- Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa yhä useammin yhä pidempiä ja kuumempia helleaaltoja.
Näin aina väitetään. Löytyykö perusteluja.
Näin aina väitetään. Löytyykö perusteluja.
Osaako joku perustella
Anonyymi
3267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jos lämpötilan perustaso nousee, niin toki myös helteet muuttuvat entistä kuumemmiksi.
Pituutta voisi selittää se, että jos helleraja on 25 astetta ja peruslämpötila nousee asteella, niin ennen 24 asteen päivät muuttuvat hellepäiviksi. Pituutta voi selittää myös sääilmiöiden vahvistuminen, jolloin esimerkiksi sulkukorkeapaineet ovat voimakkaampia ja pysyvämpiä.
Tuosta https://kilotavu.com/asema-taulukko.php?asema=100971 voi tutkiskella Kaisaniemen lämpötiloja vuodesta 1844 alkaen. Heinäkuun maksimi ylittää silloin tällöin 30 C pitkin matkaa. Korkein yksittäinen arvo 33.1 C osuu vudelle 2019. Tällöin keskilämpötila ei kuitenkaan ollut erityisen korkea, 17.5 C.
Tuona aikana heinäkuun keski-T on noussut vauhtia 0.01 C/vuosi eli koko jaksolla 1.8 C. Maksimi-T nousutrendi on 0.006 C/vuosi eli 1.1 C.
Datan perusteella maksimilämpötila voidaan selittää keskilämpötilalla lineaarisella mallilla:
Tmax = 1.01*Tav 9.03
Sovitteen R^2-arvo on 0.53 eli melko huono selitysaste.
Tuon datan mukaan maksimilämpötilat siis nousevat hitaammin kuin keskilämpötila. Eli näyttäisi, että äärilämpötilojen nousu ei vahvistu, vaan pikemminkin vaimenee keskilämpötilan noustessa.
Eihän tuommoinen voi pitää paikkaansa koska Petteri Taalas todisti että äärimmäisyysilmlöt ääreistyvät.
Onko petteri punakuono oikeassa vai väärässä?👽
Petteri on väärässä ja väärässä.Lämpötilan nousu on ollut hidasta palautumista pienestä jääkaudesta.Näin helppo nakki eikä itsensä tietjäksi ylentänyt sitä ymmärrä.
https://www.researchgate.net/profile/Arega-Berlie-2/publication/343690598/figure/fig3/AS:925437316325380@1597652858641/Present-temperature-compared-to-medieval-warm-period-and-little-ice-age-Source-Gerhard.ppm
Eipä taida löytyä ainuttakaan ilmastoasiantuntijaa, joka olisi vielä tuota mieltä.
Kun katsoo NASA:n julkaisemaa keskilämpötilan 5 vuoden liukumakeskiarvoa, tulee aivan muuhin tulokseen.
Lämpötilan nousu 1880 - 1890 on n. 0,3 astetta.
Lämpötilan nousu 1980 - 2020 on n. 0,75 astetta.
Eli "palautuminen" on ensin ollut sata vuotta varsin maltillista ja sitten neljässäkymmenessä vuodessa n. 2,5 kertaa suurempaa. Merkillisesti kiihtyy palautuminen, kun sen pitäisi tasaantua.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Global_Temperature_Anomaly.svg
Mitä horiset,globaali keskilämpötila on nyt täysin sama kuin 30 vuotta sitten.Ei ole tapahtunut mitään kiihtyvää lämpenemistä,puhut pehmosia.
Alarmistihihhuleiden pääkopan sisällön globaali lämpötila on noussut huomattavasti 30 vuodessa. Joskus 30 vuotta sitten ei moni hörhö ollut kuullutkaan mitään Petterin liturgioista.
Ei hänen tarvi edes horista kun tuossa on linkki: kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Viimeisen 30 vuoden aikana globaali keskilämpötila on noussut n. 0,6 astetta ja se on paljon.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f8/Global_Temperature_Anomaly.svg/langfi-1024px-Global_Temperature_Anomaly.svg.png
Miksi vatipää valehtelee?
