Onko täällä leijonia

horoskoopilta? Millaisia ihmisiä olette? Loukkaannutteko herkästi ja onko vaikee niellä ylpeyttään, jos joku loukkaa?

125

756

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ja mitkä asiat ylipäänsä loukkaa? Yritän ymmärtää pääkopan sisältöä, joka on vähän mysteeri mulle.

    • Olen leijona. Näyttäisi siltä, että mun ego on niin suuri, etten edes loukkaannu.
      Olen pikkumaisten asioiden yläpuolella.
      Oma status ei ole tärkeä, tärkeintä on tehdä havaintoja ja pyrkiä ymmärtämään niitä.

      • Etkö mistään? :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Etkö mistään? :)

        Toimintaani on monesti kritisoitu, mutta mun reaktio siihen on rauhallinen ja sopuisa.

        Töissä paloi kerran hihat, kun minua syytettiin asiasta, johon en ollut edes osallistunut.
        Silloin ärähdin totaalisesti ja osastopäällikkö sopotti, että minun pitäisi olla nöyrä.

        Työyhteisössä olen ollut tarkka arvostani, johtuen siitä, että munssa on vähän johtajan vikaa.


      • Carl-Gustaf kirjoitti:

        Toimintaani on monesti kritisoitu, mutta mun reaktio siihen on rauhallinen ja sopuisa.

        Töissä paloi kerran hihat, kun minua syytettiin asiasta, johon en ollut edes osallistunut.
        Silloin ärähdin totaalisesti ja osastopäällikkö sopotti, että minun pitäisi olla nöyrä.

        Työyhteisössä olen ollut tarkka arvostani, johtuen siitä, että munssa on vähän johtajan vikaa.

        Heh, olen ollu huomaavinaan että toi johtajan vika on leijonille ominaista, kaikille. Pitää saada olla se joka pitelee langat käsissään ja viimekädessä hyväksyy tai torjuu.

        Eikä ole loukkauseksi sanottu, vaan havainto niin mies kun naisleijonistakin. He eivät tottele muita, muut saavat nähdä sen jos yrittävät edes.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, olen ollu huomaavinaan että toi johtajan vika on leijonille ominaista, kaikille. Pitää saada olla se joka pitelee langat käsissään ja viimekädessä hyväksyy tai torjuu.

        Eikä ole loukkauseksi sanottu, vaan havainto niin mies kun naisleijonistakin. He eivät tottele muita, muut saavat nähdä sen jos yrittävät edes.

        Leijonat osaavat olla myös piikikkäitä ja ilkikurisia?


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, olen ollu huomaavinaan että toi johtajan vika on leijonille ominaista, kaikille. Pitää saada olla se joka pitelee langat käsissään ja viimekädessä hyväksyy tai torjuu.

        Eikä ole loukkauseksi sanottu, vaan havainto niin mies kun naisleijonistakin. He eivät tottele muita, muut saavat nähdä sen jos yrittävät edes.

        Minä olisin huono johtaja. En pysty pakottamaan ihmisiä töihin, enkä halua olla vastuussa siitä, että muiden tekemät hankkeet valmistuvat ajallaan.

        Leijonat ovat tosiaan johtajia, vaikka ne olisivat ihan pässejä, eikä ketään niitä kunnioittaisi.
        Leijonalla on sellainen luonne. :)


      • Carl-Gustaf kirjoitti:

        Minä olisin huono johtaja. En pysty pakottamaan ihmisiä töihin, enkä halua olla vastuussa siitä, että muiden tekemät hankkeet valmistuvat ajallaan.

        Leijonat ovat tosiaan johtajia, vaikka ne olisivat ihan pässejä, eikä ketään niitä kunnioittaisi.
        Leijonalla on sellainen luonne. :)

        Heh, ylpeitä pässejä? Kieltämättä joskus huvittaa se ylpeys, kun ihan vaan ihmisiä ovat siinä kun muutkin. Isäni kanssa tästä tulee joskus riita, kun en muista kunnioittaa hänen johtajuuttaan ja arvoaan tarpeeksi jaloin elein. :D

        Nauran sille ylväilylle ja gggrrrr.. Saan leijonan nyrpistämään nenäänsä. Ja heiluttelemaan harjaansa.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Leijonat osaavat olla myös piikikkäitä ja ilkikurisia?

        Nuoret levottomat leijonanpennut tekevät sitä.
        Vanhat leijonat lojuu auringossa ja nousevat naaraan päälle jos jaksavat.


      • Carl-Gustaf kirjoitti:

        Nuoret levottomat leijonanpennut tekevät sitä.
        Vanhat leijonat lojuu auringossa ja nousevat naaraan päälle jos jaksavat.

        Ja jotkut vanhemmat on jääneet pennun asteelle. :D


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, ylpeitä pässejä? Kieltämättä joskus huvittaa se ylpeys, kun ihan vaan ihmisiä ovat siinä kun muutkin. Isäni kanssa tästä tulee joskus riita, kun en muista kunnioittaa hänen johtajuuttaan ja arvoaan tarpeeksi jaloin elein. :D

        Nauran sille ylväilylle ja gggrrrr.. Saan leijonan nyrpistämään nenäänsä. Ja heiluttelemaan harjaansa.

        Mut siis tuun hyvin toimeen isäni kanssa, vaikka olenkin hänelle välillä kipupisteiden triggeröijä. Mut hän kuulemma suuttuessaan myös oppii minulta eli erilaisuudesta huolimatta osataan arvostaa toisiamme, vaikka ärsytetäänkin myös välillä toisiamme piirteillä mitkä triggeröi toista.

        Mut sydämellisyys ja tunteellisuus on sitten taas ehdoton voimavara meillä isän kanssa. Ja nivoo hyvin ystäviäkin yhteen.

        Leijona läppii tassullaan ja rapu naksuttelee leijonan nenää saksillaan. Sellasta se on meillä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mut siis tuun hyvin toimeen isäni kanssa, vaikka olenkin hänelle välillä kipupisteiden triggeröijä. Mut hän kuulemma suuttuessaan myös oppii minulta eli erilaisuudesta huolimatta osataan arvostaa toisiamme, vaikka ärsytetäänkin myös välillä toisiamme piirteillä mitkä triggeröi toista.

        Mut sydämellisyys ja tunteellisuus on sitten taas ehdoton voimavara meillä isän kanssa. Ja nivoo hyvin ystäviäkin yhteen.

        Leijona läppii tassullaan ja rapu naksuttelee leijonan nenää saksillaan. Sellasta se on meillä.

        Kuinka vanha sun isä on?
        Mielestäni miesten temperamentti pehmenee iän myötä, kun taas naisilla se kasvaa.


      • Carl-Gustaf kirjoitti:

        Kuinka vanha sun isä on?
        Mielestäni miesten temperamentti pehmenee iän myötä, kun taas naisilla se kasvaa.

        72v. Elokuussa. 1950 syntynyt. Hän on pehmennyt, mutta myös tullut vanhuuttaan ilkeeksikin.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        72v. Elokuussa. 1950 syntynyt. Hän on pehmennyt, mutta myös tullut vanhuuttaan ilkeeksikin.

        Ei se mulle ole ilkee, kun saa aina nokilleen, mutta muille kylläkin.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ei se mulle ole ilkee, kun saa aina nokilleen, mutta muille kylläkin.

        Sulla on mielenkiintoinen isäukko. Melkoinen persoona. Mietin vaan, mistä tämä vanhuusiän ilkeys voisi olla peräisin. Aivan kuin hänellä olisi jotain jäänyt saavuttamatta.

        Itsestäni on tulossa kiukuttelija. Puolisoni ei kuuntele tarkasti mitä sanon, vaan arvaa aina lauseesta loput. Keskustelu kuitenkin jatkuu ja hetken kuluttua kumpikaan meistä ei tiedä mistä toinen puhuu :)

        Siinä kohtaa mun luontainen rauhallisuus ei riitä. Onneksi kiukku kestää vain hetken.


      • Carl-Gustaf kirjoitti:

        Sulla on mielenkiintoinen isäukko. Melkoinen persoona. Mietin vaan, mistä tämä vanhuusiän ilkeys voisi olla peräisin. Aivan kuin hänellä olisi jotain jäänyt saavuttamatta.

        Itsestäni on tulossa kiukuttelija. Puolisoni ei kuuntele tarkasti mitä sanon, vaan arvaa aina lauseesta loput. Keskustelu kuitenkin jatkuu ja hetken kuluttua kumpikaan meistä ei tiedä mistä toinen puhuu :)

        Siinä kohtaa mun luontainen rauhallisuus ei riitä. Onneksi kiukku kestää vain hetken.

        Mun isä on angstinen ollut aina. Vaikee lapsuus, isä joka pieksi ja mitätöi, hän on jäänyt isän hyväksyntää ja rakkautta vaille koko ikänsä. Sitä se on. Hänen ristiriitainen ja ilkeilevä luonne.

