Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate tarkasti

Anonyymi

Hei!

Osaisiko joku kertoa minulle ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteen mahdollisimman tarkasti.

30

990

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      ajjai jai

    • Anonyymi

      Laita kuukkeliin tuo kysymyksesi.

    • Anonyymi

      Aivan samalla periaatteella kuin jääkaappi.

      • Anonyymi

        Wiki:
        Nykyaikaiset jääkaapit perustuvat höyrynpuristusprosessiin. Sähkökäyttöinen kompressori puristaa kaasumaisen kylmäaineen tulistuneeksi kaasuksi paineputkeen, josta kylmäaine jatkaa kulkua lauhduttimeen. Jääkaapin takana olevassa lauhdutinputkistossa kylmäaineen lämpötila laskee noin 10-15 celsiusastetta, lähelle huoneenlämpöä, jolloin sen olomuoto muuttuu kaasusta nesteeksi. Paineenalainen kylmäaine ohjataan paisuntaventtiilin läpi höyrystimeen, jossa paineen laskiessa kylmäaine höyrystyy ja samalla jäähtyy noin -10 °C:n lämpötilaan. Jääkaapin sisäpuolella oleva kylmä höyrystin sitoo lämpöenergiaa jääkaapin sisältä, jolloin jääkaapin lämpötila laskee.

      • Anonyymi

        Jääkaappi siirtää lämpöä kaapista huoneeseen. Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä ulkoilmasta huoneeseen tai jäähdytysmoodissa huoneesta ulkoilmaan. Luonnostaan lämpö siirtyy korkeammasta matalampaan lämpötilaan. Siksi tarvitaan tuo "pumppaus", jotta sadaan siirrettyä kylmemmästä lämpimämpään.

      • Anonyymi

        Ulkoilman lämpötila voi vaihdella paljonkin. Maan lämpötila parin metrin syvyysestä on luokkaa 8 C vuoden ympäri. Siksi maa on parempi ja stabiilimpi lämmönlähde (tai jäähdytyksessä nielu). Tyypillinen maalämpöpumpun lämpökerroin on luokkaa kolme. Satsaamalla yhden sähköä, saa maasta kaksi lämpöä eli yhteensä kolme, koska lämmityksessä lämpö on hyötyenergiaa. Jäähdytyksessä se on jätettä. Täytyy satsata yksi, jotta saa kämpästä poistettua kaksi pihalle.

      • Anonyymi

        Lämpöpumpun lämpökerroin on sitä parempi, mitä alhaisempaan lämpötilaan on tarpeen "pumpata". Sen takia lämpö jaetaan yleensä lattialämmityksen kautta, jossa lämmönsiirtopintaa on enemmän kuin pattereissa ja alhaisempi pintalämpötila täten riittää.

        Myös lämmönlähteen lämpötila vaikuttaa lämpökertoimeen. Kovilla pakkasilla ilmalämpöpumpun kerroin voi olla ykkösen luokkaa eli säästöä ei enää synny suoraan sähköpatteriin verrattuna. Maalämmössä tätä ongelmaa ei ole, jos on esim. 200 m syvä kaivo.

    • Anonyymi

      Ensin imuriperiaatteella imetään vaikkapa pakkasilmaa säiliöön. Sitten puristetaan ilmaa kasaan. Puristetaan yhä enemmän ja enemmän. Tällöin ilmamolekyylien liikemäärä kasvaa paineen kasvaessa. Tämähän tarkoittaa lämpötilan nousua säiliössä. Nyt pitää huomata, että säiliöön mahtuu huomattava määrä ilmamolekyylejä, koska ne on puristettu niin tiiviisti.

      Sitten on helppo päästää säätöventtiilin kautta lämmintä ilmaa huoneistoon halutun lämpötilan saavuttamiseksi. Sitten vaan imuroidaan lisää kylmää ilmaa, puristetaan ja puhalletaan ulos lämmintä ilmaa.

    • Anonyymi

      Kun kaasua puristaa se kuumenee, kun se laajenee se jäähtyy. Kun tähän lisätään olomuodon muutos nesteeksi, niin vaikutus moninkertaistuu. Siis kun kylmäainetta sisällä puristetaan, luovuttaa se lämpöä. Kun se sitten laajanee ja kaasuuntuu ulkona se kylmenee. Koska se kylmenee ympäristöä kylmemmäksi, se ottaa lämpöä ulkoa ja sitten luovuttaa sen sisälle. Jäähdytyksessä vain kytketään nämä toisin päin. Siis se pumppaa lämpöä ulkoa sisään tai päinvastoin. Etu on siinä, että samalla määrällä sähköä saadaan paljon enemmän lämpöä kuin jos lämpöä tuotettaisiin sähkövastuksella, kunhan ei ole liian kylmä.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Lämpöpumppu on siis käänteinen lämpövoimakone. Lämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lämpöpumppu on siis käänteinen lämpövoimakone. Lämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo.

        " ämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo."

        Sattuikohan jonkinlainen väärinymmärrys ?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " ämpöpumpun COP (coefficient of performance) on lämpövoimakoneen hyötysuhteen käänteisarvo."

        Sattuikohan jonkinlainen väärinymmärrys ?

        Ei sattunut.

