Nyt on tarkkaa tietoa siitä miten paljon liikunta estää lihomista.Olen ollut joskus siinäkin käsityksessä että siitä ei ole mitään hyötyä.
Et tietenkään laihdu jos kulutat 2900 kaloria ja syöt 2900 kaloria .Silloin paino vain pysyy samassa.
Tarkan seurantataulukon mukaan söin huhtikuussa keskimäärin 2400 kaloria ja laihduin 3 kiloa suurella liikuntamäärällä,ja toukokuussa PAINONI PYSYI SAMASSA kun keskimääräiset kalorit oli noin 3000 ja liikunta oli vähäistä,eli suuri liikuntamäärä EHKÄISI lihomista vielä yhden kuukauden vaikka vähensin liikkumista huomattavan paljon.
Heinäkuun 15.7-10.8 painoni on noussut
6 kiloa ,
pihtimitta5 cm ,
vyötärönympärysmitta 5 cm
kun keskimääräiset kalorit ollut 2900 päivässä ja liikuntaa ei ole ollut lähes ollenkaan.(vain pientä kauppapyöräilyä)
Kaloreita syöty lihomisen aikana tarkasti 78091 jaettuna 27 pv =2891 kal
Veijo on sanonut täällä ennen monesti että liikunnalla on vain vähäistä merkitystä,mikä ei näytä pitävän paikkansa.
Siihen käsitykseen voi tulla jos liikkuu paljon ja syö juuri sen verran kuin kuluttaa.
Lihomisen aikana söin monestikkin 4000-5000 kaloria päivässä.Seurannassa käytän käyrätaulukkoa,siihen painokäyrä,pihtimittauskäyrä,vyötärönympärysmittauskäyrä.
Syödyt kalorit ja liikuntamäärät alempana merkattu pylväillä
-Siitä näkee heti yhdellä silmäyksellä miten esim liikunnan vähentäminen vaikuttaa
Et tietenkään laihdu jos kulutat 2900 kaloria ja syöt 2900 kaloria .Silloin paino vain pysyy samassa.
Tarkan seurantataulukon mukaan söin huhtikuussa keskimäärin 2400 kaloria ja laihduin 3 kiloa suurella liikuntamäärällä,ja toukokuussa PAINONI PYSYI SAMASSA kun keskimääräiset kalorit oli noin 3000 ja liikunta oli vähäistä,eli suuri liikuntamäärä EHKÄISI lihomista vielä yhden kuukauden vaikka vähensin liikkumista huomattavan paljon.
Heinäkuun 15.7-10.8 painoni on noussut
6 kiloa ,
pihtimitta5 cm ,
vyötärönympärysmitta 5 cm
kun keskimääräiset kalorit ollut 2900 päivässä ja liikuntaa ei ole ollut lähes ollenkaan.(vain pientä kauppapyöräilyä)
Kaloreita syöty lihomisen aikana tarkasti 78091 jaettuna 27 pv =2891 kal
Veijo on sanonut täällä ennen monesti että liikunnalla on vain vähäistä merkitystä,mikä ei näytä pitävän paikkansa.
Siihen käsitykseen voi tulla jos liikkuu paljon ja syö juuri sen verran kuin kuluttaa.
Lihomisen aikana söin monestikkin 4000-5000 kaloria päivässä.Seurannassa käytän käyrätaulukkoa,siihen painokäyrä,pihtimittauskäyrä,vyötärönympärysmittauskäyrä.
Syödyt kalorit ja liikuntamäärät alempana merkattu pylväillä
-Siitä näkee heti yhdellä silmäyksellä miten esim liikunnan vähentäminen vaikuttaa
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tämän hetkinen painoni on 67 kiloa ja tavoitepaino 59 kiloa
Pituuten 176 cm
Olet normaalipainoinen ja tavoitepainosi on alipainon puolella.
Otsikon voisi käsittää sillä tavalla, että jos ei liiku, niin lihoaa 7 kiloa kuukaudessa.
Se ainakaan ei pidä paikkaansa.
Olen ollut vähällä liikkumisella terveydentilan takia jo lähes 8 vuotta, eikä painoni ole tuona aikana noussut miltei 60 kiloa. ( noussut ehkä kymmenisen kiloa )
Syön aika varmalla todennäköisyydellä enemmän kuin kulutan.
En tuomitse ihmisiä, jotka laihduttavat ja laskevat tarkkaan kalorinsa, se on jokaisen oma asia. Itse pidän sitä vain turhana juttuna, vaikka olenkin lähes koko aikuisikäni ollut hieman ylipainoinen.
Minulla on käytössä tarkka paperille kirjoitettu ruokapäiväkirja josta siirrän tiedot noin 2 den kuukauden välein käyrämalliseen seurantataulukkoon.