        Kaikki kalvaa yhä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mun isä on angstinen ollut aina. Vaikee lapsuus, isä joka pieksi ja mitätöi, hän on jäänyt isän hyväksyntää ja rakkautta vaille koko ikänsä. Sitä se on. Hänen ristiriitainen ja ilkeilevä luonne.

        Kaikki kalvaa yhä.

        Siitä sekin tulee, että pitää kehuskella itse itseään, kun lapsena ei kehuttu vain vittuiltiin ja lyötiin.

        Tullut itsetuntoon iso railo.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Siitä sekin tulee, että pitää kehuskella itse itseään, kun lapsena ei kehuttu vain vittuiltiin ja lyötiin.

        Tullut itsetuntoon iso railo.

        Mä oon hänen tytär, mutta oon ollut hänelle myös "terapeutti", ja se on onneksi hiukan aina auttanut, kun hän meinaa mennä ulalle. Mun kanssa puhuminen.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Siitä sekin tulee, että pitää kehuskella itse itseään, kun lapsena ei kehuttu vain vittuiltiin ja lyötiin.

        Tullut itsetuntoon iso railo.

        Vaimon äidillä on ollut vähän samanlainen tausta. Hänen lapsuudessa oli paljon riitelyä ja toisen halventamista. Äidistä kasvoi määräilevä, tunnekuohuissa elävä ihminen.

        Kerran sanoin anopille, vähän niinkuin vitsinä, että toivottavasti tyttärestä ei tule äitinsä kaltaista. Sitä vitsiä ei ymmärretty. Anoppi oli hyvin loukkaantunut monta vuotta.


      • Carl-Gustaf kirjoitti:

        Vaimon äidillä on ollut vähän samanlainen tausta. Hänen lapsuudessa oli paljon riitelyä ja toisen halventamista. Äidistä kasvoi määräilevä, tunnekuohuissa elävä ihminen.

        Kerran sanoin anopille, vähän niinkuin vitsinä, että toivottavasti tyttärestä ei tule äitinsä kaltaista. Sitä vitsiä ei ymmärretty. Anoppi oli hyvin loukkaantunut monta vuotta.

        Heh, uskon joo loukkaantumisen.

        Moni entisajan lapsi olisi tarvinut kipeästi rakkautta ja vähintään sitten terapeuttia, jos rakkautta jäi paitsi. Mutta eihän he terapiaa kehtaa vastaanottaa, mielummin kiukkuaa tunnekuohuissaan ja elvistelee muille.

        Isäni juuri tässä kertoi kuinka pienenä mietti, kun isänsä löi nyrkillä päähän tai selkään ja sattui hirveästi, että kunhan kasvan aikuiseksi mieheksi minua ei lyö enää kukaan.

        Ja hän olikin nyrkkisankari joka istui putkassa sitten, kun oli lyönyt toiselta nenän poikki tms. Itsepuolustuksenakin toki, eikä aina ominpäin.

        Mutta yhä on sellainen, että lyö välittömästi jos joku lyö häntä ja yhä on raamikas ja vahva. Ei mikään pappa iästä huolimatta.

        Ja kostonhaluinen, kostaa 100%, jos joku tekee jotain kostettavaa. Ja äkkipikainen. Voi vaikka ampua, jos ase on lähellä.

        Olen saanut toppuutella häntä useamman kerran. Hermo menee herkästi kun se menee.

        Mulla on äidin lehmän hermot, mutta oon itsekin pahapäinen ja hyökkäävä, jos joudun olemaan. Se taas tulee kiusattuna vuosikausia olemisesta, olen alistunut liikaa muille.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä oon hänen tytär, mutta oon ollut hänelle myös "terapeutti", ja se on onneksi hiukan aina auttanut, kun hän meinaa mennä ulalle. Mun kanssa puhuminen.

        Et sinä mikään tytär voi olla kun olet mies


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, uskon joo loukkaantumisen.

        Moni entisajan lapsi olisi tarvinut kipeästi rakkautta ja vähintään sitten terapeuttia, jos rakkautta jäi paitsi. Mutta eihän he terapiaa kehtaa vastaanottaa, mielummin kiukkuaa tunnekuohuissaan ja elvistelee muille.

        Isäni juuri tässä kertoi kuinka pienenä mietti, kun isänsä löi nyrkillä päähän tai selkään ja sattui hirveästi, että kunhan kasvan aikuiseksi mieheksi minua ei lyö enää kukaan.

        Ja hän olikin nyrkkisankari joka istui putkassa sitten, kun oli lyönyt toiselta nenän poikki tms. Itsepuolustuksenakin toki, eikä aina ominpäin.

        Mutta yhä on sellainen, että lyö välittömästi jos joku lyö häntä ja yhä on raamikas ja vahva. Ei mikään pappa iästä huolimatta.

        Ja kostonhaluinen, kostaa 100%, jos joku tekee jotain kostettavaa. Ja äkkipikainen. Voi vaikka ampua, jos ase on lähellä.

        Olen saanut toppuutella häntä useamman kerran. Hermo menee herkästi kun se menee.

        Mulla on äidin lehmän hermot, mutta oon itsekin pahapäinen ja hyökkäävä, jos joudun olemaan. Se taas tulee kiusattuna vuosikausia olemisesta, olen alistunut liikaa muille.

        Sä kuitenkin vaikutat suhteellisen tasapainoiselta, vaikka olet kasvanut vaikeissa olosuhteissa.

        Anopilla oli monta sisarusta, osasta tuli häiriintyneitä ja heidän jälkeläisillä on itsetunto-ongelmia. Vaimon serkut ovat jatkuvassa riidassa keskenään.
        Hämmästyttää kun oma puoliso on kuitenkin sävyisä.

        Välillä tuntuu, että Suomessa synkkä kasvualusta ei koske ainoastaan suurta ikäluokkaa, vaan se periytyy sukupolvelta toiselle.
        Ymmärrän hyvin sun halusi antaa omille lapsille parempi alku.


      • Carl-Gustaf kirjoitti:

        Sä kuitenkin vaikutat suhteellisen tasapainoiselta, vaikka olet kasvanut vaikeissa olosuhteissa.

        Anopilla oli monta sisarusta, osasta tuli häiriintyneitä ja heidän jälkeläisillä on itsetunto-ongelmia. Vaimon serkut ovat jatkuvassa riidassa keskenään.
        Hämmästyttää kun oma puoliso on kuitenkin sävyisä.

        Välillä tuntuu, että Suomessa synkkä kasvualusta ei koske ainoastaan suurta ikäluokkaa, vaan se periytyy sukupolvelta toiselle.
        Ymmärrän hyvin sun halusi antaa omille lapsille parempi alku.

        Joo. Pakko ollut aikuistua silleen suht vikkelään ja miettiä asioita, kun vanhemmat on ollu vähän hassuja kumpikin. Äidinkin kotiolot oli hirveät, lähti jo 15 v kotoaan. Ei olis pää kestänyt.

        Isän sisaruksilla on kaikilla jotain onkelmaa..

        Ei ne kukaan ihan ok ole.

        Niinpä, helposti nuo siirtyy seuraaville ja seuraaville. Sikäli kun omalla puolisollakin on mitä sattuu juttuja taustallaan, niin meillä on aika samis tausta ja ymmärretään, että muksut ei saa kokea samaa kun me.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et sinä mikään tytär voi olla kun olet mies

        Tuutko pesee mun munat? Pitäs mennä suihkuun kohta ja kärsälleen.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Leijonat osaavat olla myös piikikkäitä ja ilkikurisia?

        Piikikkyys ja ilkikurisuus ei sovi leijonien ylpeydelle - tai ainakin itse olen paljon niiden yläpuolella.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Carl-Gustaf kirjoitti:

        Vaimon äidillä on ollut vähän samanlainen tausta. Hänen lapsuudessa oli paljon riitelyä ja toisen halventamista. Äidistä kasvoi määräilevä, tunnekuohuissa elävä ihminen.

        Kerran sanoin anopille, vähän niinkuin vitsinä, että toivottavasti tyttärestä ei tule äitinsä kaltaista. Sitä vitsiä ei ymmärretty. Anoppi oli hyvin loukkaantunut monta vuotta.

        No tuohan oli loukkaus, ei vitsi laisinkaan.

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Piikikkyys ja ilkikurisuus ei sovi leijonien ylpeydelle - tai ainakin itse olen paljon niiden yläpuolella.

        - Sheena

        Naisilla ehkä niin, miehissä oon huomannut tuota piikikkyyttä ja ilkikurisuutta. Ja osaa naisetkin näpäytellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et sinä mikään tytär voi olla kun olet mies

        Älä puutu toisten ihmisten sukupuoleen.

        - Sheena


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, uskon joo loukkaantumisen.

        Moni entisajan lapsi olisi tarvinut kipeästi rakkautta ja vähintään sitten terapeuttia, jos rakkautta jäi paitsi. Mutta eihän he terapiaa kehtaa vastaanottaa, mielummin kiukkuaa tunnekuohuissaan ja elvistelee muille.

        Isäni juuri tässä kertoi kuinka pienenä mietti, kun isänsä löi nyrkillä päähän tai selkään ja sattui hirveästi, että kunhan kasvan aikuiseksi mieheksi minua ei lyö enää kukaan.

        Ja hän olikin nyrkkisankari joka istui putkassa sitten, kun oli lyönyt toiselta nenän poikki tms. Itsepuolustuksenakin toki, eikä aina ominpäin.

        Mutta yhä on sellainen, että lyö välittömästi jos joku lyö häntä ja yhä on raamikas ja vahva. Ei mikään pappa iästä huolimatta.

        Ja kostonhaluinen, kostaa 100%, jos joku tekee jotain kostettavaa. Ja äkkipikainen. Voi vaikka ampua, jos ase on lähellä.

        Olen saanut toppuutella häntä useamman kerran. Hermo menee herkästi kun se menee.

        Mulla on äidin lehmän hermot, mutta oon itsekin pahapäinen ja hyökkäävä, jos joudun olemaan. Se taas tulee kiusattuna vuosikausia olemisesta, olen alistunut liikaa muille.

        Kysyn vain miten siedät isääsi? Huomaatko, että siihen menee sinulta turhaa energiaa? Isäsi on yli seitsenkymppinen, hänen pitäisi kantaa vastuu itsestään ja hillitä itse tunteitaan ("Olen saanut toppuutella häntä useamman kerran. ") eikä levittää pahaa ympärilleen.

        Impulssivisuuden ja väkivallan pistäminen kiertoon vaurioittaa kaikkia ihmisiä lähellä. Siitä huolimatta, ettei sitä välttämättä huomaa tai vaikutuksia yrittää vähätellä/pienentää. Monesti vain aletaan pitämään epänormaalia käytöstä normaalina. Kun näin tapahtuu silla voi olla erittäin syvät vaikutukset ihmisen psyykkeeseen ja sitä kautta myös ihan kroppaan.

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kysyn vain miten siedät isääsi? Huomaatko, että siihen menee sinulta turhaa energiaa? Isäsi on yli seitsenkymppinen, hänen pitäisi kantaa vastuu itsestään ja hillitä itse tunteitaan ("Olen saanut toppuutella häntä useamman kerran. ") eikä levittää pahaa ympärilleen.

        Impulssivisuuden ja väkivallan pistäminen kiertoon vaurioittaa kaikkia ihmisiä lähellä. Siitä huolimatta, ettei sitä välttämättä huomaa tai vaikutuksia yrittää vähätellä/pienentää. Monesti vain aletaan pitämään epänormaalia käytöstä normaalina. Kun näin tapahtuu silla voi olla erittäin syvät vaikutukset ihmisen psyykkeeseen ja sitä kautta myös ihan kroppaan.

        - Sheena

        Kyllä mä siedän, kun en itse altistu tuolle kovin usein. Äitillä enemmän on sietämistä. Hän asuu ja elää ränkän kanssa.

        Pakko mun on puuttua välillä, en voi vaan antaa hänen höyrytä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kyllä mä siedän, kun en itse altistu tuolle kovin usein. Äitillä enemmän on sietämistä. Hän asuu ja elää ränkän kanssa.

        Pakko mun on puuttua välillä, en voi vaan antaa hänen höyrytä.

        Silloin kun asuin kotona tilapäisesti, kun oma talo oli peruskorjattavana, niin piti puuttua useammin ja stressasi. Lapsena taas näin muuten riehumista kännissä.

        Ei mun lapsuus ollu helppo eikä järin mukavakaan aina, mutta kurjempiakin kohtaloja on.


    • Mä oon. Ja ehkä mä nuorempana loukkaannuin verisestikin, mutta tätä nykyä vaan useimmiten naureksin, jos joku siis ihan tahallaan koettaa loukata...

      Enemmän mä sit manailen ihmisten normaalia saamattomuutta ja välinpitämättömyyttä, mutta sitähän sais tehdä maailman tappiin asti... Ei ihmiset opi, varsinkin 40 tyypit....osasta vaan tulee sit kiukkuisia vanhoja kääpiä. :oD

      • Onko totta, kun sanotaan että jellonat ovat herkkiä loukkaantumaan, jos joku talloo heidän varpailleen?

        "Leijona on antelias, luova, johtamiskykyinen, elinvoimainen, arvokas ja viisas. Leijona luo itse oman arvomaailmansa ja on avoimesti ylpeä itsestään.

        Leijona on hyvin kunnianhimoinen ja synnynnäinen johtaja. Hän määrää ja ohjaa mielellään muiden toimintaa. Leijona on myös hyvin luova persoona. Niille, jotka osoittavat leijonalle kunnioitusta, hän on antelias ja hyväntahtoinen. Leijonan huonoihin puoliin kuuluu itsekkyys, joka voi helposti johtaa narsistisuuteen.

        Leijonaihmiset eivät pelkää elämässä juuri mitään. he tarttuvat rohkeasti asioihin ja saavuttavat usein merkittävän aseman yhteiskunnassa. Koska he ovat älykkäitä, he saavuttavat usein menestyksensä ilman suurempia ponnistuksia.

        Kaunis, seksikäs ja säteilevän energinen tähtikartan kuninkaallinen tietää oman arvonsa. Ylpeänä ja ylväänä leijona tahtoo erottua joukosta. Toimiminen taustajoukoissa ei kuulu leijonan kuvioihin, ja tiimityöskentelyyn hän kykenee vain silloin, kun saa olla tiimin johtaja.

        Leijonan varpaat ovat varsin herkät – niille ei kenenkään kannata tallata. TÄMÄ?!

        LÄHDE:https://anna.fi/horoskoopit/horoskooppi-leijona-23-7-22-8

        Mitkä kohdat pitää paikkansa? :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Onko totta, kun sanotaan että jellonat ovat herkkiä loukkaantumaan, jos joku talloo heidän varpailleen?

        "Leijona on antelias, luova, johtamiskykyinen, elinvoimainen, arvokas ja viisas. Leijona luo itse oman arvomaailmansa ja on avoimesti ylpeä itsestään.

        Leijona on hyvin kunnianhimoinen ja synnynnäinen johtaja. Hän määrää ja ohjaa mielellään muiden toimintaa. Leijona on myös hyvin luova persoona. Niille, jotka osoittavat leijonalle kunnioitusta, hän on antelias ja hyväntahtoinen. Leijonan huonoihin puoliin kuuluu itsekkyys, joka voi helposti johtaa narsistisuuteen.

        Leijonaihmiset eivät pelkää elämässä juuri mitään. he tarttuvat rohkeasti asioihin ja saavuttavat usein merkittävän aseman yhteiskunnassa. Koska he ovat älykkäitä, he saavuttavat usein menestyksensä ilman suurempia ponnistuksia.

        Kaunis, seksikäs ja säteilevän energinen tähtikartan kuninkaallinen tietää oman arvonsa. Ylpeänä ja ylväänä leijona tahtoo erottua joukosta. Toimiminen taustajoukoissa ei kuulu leijonan kuvioihin, ja tiimityöskentelyyn hän kykenee vain silloin, kun saa olla tiimin johtaja.

        Leijonan varpaat ovat varsin herkät – niille ei kenenkään kannata tallata. TÄMÄ?!

        LÄHDE:https://anna.fi/horoskoopit/horoskooppi-leijona-23-7-22-8

        Mitkä kohdat pitää paikkansa? :)

        Tuon ylpeyden olen huomannut isästäni ja oman arvovaltansa tiedostamisen, mutta myös herkkähipiäisyyden loukkaantua, jos hänen ajatuksia ei tueta.

        Tai niitä kritisoidaan.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tuon ylpeyden olen huomannut isästäni ja oman arvovaltansa tiedostamisen, mutta myös herkkähipiäisyyden loukkaantua, jos hänen ajatuksia ei tueta.

        Tai niitä kritisoidaan.

        "Leijona on antelias, luova, johtamiskykyinen, elinvoimainen, arvokas ja viisas. Leijona luo itse oman arvomaailmansa ja on avoimesti ylpeä itsestään."

        -No mä oon töissä aika johtava hahmo, vaikka oon ihan työntekijä. Samoin oon perheessä. Ja oon ylpeä itsestäni....

        "Leijona on hyvin kunnianhimoinen ja synnynnäinen johtaja. Hän määrää ja ohjaa mielellään muiden toimintaa. Leijona on myös hyvin luova persoona. Niille, jotka osoittavat leijonalle kunnioitusta, hän on antelias ja hyväntahtoinen. Leijonan huonoihin puoliin kuuluu itsekkyys, joka voi helposti johtaa narsistisuuteen."

