Auringon kiertorata

Pois lukien lähellä tapahtuvat supernovat, joista voi aiheutua silmin nähtävää muutosta. Kun Betelgeuse "lähiaikoina" lähtee niin Orionin tähtikuvio muuttuu selvästi.

https://earthsky.org/upl/2012/02/betelgeuse-rigel-orion.jpg

"Ihmiskunta on ollut olemassa tuosta ajasta n. 10 %."

Eipä ole. Ihmiskunta (Gro magnon) on ollut olemassa ehkä tuhannesosan (0,1 %) 250 miljoonasta vuodesta, elikäs 250.000 vuotta. Jotkust arvioit jopa 300.000 vuotta.

Toki esiisämme on ollut miljoonia vuosia riippuen, mitä pitää sitten ihmismisenä ja mitä (palkkänä) apinalajina.

Muurahainen kävelee pallon pinnalla. Pallo pyörii akselinsa ympäri ja kiertää aurinkoa. Aurinkokunta kiertää kotigalaksimme keskusta ja galaksi liikkuu "kohti tuntematonta". On siinä liikettä moneen suuntaan ja muurahainen kuvittelee olevansa kaiken keskipiste ja napa.

Tuota karusellia ei tiedosta, koska tasainen liike ei "tunnu". Vain kiihtyvä liike aiheuttaa voimavaikutuksen.

<<tähdet kiertävät kunkin galaksin keskustassa olevaa suurinta massakeskittymää, jonka arvellaan lähes kaikissa galaksityypeissä olevan supermassiivisen mustan aukon.>>

Salli mun nauraa. Näyttääkö tämän rengasgalaksin keskiosa sinun mielestä mustalta aukolta?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_galaxy#/media/File:Hoag's_object.jpg

Se on selvästi ihan massiivinen tähti siinä keskellä, eikä mikään musta aukko.

Trexnonar kirjoitti:

<<tähdet kiertävät kunkin galaksin keskustassa olevaa suurinta massakeskittymää, jonka arvellaan lähes kaikissa galaksityypeissä olevan supermassiivisen mustan aukon.>>

Salli mun nauraa. Näyttääkö tämän rengasgalaksin keskiosa sinun mielestä mustalta aukolta?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_galaxy#/media/File:Hoag's_object.jpg

Se on selvästi ihan massiivinen tähti siinä keskellä, eikä mikään musta aukko.

Lue lisää

Mitä osaa virkkeen kohdassa "lähes kaikissa galaksityypeissä" et ymmärtänyt? Kyllä setä selittää lapsoselle, jos jokin asia jäikin ensi lukemalta vähän hämäräksi. ; )

Kollimaattori kirjoitti:

Mitä osaa virkkeen kohdassa "lähes kaikissa galaksityypeissä" et ymmärtänyt? Kyllä setä selittää lapsoselle, jos jokin asia jäikin ensi lukemalta vähän hämäräksi. ; )

Kaikkien galaksien keskusta on loistava.

Trexnonar kirjoitti:

Kaikkien galaksien keskusta on loistava.

Ei ole tai riippuu mitä loistavana pidät.

Trexnonar kirjoitti:

<<tähdet kiertävät kunkin galaksin keskustassa olevaa suurinta massakeskittymää, jonka arvellaan lähes kaikissa galaksityypeissä olevan supermassiivisen mustan aukon.>>

Salli mun nauraa. Näyttääkö tämän rengasgalaksin keskiosa sinun mielestä mustalta aukolta?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_galaxy#/media/File:Hoag's_object.jpg

Se on selvästi ihan massiivinen tähti siinä keskellä, eikä mikään musta aukko.

Lue lisää

Jos kirkas kohde on todellakin samassa tasossa galaksin kanssa, eikä vain etualalla sattumalta oleva kohde, se ei missään tapauksessa voi olla tähti. Kyseessä voisi olla kvasaari, jonka aikaansaa massiivinen musta aukko.

Viestisi kaltainen aggressiivinen ja toista keskustelijaa halventava troIlaus on tosiaan lisääntynyt palstoilla. Se ei tietenkään saa olla syynä sille, ettei asiallisiin kysymyksiin annettaisi asiallisia vastauksia troIleista huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Viestisi kaltainen aggressiivinen ja toista keskustelijaa halventava troIlaus on tosiaan lisääntynyt palstoilla. Se ei tietenkään saa olla syynä sille, ettei asiallisiin kysymyksiin annettaisi asiallisia vastauksia troIleista huolimatta.

