taida olla luulo tiedon väärti tuossa lopputyöhuhussakaan.
Kirjoitteluni saattavat olla värittyneen oloisia, mutta usko tai älä, näin näen itse nuo asiat ja koen olevani pätevä puhumaan aiheesta - opintopaikka on niin yliopistolla kuin AMK:ssakin, ja tosiaan tällä hetkellä viihdyn paremmin siellä amispuolella. Jos tuntisit minut henkilökohtaisesti, tietäisit etten suinkaan ole katkera, eikä minulla syytäkään moiseen olisi. Korkeintaan voisin ehkä luonnehtia tuntevani jonkinasteista sääliä opintopaikkansa näennäisellä paremmuudella ylpeileviä keskinkertaisuuksia kohtaan; toivottavasti et kuulu siihen porukkaan.
Niin, ja mun iskä kusee pidemmälle kuin sun iskä :^)
- werty
ainakin etenemismahikset on erilaiset. ja yliopisto on tiedekoulu, ammattikorkea on työtä&koulua, kuten myös korkeakoulut, esim mpkk.
- Jussi
Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu ovat vain väyliä eteenpäin, tukevat monimuotoista opiskelumaailmaa ja mahdollisuuksia ja erilaisia ihmisiä.
Toiset opiskelevat ammattikorkeakoulututkinnon menevät töihin, osa heistä joko oltuaan tietyn ajan töissä jatkavat yliopistoon, tai sitten eivät. Toiset menevät lukiosta yliopistoon, toiset lukiosta töihin jne... jne...
Monen moista tapaa on elämänpolkua taivaltaa ja amk vain tuo yhden tavan lisää.
Ei ole mitään väliä mikä on parempi tai huonompi, koska ne arvot ovat jokaisen omassa päässä. Oleellisempaa on että on erilaisia mahdollisuuksia ja lähtökohtia erilaisille ihmisille. Eivät kaikki mahdu siihen stereotypiaan, että mennään lukiosta yliopistoon, toiset valitsevat ensin amk:n ja mahdollisesti vielä työlelämää välissä. Näin oli aikanaan opistotutkintojenkin osalla. Eli ei mitään uutta auringon alla.
Sama vääntö jatkuu mikä on parempi ja mikä huonompi. - nörtti
Olen ihmetellyt keskustelua siitä kumpa on parempi. Keskustelu tästä aiheesta kertoo miten hukassa on ammatinvalinnan ohjaus maassamme, kun jotkut miettivät tällaista kysymystä tällä saitilla.
Jos asia on epäselvä perehtymään eri alojen ammatteihin.
Hei älkää ihmeessä vaan hakeutuko yliopistoon, kun siellä on hienoa opiskella, älkääkä vaan jättäkö amk:a pois suunnitelmista, koska yliopisto on "parempi". Sellainen arvosteluasteikko ja arvomaailma johtaa aika äkkiä omalta kannalta vääriin valintoihin.
Jos tykkää juristin työstä, esimerkiksi tehdä yrityksessä heidän sopimuksia jne. Tai tykkää terveyskeskuslääkärin työstä, silloin kannattaa hakea oikikseen tai lääkikseen. Jos tykkää tietojärjestelmän suunnittelijan työstä, silloin voi amk:n alan linja olla hyvä valinta. Jos tykkää tehdä tietojärjestelmän kehittämiseen liittyvää työtä ja opetustyötä jne.. kannattaa miettiä yliopiston alan koulutusohjelmaa.
Jos valitsee oikiksen kun se kuulostaa hienolta, niin silloin todennäköisesti tekee väärän valinnan.
Ylipäätään sen miettiminen onko amk huonompi kuin yliopisto ei ole oikein järkevää.
Yliopistosta sijoittuminen eri ammatteihin menee niin, että lahjakkaimmat tai muuten alalle motivoituneet sijoittuvat akateemiseen maailmaan ja akateemisessa asteikossa ylemmäksi, sitten muut yliopistosta valmistuneet sijoittuvat yrityselämään kykyjensä mukaan joko johtopaikoille tai muihin vaativiin tehtäviin.