        -Tääkin pätee, kyllä mä otan ohjat, jos kukaan muu ei eväänsä liikauta. Ja joskus sitten teen oman pään mukaan, jos muut ei vaan osallistu. Narsistinenkin oon sitten, kun siihen on tarve... En mä aina jaksa odotella, että jotkut jahkaajat ajattelemattomuuttaan tekis mun elämästä vaikeaa....sit oon itsekäs ja hoidan jostain jonkun oman osuuden ja jätän muut jahkaamaan... :oD

        "Leijonaihmiset eivät pelkää elämässä juuri mitään. he tarttuvat rohkeasti asioihin ja saavuttavat usein merkittävän aseman yhteiskunnassa. Koska he ovat älykkäitä, he saavuttavat usein menestyksensä ilman suurempia ponnistuksia."

        -No mutsi on sanonut, että mulla ei itsetuntoa juuri puutu.... Ehkä joskus ois voinut punnita paremmin asioita, mutta mä yleensä vaan teen juttuja... :oD

        "Kaunis, seksikäs ja säteilevän energinen tähtikartan kuninkaallinen tietää oman arvonsa. Ylpeänä ja ylväänä leijona tahtoo erottua joukosta. Toimiminen taustajoukoissa ei kuulu leijonan kuvioihin, ja tiimityöskentelyyn hän kykenee vain silloin, kun saa olla tiimin johtaja."

        -Kyllä mä mielellään oon myös ihan taustalla....mutta sitten riippuen, mitä tehdään ja missä, että jaksanko katsoa jotain äihäilyä.... Saatan sanoa, että hei, tulkaapa sitten kyselemään, kun tarviitte minua.... :oD Joillain ihmisillä vaan se yhdessä tekeminen on sellaista jumalatonta säätöä ja veivaamista, että nukahdan jos sitä seuraan sivusta. :oD

        "Leijonan varpaat ovat varsin herkät – niille ei kenenkään kannata tallata. TÄMÄ?!"

        -Saa talloa, mutta luultavammin ei tallo toiste. :oD Mä voin valita seurani kyllä. :oD


      • Disseisback kirjoitti:

        "Leijona on antelias, luova, johtamiskykyinen, elinvoimainen, arvokas ja viisas. Leijona luo itse oman arvomaailmansa ja on avoimesti ylpeä itsestään."

        -No mä oon töissä aika johtava hahmo, vaikka oon ihan työntekijä. Samoin oon perheessä. Ja oon ylpeä itsestäni....

        "Leijona on hyvin kunnianhimoinen ja synnynnäinen johtaja. Hän määrää ja ohjaa mielellään muiden toimintaa. Leijona on myös hyvin luova persoona. Niille, jotka osoittavat leijonalle kunnioitusta, hän on antelias ja hyväntahtoinen. Leijonan huonoihin puoliin kuuluu itsekkyys, joka voi helposti johtaa narsistisuuteen."

        -Tääkin pätee, kyllä mä otan ohjat, jos kukaan muu ei eväänsä liikauta. Ja joskus sitten teen oman pään mukaan, jos muut ei vaan osallistu. Narsistinenkin oon sitten, kun siihen on tarve... En mä aina jaksa odotella, että jotkut jahkaajat ajattelemattomuuttaan tekis mun elämästä vaikeaa....sit oon itsekäs ja hoidan jostain jonkun oman osuuden ja jätän muut jahkaamaan... :oD

        "Leijonaihmiset eivät pelkää elämässä juuri mitään. he tarttuvat rohkeasti asioihin ja saavuttavat usein merkittävän aseman yhteiskunnassa. Koska he ovat älykkäitä, he saavuttavat usein menestyksensä ilman suurempia ponnistuksia."

        -No mutsi on sanonut, että mulla ei itsetuntoa juuri puutu.... Ehkä joskus ois voinut punnita paremmin asioita, mutta mä yleensä vaan teen juttuja... :oD

        "Kaunis, seksikäs ja säteilevän energinen tähtikartan kuninkaallinen tietää oman arvonsa. Ylpeänä ja ylväänä leijona tahtoo erottua joukosta. Toimiminen taustajoukoissa ei kuulu leijonan kuvioihin, ja tiimityöskentelyyn hän kykenee vain silloin, kun saa olla tiimin johtaja."

        -Kyllä mä mielellään oon myös ihan taustalla....mutta sitten riippuen, mitä tehdään ja missä, että jaksanko katsoa jotain äihäilyä.... Saatan sanoa, että hei, tulkaapa sitten kyselemään, kun tarviitte minua.... :oD Joillain ihmisillä vaan se yhdessä tekeminen on sellaista jumalatonta säätöä ja veivaamista, että nukahdan jos sitä seuraan sivusta. :oD

        "Leijonan varpaat ovat varsin herkät – niille ei kenenkään kannata tallata. TÄMÄ?!"

        -Saa talloa, mutta luultavammin ei tallo toiste. :oD Mä voin valita seurani kyllä. :oD

        Eli aika hyvin osuu. Onko sussa yhtään marttyyrin vikaa? Kysyn, koska isäni on leijona ja jo kuollut isoisäni äidin isä oli leijona.

        He oli ja on hyvin uhriutuvia. Kun minä aina...

        Iskä on tosi herkästi sellanen, joka korostaa omaa osuuttaan ja tekemisiään niillä pätien, mutta uhriutuu herkästi jos joku ei häntä huomaa tai kiittele, muista kehua tasaisesti.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Eli aika hyvin osuu. Onko sussa yhtään marttyyrin vikaa? Kysyn, koska isäni on leijona ja jo kuollut isoisäni äidin isä oli leijona.

        He oli ja on hyvin uhriutuvia. Kun minä aina...

        Iskä on tosi herkästi sellanen, joka korostaa omaa osuuttaan ja tekemisiään niillä pätien, mutta uhriutuu herkästi jos joku ei häntä huomaa tai kiittele, muista kehua tasaisesti.

        Mietin et onko tää yhteensattumaa vaiko sopiiko yleisestikin.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Eli aika hyvin osuu. Onko sussa yhtään marttyyrin vikaa? Kysyn, koska isäni on leijona ja jo kuollut isoisäni äidin isä oli leijona.

        He oli ja on hyvin uhriutuvia. Kun minä aina...

        Iskä on tosi herkästi sellanen, joka korostaa omaa osuuttaan ja tekemisiään niillä pätien, mutta uhriutuu herkästi jos joku ei häntä huomaa tai kiittele, muista kehua tasaisesti.

        No mussa on se martyyrius kyllä, mutta inhoan sitä piirrettä se ei ole yhtään oikeastaan leijonamaista, vaan kuuluu jollekin pussirotalle. :oD

        Usein silloin koitan olla vaan yksin, etten marise muille.... ja tuun sitten takas, kun kohtaus menee ohi. :oD


      • Disseisback kirjoitti:

        No mussa on se martyyrius kyllä, mutta inhoan sitä piirrettä se ei ole yhtään oikeastaan leijonamaista, vaan kuuluu jollekin pussirotalle. :oD

        Usein silloin koitan olla vaan yksin, etten marise muille.... ja tuun sitten takas, kun kohtaus menee ohi. :oD

        Hah, pussirotta. xD

        Nojoo. Se on vähän jos saa sanoa ihmisessä kun ihmisessä rasittava piirre, kun siihen törmää. Mutta kaikissa meissä on omat ikävät puolet.

        Minussa yksi ikävä puoli on mm. itsepäisyys.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Hah, pussirotta. xD

        Nojoo. Se on vähän jos saa sanoa ihmisessä kun ihmisessä rasittava piirre, kun siihen törmää. Mutta kaikissa meissä on omat ikävät puolet.

        Minussa yksi ikävä puoli on mm. itsepäisyys.

        No marttyyrius on p.rseestä....

        Sanoo täräyttää vaan suoraan, että v.tuttaa ja painuu helkkariin kiroamaan itsekseen ja thats it... :oD

        Se on muiden murhe sit miettiä mikä sille tuli. :oD


      • Disseisback kirjoitti:

        No marttyyrius on p.rseestä....

        Sanoo täräyttää vaan suoraan, että v.tuttaa ja painuu helkkariin kiroamaan itsekseen ja thats it... :oD

        Se on muiden murhe sit miettiä mikä sille tuli. :oD

        Heh. :D


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Onko totta, kun sanotaan että jellonat ovat herkkiä loukkaantumaan, jos joku talloo heidän varpailleen?

        "Leijona on antelias, luova, johtamiskykyinen, elinvoimainen, arvokas ja viisas. Leijona luo itse oman arvomaailmansa ja on avoimesti ylpeä itsestään.

        Leijona on hyvin kunnianhimoinen ja synnynnäinen johtaja. Hän määrää ja ohjaa mielellään muiden toimintaa. Leijona on myös hyvin luova persoona. Niille, jotka osoittavat leijonalle kunnioitusta, hän on antelias ja hyväntahtoinen. Leijonan huonoihin puoliin kuuluu itsekkyys, joka voi helposti johtaa narsistisuuteen.