Lue lisää

Kysymykseni oli täysin asiallinen. En tosiaan kysymättä ymmärrä mitä Kollimaattori ajaa takaa. Hänhän vain luetteli ylimalkaisesti eräitä alkeistietoja.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymykseni oli täysin asiallinen. En tosiaan kysymättä ymmärrä mitä Kollimaattori ajaa takaa. Hänhän vain luetteli ylimalkaisesti eräitä alkeistietoja.

Olisit sitten edes esittänyt kysymyksen suoraan hänelle.

Ehkä hän pyrkii vastaamaan kysyjälle, joka kysyy tähtitieteen alkeista, eikä omista alkeisoppikirjaa.

Galakseja on joka suuntaan, mutta voimme havaita ilman apuvälineitä vain joitain Linnunradan pienistä seuralaisgalakseista kuten Magellanin pilvet eteläisellä pallonpuoliskolla ja Andromedan galaksin.
Kun katsot taivaalla linnunrataa, katsot suuntaan, jossa kotigalaksimme tähtiä on kaikkein tiheämmässä, eli galaksin tason suuntaan kohti galaksin keskustaa.

Näemme Linnunradan galaksia sen kiekon tasosta katsellen. Galaksin keskipisteessä sijaitseva supermassiivinen musta aukko on voimakas radioaaltojen lähde ja tunnetaan nimellä Sagittarius A*. Näkyvän valon siitä suunnasta blokkaa kaasu- ja pölypilvet.

Sgr A* on Suomen etelärannikolla lyhyen aikaa horisontin yläpuolella touko-kesäkuussa.

Tai edes se kohta taivaalla näkemästämme linnunrdasta joka on maasta katsottuna linjassa galaksimme keskipisteeseen. Vai näemmekö aina saman kohdan asteina ilmaistuna linnunradasta?

Anonyymi kirjoitti:

Tai edes se kohta taivaalla näkemästämme linnunrdasta joka on maasta katsottuna linjassa galaksimme keskipisteeseen. Vai näemmekö aina saman kohdan asteina ilmaistuna linnunradasta?

Lue lisää

Näemme aina saman kohdan, vaikka Linnunrata kiertääkin näennäisesti taivaalla Maapallon kiertoliikkeestä johtuen.

Mihin koordinaatistoon galaksin keskipisteen määrittäminen pitäisi sitoa. Paikallaan pysyvää eetteriä kun avaruudessa ei ole, vaan kaikki on liikkeessä.
Voin vastata järkevimmän vaihtiehdon mukaan. Kun on kyse galaksistamme, nollakoordinaatiksi kannattaa asettaa sen massakeskipiste, jolloin Linnunradan keskusta sijaitsee koordinaattipisteissä x = 0 ; y = 0.

Anonyymi kirjoitti:

Näemme aina saman kohdan, vaikka Linnunrata kiertääkin näennäisesti taivaalla Maapallon kiertoliikkeestä johtuen.

Mihin koordinaatistoon galaksin keskipisteen määrittäminen pitäisi sitoa. Paikallaan pysyvää eetteriä kun avaruudessa ei ole, vaan kaikki on liikkeessä.
Voin vastata järkevimmän vaihtiehdon mukaan. Kun on kyse galaksistamme, nollakoordinaatiksi kannattaa asettaa sen massakeskipiste, jolloin Linnunradan keskusta sijaitsee koordinaattipisteissä x = 0 ; y = 0.

Lue lisää

Siis kun katsomme linnunrataa, ja on sanottu että suunta on kohti keskipistettä. Mutta onko se keskipiste linnunradan eteläpäässä, pohjoispäässä, vaiko taivaankannen lakipisteessä? Mistä kohdassa sen keskipisteen näkisimme?

Kysymäsi koordinaatit ekvatoriaalisessa koordinaattisysteemissä ovat:
RA = 17 h 45 m 40.04 s
DEC = 29 astetta 00' 28.1"
J2000 epookki.
Tieto löytyy esim. Wikipediasta (eng.). Galactic Center:Discovery.