      • Anonyymi

        Ensi viikolla on taas kylmälle kysyntää. Viilennystä voidaan tuottaa lämpöpumpulla. Siirrettävässä ilmastointilaitteessa lauhduttimen paine näyttää datakilven mukaan olevan 3.8 MPa (38 bar) ja höyrystimen 1.2 MPa (12 bar). Ottoteho verkosta on 1200 W ja jäähdytysteho 3200 W.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sattunut.

        No hups nyt.

        Lämpövoimakone hyödyntää Carnot prosessia, jonka teoreettinen hyötysuhde on puristussuhteesta riippuva.
        COP on täysin eri asia, mikään hyötysuhteen käänteisarvo se ei ole.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hups nyt.

        Lämpövoimakone hyödyntää Carnot prosessia, jonka teoreettinen hyötysuhde on puristussuhteesta riippuva.
        COP on täysin eri asia, mikään hyötysuhteen käänteisarvo se ei ole.

        COP = 1/ Carnot hyötysuhde = T1/(T1-T2)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        COP = 1/ Carnot hyötysuhde = T1/(T1-T2)

        Ei ole.

        COP on siirretyn energian suhde käytettyyn energiaan.

        Jos väitteesi pitäisi paikkansa, niin hyvin kuonolla hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu voisi nostaa COP suhteen jopa kymmeniin kertaluokkiin.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole.

        COP on siirretyn energian suhde käytettyyn energiaan.

        Jos väitteesi pitäisi paikkansa, niin hyvin kuonolla hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu voisi nostaa COP suhteen jopa kymmeniin kertaluokkiin.

        Katso tuolta https://en.wikipedia.org/wiki/Coefficient_of_performance .

      • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kyse on siis teoreettisesta raja-arvosta. Käytännön koneissa arvot ovat pienempiä, luokkaa puolet ideaalisesta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkan...

        Varmaan huomasit itsekin, että piti olla 1/(1- pumpun hyötysuhde), ei 1/hyötysuhde.

        Jatkan edelleen...

        Olet ymmärtänyt asian hieman väärin, tai et lainkaan.
        Tuossa tekstissä käsitellään Carnot prosessia teoreettisena ilman ulkoista energiaa, ja silloin voidaan suhteuttaa Carnot.n hyötysuhteeseen.

        Kun COP määritellään siirretyn lämmön ja käytetyn energian suhteeksi, määritelmä on, minkä esitin, teoreettista ilman ulkoista energiaa toimivaa lämpöpumppua ei ole, eikä COP voi näin ollen olla pelkän Carnot n hyötysuhteen käänteisarvo.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole.

        COP on siirretyn energian suhde käytettyyn energiaan.

        Jos väitteesi pitäisi paikkansa, niin hyvin kuonolla hyötysuhteella toimiva lämpöpumppu voisi nostaa COP suhteen jopa kymmeniin kertaluokkiin.

        Puristakaamme ilmaa maanpinnalla neliömetrin pinta-alaisella männällä yhden Newtonin voimalla. Ilmaa puristava voima on siis 100001 Newtonia, jos ilmanpane on 100000 N/m^2.

        Tällöin hyötysuhteeksi tulee 10000000 %. Tuo on ilman lämmityksen hyötysuhde.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puristakaamme ilmaa maanpinnalla neliömetrin pinta-alaisella männällä yhden Newtonin voimalla. Ilmaa puristava voima on siis 100001 Newtonia, jos ilmanpane on 100000 N/m^2.

        Tällöin hyötysuhteeksi tulee 10000000 %. Tuo on ilman lämmityksen hyötysuhde.

        Ei kun siis COP on 10000000 %.

    • Anonyymi

      jos sähköä' ei olelainkaan käytetytä'vissä mitä sitten?

      • Anonyymi

        Sähköä tarvitaan kompressorin pyörittämiseen. Sitä voi pyörittää vaikka "polkemalla". Auton ilmastointilaite pyörii hihnan välityksellä moottorin voimalla.

      • Anonyymi

        Aurinkopaneeli on juuri omiaan jäähdytyslaitteen virtalähteeksi. Virtaa tulee silloin, kun on hellettä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinkopaneeli on juuri omiaan jäähdytyslaitteen virtalähteeksi. Virtaa tulee silloin, kun on hellettä.

        Paneelit ei kyllä oikein lämmöstä tykkää -tuotto tippuu, parempi olis paistetta mutta kylmä ilma.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        heheh

      • Anonyymi

        no mittee siinä sittä oli? pelekkää ulukomuan kielellä jottai tekstiä! kukkaa ällyy.. tolokkua näihinnii ohjeisiin

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      70
      3149

    2. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      62
      2495

    3. Hei........

      Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.
      Ikävä
      56
      2136

    4. Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?

      Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1
      Sinkut
      94
      2045

    5. Heilutetaanko peittoa hieman

      Heilutetaan peittoa vähän ;3
      Ikävä
      55
      1952

    6. Tilanteesi nyt?

      Kysymys otsikossa
      Suhteet
      42
      1594

    7. Kaipaan sua, Ope

      Mietin, että ajatteletko sinä minua?..
      Ikävä
      40
      1560

    8. Mä en jaksa suojella sua enää

      Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t
      Ikävä
      14
      1253

    9. EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!

      "Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p
      Maailman menoa
      139
      1168

    10. Vuodetvierii

      E siitä tulee nyt 50 vuotta oivoi
      Ähtäri
      6
      1083
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt