Ilmanvastus 4-kertaistuu nopeuden tuplaantuessa

Eli jos auton nopeus nostetaan 100 km/h:sta 130:een, niin ilmanvastuksen vuoksi tapahtuva energiankulutus tuplaantuisi?

Jotkut oli testanneet sähköautoilla 130 km/h nopeuden ajamista, ja auton toimintamatkat olivat suunnilleen puolittuneet "luvatusta", mikä se testisykli sitten lieneekään.

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos auton nopeus nostetaan 100 km/h:sta 130:een, niin ilmanvastuksen vuoksi tapahtuva energiankulutus tuplaantuisi?

Jotkut oli testanneet sähköautoilla 130 km/h nopeuden ajamista, ja auton toimintamatkat olivat suunnilleen puolittuneet "luvatusta", mikä se testisykli sitten lieneekään.

Lue lisää

Osittain näin. Tuo laki koskee periaatteessa tasokappaleita - auton nokkaa on muotoiltu, joten se pitää ottaa huomioon ensin laskemalla vaikkapa efektiivinen pinta-ala ko. nopeudessa. Vai onko kyseessä tasanokkainen linja-auto?
Vaikuttaahan noissa autoissa moni muukin asia, kuten jarrujen kitkakerroin - niidenhän on lain mukaan pakko olla laahauskontaktissa koko ajan jarrupintaa vasten nykyisissä tyyppihyväksytyissä malleissa. Kiihdytysten määrä vaikuttaa myös. Samoin käytetyt valotehot ja lämmitys. Auton akuston paino. Reitin maastomuodot. Ilmanvastuksen vaikutuksia voi testata pitämällä muut asiat vakioina ja mittaamalla akustosta otetun tehon muutosta.

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos auton nopeus nostetaan 100 km/h:sta 130:een, niin ilmanvastuksen vuoksi tapahtuva energiankulutus tuplaantuisi?

Jotkut oli testanneet sähköautoilla 130 km/h nopeuden ajamista, ja auton toimintamatkat olivat suunnilleen puolittuneet "luvatusta", mikä se testisykli sitten lieneekään.

Lue lisää

sqrt(2) = 1,41421... joten nopeutta pitäisi olla 141 km/h.

Anonyymi kirjoitti:

sqrt(2) = 1,41421... joten nopeutta pitäisi olla 141 km/h.

Nopeudella 100 km/h karkeasti puolet energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen. Nopeuden nostaminen lisää ominaiskulutusta vain tältä osin.

Anonyymi kirjoitti:

Osittain näin. Tuo laki koskee periaatteessa tasokappaleita - auton nokkaa on muotoiltu, joten se pitää ottaa huomioon ensin laskemalla vaikkapa efektiivinen pinta-ala ko. nopeudessa. Vai onko kyseessä tasanokkainen linja-auto?
Vaikuttaahan noissa autoissa moni muukin asia, kuten jarrujen kitkakerroin - niidenhän on lain mukaan pakko olla laahauskontaktissa koko ajan jarrupintaa vasten nykyisissä tyyppihyväksytyissä malleissa. Kiihdytysten määrä vaikuttaa myös. Samoin käytetyt valotehot ja lämmitys. Auton akuston paino. Reitin maastomuodot. Ilmanvastuksen vaikutuksia voi testata pitämällä muut asiat vakioina ja mittaamalla akustosta otetun tehon muutosta.

Lue lisää

Lämmitys ja valaistus ovat aivan olennaisia tekijöitä kun ilmanvastusta lasketaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nopeudella 100 km/h karkeasti puolet energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen. Nopeuden nostaminen lisää ominaiskulutusta vain tältä osin.

Aika on rahaa. Tuosta voi laskea tuntipalkan, jos tyytyy ajamaan 130 km/h sijasta 100 km/h. Sain tulokseksi 18 e/h. Se on melko hyvä palkka nettorahaa. Jos autossa on enemmän työikäistä porukkaa, niin tuntipalkka per hlö tietysti putoaa.

Akkujen olemassaolo vaikuttaa olennaisesti ilmanvastuskertoimen muuttumiseen nopeuden funktiona.

Anonyymi kirjoitti:

Akkujen olemassaolo vaikuttaa olennaisesti ilmanvastuskertoimen muuttumiseen nopeuden funktiona.

Ilmanvastuskertoimeen se ei vaikuta mitään, mutta vierintävastus kasvaa, kun massaa tulee lisää. Tästä aiheutuva ominaiskulutuskulutus ei riipu nopeudesta. Kts. viesti 02.06.2022 22:55.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmanvastuskertoimeen se ei vaikuta mitään, mutta vierintävastus kasvaa, kun massaa tulee lisää. Tästä aiheutuva ominaiskulutuskulutus ei riipu nopeudesta. Kts. viesti 02.06.2022 22:55.

Lue lisää

Lentokoneessa vierintävastus on aivan oleellinen ilmanvastukseen vaikuttava seikka.

Anonyymi kirjoitti:

Lentokoneessa vierintävastus on aivan oleellinen ilmanvastukseen vaikuttava seikka.

Ja paikallaan leijuvassa helikopterissa pyörintävastus, jooko.

Anonyymi kirjoitti:

Ja paikallaan leijuvassa helikopterissa pyörintävastus, jooko.

Ilmassalentävään kanuunankuulaan vaikuttaa se, vieriikö vai pyöriikö se.
Myös kuulan akut täytyy ottaa huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmanvastuskertoimeen se ei vaikuta mitään, mutta vierintävastus kasvaa, kun massaa tulee lisää. Tästä aiheutuva ominaiskulutuskulutus ei riipu nopeudesta. Kts. viesti 02.06.2022 22:55.

Lue lisää

Tarkoitatko, että kun sähköauton akut ladataan, niin niiden massa kasvaa, mikä sitten vaikuttaa vierintävastukseen?

Anonyymi kirjoitti:

Lentokoneessa vierintävastus on aivan oleellinen ilmanvastukseen vaikuttava seikka.

Täällä armoviitosen fyysikot esittävät hypoteeseja ajoneuvon vastuskertoimista.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmassalentävään kanuunankuulaan vaikuttaa se, vieriikö vai pyöriikö se.
Myös kuulan akut täytyy ottaa huomioon.

Miksi kiväärini putkessa on rihlaus?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kiväärini putkessa on rihlaus?

Tykissä on putki ja kiväärissä piippu.

Anonyymi kirjoitti:

Tykissä on putki ja kiväärissä piippu.

Minä joskus hurjassa nuoruudessani valoin messingistä pienen tykin ja kyllä siihen tuli piippu. Ei se ainakaan mikään putki ole.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä armoviitosen fyysikot esittävät hypoteeseja ajoneuvon vastuskertoimista.

Ajoneuvojen vierintävastukset kuuluvat voorttipalstalle.