Sitten en jotka valmistuvat rimaa hipoen, yrittävät kilpailla niistä työpaikoista joista amk-koulutuksen saaneet kilpailevat. Silloin kun on huono työllisyystilanne, sillon myös muut paremmin yliopistossa pärjänneet kilpailevat näistä ns. amk- tai opistotason työpaikoista, jolloin koulutusvaatimus näihin paikkoihin nousee.
Kyllä välillä ihmettelen kun olen erilaisia töitä tehnyt ja samalla seurannut minkälaisia duuneja näissä paikoissa tehdään akateemisella tutkinnolla, niin on joukossa aika monta duunia joissa yliopistotukinto valuu hukkaan.
Julkisyhteisöillä on sellainen paha tapa, että tykkäävät palkata ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaenita sellaisiin töihin joissa ei ko. osaamista tarvita. Kannattaa miettiä onko järkevää tällaisiin töihin lähteä. - sjdsk
Eihän peruskoulukaan "ole huonompi" kuin lukio, kyse on vaan eritasoisista oppilaitoksista. Yliopistoilla on koulutusfunktion liäksi myös tutkimusfunktio, joka amk:lta puuttuu. Yliopiston opetus pohjautuu aina viimeisimpään tieteelliseen tietoon, yliopiston opetushenkilökunta koostuu eritasoisista tutkijoista.
- jekuli
Molemmat ovat koulutukset bulshittiä ja harhaantuneet täysin yhteiskunnan tarpeista. Menkää ensin edes vähäksi aikaa töihin, hyvät ihmiset, ennen kuin tulette tänne huutelemaan
- neppiss
Sääliksi käy niin akateemisina ja osaavina ihmisinä itseään pitäviä yliopisto-opiskelijoita, jotka nyt viidettä kesää putkeen istuvat sittarin kassalla kun ei ammattitaidon puutteen vuoksi muihin hommiin pääse... =P
Juu, no voihan joku tästä älähtää ja sanoa, että kyllä ne sitten valmistuttuaan istuu isolla pallilla, mutta miettikääpä palkkaako työnantaja mielummin kunnon työkokemusta omaavan insinöörin vai kokemattoman DI:n? Tutkintonimike ei moisessa tilanteessa kiinnosta työnantajia paljoakaan...- ISO-D
Taitaa dipoilla olla pikkasen enemmän duunikokemusta kuin amiskan insseillä valmistuessaan. Et dippa vie voiton, ammattisurkeainssi sitten päätyy vaativiin työnjohdollisiin tehtäviin, tämä on pelin henki tänään. Jos joku jotain muuta kitisee on luuseri ja lisäksi väärässä, hehee.
- koska...
Minun mielestäni koko AMK instituutiona on turha. Kunnioitan kaikenlaisia ihmisiä koulutukseen katsomatta, sillä jokaisella on paikkansa tässä yhteiskunnassa. Nyt kuitenkin tilanne on se, että lähes jokaisesta pyritään kouluttamaan vähintään AMK-tasoisessa instituutiossa. Tämä on jo johtanut siihen, että perinteisten duunariammattien suosio on romahtanut ja Suomessa ei enää ole päteviä työntekijöitä. Esim. levyseppähitsaajia jouduttiin hiljattain tilaamaan Puolasta, koska Suomessa ei ollut riittävästi ammattitaitoisia.
Ihmiset ovat erilaisia. Tieteelliseen koulutukseen tarvitaan analyyttistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Käytännön ammatteihin taas moninaisia kädentaitoja. AMK yrittää olla jotain tältä väliltä.
Minun käy sääliksi monia esim. tradenomiystäviäni, joille koulussa on hehkutettu miten he tulevat päätymään johtotehtäviin ja sitten on surupuserossa, kun työpaikka löytyykin matkatoimistosta.
Faktahan on , että valtaosa tradenomiopiskelijoista on hakenut/suunnitellut hakevansa Kauppakorkeaan, samoin insinööri opiskelijat Tekn korkeakouluun/yliopistoon. Tästä olen poislukenut esim. merkonomikoulun kautta tulevat tradenomit.