        Leijonaihmiset eivät pelkää elämässä juuri mitään. he tarttuvat rohkeasti asioihin ja saavuttavat usein merkittävän aseman yhteiskunnassa. Koska he ovat älykkäitä, he saavuttavat usein menestyksensä ilman suurempia ponnistuksia.

        Kaunis, seksikäs ja säteilevän energinen tähtikartan kuninkaallinen tietää oman arvonsa. Ylpeänä ja ylväänä leijona tahtoo erottua joukosta. Toimiminen taustajoukoissa ei kuulu leijonan kuvioihin, ja tiimityöskentelyyn hän kykenee vain silloin, kun saa olla tiimin johtaja.

        Leijonan varpaat ovat varsin herkät – niille ei kenenkään kannata tallata. TÄMÄ?!

        LÄHDE:https://anna.fi/horoskoopit/horoskooppi-leijona-23-7-22-8

        Mitkä kohdat pitää paikkansa? :)

        Eihän kenenkään varpaille pidä tallata!

        Leijona pystyy kyllä tiimityöskentelyynkin, itseäni rasittaisi olla johtaja. Lyhyen projektin johtajuus tietysti menettelee.

        Työelämässä tärkeintä onkin, että leijonan esihenkilö toimii tiimiläisiään arvostavalla ja ehdottaman oikeudenmukaisella tavalla. Kamalinta mitä voi kohdata työssä, on leijonaa huomattavasti tyhmempi ja ilkeämielinen esihenkilö.

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eihän kenenkään varpaille pidä tallata!

        Leijona pystyy kyllä tiimityöskentelyynkin, itseäni rasittaisi olla johtaja. Lyhyen projektin johtajuus tietysti menettelee.

        Työelämässä tärkeintä onkin, että leijonan esihenkilö toimii tiimiläisiään arvostavalla ja ehdottaman oikeudenmukaisella tavalla. Kamalinta mitä voi kohdata työssä, on leijonaa huomattavasti tyhmempi ja ilkeämielinen esihenkilö.

        - Sheena

        Mutta jos vahingossa tallaa, kun ei pidä samoja asioita tallomisena kuin hän jonka varpaat tuli tallottua?


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mutta jos vahingossa tallaa, kun ei pidä samoja asioita tallomisena kuin hän jonka varpaat tuli tallottua?

        Jääkö siitä niin kun ikuinen vihoittelu ja katkeruus vai pystyykö ikinä ymmärtämään, ettei toinen tarkoittanut talloa varpaitasi?


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Jääkö siitä niin kun ikuinen vihoittelu ja katkeruus vai pystyykö ikinä ymmärtämään, ettei toinen tarkoittanut talloa varpaitasi?

        Et hän vaan ymmärsi erilailla asian kun toinen.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Onko totta, kun sanotaan että jellonat ovat herkkiä loukkaantumaan, jos joku talloo heidän varpailleen?

        "Leijona on antelias, luova, johtamiskykyinen, elinvoimainen, arvokas ja viisas. Leijona luo itse oman arvomaailmansa ja on avoimesti ylpeä itsestään.

        Leijona on hyvin kunnianhimoinen ja synnynnäinen johtaja. Hän määrää ja ohjaa mielellään muiden toimintaa. Leijona on myös hyvin luova persoona. Niille, jotka osoittavat leijonalle kunnioitusta, hän on antelias ja hyväntahtoinen. Leijonan huonoihin puoliin kuuluu itsekkyys, joka voi helposti johtaa narsistisuuteen.

        Leijonaihmiset eivät pelkää elämässä juuri mitään. he tarttuvat rohkeasti asioihin ja saavuttavat usein merkittävän aseman yhteiskunnassa. Koska he ovat älykkäitä, he saavuttavat usein menestyksensä ilman suurempia ponnistuksia.

        Kaunis, seksikäs ja säteilevän energinen tähtikartan kuninkaallinen tietää oman arvonsa. Ylpeänä ja ylväänä leijona tahtoo erottua joukosta. Toimiminen taustajoukoissa ei kuulu leijonan kuvioihin, ja tiimityöskentelyyn hän kykenee vain silloin, kun saa olla tiimin johtaja.

        Leijonan varpaat ovat varsin herkät – niille ei kenenkään kannata tallata. TÄMÄ?!

        LÄHDE:https://anna.fi/horoskoopit/horoskooppi-leijona-23-7-22-8

        Mitkä kohdat pitää paikkansa? :)

        Ai niin, tuli mieleen joskus ajat sitten lukemani ajatus "Väärinymmärretyt leijonat ovat vaikeimpia" tms.

        Itseasiassa voin yhtyä tuohon, sillä äitini on leijona. Se on kamalinta mitä leijonalapselle voi sattua... no ei sentään. Mutta siitä sai ajatusta pohtia miksi äitini toimi siten kuin toimi - eikä siten kuin minä.

        - Sheena


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mutta jos vahingossa tallaa, kun ei pidä samoja asioita tallomisena kuin hän jonka varpaat tuli tallottua?

        Aika usein "vahingossa" tallaamiset sattuvat samalle henkilölle ja sellaisina niihin voi suhtautua. Eli antaa olla. Tallovien ihmisten ihmissuhteet harvoin onnistuu tai niistä ei ainakaan tule läheisiä.

        - Sheena


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Jääkö siitä niin kun ikuinen vihoittelu ja katkeruus vai pystyykö ikinä ymmärtämään, ettei toinen tarkoittanut talloa varpaitasi?

        Ei jää vihoittelua eikä katkeruutta, kun läheisimmät eivät ole varpaitani yrittäneet talloa. Vihoittelu eikä katkeruus ole muutenkaan minun juttu. Olen niidenkin yläpuolella. Jos joku ihminen saa minussa ikäviä tunnereaktioita aikaan, teen vain havaintoja.

        Itse asiassa on yksi työkaveri, josta ei tule ikinä ystävää, koska hän ei osaa tunnetaitojen perusteita. Hän ei tallo varpaitani, mutta onnittelee minua kun ei pitäisi tai suree jotain asiaani vaikka itse en sure ko asiaa yhtään.

        - Sheena


    • Eikö yhtään naisleijonaa? :)

      Vai ettekö uskalla kertoa mimmoisia olette?

      • Anonyymi

        Sehän sinua miestä kiinnostaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sehän sinua miestä kiinnostaa.

        Vai miestä, no jos oot jellona niin kerros vähän itsestäsi. Millainen olet, pitää horoskooppien luonnehdinnat paikkaansa?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Vai miestä, no jos oot jellona niin kerros vähän itsestäsi. Millainen olet, pitää horoskooppien luonnehdinnat paikkaansa?

        Miestäpä miestä. Luen tämän päivän uusin digitoday.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miestäpä miestä. Luen tämän päivän uusin digitoday.

        Lues*


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miestäpä miestä. Luen tämän päivän uusin digitoday.

        En lue. Jos se ei käsittele leijona ihmisten mystistä luonnetta. Mua kiinnostaa nyt niitten luonteenlaatu.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        En lue. Jos se ei käsittele leijona ihmisten mystistä luonnetta. Mua kiinnostaa nyt niitten luonteenlaatu.

        Ja naisleijonien erityisesti.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        En lue. Jos se ei käsittele leijona ihmisten mystistä luonnetta. Mua kiinnostaa nyt niitten luonteenlaatu.

        Älä lue.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Älä lue.

        En meinaa.


      • Anonyymi

        Sinähän sen tiedät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän sinua miestä kiinnostaa.

        Kauhea hinku sillä on aina oppia ja udella jotain


    • Minulta henkilökohtaisesti horoskooppimerkkiäni kyselevä naikkonen kuulee vastaukseksi vain etääntyvien tennareiden lätinän. ; )

      • Ei kuulu, eihän kengät vaan jääny eteiseen? :D


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ei kuulu, eihän kengät vaan jääny eteiseen? :D

        Olen somessa, ei mitään henkilökohtaista. Ei minulla nyt ole jalassa edes sukkia.


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Olen somessa, ei mitään henkilökohtaista. Ei minulla nyt ole jalassa edes sukkia.

        ...eli sittenhän vasta lätisisikin.


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Olen somessa, ei mitään henkilökohtaista. Ei minulla nyt ole jalassa edes sukkia.

        Mutta ymmärsit huulen? :)


      • Kollimaattori kirjoitti:

        ...eli sittenhän vasta lätisisikin.

        Viuhh ja wrooom... 🦁💨


      • Mää kyl jummarran sua täylellisesti. Ois se kyl kamaloittavaa seurustella sellasen tuttokyöpelin kanssa, joka luulis, et mollaan niiku olemassa. 👻


    • Anonyymi

      Olen leijona. 28.7 on synttärit. Olen mukava ja rehellinen. Toki jos joku loukkaa niin se on entinen ystävä sitten. Minä haluan vain rehellisiä jaluotettavia läheisiä. Selän takana puhujat ei ole minun ystäviä.

      • Yym, ihan hyvä periaate, jos itsekkään ei puhu muista selän takana, niin arvostan.

        Juoruilu on mälsää. Ystävän tukeen turvautuminen taas ei ole juoruilua. Se on tuenhakua ja avunpyyntö.


    • Minä en usko horoskooppeihin. Ei ollenkaan järkeviä, että taivaankappaleet vaikuttaisivat niin kuin horoskoopeissa ilmoitetaan eri tähtimerkkien kohdalla. Varsinkun tähtikartat horoskooppien ennustajilla eivät ole ajantasalla. Itse olen kauris horoskoopiltani ja pidän kaikkea eri merkeistä kirjoitettua vain viihteenä ja hölönpölynä. Horoskooppien sijaan uskon Jumalaan. Joskus heikkoina hetkinä en ole oikein kristitty, mutta juuri milloinkaan en ole menettänyt uskoani Jumalan olemassaoloon.

      • No en minäkään, mutta moni löytää itseään niistä. Minä taas en usko jumalaankaan. Sen tiesitkin.


      • Paras kaverini on kauris. Ollaan kun yö ja päivä, mutta 1989 asti tunnettu ja yhä kun nähdään on kuin ei päivääkään oltas oltu erossa. Hän on hulvaton hullu. Mutta tykkään hänestä.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        P.S. Loukkaannun, jos on aihetta. Tunteet ja reaktiot kertovat aina jostakin. Niitä kannattaa kuunnella. :)


      • Jaiks. :)

        Säpäkkä?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Jaiks. :)

        Säpäkkä?

        Mitä tarkoittaa säpäkkä? Temperamenttinen? Erittäin. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        P.S. Loukkaannun, jos on aihetta. Tunteet ja reaktiot kertovat aina jostakin. Niitä kannattaa kuunnella. :)

        Niin, mutta loukkaantuminen ilman että kysyy epäselviä asioita on vain hölmöä taas.

        Olettaen tietämättä mistä on kyse tarkoitan.

        Aiheellinen loukkaantuminen on selvää. Eikä siinä ole oletuksille sijaa.

        Itse en ymmärrä sellaista loukkaantumista, että esimerkiksi itse on hissukseen eikä puhu ja suuttuu sitten jos toinen puhuu auki asioita. Siinä voi katsoa peiliin se toinenkin.

        Tai suuttumista siitä, että toinen on eri mieltä en käsitä yhtään. Ihan älytöntä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa säpäkkä? Temperamenttinen? Erittäin. :)

        Tarkoittaa temperamenttista, terhakkaa ja nopeasti reagoivaa.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niin, mutta loukkaantuminen ilman että kysyy epäselviä asioita on vain hölmöä taas.

        Olettaen tietämättä mistä on kyse tarkoitan.

        Aiheellinen loukkaantuminen on selvää. Eikä siinä ole oletuksille sijaa.

        Itse en ymmärrä sellaista loukkaantumista, että esimerkiksi itse on hissukseen eikä puhu ja suuttuu sitten jos toinen puhuu auki asioita. Siinä voi katsoa peiliin se toinenkin.

        Tai suuttumista siitä, että toinen on eri mieltä en käsitä yhtään. Ihan älytöntä.

        Joo, ymmärrän. Lähisuhteissa ja etenkin parisuhteessa pitää osata kommunikoida eikä mököttää.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tarkoittaa temperamenttista, terhakkaa ja nopeasti reagoivaa.

        Terhakka, välillä ärhäkkä ja kiihtyminen nollasta sataan suuttuessa... Sitähän sä kysyit? ;) ;O ;D


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo, ymmärrän. Lähisuhteissa ja etenkin parisuhteessa pitää osata kommunikoida eikä mököttää.

        Niin, kyllä. On se nyt kummalla vaan solmu ja tenkkapoo jossain asiassa, niin ei voi vaan mykistyä kun pitäisi puhua tai ohittaa niitä asioita ei mun tartte piitata tyyliin.

        Mä ainakin olen sellainen, että puhun kun on puhuttavaa ja jos se ei onnistu asianomaisen kanssa, puhun sen ystävän kanssa läpi kunnes käsitän tilanteen ja asian. Saapi suuttua vapaasti, jos ei itse osaa puhua kun on puhuttavaa.

        Kuten miehenikin, turha mutkuttaa jos tänne urahdan kun kypsyttää, jos itse leikkii mykkää mulle. Leikkiköön. Mä en ole mykkä enkä mykäksi rupea kenenkään mieliksikään kun on asioita mitkä vaivaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Terhakka, välillä ärhäkkä ja kiihtyminen nollasta sataan suuttuessa... Sitähän sä kysyit? ;) ;O ;D

        No sitähän mä kysyin. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niin, kyllä. On se nyt kummalla vaan solmu ja tenkkapoo jossain asiassa, niin ei voi vaan mykistyä kun pitäisi puhua tai ohittaa niitä asioita ei mun tartte piitata tyyliin.

        Mä ainakin olen sellainen, että puhun kun on puhuttavaa ja jos se ei onnistu asianomaisen kanssa, puhun sen ystävän kanssa läpi kunnes käsitän tilanteen ja asian. Saapi suuttua vapaasti, jos ei itse osaa puhua kun on puhuttavaa.

        Kuten miehenikin, turha mutkuttaa jos tänne urahdan kun kypsyttää, jos itse leikkii mykkää mulle. Leikkiköön. Mä en ole mykkä enkä mykäksi rupea kenenkään mieliksikään kun on asioita mitkä vaivaa.

        Ok. Itse ajattelen niin, että asianomaisen/asianomaisten itsensä kanssa on puhuttavaa, jos on jotain selvitettävää. Sitten on viisauttakin hiljentyä ja väistää tarvittaessa, riippuu tilanteesta ja ihmisestä ja siitä, onko läheinen vai ei. Kaikilla ei ole kykyä ja ymmärrystä selvittää ja joitakin ihmistyyppejä on hyvä karttaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Itse ajattelen niin, että asianomaisen/asianomaisten itsensä kanssa on puhuttavaa, jos on jotain selvitettävää. Sitten on viisauttakin hiljentyä ja väistää tarvittaessa, riippuu tilanteesta ja ihmisestä ja siitä, onko läheinen vai ei. Kaikilla ei ole kykyä ja ymmärrystä selvittää ja joitakin ihmistyyppejä on hyvä karttaa.

        Yleensä joo. Mut eihän ihmiset, jotka pelkää puhua asioista suoraan ja oikeilla nimillä voi mitenkään olla edes läheisiä saati sellaisiksi tullakkaan. Ei missään ihmissuhteessa.

        Salaperäinen myhäily ei myöskään muuta kuin hämmentää vaan enemmän.

        Jättää epäselvyyksiä. Ymmärrän, jos toinen puhuu pelkkää kiinaa eikä kielimuurin takia ymmärrä, muuten ymmärrän huonosti arkailua. Tai puheenaiheiden välttelyä.
        Noh, kaikki toimii kuten toimii.

        Aina oppii jotain uutta ihmisistä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Yleensä joo. Mut eihän ihmiset, jotka pelkää puhua asioista suoraan ja oikeilla nimillä voi mitenkään olla edes läheisiä saati sellaisiksi tullakkaan. Ei missään ihmissuhteessa.

        Salaperäinen myhäily ei myöskään muuta kuin hämmentää vaan enemmän.

        Jättää epäselvyyksiä. Ymmärrän, jos toinen puhuu pelkkää kiinaa eikä kielimuurin takia ymmärrä, muuten ymmärrän huonosti arkailua. Tai puheenaiheiden välttelyä.
        Noh, kaikki toimii kuten toimii.

        Aina oppii jotain uutta ihmisistä.

        Ja joo, minusta ehkä huomaa että olen tottunut puhumaan enemmän miesten kanssa kuitenkin, kun naisten kanssa. Mä en rehellisesti sanottuna aina ymmärrä naisten rivienvälejä enkä aivoituksiakaan.

        Olen vähän toope naisten kanssa kaverina. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Yleensä joo. Mut eihän ihmiset, jotka pelkää puhua asioista suoraan ja oikeilla nimillä voi mitenkään olla edes läheisiä saati sellaisiksi tullakkaan. Ei missään ihmissuhteessa.

        Salaperäinen myhäily ei myöskään muuta kuin hämmentää vaan enemmän.

        Jättää epäselvyyksiä. Ymmärrän, jos toinen puhuu pelkkää kiinaa eikä kielimuurin takia ymmärrä, muuten ymmärrän huonosti arkailua. Tai puheenaiheiden välttelyä.
        Noh, kaikki toimii kuten toimii.

        Aina oppii jotain uutta ihmisistä.

