Pohjoisella on ajastin

Etelä synnytti monia elämän muotoja.
Pohjoisessa ei syntynyt paljoa.

Pohjoisella on ajastin siksi ajaksi, kunnes uusi elämän muoto syntyy etelässä.

Pohjoisen asukkaat elävät eristäytynyttä elämää kunnes eivät ole enää elinkelpoisia.
Voi spekuloida mitkä asiat eivät ole elinkelpoisia pohjoisessa.
Ajassa kun spekuloidaan, syntyy jo uusi laji.

Toisaalta teoreema ei ole mielekäs.
Ihminen voi pyrkiä vapautumaan karmisesta pyörästä.
Vapautuminen tapahtuu sivistyksellä ja maahanmuutolla,
että Suomessa elää afrikkalaisia, jotka ovat etelän lähettiläitä.

Teoreeman voi ymmärtää isommin,
että pohjoisen sijasta voi tarkoittaa avaruutta.
Kun ihmiset saavuttavat kaukaisia planeettoja,
niin voisi käydä niin, että maapallo kääntyy ja tuottaa uusia eliölajeja.

Silloin avaruuden siirtokunnat jäävät eristykseen.
Miksi maapallo muuttuu on kosminen ja geologinen piirre.
Maapallon olosuhteet muuttuvat vain erilaisiksi ja vanha elämän muoto lakkaa, muuttuu, syntyy uutta.

Itse mietin, että koska maapallo on kolmas kivi auringosta,
niin täällä voisi toimia 3 suurempaa elämän muotoa.
1 - dinosaurukset menneet
2 - ihmisapinoiden planeetta on nykyinen
3 - jäljelle jää vielä yksi tulevaisuudessa

Liskot hallitsivat, apinat hallitsevat ja kolmanneksi jäävät LINNUT.

Korona jos on lentävistä lepakoista kotoisin, niin he tappavat jo nyt apinoita,
koska lentävä nisäkäs on outo laji apinoille.

Tulevaisuudessa on siivekkäitä olioita.

Kolmen taitteilla voi tapahtua erilaisia kosmisia muutoksia.
En ole tähtitieteellistä teoriaa lukenut loppuun,
mutta voiko olla planetaarisella evoluutiolla tarkoittavan sellaista kuin
Aurinko tuottaisi uuden planeetan lisää Merkuriuksen ja Auringon väliin.
Tähtitieteellinen logiikka ei ole vaikea lapsellekaan kunhan uskoo, että
tietää sellaisen epäkäytännöllisen logiikan, joka on kuitenkin meidän psykologiassamme luonnontieteellisenä lakina.
Tulemme tietoiseksi, että kaikki psykologiaa mukaan lukien on Aurinkokunnan ja avaruuden luonnonlakia.

Auringon käryt kuten hiili, noki kasaantuisi Auringon ympäri ja tiivistyisi uudeksi planeetaksi, joka asettuisi Auringon ja Merkuriuksen väliin, jolloin maapallosta tulisi kolmannen planeetan sijasta neljäs.

Mietin, että uusien planeettojen syntymä olisi ollut luonnollinen tapahtuma.
Auringolla on vetovoimaa yhdessä muiden planeettojen kanssa ja kaukaisemmat planeetat, joiden vetovoima heikkenee, siirtyvät kauemmas avaruuteen Plutonkin taakse.