Joku voisikin vastata minulle, mihin tarvitsemme esim. tradenomeja? Mikä olisi heidän koulutustaan vastaava työ, siis sellainen, johon ei tarvita ekonomia, mutta johon merkonomi ei pysty???- McCoist
Tahan ei ole mitaan lisattavaa, tiivistit omat ajatukseni erittain selkeasti. Hyva kirjoitus.
Lisaisin viela sen, etta koko AMK-jarjestelma aiheuttaa sekanuusta, koska Suomessa jotkut AMK-oppilaitokset jakavat tittelia "Bachelor" englanninkielisilta linjoilta. Isossa-Britanniassa tama titteli on nimenomaan yliopistojen myontama tutkinto. Eli AMK-oppilaitoksilla ei pitaisi olla mitaan tekemista koko nimen kanssa. Tama siksi etta ne eivat ole yliopistoja tai korkeakouluja. - jalat maassa
"Joku voisikin vastata minulle, mihin tarvitsemme esim. tradenomeja?"
Et ole varmaankaan käynyt vielä tutustumassa siihen Oikeaan Työelämään? Se on katsos sellainen juttu, että tutkinto ei ole ainut asia, mikä määrää ihmisen kelpoisuuden tai sen missä hän on hyvä. Koulutus on toki tärkeä asia ja niin on suoritettu tutkintokin, mutta esim. tradenomin tutkinto ei tee kenestäkään epäihmistä.
Vastaus on siis, että melkeinpä mihin vaan. - totuus esiin
jalat maassa kirjoitti:
"Joku voisikin vastata minulle, mihin tarvitsemme esim. tradenomeja?"
Et ole varmaankaan käynyt vielä tutustumassa siihen Oikeaan Työelämään? Se on katsos sellainen juttu, että tutkinto ei ole ainut asia, mikä määrää ihmisen kelpoisuuden tai sen missä hän on hyvä. Koulutus on toki tärkeä asia ja niin on suoritettu tutkintokin, mutta esim. tradenomin tutkinto ei tee kenestäkään epäihmistä.
Vastaus on siis, että melkeinpä mihin vaan.Älä venkuroi vaan vastaa kysymykseen: Mikä olisi tradenomin koulutusta vastaava työ, siis sellainen, johon ei tarvita ekonomia, mutta johon merkonomi ei pysty?
- pulpettimyyrä
"Faktahan on , että valtaosa tradenomiopiskelijoista on hakenut/suunnitellut hakevansa Kauppakorkeaan, samoin insinööri opiskelijat Tekn korkeakouluun/yliopistoon"
Sinuna en aloittaisi lausetta sanoilla "Faktahan on" ellet ole varma että asia on fakta. Nimittäin valtaosa insinööriopiskelijoista ei todellakaan ole hakenut ensin yliopistoon tai teknilliseen korkeakouluun. Senhän tajuaa jo siitä, että insinööriopisklijoista lähes puolellla kun on ammattikoulu pohjalla ja harvapa niillä papereilla yliopistoon lähtee, taisi olla jotain parin prosentin luokkaa. - jekateriina sostakowitc
pulpettimyyrä kirjoitti:
"Faktahan on , että valtaosa tradenomiopiskelijoista on hakenut/suunnitellut hakevansa Kauppakorkeaan, samoin insinööri opiskelijat Tekn korkeakouluun/yliopistoon"
Sinuna en aloittaisi lausetta sanoilla "Faktahan on" ellet ole varma että asia on fakta. Nimittäin valtaosa insinööriopiskelijoista ei todellakaan ole hakenut ensin yliopistoon tai teknilliseen korkeakouluun. Senhän tajuaa jo siitä, että insinööriopisklijoista lähes puolellla kun on ammattikoulu pohjalla ja harvapa niillä papereilla yliopistoon lähtee, taisi olla jotain parin prosentin luokkaa.Lue taas koko teksti. Sanoin, että olen poissulkenut ammattikoulusta tulevat henkilöt (esimerkkinä mainitsin merkonomikoulun).
- luziana barabelli
jalat maassa kirjoitti:
"Joku voisikin vastata minulle, mihin tarvitsemme esim. tradenomeja?"