Kalorit lasken tarkasti netin kalorilaskimella
Jos koko ajan ajattelee niin että liikunnasta ei ole mitään hyötyä se ei motivoi liikkumaan.
Liikunnasta siis ON erittäin paljon hyötyä lihomisen ennaltehkäisyssä.
Laihdutan nyt samanlaisella tavalla kuin ennenkin enkä ala pitämään vähäkalorisia päiviä koska niillä on vain lihottava vaikutus.Kalorit nyt 2200-2400
Laihduin siis suurella liikuntamäärällä 3 kiloa kuukaudessa kaloreilla 2400
ja lihoin 6 kiloa vajaassa kuukaudessa ilman liikuntaa kaloreilla 2900
Tämä on erittäin luotettavasti JA tarkasti mitattu
Jos ei harrasta yhtään liikuntaa tai ei ole edes hyötyliikuntaa olisi syötävä 1600-2000 kaloria koosta riippuen että paino pysyisi samassa(ei näin vähän syö kukaan)
Käytännössä on kuitenkin niin että syödään välillä 2500 ja välillä 3500.Se on keskimäärin 2900 kaloria.
Jos ei liiku,niin niinkin pienellä määrällä lihoo jo sen 7 kiloa kuukaudessa.
(lihavia ihmisiä on erittäin paljon.Lihominen johtuu enimmäkseen liikunnan puuttesta.Kyllä sitä syödä saa,mutta kalorit pitää kuluttaa pois)
Tämä laskelma pitää paikkansa.Lihomisen voi tarkistaa toisellakin tavalla
Jos kulutus on sohvaperunana vain 1700 kaloria päivässä ja on syönyt 2900 kaloria
kaloreita on tullut silloin 1200 ja 250 kaloria on 1 kg eli tämänkin mukaan lihoo 5 kg kuukaudessa,mutta todellisuudessa se on vähän enemmän.
Olen lihonut kerran aikaisemmin kevyessä työssäkin 2 kiloa kuukaudessa kun kalorit on olleet vain 2400 päivässä
Nyt on toimiva uusi ohjelma.Peruskalorit 1200 siihen sitten vaihtelevasti lisää 500-1000 kaloria mistä milloinkin.
Pyöräilyä 2,5-3 tuntia kävely 2 tuntia päivässä.
Ei kukaan tvallinen ihminen voi syödä noin paljon. 5000 kilokaloria päivässä on ihan hullun hommaa. Tai atleetin.
Ei siihen tarvitse kovin paljon syödä.Syöväthän ne 10 000 kaloriakin näissä kalorihaasteissa.
Tässä syödään ensin 10 000 kaloria ja sitten kulutetaan ne liikunnalla
https://www.youtube.com/watch?v=9dxRjlGio5k&t=129s
Ne ei ole normaaleja taviksia, ne kilpailee.
Mitä+liikuntaa?+Sauvojen+ulkoiluttamista+vai+puolimaratonien+juoksuja?
Miten+pitkiä+rupeamia?
Miten+usein?
Millä+syketasolla+ja+mikä+on+sen+taso+suhteessa+todelliseen+maksimisykkeeseesi?
Mikä+oli+rasva%+aloittaessa.+Mikä+se+on+nyt?
Tuollaisia+esittämiäsi+höhellyksiä+voi+kuka+tahansa+päästää+suustaan+sen+tarkemmin+yksilöimättä!
Oma+kokemukseni+on+se+kun+lojuin+3kk+sohvalla.+Liikkumiseni+rajoittui+sohvalta+keittiöön,+noin5m,+sohvalta+jääkaapille+noin+8m+ja+vessareisut+noin+12m.
Söin+säännöllisesti+tavallista+kotiruokaa+ja+välillä+hieman+närkkimakeita.
Tuona+löhöaikana+painoni+putosi+6kg.
Reipasta pitkäkestoista kävelyä tai pyöräilyä 2,5 tuntia päivässä muu hyötyliikunta.
(liikkumiset yhteensä noin 4 tuntia päivässä)
Syketaso kävelyssä varmasti noin 90 ja pyöräilyssä noin 100 (ei ole sykemittaria enkä osta)
En tiedä rasvaprosenttia mutta pihtimittaustulos ylävatsasta on nyt lihomisen jälkeen 22 mm
Jos laihtuu ilman liikuntaa olisi syötävä vain 1400 kaloria päivässä.Nyt syön 2400 eli 1000 kaloria enemmän ja se on paljon puhdasta ruokaa.
Ei onnistu ainakaan minulla laihdutus ilman liikuntaa pienillä kaloreilla.
Kun+elimistöni+perustoimintojen+vaatima+energiamäärä+oli+2230kcal/vrk+niin+sinun+periaatteellasi+olisin+laihtunut+pelkästään+makuulla+ollen.+Vessareisukin+olisi+ollut+kuluttavaa+liikuntaa.
