Hei!
Osaisiko joku kertoa minulle ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteen mahdollisimman tarkasti.
Osaisiko joku kertoa minulle ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteen mahdollisimman tarkasti.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
ajjai jai
Laita kuukkeliin tuo kysymyksesi.
Aivan samalla periaatteella kuin jääkaappi.
Wiki:
Nykyaikaiset jääkaapit perustuvat höyrynpuristusprosessiin. Sähkökäyttöinen kompressori puristaa kaasumaisen kylmäaineen tulistuneeksi kaasuksi paineputkeen, josta kylmäaine jatkaa kulkua lauhduttimeen. Jääkaapin takana olevassa lauhdutinputkistossa kylmäaineen lämpötila laskee noin 10-15 celsiusastetta, lähelle huoneenlämpöä, jolloin sen olomuoto muuttuu kaasusta nesteeksi. Paineenalainen kylmäaine ohjataan paisuntaventtiilin läpi höyrystimeen, jossa paineen laskiessa kylmäaine höyrystyy ja samalla jäähtyy noin -10 °C:n lämpötilaan. Jääkaapin sisäpuolella oleva kylmä höyrystin sitoo lämpöenergiaa jääkaapin sisältä, jolloin jääkaapin lämpötila laskee.
Jääkaappi siirtää lämpöä kaapista huoneeseen. Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä ulkoilmasta huoneeseen tai jäähdytysmoodissa huoneesta ulkoilmaan. Luonnostaan lämpö siirtyy korkeammasta matalampaan lämpötilaan. Siksi tarvitaan tuo "pumppaus", jotta sadaan siirrettyä kylmemmästä lämpimämpään.
Ulkoilman lämpötila voi vaihdella paljonkin. Maan lämpötila parin metrin syvyysestä on luokkaa 8 C vuoden ympäri. Siksi maa on parempi ja stabiilimpi lämmönlähde (tai jäähdytyksessä nielu). Tyypillinen maalämpöpumpun lämpökerroin on luokkaa kolme. Satsaamalla yhden sähköä, saa maasta kaksi lämpöä eli yhteensä kolme, koska lämmityksessä lämpö on hyötyenergiaa. Jäähdytyksessä se on jätettä. Täytyy satsata yksi, jotta saa kämpästä poistettua kaksi pihalle.
Lämpöpumpun lämpökerroin on sitä parempi, mitä alhaisempaan lämpötilaan on tarpeen "pumpata". Sen takia lämpö jaetaan yleensä lattialämmityksen kautta, jossa lämmönsiirtopintaa on enemmän kuin pattereissa ja alhaisempi pintalämpötila täten riittää.
Myös lämmönlähteen lämpötila vaikuttaa lämpökertoimeen. Kovilla pakkasilla ilmalämpöpumpun kerroin voi olla ykkösen luokkaa eli säästöä ei enää synny suoraan sähköpatteriin verrattuna. Maalämmössä tätä ongelmaa ei ole, jos on esim. 200 m syvä kaivo.
Ensin imuriperiaatteella imetään vaikkapa pakkasilmaa säiliöön. Sitten puristetaan ilmaa kasaan. Puristetaan yhä enemmän ja enemmän. Tällöin ilmamolekyylien liikemäärä kasvaa paineen kasvaessa. Tämähän tarkoittaa lämpötilan nousua säiliössä. Nyt pitää huomata, että säiliöön mahtuu huomattava määrä ilmamolekyylejä, koska ne on puristettu niin tiiviisti.
Sitten on helppo päästää säätöventtiilin kautta lämmintä ilmaa huoneistoon halutun lämpötilan saavuttamiseksi. Sitten vaan imuroidaan lisää kylmää ilmaa, puristetaan ja puhalletaan ulos lämmintä ilmaa.