Et ole varmaankaan käynyt vielä tutustumassa siihen Oikeaan Työelämään? Se on katsos sellainen juttu, että tutkinto ei ole ainut asia, mikä määrää ihmisen kelpoisuuden tai sen missä hän on hyvä. Koulutus on toki tärkeä asia ja niin on suoritettu tutkintokin, mutta esim. tradenomin tutkinto ei tee kenestäkään epäihmistä.
Vastaus on siis, että melkeinpä mihin vaan.Olen ollut 5 vuotta oikeassa työelämässä. Tottakai työntekijän saavutukset käytännön työelämässä ovat loppupeleissä tärkeämpiä kuin suoritettu tutkinto.
Mutta otetaanpa avuksi esimerkki: Ystäväni tradenomi oli hyvässä positiossa hyvässä firmassa, hänellä oli uraputki, johon kuka tahansa ekonomikin olisi ollut tyytyväinen. Hän oli hyvä tyyppi, joten hän pärjäsi ns. ekonomitasoisissa tehtävissä tradenomipohjastaan huolimatta. Mutta sitten sattui jotain ikävää, tuli yt-neuvottelut ja ystäväni sai kenkää. Uutta työpaikkaa ei sitten vain löytynytkään. Hyvä ura ei auttanut, kun vastahakijoina oli ekonomeja, joilla samanlainen tai hieman heikompi uraputki.
Kuten on jo pyydeltykin, voisitko mainita yhdenkin sellaisen tehtävän, johon merkonomi on epäpätevä, mutta ekonomi ylikoulutettu??? - tuli mieleen
luziana barabelli kirjoitti:
Olen ollut 5 vuotta oikeassa työelämässä. Tottakai työntekijän saavutukset käytännön työelämässä ovat loppupeleissä tärkeämpiä kuin suoritettu tutkinto.
Mutta otetaanpa avuksi esimerkki: Ystäväni tradenomi oli hyvässä positiossa hyvässä firmassa, hänellä oli uraputki, johon kuka tahansa ekonomikin olisi ollut tyytyväinen. Hän oli hyvä tyyppi, joten hän pärjäsi ns. ekonomitasoisissa tehtävissä tradenomipohjastaan huolimatta. Mutta sitten sattui jotain ikävää, tuli yt-neuvottelut ja ystäväni sai kenkää. Uutta työpaikkaa ei sitten vain löytynytkään. Hyvä ura ei auttanut, kun vastahakijoina oli ekonomeja, joilla samanlainen tai hieman heikompi uraputki.
Kuten on jo pyydeltykin, voisitko mainita yhdenkin sellaisen tehtävän, johon merkonomi on epäpätevä, mutta ekonomi ylikoulutettu???No vaikkapa ulkoisen laskentatoimen tehtävät. Varsinkin tilitoimistoalalla toimivat ihmiset ovat pitkälti vanhan kauppaopiston merkonomeja eli siis tradenomien edeltäjiä. Ura lähtee liikkeelle perushakkaamisesta, joka lienee yliopistolaisille turhan rutiininomaista hommaa. Työstä löytyy kuitenkin runsaasti haasteellisuutta ja ajan myötä on mahdollista edetä esimiestehtäviin tai vaikkapa tilintarkastuksen pariin.
Perussuoritteet toki onnistuvat nykyisen opistoasteen eli kauppakoulun merkonomeiltakin, mutta tietyssä pisteessä tulee raja vastaan. Peruskoulutuksen ja iänkin takia. Kirjallinen ulosanti lienee melko eri luokkaa ja yleissivistyskin. Elämänkokemusta, näkemystä ja vastuullisuutta lienee hieman enemmän armeijan käyneellä, omillaan elävällä toisellakymmenellä olevalla miehellä kuin
vielä itsenäistä elämäänsä aloittelevall alle parikymppisellä merkonomilla. Tälläisetkin asiat kuitenkin näkyvät työssä. - vänkyrää
totuus esiin kirjoitti:
Älä venkuroi vaan vastaa kysymykseen: Mikä olisi tradenomin koulutusta vastaava työ, siis sellainen, johon ei tarvita ekonomia, mutta johon merkonomi ei pysty?
