Ilmanvastus 4-kertaistuu nopeuden tuplaantuessa

Kuinka paljon nopeutta pitää nostaa, jotta ilmanvastus 2-kertaistuisi?
21393
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Kuusinkertaiseksi.

Äänestä

Ilmanvastus F on verrannollinen nopeuden neliöön:
F = k *v^2. Kun nopeus on 2v niin F = k (2v)^2 = 4 k v^2 eli F on nelinkertaistunut.
Jos v -> sqrt(2) *v niin F = k 2 v^2 eli F on kaksinkertaistunut.
Tuo "sqrt" = neliöjuuri.

Äänestä
  • Eli jos auton nopeus nostetaan 100 km/h:sta 130:een, niin ilmanvastuksen vuoksi tapahtuva energiankulutus tuplaantuisi?

    Jotkut oli testanneet sähköautoilla 130 km/h nopeuden ajamista, ja auton toimintamatkat olivat suunnilleen puolittuneet "luvatusta", mikä se testisykli sitten lieneekään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eli jos auton nopeus nostetaan 100 km/h:sta 130:een, niin ilmanvastuksen vuoksi tapahtuva energiankulutus tuplaantuisi?

    Jotkut oli testanneet sähköautoilla 130 km/h nopeuden ajamista, ja auton toimintamatkat olivat suunnilleen puolittuneet "luvatusta", mikä se testisykli sitten lieneekään.

    Osittain näin. Tuo laki koskee periaatteessa tasokappaleita - auton nokkaa on muotoiltu, joten se pitää ottaa huomioon ensin laskemalla vaikkapa efektiivinen pinta-ala ko. nopeudessa. Vai onko kyseessä tasanokkainen linja-auto?
    Vaikuttaahan noissa autoissa moni muukin asia, kuten jarrujen kitkakerroin - niidenhän on lain mukaan pakko olla laahauskontaktissa koko ajan jarrupintaa vasten nykyisissä tyyppihyväksytyissä malleissa. Kiihdytysten määrä vaikuttaa myös. Samoin käytetyt valotehot ja lämmitys. Auton akuston paino. Reitin maastomuodot. Ilmanvastuksen vaikutuksia voi testata pitämällä muut asiat vakioina ja mittaamalla akustosta otetun tehon muutosta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eli jos auton nopeus nostetaan 100 km/h:sta 130:een, niin ilmanvastuksen vuoksi tapahtuva energiankulutus tuplaantuisi?

    Jotkut oli testanneet sähköautoilla 130 km/h nopeuden ajamista, ja auton toimintamatkat olivat suunnilleen puolittuneet "luvatusta", mikä se testisykli sitten lieneekään.

    sqrt(2) = 1,41421... joten nopeutta pitäisi olla 141 km/h.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    sqrt(2) = 1,41421... joten nopeutta pitäisi olla 141 km/h.

    Nopeudella 100 km/h karkeasti puolet energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen. Nopeuden nostaminen lisää ominaiskulutusta vain tältä osin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Osittain näin. Tuo laki koskee periaatteessa tasokappaleita - auton nokkaa on muotoiltu, joten se pitää ottaa huomioon ensin laskemalla vaikkapa efektiivinen pinta-ala ko. nopeudessa. Vai onko kyseessä tasanokkainen linja-auto?
    Vaikuttaahan noissa autoissa moni muukin asia, kuten jarrujen kitkakerroin - niidenhän on lain mukaan pakko olla laahauskontaktissa koko ajan jarrupintaa vasten nykyisissä tyyppihyväksytyissä malleissa. Kiihdytysten määrä vaikuttaa myös. Samoin käytetyt valotehot ja lämmitys. Auton akuston paino. Reitin maastomuodot. Ilmanvastuksen vaikutuksia voi testata pitämällä muut asiat vakioina ja mittaamalla akustosta otetun tehon muutosta.

    Lämmitys ja valaistus ovat aivan olennaisia tekijöitä kun ilmanvastusta lasketaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nopeudella 100 km/h karkeasti puolet energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen. Nopeuden nostaminen lisää ominaiskulutusta vain tältä osin.

    Aika on rahaa. Tuosta voi laskea tuntipalkan, jos tyytyy ajamaan 130 km/h sijasta 100 km/h. Sain tulokseksi 18 e/h. Se on melko hyvä palkka nettorahaa. Jos autossa on enemmän työikäistä porukkaa, niin tuntipalkka per hlö tietysti putoaa.

    Äänestä

Akusta saatavaan energiamäärään vaikutta myös akun purkausnopeus. Tämä lyhentää vielä merkittävästi sähköajoneuvon toimintamatkaa, kun ajonopeus nousee.

Äänestä
  • Akkujen olemassaolo vaikuttaa olennaisesti ilmanvastuskertoimen muuttumiseen nopeuden funktiona.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Akkujen olemassaolo vaikuttaa olennaisesti ilmanvastuskertoimen muuttumiseen nopeuden funktiona.

    Ilmanvastuskertoimeen se ei vaikuta mitään, mutta vierintävastus kasvaa, kun massaa tulee lisää. Tästä aiheutuva ominaiskulutuskulutus ei riipu nopeudesta. Kts. viesti 02.06.2022 22:55.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ilmanvastuskertoimeen se ei vaikuta mitään, mutta vierintävastus kasvaa, kun massaa tulee lisää. Tästä aiheutuva ominaiskulutuskulutus ei riipu nopeudesta. Kts. viesti 02.06.2022 22:55.

    Lentokoneessa vierintävastus on aivan oleellinen ilmanvastukseen vaikuttava seikka.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Lentokoneessa vierintävastus on aivan oleellinen ilmanvastukseen vaikuttava seikka.

    Ja paikallaan leijuvassa helikopterissa pyörintävastus, jooko.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ja paikallaan leijuvassa helikopterissa pyörintävastus, jooko.

    Ilmassalentävään kanuunankuulaan vaikuttaa se, vieriikö vai pyöriikö se.
    Myös kuulan akut täytyy ottaa huomioon.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ilmanvastuskertoimeen se ei vaikuta mitään, mutta vierintävastus kasvaa, kun massaa tulee lisää. Tästä aiheutuva ominaiskulutuskulutus ei riipu nopeudesta. Kts. viesti 02.06.2022 22:55.

    Tarkoitatko, että kun sähköauton akut ladataan, niin niiden massa kasvaa, mikä sitten vaikuttaa vierintävastukseen?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Lentokoneessa vierintävastus on aivan oleellinen ilmanvastukseen vaikuttava seikka.

    Täällä armoviitosen fyysikot esittävät hypoteeseja ajoneuvon vastuskertoimista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ilmassalentävään kanuunankuulaan vaikuttaa se, vieriikö vai pyöriikö se.
    Myös kuulan akut täytyy ottaa huomioon.

    Miksi kiväärini putkessa on rihlaus?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Miksi kiväärini putkessa on rihlaus?

    Tykissä on putki ja kiväärissä piippu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tykissä on putki ja kiväärissä piippu.

    Minä joskus hurjassa nuoruudessani valoin messingistä pienen tykin ja kyllä siihen tuli piippu. Ei se ainakaan mikään putki ole.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Täällä armoviitosen fyysikot esittävät hypoteeseja ajoneuvon vastuskertoimista.

    Ajoneuvojen vierintävastukset kuuluvat voorttipalstalle.

    Äänestä

1.5 X.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Kuinka paljon nopeutta pitää nostaa, jotta ilmanvastus 2-kertaistuisi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu