Kuvioiden ja sanojen symboliikkaa

Ennen sotia ja vielä niiden aikana Suomen ilmavoimilla oli tunnuksena hakaristi. Sama kuvio on myös Intiassa niiden vuosisatoja vanha pyhä tunnus. Mutta enään Suomessa sitä ei käytetä, koska Sakemannit omivat sen äärikansallisen liikkeensä tunnukseksi. Tunnus leimaantui niin ikävästi, että enään sitä ei ole sopivaa käyttää. Paitsi että onhan vieläkin sen aatteen uus-kannattajia, mutta onneksi varsin marginaalinen joukko. Summa summarum, näin sitä vain ennen hyvä tunnus muuttuu nykyiseksi huonoksi.

Vielä nuoruudessani sateenkaari oli varsin iloinen ja toivottu näkymä. Oli lasten saduissa ja tarinoissa kerrottu sanonta, että "sateenkaaren päässä on kultaa".
Sitten eräs nimeltä mainitsematon porukka otti omin lupinensa sateenkaaren omaksi tunnuksekseen, nimineen ja väreineen.
Nyt kun näen sateen jälkeen taivaalla värikkään kaaren, niin lähes meinaan ilostua, mutta samantien tulee mieleen se eräs porukka ja kaikki ilo lässähtää. Miten joku saa omia, kaikille kuuluvan luonnonilmiön, omaksi tunnuksekseen? Mielestäni se on täysin väärin.
Ei muuten ole mitään sitä porukkaa vastaan, mutta olisivat saaneet valita toisen tunnuksen. Ja vaikka en niiden toimintatavoista juuri mitään tiedäkään, niin mielestäni niille sopisi sateenkaaren kirkkaiden värien tilalle paremmin ruskea.

Sitten sanoista. Aina on tullut sanottua jonkun pesun- tai peseytymisen jälkeen, että "tuli puti-puhdasta". No nyt se sana "puti" on hyvin lähellä sanaa "putin", joka taas on saanut varsin kielteisen merkityksen. Että silleen.