Eli työkenttähän löytynee siitä mitä vanhan kauppaopiston merkonomit tekevät. Ja siellä nyt on vaikka millaista viheltäjää. Jossain Kauppalehti Option jutussa luki että 80% (muistaakseni) suomalaisista päällikkötason miehistä omaa opistoasteen tutkinnon. En valitettavasti löytäny juuri kyseistä lehteä ja juttua tähän hätään arkistostani.
Jos siis väität, että tradenomit ovat turhia tuomitset turhiksi myös kaikki vanhat merkonomit. Vai mitä? - ali abdul hasan
vänkyrää kirjoitti:
Eli työkenttähän löytynee siitä mitä vanhan kauppaopiston merkonomit tekevät. Ja siellä nyt on vaikka millaista viheltäjää. Jossain Kauppalehti Option jutussa luki että 80% (muistaakseni) suomalaisista päällikkötason miehistä omaa opistoasteen tutkinnon. En valitettavasti löytäny juuri kyseistä lehteä ja juttua tähän hätään arkistostani.
Jos siis väität, että tradenomit ovat turhia tuomitset turhiksi myös kaikki vanhat merkonomit. Vai mitä?"Eli työkenttähän löytynee siitä mitä vanhan kauppaopiston merkonomit tekevät. "
Kysymys kuuluu yhä: Mihin tarvitaan tradenomeja, jos he tekevät samoja hommia kuin merkonomit??? - jurgen horst nussbaum
ali abdul hasan kirjoitti:
"Eli työkenttähän löytynee siitä mitä vanhan kauppaopiston merkonomit tekevät. "
Kysymys kuuluu yhä: Mihin tarvitaan tradenomeja, jos he tekevät samoja hommia kuin merkonomit???Miksi vanha "kauppaopisto" ja uusi "kauppakoulu" pitää jotenkin erotella? Sama lafka, samanlainen koulutus käytännössä. Tämäkin oli vain keino tehdä tradenomikoulutus tarpeelliseksi ja houkuttelevammaksi.
- adolf josif benito
tuli mieleen kirjoitti:
No vaikkapa ulkoisen laskentatoimen tehtävät. Varsinkin tilitoimistoalalla toimivat ihmiset ovat pitkälti vanhan kauppaopiston merkonomeja eli siis tradenomien edeltäjiä. Ura lähtee liikkeelle perushakkaamisesta, joka lienee yliopistolaisille turhan rutiininomaista hommaa. Työstä löytyy kuitenkin runsaasti haasteellisuutta ja ajan myötä on mahdollista edetä esimiestehtäviin tai vaikkapa tilintarkastuksen pariin.
Perussuoritteet toki onnistuvat nykyisen opistoasteen eli kauppakoulun merkonomeiltakin, mutta tietyssä pisteessä tulee raja vastaan. Peruskoulutuksen ja iänkin takia. Kirjallinen ulosanti lienee melko eri luokkaa ja yleissivistyskin. Elämänkokemusta, näkemystä ja vastuullisuutta lienee hieman enemmän armeijan käyneellä, omillaan elävällä toisellakymmenellä olevalla miehellä kuin
vielä itsenäistä elämäänsä aloittelevall alle parikymppisellä merkonomilla. Tälläisetkin asiat kuitenkin näkyvät työssä.Yo-merkonomit ovat muuten valmistuessaan 1,5 v. nuorempia kuin yo-tradenomit (jos katsotaan tutkintojen ihannesuoritusaikoja). Se siitä elämänkokemuksesta...
- paikkaansa
jurgen horst nussbaum kirjoitti:
Miksi vanha "kauppaopisto" ja uusi "kauppakoulu" pitää jotenkin erotella? Sama lafka, samanlainen koulutus käytännössä. Tämäkin oli vain keino tehdä tradenomikoulutus tarpeelliseksi ja houkuttelevammaksi.
Siis asiahan on näin, että ennen koulutettiin merkantteja ja merkonomeja. Merkantteja kauppakoulussa ja merkonomeja kauppaopistossa. Nyt koulutettaan merkonomeja kauppakoulussa ja tradenomeja ammattikorkeakoulussa. Kaupan alan koulutushistorian tuntemuksesi tuntuu olevan valitettavan ohutta.
Vanhan kauppaopiston ja ammattikorkean koulutus tosiaan on melko samanlaista, mutta ei haittaa mitään. Niitä vanhoja merkonomeja toimii mm. tilintarkastajina, pankinjohtajina ja laskentapäälliköinä. - enää
ali abdul hasan kirjoitti:
"Eli työkenttähän löytynee siitä mitä vanhan kauppaopiston merkonomit tekevät. "
Kysymys kuuluu yhä: Mihin tarvitaan tradenomeja, jos he tekevät samoja hommia kuin merkonomit???En enää viitsi käyttää aikaani tähän jahkaamiseen. Sitten jos joskus pääset sinne työelämään käsiksi, niin tämäkin asia selviää kyllä sinulle. Siellä niitä nimittäin pyörii.
- ..............................
adolf josif benito kirjoitti:
Yo-merkonomit ovat muuten valmistuessaan 1,5 v. nuorempia kuin yo-tradenomit (jos katsotaan tutkintojen ihannesuoritusaikoja). Se siitä elämänkokemuksesta...
Taisi siinä asiassa olla muitakin näkökulmia kuin pelkkä ikä ja elämänkokemus. Et niitä sitten kommentoinu?
- ...
paikkaansa kirjoitti:
Siis asiahan on näin, että ennen koulutettiin merkantteja ja merkonomeja. Merkantteja kauppakoulussa ja merkonomeja kauppaopistossa. Nyt koulutettaan merkonomeja kauppakoulussa ja tradenomeja ammattikorkeakoulussa. Kaupan alan koulutushistorian tuntemuksesi tuntuu olevan valitettavan ohutta.
Vanhan kauppaopiston ja ammattikorkean koulutus tosiaan on melko samanlaista, mutta ei haittaa mitään. Niitä vanhoja merkonomeja toimii mm. tilintarkastajina, pankinjohtajina ja laskentapäälliköinä.vanhoja merkonomeja toimii myös mm. työttöminä työnhakijoina. Osa saa töitä, toiset eivät :(
- oli?
... kirjoitti:
vanhoja merkonomeja toimii myös mm. työttöminä työnhakijoina. Osa saa töitä, toiset eivät :(
En tainnut väittää missään vaiheessa, että työllisyysaste olisi 100% Vai väitinkö? Eiköhän niitä työttömiä löydy melkein joka suvusta ja säädystä
- puuhastelua
tuli mieleen kirjoitti:
No vaikkapa ulkoisen laskentatoimen tehtävät. Varsinkin tilitoimistoalalla toimivat ihmiset ovat pitkälti vanhan kauppaopiston merkonomeja eli siis tradenomien edeltäjiä. Ura lähtee liikkeelle perushakkaamisesta, joka lienee yliopistolaisille turhan rutiininomaista hommaa. Työstä löytyy kuitenkin runsaasti haasteellisuutta ja ajan myötä on mahdollista edetä esimiestehtäviin tai vaikkapa tilintarkastuksen pariin.
Perussuoritteet toki onnistuvat nykyisen opistoasteen eli kauppakoulun merkonomeiltakin, mutta tietyssä pisteessä tulee raja vastaan. Peruskoulutuksen ja iänkin takia. Kirjallinen ulosanti lienee melko eri luokkaa ja yleissivistyskin. Elämänkokemusta, näkemystä ja vastuullisuutta lienee hieman enemmän armeijan käyneellä, omillaan elävällä toisellakymmenellä olevalla miehellä kuin
vielä itsenäistä elämäänsä aloittelevall alle parikymppisellä merkonomilla. Tälläisetkin asiat kuitenkin näkyvät työssä.Ensin suu vaahdossa tuomitaan ja sitten kun asiallisesti esittää vastineen, niin arvostelijat kaikkovat.
No, ilmeisesti meni jauhot suuhun
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.315376- 363711
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833273- 112525
- 292112
- 122047
- 1631876
- 1051352
- 141338
- 1371154