Aivan. Asiassa on pieni hankaluus. Näin ajateltuna koordinaatiston origo leviää kuin Lumperin eväät ja tarkkojen laskelmien tekeminen käy perin hankalaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan. Asiassa on pieni hankaluus. Näin ajateltuna koordinaatiston origo leviää kuin Lumperin eväät ja tarkkojen laskelmien tekeminen käy perin hankalaksi.

Gravitaation perusteella katsottuna Linnunradan galaksin koordinaatiston origo olisi Sgr A*. Galaktiset koordinaattiakselit on kuitenkin määritelty ennen tuon asian selviämistä.

Jos kiinnostaa niin tässä aiheesta enemmän.

https://en.wikipedia.org/wiki/Galactic_coordinate_system

Kannattaisi myös tutustua kirjaan "Tähtitieteen perusteet" (Karttunen et al) jossa tähtitieteeseen liittyvät perusasiat ja käsitteet tulevat paljon laajemmin selvitetyiksi kuin näissä nettikeskusteluissa.

Anonyymi kirjoitti:

Gravitaation perusteella katsottuna Linnunradan galaksin koordinaatiston origo olisi Sgr A*. Galaktiset koordinaattiakselit on kuitenkin määritelty ennen tuon asian selviämistä.

Jos kiinnostaa niin tässä aiheesta enemmän.

https://en.wikipedia.org/wiki/Galactic_coordinate_system

Kannattaisi myös tutustua kirjaan "Tähtitieteen perusteet" (Karttunen et al) jossa tähtitieteeseen liittyvät perusasiat ja käsitteet tulevat paljon laajemmin selvitetyiksi kuin näissä nettikeskusteluissa.

Lue lisää

Karttusen kirja on tuttu jo vuosien takaa.
Kaikilla ei kuitenkaan ole kiinnostusta perehtyä asiaan lajemmin, joten ihan hyvä, että joku vastailee alkeiskysymyksiinkin.

Ilmeisesti troIlaat mutta siitä huolimatta selvennös:

Maa kiertää Aurinkoa siksi, etä Auringolla on massiivisena kappaleena voimakas vetovoima (gravitaatio).

Aurinko kiertää Linnunradan galaksia jolla on voimakas graviaatio. Koko galaksi kiertää sen keskellä olevaa mustaa aukkoa Sgr A*.

Linnunradan galaksi liikkuu kohti kaukaista kohdetta (galaksijoukkojen joukko) jolla on voimakas gravitaatio.

Meidän onneksemme kaikki muu liike paitsi Maan kiertoliike Auringon ympäri on hyvin hidasta verrattuna etäisyyksiin joiden kautta tuo liike tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti troIlaat mutta siitä huolimatta selvennös:

Maa kiertää Aurinkoa siksi, etä Auringolla on massiivisena kappaleena voimakas vetovoima (gravitaatio).

Aurinko kiertää Linnunradan galaksia jolla on voimakas graviaatio. Koko galaksi kiertää sen keskellä olevaa mustaa aukkoa Sgr A*.

Linnunradan galaksi liikkuu kohti kaukaista kohdetta (galaksijoukkojen joukko) jolla on voimakas gravitaatio.

Meidän onneksemme kaikki muu liike paitsi Maan kiertoliike Auringon ympäri on hyvin hidasta verrattuna etäisyyksiin joiden kautta tuo liike tapahtuu.

Lue lisää

" Linnunradan galaksi liikkuu kohti kaukaista kohdetta (galaksijoukkojen joukko) jolla on voimakas gravitaatio. "

Onko kaikki galaksit kohta yhdessä kasassa jossain avaruuden perällä?

Anonyymi kirjoitti:

" Linnunradan galaksi liikkuu kohti kaukaista kohdetta (galaksijoukkojen joukko) jolla on voimakas gravitaatio. "

Onko kaikki galaksit kohta yhdessä kasassa jossain avaruuden perällä?

Lue lisää

Näin varmaan tapahtuu, siitä seuraa taas seuraava alkuräjähdys...

Anonyymi kirjoitti:

" Linnunradan galaksi liikkuu kohti kaukaista kohdetta (galaksijoukkojen joukko) jolla on voimakas gravitaatio. "

Onko kaikki galaksit kohta yhdessä kasassa jossain avaruuden perällä?

Lue lisää

Emme tiedä mihin suuntaan tuo kaukainen kohde on liikkumassa...