.. toisaalta yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa, kuvia voi kuka tahansa taiteilla, siten valhe, emävalhe ja tilasto on tosi.
Reuters muistuttaa Environmental Research: Climate -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan on erittäin todennäköistä, että juuri ilmastonmuutos on pahentanut helleaaltoja.
Tässä kyseinen tutkimus, luettavissa linkistä kokonaisuudessaan.
Extreme weather impacts of climate change: an attribution perspective
Ben Clarke et al.
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2752-5295/ac6e7d
Reutersin sivulla tuosta oli noukittu yksityiskohtia.
Erittäin todennäköistä on että itse itsensä huuhareiksi julistaneet ovat taas tehneet uuden huhaaskenaarion.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen selittää asian näin:
”Helleaallot vahvistuvat ilmastonmuutoksen takia. Meillä on enemmän lämpöenergiaa ilmakehässä, koska meillä on korkeammat kasvihuonekaasupitoisuudet”, professori kertoo.
Aikaisempia lämpöaaltoja tutkittaessa on Korhosen mukaan muun muassa selvinnyt, että ilmastokriisi on lisännyt lämpötilaa noin parilla asteella.
Ilmastokriisi saattaakin Korhosen mukaan vaikuttaa siihen, että helleaaltoja syntyy tulevaisuudessa entistä helpommin.
”Ilmastonmuutos voi muuttaa ilmakehän dynamiikkaa, jolloin voi syntyä entistä useammin vastaavanlaisia meteorologisia tilanteita, jotka mahdollistavat helleaaltojen syntymisen”, Korhonen sanoo.
Maallikko ajattelee, että helteiden aallonharjat nousevat yhä korkeammalle, kun lämpötilan pohjataso ajan myötä nousee. Näin käy, vaikka mitään aallokon vahvistumista ei tapahtuisikaan.
Sääilmiöiden syynä on pallon pyöriminen ja epätasainen lämmitys. Lämpötilaerot synnyttävät mm. ilmanpaine-eroja. Sääilmiöiden ajureina ovat fysikaalisten suureiden erot, ei taso sinänsä. Esim. järven syvyys ei juurikaan vaikuta siinä esiintyvään pinta-allokkoon.
Lämpeneminen on nopeampaa navoilla. Tämä kaventaa päiväntasaajan ja napa-alueiden lämpötilaeroja.
Jos vaihteluväli pysyy samana ja pohjataso nousee, niin noinhan siinä käy. Toisaalta ilmakehän lisääntyvä energia saattaisi myös vaikuttaa "aallon korkeutta" lisäävästi. Ääri-ilmiöiden lisääntymiestä on ainakin ollut puhetta.
"saattaakin vaikuttaa"
" voi syntyä"
Asia ei ole siis täysin varma.
Jos ilmastoapostoli sanoo että mahdollisesti-ehkä-kenties-arvellaan ja ennustellaan niin silloin asia on täysin varmasti huuhaata.
Huuhaata koko ilmaston lämpeneminen.
Miksi maapallolla tapahtuu jääkausi 100 000 vuoden välein?
Populaaritieteen ekologia
Viimeisten miljoonien vuosien aikana maapallolla on ollut jääkausi noin 100 000 vuoden välein. Tämä sykli on todellakin olemassa, ja eri tutkijaryhmät ovat eri aikoina yrittäneet löytää syyn sen olemassaololle. On totta, että asiasta ei ole vielä vallitsevaa näkemystä.
Yli miljoona vuotta sitten sykli oli erilainen. Jääkautta seurasi ilmaston lämpeneminen noin 40 000 vuoden välein. Mutta sitten jäätiköiden alkamisen jaksotus muuttui 40 tuhannesta vuodesta 100 tuhanteen vuoteen. miksi näin tapahtui?
Cardiffin yliopiston asiantuntijat ovat keksineet oman selityksensä muutokselle. Tutkijoiden työn tulokset on julkaistu arvovaltaisessa Geology-lehdessä. Asiantuntijoiden mukaan tärkein syy jääkausien alkamisen jaksoittaiseen vaihteluun on valtameret, tai pikemminkin niiden kyky imeä hiilidioksidia ilmakehästä.
Tutkimalla valtamerten sedimenttiä työryhmä havaitsi, että hiilidioksidipitoisuus vaihtelee sedimenttikerroksesta toiseen tasan 100 000 vuoden välein. Tutkijat sanovat, että on todennäköistä, että ylimääräinen hiilidioksidi on otettu ilmakehästä pois meren pinnalta, jolloin kaasu on edelleen sitoutunut. Tämän seurauksena vuotuinen keskilämpötila on vähitellen laskenut, ja uusi jääkausi on alkanut. Niinpä yli miljoona vuotta sitten vallinneen jääkauden kesto pidentyi ja lämpö-kylmä-sykli pidentyi.
"Valtameret luultavasti imevät ja vapauttavat hiilidioksidia, ja kun jäätä on enemmän, valtameret imevät enemmän hiilidioksidia ilmakehästä, mikä tekee planeetasta kylmemmän. Kun jäätä on vähän, valtameret vapauttavat hiilidioksidia, joten ilmasto lämpenee", professori Carrie Lear sanoo. "Tutkimalla hiilidioksidipitoisuutta pikkuruisten olentojen jäännöksissä saimme selville, että aikana, jolloin jäätiköiden pinta-ala kasvoi, valtameret imivät enemmän hiilidioksidia, joten voimme olettaa, että sitä on vähemmän ilmakehässä."
Asiantuntijoiden mukaan merilevillä oli merkittävä rooli hiilidioksidin imeytymisessä, koska hiilidioksidi on tärkeä osa fotosynteesiprosessia.
Hiilidioksidia vapautuu merestä ilmakehään nousuveden vaikutuksesta. Nousuvesi on prosessi, jossa syvänmeren vedet nousevat pintaan. Se on yleisimmin havaittavissa lähellä mantereiden länsirajoja, missä se siirtää viileämpiä, ravinteikkaita vesiä syvänmeren syvyyksistä pintaan ja korvaa lämpimät, ravinneköyhät pintavedet. Sitä voi esiintyä lähes missä tahansa maailman merissä.
Veden pinnalla oleva jääkerros estää hiilidioksidin pääsyn ilmakehään, joten jos suuri osa merestä jäätyy, jääkauden kesto pitenee. "Jos ajatellaan, että valtameret päästävät ja imevät hiilidioksidia, on ymmärrettävä, että suuret jäämäärät estävät tämän prosessin. Se on kuin kansi meren pinnalla", professori Liar sanoo.
Kun jäätiköt peittävät yhä enemmän jään pintaa, "lämpenevän" hiilidioksidipitoisuuden vähenemisen lisäksi myös jään peittämien alueiden albedo kasvaa. Tämän seurauksena planeetta saa vähemmän energiaa ja jäähtyy siten entistä nopeammin.
Maapallolla on nyt jääkauden välinen lämmin kausi. Viimeisin jääkausi päättyi noin 11 000 vuotta sitten. Sen jälkeen vuotuinen keskilämpötila ja merenpinta ovat nousseet tasaisesti, ja valtamerten pinnalla olevan jään määrä on vähentynyt. Tämän seurauksena tutkijat uskovat, että ilmakehään vapautuu suuria määriä hiilidioksidia. Tämän lisäksi myös ihminen tuottaa hiilidioksidia, ja vieläpä valtavia määriä.
Kaikki tämä on johtanut siihen, että hiilidioksidipitoisuus maapallon ilmakehässä nousi syyskuussa 400 miljoonasosaan. Se on noussut 280 miljoonasosasta 400 miljoonasosaan vain 200 vuoden teollisen kehityksen aikana. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei todennäköisesti vähene lähitulevaisuudessa. Tämän ennustetaan aiheuttavan maapallon keskimääräisen vuotuisen lämpötilan nousun noin 5 °C seuraavien tuhannen vuoden aikana.
