Käännän parhaillaan vanhaa ruotsinkielistä runotekstiä suomeksi? Ongelmana on käännöksen tarkkuus. Suomenkieli ei riitä ilmaisemaan ruotsin vastaavia sanoja jos mieli pysyä tiukasti runon alkuperäisessä rytmissä. Runomitat rajoittavat myös käännöksen tarkkuuta. Toisaalta käännöksestä menee vapaana käännöksenä pohja pois. Haluan kääntää alkuperäiseen runomittaan ja rytmiin.
Joudun tiivistämään ja jättämään sanoja pois mutta pyrin silti säilyttämään runon sanoman.
Miten sinä käännät mitallista runoa?
Joudun tiivistämään ja jättämään sanoja pois mutta pyrin silti säilyttämään runon sanoman.
Miten sinä käännät mitallista runoa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eihän niitä voi "kääntää". Katsopa vaikka Runebergin suomenkielisiä versoita (Cajander, Manninen) aluksi. Vanhat Bellmannitkin on suomennettu loistavasti. Miten olisi Juha Vainion,Lasse Mårtenssonin ja Aappo I. Piipon käännökset Cornelis Vreeswijkin viisuista? Siinä mallia aluksi. Vaatii ennen kaikkea suomen sanavarastoa.
Olen samaa mieltä periaatteesa kanssasi. Vanhan runon kääntäminen vaatii sekä taitoa että tietoa, siksi todelliset taitajat ovat vähissä.
Minä rakastan Otto Mannisen suomennosta Runebergin runolle Maaherra - Landshöfdingen. Tässä näytteeksi ensimmäinen värssy:
--
LANDSHÖFDINGEN.
Gror bragdens ära blott på stridens mark,
Där tappre krigarn fuktar den med blod,
Kan ej den vapenlöse hälsas stark
Och visa hjältemod?
Lähde: http://www.gutenberg.org/dirs/1/3/1/0/13100/13100-8.txt
--
Otto Mannisen suomennos:
MAAHERRA.
Vain taiston kentälläkö mainetyöt
verestä urhon kukkii kunniaa,
myös eikö muut kuin miehet miekkavyöt
voi miehuutt' osoittaa?
Lähde:http://www.gutenberg.org/dirs/1/2/7/5/12757/12757-8.txt
--
Itse en ole paljon runoja suomennellut - yksi löytyisi näytteeksi "This is My Song" - Lloyd Stonen sanoitus ( 1934) Sibeliuksen Finlandiaan. Siinä olen mielestäni onnistunut, vaikka riimit eivät passaakaan musiikin tempoon, eivätkä muutenkaan ole ihan viimeisen päälle - amatööri mikä amatööri...
Jos ketä kiinnostaa, niin linkki tässä:
http://netti.nic.fi/~topimiet/finlandia.html
Millähän tavalla Finlandiasta on tullut hengellinnen laulu? Tietäkseni on hyvin suosittu joissain USA:n uskontoyhteisöissä. Oli kai hetken aikaa myös Biafran kansallishymninä.
Runebergistä: osattiin sitä armeija-aikoina Dragsvikissä myös "ruotsintaa" uusiksi - niin kuin aina, kun riittävän mahtipontisesdta aiheesta:
"Sven Dufva var en dum major, den dummaste man fann.
Men noga med att blanka skor, var han en hedersman.
Hans enda ord var diciplin, pä mässen söp han som ett svin. Han blev befordrat - han.
Muistaakseni jo Platon tai sitten joku toinen antiikin viisas kiinnitti huomiota esittämääsi ongelmaan. Ei siihen ole tullut ratkaisua 2400 vuodessa.
Kolmikieliasenä - sitä en toki halua erityisesti korostaa - olen eri mieltä Platonin kanssa tässä asiassa.
Esim. Storbomin Linnan teosten ruotsintamiset ovat suurenmoisia. Juhani Koskisen suomennokset Sven Delblancin Sörmlanti-sarjasta ovat paikoiteelen jopa parempia kuin alkuperäisteksti - mielestäni.
Steinbeckin "veijariteoksia" on käännetty sekä suomeksi että ruotsiksi pariin kertaan uudelleen - mielesstäni kerta kerralla huonommin, alkuperäisteoksen henkeä pahoinpidellen.
Eipä sen enempää, kuin riittähän näitä nettimöläytyksien aiheita vaikka Sokrateelta - ennen Platonia. (Ystävällinen nälväisy, huom!