        Joo eikä kaikkien kanssa todellakaan tarvitse eikä kannata tullakaan mitenkään läheiseksi. On todella viisautta rajata tarkkaan ne, joita elämäänsä päästää. Läheisten ihmisten kanssa avoimuus on tärkeää mutta toki jokainen saa päättää, mistä asioista puhuu, kuinka paljon ja kenen kanssa niissä läheisissä ihmissuhteissakin. Jokaiselle on kuitenkin yksityisyyteen oikeus niissä lähisuhteissakin, saatika sitten muiden kanssa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo eikä kaikkien kanssa todellakaan tarvitse eikä kannata tullakaan mitenkään läheiseksi. On todella viisautta rajata tarkkaan ne, joita elämäänsä päästää. Läheisten ihmisten kanssa avoimuus on tärkeää mutta toki jokainen saa päättää, mistä asioista puhuu, kuinka paljon ja kenen kanssa niissä läheisissä ihmissuhteissakin. Jokaiselle on kuitenkin yksityisyyteen oikeus niissä lähisuhteissakin, saatika sitten muiden kanssa.

        Tottakai. Kyllä mä sen ymmärrän.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tottakai. Kyllä mä sen ymmärrän.

        Mun pitäs varmaan koittaa löytää kaltaistani seuraa, joka olis kuten mä. Niin ei olis ongelmaa avoimuuden ja puhumisen kanssa.

        Mut kuten totesin, olen tottunut miesten kanssa puhumaan. Kursseilla, kuntoutuksessa mä oon aina se joka on miesseurassa ensimmäisenä ja juttelemassa, paritöissä. Juttelen naistenkin kanssa mutta se on aina vähän haastavempaa. Ne yleensä hihittelee mulle. Pelle?

        Mutta joo tämä on mun ongelma. Koitan pärjätä sen kanssa.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja joo, minusta ehkä huomaa että olen tottunut puhumaan enemmän miesten kanssa kuitenkin, kun naisten kanssa. Mä en rehellisesti sanottuna aina ymmärrä naisten rivienvälejä enkä aivoituksiakaan.

        Olen vähän toope naisten kanssa kaverina. :)

        Ei kaikki naiset puhu rivien välistä. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mun pitäs varmaan koittaa löytää kaltaistani seuraa, joka olis kuten mä. Niin ei olis ongelmaa avoimuuden ja puhumisen kanssa.

        Mut kuten totesin, olen tottunut miesten kanssa puhumaan. Kursseilla, kuntoutuksessa mä oon aina se joka on miesseurassa ensimmäisenä ja juttelemassa, paritöissä. Juttelen naistenkin kanssa mutta se on aina vähän haastavempaa. Ne yleensä hihittelee mulle. Pelle?

        Mutta joo tämä on mun ongelma. Koitan pärjätä sen kanssa.

        Mut rehellisesti, ärsyttää ettei naisten kanssa kaveruiksista tuu mitään. Aina ne tyssää johonkin. Yleensä liikaan erilaisuuteen.

        Mut hyvät yöt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kaikki naiset puhu rivien välistä. :)

        No ei kai. 🤷🏼‍♂️

        Jostain syystä aina tulee ennemmin tai myöhemmin ryppy toveruuteen. Tulkinta onkelmia.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mun pitäs varmaan koittaa löytää kaltaistani seuraa, joka olis kuten mä. Niin ei olis ongelmaa avoimuuden ja puhumisen kanssa.

        Mut kuten totesin, olen tottunut miesten kanssa puhumaan. Kursseilla, kuntoutuksessa mä oon aina se joka on miesseurassa ensimmäisenä ja juttelemassa, paritöissä. Juttelen naistenkin kanssa mutta se on aina vähän haastavempaa. Ne yleensä hihittelee mulle. Pelle?

        Mutta joo tämä on mun ongelma. Koitan pärjätä sen kanssa.

        Onhan niitä avoimia ihmisiä. Sitten sen avoimuudenkin kanssa kannattaa olla huolellinen, ettei ihan kaikille kaikesta ala avautumaan. Sekin on viisautta. ;)

        Ehkä se on enemmän persoonakohtainen kuin sukupuolikohtainen tuo avoimuus yms. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No ei kai. 🤷🏼‍♂️

        Jostain syystä aina tulee ennemmin tai myöhemmin ryppy toveruuteen. Tulkinta onkelmia.

        Sitten pitää tutustua sellaisiin "riveillä puhuviin" ihmisiin. "Puhu riveillä äläkä rivien välistä helekatti ollen!!!" "Oletko riviväli- vai rivi-ihminen?" Kysypä nuo seuraavan kerran uusien tuttavuuksien kanssa. ;D :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onhan niitä avoimia ihmisiä. Sitten sen avoimuudenkin kanssa kannattaa olla huolellinen, ettei ihan kaikille kaikesta ala avautumaan. Sekin on viisautta. ;)

        Ehkä se on enemmän persoonakohtainen kuin sukupuolikohtainen tuo avoimuus yms. :)

        No mä en ole viisas, vaikka suht järkevä olenkin. :)

        Mä en ymmärrä esim. mitään häpeämistä miksi olla hiljaa.

        Who knows? 🤷🏼‍♂️


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sitten pitää tutustua sellaisiin "riveillä puhuviin" ihmisiin. "Puhu riveillä äläkä rivien välistä helekatti ollen!!!" "Oletko riviväli- vai rivi-ihminen?" Kysypä nuo seuraavan kerran uusien tuttavuuksien kanssa. ;D :)

        Niiiiih, vaikee tutustuu kehenkään vaikka joskus kaipaa kovasti ihmistä jonka kanssa vois jutella kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, ilman et katotaan ootpa outo ja järkytytään.

        Tai vois vaan yhdessä viettää aikaa vaikka käppäillen tjn. Ennakkoluulottomasti.

        Vaan täytyy tyytyy tähän tilanteeseen, että toivon liikaa. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niiiiih, vaikee tutustuu kehenkään vaikka joskus kaipaa kovasti ihmistä jonka kanssa vois jutella kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, ilman et katotaan ootpa outo ja järkytytään.

        Tai vois vaan yhdessä viettää aikaa vaikka käppäillen tjn. Ennakkoluulottomasti.

        Vaan täytyy tyytyy tähän tilanteeseen, että toivon liikaa. :)

        Mikään ei siis ole muuttunut lapsuudesta, yhä oon se joka kattelee vierestä ja miettii mihin porukkaan sopis, mahtus ja lopulta kuulus.

        Ja jään ulkopuolelle kattelemaan, en mihkään, vieläkään.

        Yöt jo toivottelin, nyt meen nukkuu.. Oikeesti. :D


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mikään ei siis ole muuttunut lapsuudesta, yhä oon se joka kattelee vierestä ja miettii mihin porukkaan sopis, mahtus ja lopulta kuulus.

        Ja jään ulkopuolelle kattelemaan, en mihkään, vieläkään.

        Yöt jo toivottelin, nyt meen nukkuu.. Oikeesti. :D

        No voi helekatti! Ei kai se noin vaikea tilanne voi olla? Ainakin täällä olet (eniten) "äänessä" tai kirjoittamassa. ;) :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        No voi helekatti! Ei kai se noin vaikea tilanne voi olla? Ainakin täällä olet (eniten) "äänessä" tai kirjoittamassa. ;) :)

        Ei se silti tarkoita et tuntisin kuuluvani porukkaan.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ei se silti tarkoita et tuntisin kuuluvani porukkaan.

        Mulla on oikeestaan aina ulkopuolinen olo, ollu pienen ikäni. Harvoin tunnen kuuluvani johku, silloinkin kun tunnen niin ne toiset pruukaa karata. Häipyä.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ei se silti tarkoita et tuntisin kuuluvani porukkaan.

        Ikävä kuulla. Kannattaa kuitenkin ajatella positiivisen kautta. :) Mitä sinun viikonloppuun kuuluu? :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ikävä kuulla. Kannattaa kuitenkin ajatella positiivisen kautta. :) Mitä sinun viikonloppuun kuuluu? :)

        Normaalia arkea, kauppoineen ja pihoineen. Just kävin lattiat mopilla. Ei ole mattoja lattialla, niin kätevää ilman imuria. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Normaalia arkea, kauppoineen ja pihoineen. Just kävin lattiat mopilla. Ei ole mattoja lattialla, niin kätevää ilman imuria. :)

        Sitähän se suurimmaksi osaksi aina on mutta siinäkin ne pienet ilot on tärkeitä. :) Olet ollut ahkerana typykkänä siellä! ;) Itsekin vähän siivoilin. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän se suurimmaksi osaksi aina on mutta siinäkin ne pienet ilot on tärkeitä. :) Olet ollut ahkerana typykkänä siellä! ;) Itsekin vähän siivoilin. :)

        Nojaa, aika laiska muihin päiviin verrattuna. :)

        En vaan osaa luetella kaikkia tekemisiäni, kun ne käy niin sukkelaan jo rutiinilla.

        Juu, ilo on jo se että ylipäänsä saa ruokaa. Ja perheenä päästään yhdessä liikeelle. Mulle on jotenkin tärkeetä se yhdessä touhuuminen.

