Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate tarkasti

Anonyymi

Hei!

Osaisiko joku kertoa minulle ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteen mahdollisimman tarkasti.

30

1039

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      ajjai jai

    • Anonyymi

      Laita kuukkeliin tuo kysymyksesi.

    • Anonyymi

      Aivan samalla periaatteella kuin jääkaappi.

      • Anonyymi

        Wiki:
        Nykyaikaiset jääkaapit perustuvat höyrynpuristusprosessiin. Sähkökäyttöinen kompressori puristaa kaasumaisen kylmäaineen tulistuneeksi kaasuksi paineputkeen, josta kylmäaine jatkaa kulkua lauhduttimeen. Jääkaapin takana olevassa lauhdutinputkistossa kylmäaineen lämpötila laskee noin 10-15 celsiusastetta, lähelle huoneenlämpöä, jolloin sen olomuoto muuttuu kaasusta nesteeksi. Paineenalainen kylmäaine ohjataan paisuntaventtiilin läpi höyrystimeen, jossa paineen laskiessa kylmäaine höyrystyy ja samalla jäähtyy noin -10 °C:n lämpötilaan. Jääkaapin sisäpuolella oleva kylmä höyrystin sitoo lämpöenergiaa jääkaapin sisältä, jolloin jääkaapin lämpötila laskee.


      • Anonyymi

        Jääkaappi siirtää lämpöä kaapista huoneeseen. Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä ulkoilmasta huoneeseen tai jäähdytysmoodissa huoneesta ulkoilmaan. Luonnostaan lämpö siirtyy korkeammasta matalampaan lämpötilaan. Siksi tarvitaan tuo "pumppaus", jotta sadaan siirrettyä kylmemmästä lämpimämpään.


      • Anonyymi

        Ulkoilman lämpötila voi vaihdella paljonkin. Maan lämpötila parin metrin syvyysestä on luokkaa 8 C vuoden ympäri. Siksi maa on parempi ja stabiilimpi lämmönlähde (tai jäähdytyksessä nielu). Tyypillinen maalämpöpumpun lämpökerroin on luokkaa kolme. Satsaamalla yhden sähköä, saa maasta kaksi lämpöä eli yhteensä kolme, koska lämmityksessä lämpö on hyötyenergiaa. Jäähdytyksessä se on jätettä. Täytyy satsata yksi, jotta saa kämpästä poistettua kaksi pihalle.


      • Anonyymi

        Lämpöpumpun lämpökerroin on sitä parempi, mitä alhaisempaan lämpötilaan on tarpeen "pumpata". Sen takia lämpö jaetaan yleensä lattialämmityksen kautta, jossa lämmönsiirtopintaa on enemmän kuin pattereissa ja alhaisempi pintalämpötila täten riittää.

        Myös lämmönlähteen lämpötila vaikuttaa lämpökertoimeen. Kovilla pakkasilla ilmalämpöpumpun kerroin voi olla ykkösen luokkaa eli säästöä ei enää synny suoraan sähköpatteriin verrattuna. Maalämmössä tätä ongelmaa ei ole, jos on esim. 200 m syvä kaivo.


    • Anonyymi

      Ensin imuriperiaatteella imetään vaikkapa pakkasilmaa säiliöön. Sitten puristetaan ilmaa kasaan. Puristetaan yhä enemmän ja enemmän. Tällöin ilmamolekyylien liikemäärä kasvaa paineen kasvaessa. Tämähän tarkoittaa lämpötilan nousua säiliössä. Nyt pitää huomata, että säiliöön mahtuu huomattava määrä ilmamolekyylejä, koska ne on puristettu niin tiiviisti.

      Sitten on helppo päästää säätöventtiilin kautta lämmintä ilmaa huoneistoon halutun lämpötilan saavuttamiseksi. Sitten vaan imuroidaan lisää kylmää ilmaa, puristetaan ja puhalletaan ulos lämmintä ilmaa.

    • Anonyymi

      Kun kaasua puristaa se kuumenee, kun se laajenee se jäähtyy. Kun tähän lisätään olomuodon muutos nesteeksi, niin vaikutus moninkertaistuu. Siis kun kylmäainetta sisällä puristetaan, luovuttaa se lämpöä. Kun se sitten laajanee ja kaasuuntuu ulkona se kylmenee. Koska se kylmenee ympäristöä kylmemmäksi, se ottaa lämpöä ulkoa ja sitten luovuttaa sen sisälle. Jäähdytyksessä vain kytketään nämä toisin päin. Siis se pumppaa lämpöä ulkoa sisään tai päinvastoin. Etu on siinä, että samalla määrällä sähköä saadaan paljon enemmän lämpöä kuin jos lämpöä tuotettaisiin sähkövastuksella, kunhan ei ole liian kylmä.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Lämpöpumppu on siis käänteinen lämpövoimakone. Lämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lämpöpumppu on siis käänteinen lämpövoimakone. Lämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo.

        " ämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo."

        Sattuikohan jonkinlainen väärinymmärrys ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " ämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo."

        Sattuikohan jonkinlainen väärinymmärrys ?

        Ei sattunut.


      • Anonyymi

        Ensi viikolla on taas kylmälle kysyntää. Viilennystä voidaan tuottaa lämpöpumpulla. Siirrettävässä ilmastointilaitteessa lauhduttimen paine näyttää datakilven mukaan olevan 3.8 MPa (38 bar) ja höyrystimen 1.2 MPa (12 bar). Ottoteho verkosta on 1200 W ja jäähdytysteho 3200 W.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sattunut.

        No hups nyt.

        Lämpövoimakone hyödyntää Carnot prosessia, jonka teoreettinen hyötysuhde on puristussuhteesta riippuva.
        COP on täysin eri asia, mikään hyötysuhteen käänteisarvo se ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hups nyt.

        Lämpövoimakone hyödyntää Carnot prosessia, jonka teoreettinen hyötysuhde on puristussuhteesta riippuva.
        COP on täysin eri asia, mikään hyötysuhteen käänteisarvo se ei ole.

        COP = 1/ Carnot hyötysuhde = T1/(T1-T2)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        COP = 1/ Carnot hyötysuhde = T1/(T1-T2)

        Ei ole.

        COP on siirretyn energian suhde käytettyyn energiaan.

        Jos väitteesi pitäisi paikkansa, niin hyvin kuonolla hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu voisi nostaa COP suhteen jopa kymmeniin kertaluokkiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole.

        COP on siirretyn energian suhde käytettyyn energiaan.

        Jos väitteesi pitäisi paikkansa, niin hyvin kuonolla hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu voisi nostaa COP suhteen jopa kymmeniin kertaluokkiin.

        Katso tuolta https://en.wikipedia.org/wiki/Coefficient_of_performance .


      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Kyse on siis teoreettisesta raja-arvosta. Käytännön koneissa arvot ovat pienempiä, luokkaa puolet ideaalisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkan...

        Varmaan huomasit itsekin, että piti olla 1/(1- pumpun hyötysuhde), ei 1/hyötysuhde.

        Jatkan edelleen...

        Olet ymmärtänyt asian hieman väärin, tai et lainkaan.
        Tuossa tekstissä käsitellään Carnot prosessia teoreettisena ilman ulkoista energiaa, ja silloin voidaan suhteuttaa Carnot.n hyötysuhteeseen.

        Kun COP määritellään siirretyn lämmön ja käytetyn energian suhteeksi, määritelmä on, minkä esitin, teoreettista ilman ulkoista energiaa toimivaa lämpöpumppua ei ole, eikä COP voi näin ollen olla pelkän Carnot n hyötysuhteen käänteisarvo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole.

        COP on siirretyn energian suhde käytettyyn energiaan.

        Jos väitteesi pitäisi paikkansa, niin hyvin kuonolla hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu voisi nostaa COP suhteen jopa kymmeniin kertaluokkiin.

        Puristakaamme ilmaa maanpinnalla neliömetrin pinta-alaisella männällä yhden Newtonin voimalla. Ilmaa puristava voima on siis 100001 Newtonia, jos ilmanpane on 100000 N/m^2.

        Tällöin hyötysuhteeksi tulee 10000000 %. Tuo on ilman lämmityksen hyötysuhde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puristakaamme ilmaa maanpinnalla neliömetrin pinta-alaisella männällä yhden Newtonin voimalla. Ilmaa puristava voima on siis 100001 Newtonia, jos ilmanpane on 100000 N/m^2.

        Tällöin hyötysuhteeksi tulee 10000000 %. Tuo on ilman lämmityksen hyötysuhde.

        Ei kun siis COP on 10000000 %.


    • Anonyymi

      jos sähköä' ei olelainkaan käytetytä'vissä mitä sitten?

      • Anonyymi

        Sähköä tarvitaan kompressorin pyörittämiseen. Sitä voi pyörittää vaikka "polkemalla". Auton ilmastointilaite pyörii hihnan välityksellä moottorin voimalla.


      • Anonyymi

        Aurinkopaneeli on juuri omiaan jäähdytyslaitteen virtalähteeksi. Virtaa tulee silloin, kun on hellettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinkopaneeli on juuri omiaan jäähdytyslaitteen virtalähteeksi. Virtaa tulee silloin, kun on hellettä.

        Paneelit ei kyllä oikein lämmöstä tykkää -tuotto tippuu, parempi olis paistetta mutta kylmä ilma.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        heheh


      • Anonyymi

        no mittee siinä sittä oli? pelekkää ulukomuan kielellä jottai tekstiä! kukkaa ällyy.. tolokkua näihinnii ohjeisiin


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      84
      7142
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      27
      7089
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      117
      6225
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5424
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5328
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5235
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      41
      5120
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4615
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      19
      3565
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3410
    Aihe