Kun kaasua puristaa se kuumenee, kun se laajenee se jäähtyy. Kun tähän lisätään olomuodon muutos nesteeksi, niin vaikutus moninkertaistuu. Siis kun kylmäainetta sisällä puristetaan, luovuttaa se lämpöä. Kun se sitten laajanee ja kaasuuntuu ulkona se kylmenee. Koska se kylmenee ympäristöä kylmemmäksi, se ottaa lämpöä ulkoa ja sitten luovuttaa sen sisälle. Jäähdytyksessä vain kytketään nämä toisin päin. Siis se pumppaa lämpöä ulkoa sisään tai päinvastoin. Etu on siinä, että samalla määrällä sähköä saadaan paljon enemmän lämpöä kuin jos lämpöä tuotettaisiin sähkövastuksella, kunhan ei ole liian kylmä.
katso vaikkapa tuolta
https://www.youtube.com/watch?v=HnPLpPbgttA&ab_channel=DIGMAAvoinoppimisympäristö
Lämpöpumppu on siis käänteinen lämpövoimakone. Lämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo.
" ämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo."
Sattuikohan jonkinlainen väärinymmärrys ?
Ei sattunut.
Ensi viikolla on taas kylmälle kysyntää. Viilennystä voidaan tuottaa lämpöpumpulla. Siirrettävässä ilmastointilaitteessa lauhduttimen paine näyttää datakilven mukaan olevan 3.8 MPa (38 bar) ja höyrystimen 1.2 MPa (12 bar). Ottoteho verkosta on 1200 W ja jäähdytysteho 3200 W.
No hups nyt.
Lämpövoimakone hyödyntää Carnot prosessia, jonka teoreettinen hyötysuhde on puristussuhteesta riippuva.
COP on täysin eri asia, mikään hyötysuhteen käänteisarvo se ei ole.
COP = 1/ Carnot hyötysuhde = T1/(T1-T2)
Ei ole.
COP on siirretyn energian suhde käytettyyn energiaan.
Jos väitteesi pitäisi paikkansa, niin hyvin kuonolla hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu voisi nostaa COP suhteen jopa kymmeniin kertaluokkiin.
Katso tuolta https://en.wikipedia.org/wiki/Coefficient_of_performance .
Jatkan...
Varmaan huomasit itsekin, että piti olla 1/(1- pumpun hyötysuhde), ei 1/hyötysuhde.
Kyse on siis teoreettisesta raja-arvosta. Käytännön koneissa arvot ovat pienempiä, luokkaa puolet ideaalisesta.
Jatkan edelleen...
Olet ymmärtänyt asian hieman väärin, tai et lainkaan.
Tuossa tekstissä käsitellään Carnot prosessia teoreettisena ilman ulkoista energiaa, ja silloin voidaan suhteuttaa Carnot.n hyötysuhteeseen.
Kun COP määritellään siirretyn lämmön ja käytetyn energian suhteeksi, määritelmä on, minkä esitin, teoreettista ilman ulkoista energiaa toimivaa lämpöpumppua ei ole, eikä COP voi näin ollen olla pelkän Carnot n hyötysuhteen käänteisarvo.
Puristakaamme++ilmaa+maanpinnalla+neliömetrin+pinta-alaisella+männällä+yhden+Newtonin+voimalla.++Ilmaa+puristava+voima+on+siis+100001+Newtonia,+jos+ilmanpane+on+100000+N/m^2.
Tällöin+hyötysuhteeksi+tulee+10000000+%.+Tuo+on+ilman+lämmityksen+hyötysuhde.
Ei+kun+siis+COP+on+10000000+%.
jos sähköä' ei olelainkaan käytetytä'vissä mitä sitten?
Sähköä tarvitaan kompressorin pyörittämiseen. Sitä voi pyörittää vaikka "polkemalla". Auton ilmastointilaite pyörii hihnan välityksellä moottorin voimalla.
Aurinkopaneeli on juuri omiaan jäähdytyslaitteen virtalähteeksi. Virtaa tulee silloin, kun on hellettä.
Paneelit ei kyllä oikein lämmöstä tykkää -tuotto tippuu, parempi olis paistetta mutta kylmä ilma.
Tuohon https://en.wikipedia.org/wiki/Joule–Thomson_effect kannattaa tutustua.
heheh
no mittee siinä sittä oli? pelekkää ulukomuan kielellä jottai tekstiä! kukkaa ällyy.. tolokkua näihinnii ohjeisiin