        Iskä tuossa heitteli äsken frisbeetä lasten kanssa ja nyt teki lapsille purtavaa. Nämä on kivoja pikku juttuja arjessa. 💙


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Nojaa, aika laiska muihin päiviin verrattuna. :)

        En vaan osaa luetella kaikkia tekemisiäni, kun ne käy niin sukkelaan jo rutiinilla.

        Juu, ilo on jo se että ylipäänsä saa ruokaa. Ja perheenä päästään yhdessä liikeelle. Mulle on jotenkin tärkeetä se yhdessä touhuuminen.

        Iskä tuossa heitteli äsken frisbeetä lasten kanssa ja nyt teki lapsille purtavaa. Nämä on kivoja pikku juttuja arjessa. 💙

        Ihanaa kun he touhuu ja viihtyy yhdessä. Mulle tulee siitä hyvä mieli. Tiiän et vaik mua ei olis, he pärjäis ja rakkautta olis.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ihanaa kun he touhuu ja viihtyy yhdessä. Mulle tulee siitä hyvä mieli. Tiiän et vaik mua ei olis, he pärjäis ja rakkautta olis.

        :) :)


    • Anonyymi

      Entinen työkaveri oli leijona ja hän loukkaantui tosi helposti. Halusi aina tehdä asiat samalla tavalla vuodesta toiseen, eikä halunnut muutoksia vaikka kuinka hyvin asiat perusteli.

    • Ei tääl juur lellonia oo, mut sitä enämpi kyöpelei. Mun horokooppimerkki on krokogaattori ja tuttokyöpelin allidiili, jos mää ny oikein muistan. 👻

      • Heh. On täällä varmaan, mut ne on hiljaa hys hys etten saa vihiä. :D


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh. On täällä varmaan, mut ne on hiljaa hys hys etten saa vihiä. :D

        Just sen takii täälleioo lellonii, kun ne pelkää kyöpeleitä. 👻


      • kynäkyöpeli kirjoitti:

        Just sen takii täälleioo lellonii, kun ne pelkää kyöpeleitä. 👻

        No niinkös se olikin. Soot nii hirnee hirnittävä kummilush. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No niinkös se olikin. Soot nii hirnee hirnittävä kummilush. :)

        Emmää oo kamala olleskaan, mut isot ihmiset ja vakiintumattomat lellonat niinku luulee, et mää oon. Myönnetään kummiski, et oon mää joskus joutunu kamaloittaan lurjuksii, jotka on yölla mellastanu kalmismaalla. 👻


      • kynäkyöpeli kirjoitti:

        Emmää oo kamala olleskaan, mut isot ihmiset ja vakiintumattomat lellonat niinku luulee, et mää oon. Myönnetään kummiski, et oon mää joskus joutunu kamaloittaan lurjuksii, jotka on yölla mellastanu kalmismaalla. 👻

        Heh. :D


    • Anonyymi

      Olen leijona ja ylpeä sellainen 🦁

      Loukkaannun kovin harvakseltaan. Johtunee siitä, ettei minua loukata (tahallaan), kanssani osataan olla.

      Mitä tarkoitat "ylpeyden nielemisellä", mitä se on?

      - Sheena

      • Niin, että kestää ylpeys sitä et joku joskus loukkaa sua vai otatko herkästi nokkiisi, vaikka voisit todeta enpä viitsi möksähtää?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niin, että kestää ylpeys sitä et joku joskus loukkaa sua vai otatko herkästi nokkiisi, vaikka voisit todeta enpä viitsi möksähtää?

        Pysyn ylpeästi loukkausten yläpuolella, en viitsi vaivaantua loukkaantumaan.

        - Sheena


    • Mistä tämä horoskooppimerkki tuli mieleen? Sun isästäkö? Mun äiti oli leijona. Isä, veli ja sisko ovat taas skorpioneja niin kuin myös isän vanhempi sisko ja siskon tytär (loppuvuodesta 4 v).

      Skorpioneista on ehkä enemmän kokemusta ja ravuista. Itse olen rapu niin kuin ehkä varmaan muistat. Myös yks mun serkuista ja yks enoista on rapu ja myös mummi (isän äiti) oli rapu.

      Äidin äiti, mummo taas on kalat.

      Itse olen tullut ihan ok toimeen kaikenlaisten horoskooppimerkkisten kanssa. Ihan aina ihmisen luonne ei kaikilta osilta vastaa horoskooppimerkissä mainittua, mutta mun kohalla ravun luonnehdinta vastaa ainakin osittain ja myös noiden tuntemieni skorppionien kanssa (siskon tytöstä en vielä osaa sanoa) ja myös kalat-merkkisen mummon kohdalla (paitsi rahan käytössä mummo on aika fiksu, vaikka sanotaan, että kaloilla saattaa rahan käyttö lähteä joskus enemmän tai vähemmän lapasesta).

      • Yleisesti ihmisistä joita leijonaksi tiedän. Mutta joo isä nyt ekana tulee mieleen, kun hänen kanssa oikuttelee.

        Rapuna tiiän ittestäni jotakin ja muutama muukin rapu on jossain määrin samis. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Yleisesti ihmisistä joita leijonaksi tiedän. Mutta joo isä nyt ekana tulee mieleen, kun hänen kanssa oikuttelee.

        Rapuna tiiän ittestäni jotakin ja muutama muukin rapu on jossain määrin samis. :)

        En tiedä oliko äiti sellainen, jollaiseksi leijonia luonnehditaan, esim. johtajatyyppi. Hän oli aika herkkä ja taiteellinen ja myös hyvä ruuanlaittaja ja hyvä leipoja.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Yleisesti ihmisistä joita leijonaksi tiedän. Mutta joo isä nyt ekana tulee mieleen, kun hänen kanssa oikuttelee.

        Rapuna tiiän ittestäni jotakin ja muutama muukin rapu on jossain määrin samis. :)

        Isän kanssa kyllä tuli riitoja enemmän tai vähemmän joskus ja sanotaan, ettei skorpioni ja leijona alkuunkaan sovi yhteen.


      • Anonyymi
        Norppa83 kirjoitti:

        Isän kanssa kyllä tuli riitoja enemmän tai vähemmän joskus ja sanotaan, ettei skorpioni ja leijona alkuunkaan sovi yhteen.

        Horoskooppimerkit ovat aurinkomerkkejä. Sitten on nouseva merkki ja kuun merkki.

        Itse ymmärrän skorpioneja erittäin hyvin, sillä nouseva merkkini on skorpioni. Se ei kuulemma ole hyvä juttu 🤣. Kuu on kauriissa - se taisi tehdä asian vielä vaikeammaksi.

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Horoskooppimerkit ovat aurinkomerkkejä. Sitten on nouseva merkki ja kuun merkki.

        Itse ymmärrän skorpioneja erittäin hyvin, sillä nouseva merkkini on skorpioni. Se ei kuulemma ole hyvä juttu 🤣. Kuu on kauriissa - se taisi tehdä asian vielä vaikeammaksi.

        - Sheena

        Aurinkomerkkini on rapu, nouseva vaaka ja kuu on skorpioni. Tein täällä netissä joskus jonkun testin, jonka avulla saattoi selvittää oman nousevan merkin ja kuumerkin oman syntymäajankohdan perusteella (syntymäpäivä ja kellonaika jolloin syntyi).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Horoskooppimerkit ovat aurinkomerkkejä. Sitten on nouseva merkki ja kuun merkki.

        Itse ymmärrän skorpioneja erittäin hyvin, sillä nouseva merkkini on skorpioni. Se ei kuulemma ole hyvä juttu 🤣. Kuu on kauriissa - se taisi tehdä asian vielä vaikeammaksi.

        - Sheena

        Nouseva merkkini vaaka tulee esiin esim. siinä, kun punnitsen ja harkitsen asioita (esim. en osaa ihan aina päättää mitä otan kahvilassa, esim.otatanko täytetyn ruisleivän vai sämpylän vai sittenkin vaikka pullaa) ja olen myös aika avarasti ajatteleva.

        Skorpioni taas saattaa lisätä intuitiivisuutta ja herkkyyttä, jotka ovat jo olemassa horoskooppimerkkini ravun kautta.

        Rapu on myös aika paljon kotoilusta pitävä ihminen skorpioni samaten ja molemmat merkit myös hieman private person, skorppari ehkä hieman enemmän.


    • On se kyl kumma, ku a.D. 2022 viel jotkut ihan vakavissaan juttelee horokooppimärkeist. Nehä on ihan samaa puppuu, ku meijän kyöpeleittenki olemassaolo. 👻

      • Anonyymi

        Voit olla puppua, mutta horoskoopit, astrologia ei.


    • Anonyymi

      Olen leijona joo. Kiltti ja kunnollinen mies. En loukkaannu helposti.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      107
      2725
    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2385
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      21
      2280
    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1866
    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1610
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      167
      1324
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      280
      1149
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1024
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      80
      1014
    10. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      178
      930
    Aihe