Potsdamin observatorion ilmastotutkimusosaston asiantuntijat ovat hiljattain mallintaneet maanpäällistä ilmastoa maailmanlaajuisen hiilenkierron kannalta. Kuten malli osoittaa, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi minimaalinen, pohjoisen pallonpuoliskon jääpeite ei pysty kasvamaan. Tämä tarkoittaa, että seuraavan jääkauden alkaminen voi siirtyä ainakin 50-100 tuhatta vuotta eteenpäin. Jäätiköiden lämpenemissyklissä on siis edessä uusi muutos, josta tällä kertaa ihminen on vastuussa.
Mallintamalla ja skenaarioita ja ennustuksia värkkäämällä voi tosiaan kuka tahansa todistaa ihan mitä tahansa.
Alarmisti ei tietenkään tuota tieteellistä tosiasiaa suostu tajuamaan ja kertoilee sensijaan iänikuisia ilmastosatuja ihan niinkuin niissä olisi jotain uutta.
Ne taitaa liittyä paikallisiin säätiloihin, kuten Suomessa tammikuussa pohjoisesta tai koillisesta virtaa pysyvä korkeapaineen selänne Suomen päälle helmikuun loppuun ja lämpötila pirteät -35 -40 miinuksella, siis erinomaisen hyvät ulkoilu kelit, ainakin vihreille ja ekosellaisille. Ilmaveron lisäksi hallituksen pitäisi nyt joutuin säätää palttoo- sekä täkkivero etukäteen että metsien ja risukoiden hukkaamis kielto, koska niiden tehtailu lisää ilmaston lämpenemistä hiilidioksidi päästöillä ja sellaisen on nyt kerta kaikkiaan loputtava. Polttoaineiden hinnan korotuksiin on nyt kova paine ja maltillinen 200% on vain kansan kulutus tottumusten ohjausta vihreän energian käyttöön sekä nopeuttaa aikataulua siihen vihreään siirtymään.
Etelä eurooppaan Saharasta virranneet pysyvät korkeapaineen selänteet ovat haalanneet hyvänlaiset helteet sekä kuivuuden että pyromaanien kulta ajat pitää palokunnat ja poliisit kiireisinä. Vihreä siirtymä on ratkaisu em. ongelmiin, vastuulliset kansalaiset, riippumatta puolueista, kevään eduskunta vaaleissa teillä on hyvät mahdollisuudet antaa säätilojen kontrolliin mandaatti vasemmiston hoitoon.
Eipä ole edes Keski-Suomessa mennyt -35 puhki useisiin vuosiin, pitkistä kylmistä jaksoista puhumattakaan. Seuraavasta linkistä voit vähän rullaamalla katsoa Suomen alimman lämpötilan kehitystä vuodesta 1961. Keskimääräinen taso 2001 - 2020 on selvästi ylempi kuin 1961 - 1980. Trendi on aivan selvä.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwighMP8var7AhWws4sKHaZxD00QFnoECBQQAQ&url=https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampimin-ja-kylmin-paikka-vuosittain&usg=AOvVaw0J7MIxmyWjHwn6geHbtLMh
Ei varmaankaan ole lukutaitoiselle hihhulille suurta ongelmaa poimia jostain tilastosta lukuja, jotka todistavat hänen uskontonsa täysin ylivertaiseksi.
1961 - 1980 välillä kuutena vuotena kylmin mitattu lämpötila alle -44 astetta ja yhtenätoista vuotena alle 42 astetta .
2001 - 2020 välillä ei mitattu ainuttakaan -44 asteen alle menevää pakkaspäivää ja 42 astetta kireämpiä pakkasia vain kolmena vuotena.
Kuten Ilmatieteen laitos on kertonut, niin etenkin talvet ovat lämmenneet. Sen huomaa tuosta pakkastilastostakin varsin hyvin.
Käyrässä kymmenen ensimmäisen vuoden keskiarvo on kolme astetta kymmenen viimeisen vuoden keskiarvoa kylmempi.
Putkirikot ilmastonmuutosta. Ei ainakaan WEF-agendaa jonka agendassa on myös vesikriisi. Ei liity mitenkään suunniteltuun kriisiin eikä NWO:iin.