78v+ikäisellä+hauraalla+vanhuksella+hengissä+pysymisen+tarvitsema+energia+on+enää+vain+1872kcal+/vrk.
Matalaintensiivisen,+pitkäkestoisen+liikunnan+suurin+merkitys+painoa+ajatellen+on+se,+että+sen+rupeaman+aikana+ei+tavallisesti+syödä.
Vetämättä+mutkia+suoriksi+niin+olisi+annettava+tiedot
-sukupuoli
-ikä
-+pituus
-kehon+koostumus
Noiden+perusteella+voisi+jo+arvioida+jotain.
78v+ukko.
Pituus+172cm
Paino+79,9kg.+Hirveää!!
Rasva+12,9%.
Vatsaontelo+57,1.
Hirvittävän+ristiriitaista.+Painoindeksi+törkeän+korkealla!
Rasvat+alhaalla!
Lihasmassaa+1,386+x+pituisellani+miehellä+ikään+katsomatta+keskimäärin.
Eivät+nämä+asiat+ole+niin+yksiselitteisiä+eikä+kaloreilla+laskettavia.
Korjaus Pihtimitta isontunut siis 12 mm eikä 5 cm
Liika läski lähtee sähköllä.
60-luvulta lähtien on urheilututkimuksen sanoma urheilijoille ollut runsaasti hiilihydraatteja ja hiilihydraattitankkaus.
Ihminen on aika heikko laitos energian varastoimiseen hiilihydraattien muodossa. Meillä on muutama gramma glukoosia veressä ja voimme varastoida noin 500 gr glukogeenin muodossa ja ja noin 100gr maksassa. Tämä vastaa 2000kcal. Nyt sitten se kiinostava asiassa. Laiha ja hyvin treenattu atleetti voi kehonsa rasvassa varastoida yli 100 000kcal! Urheilijan näkökulmasta luulisi olevan helppo ymmärtää että rasva on tehokkaampi varastona kuin sokeri. Ongelmana on tietenkin se kuinka me nopeasti pääsemme hyödyntämään rasvaenergiaa.
Jos halutaan esille kaikkein tärkein tekijä niin se on tietenkin insuliinin rooli. Pitämällä insuliinitason matalana pääsee nopeasti hyödyntämään kehon omia enerhiavarastoja rasvasta.
Volekin näkemys tutkimustensa perusteella on että kovaa treenaava urheilija ei tarvitse suuria määriä hiilihydraatteja pystyäkseen suorittamaan. Omien tutkimuksiensa perusteella hän toteaa että henkilölle joka treenaa kovaa on hyödyksi syödä vähän hiilihydraattia. Sen seurauksena hän voi treenata kovemmin, parantaa suoritustaan ja palautuminen nopeutuu.
Hän painottaa myös että liikunta on tie hyvinvointiin, ei laihdutusmenetelmä. Tämä on osoitettu muun muassa kaksosilla tehdyillä kokeilla.
https://terveydeksesi.fix4you.se/2013/10/25/treenaus-liikunta-ravintotutkimus-269/
Lainaus DietDoctorin sivulta:
Toisen maailmansodan aikoihin tehtiin ensimmäisiä kokeellisia tutkimuksia sokerin annon merkityksestä kestävyyssuorituskyvylle. Tulokset olivat myönteisiä, mutta niiden fysiologinen selittäminen ei silloisen tiedon valossa vielä onnistunut (Helge 2017). Ravitsemustiede otti kuitenkin suuria harppauksia 1900-luvun puolessa välissä ja heti sen jälkeen. Urheiluravitsemuksen kannalta yksi menetelmä sai aikaan varsinaisen vallankumouksen. Menetelmä oli lihasbiopsia, jonka avulla voitiin tutkia mm. lihaksiin varastoituneen glukoosin eli glykogeenin määrää.
Liikuntaan ja urheiluun liittyvän hiilihydraattiaineenvaihdunnan pioneerit olivat ruotsalaiset Bengt Saltin, Eric Hultman ja Lars Hermansen (Bergström, Hermansen, Hultman & Saltin 1967). He tutkivat nuoria miehiä, jotka tekivät erittäin pitkiä, uupumukseen johtavia kestävyyssuorituksia. Lihasbiopsiat osoittivat, että uupumus liittyi hyvin vähäiseen lihasten glykogeenipitoisuuteen. Kun miehet söivät runsaasti hiilihydraatteja muutaman päivän ajan, lihasten glykogeenipitoisuus kohosi jopa lähtöarvoja korkeammaksi. Verrattuna tavanomaiseen ja etenkin tavallista matalampaan glykogeenipitoisuuteen, ”tankatuilla” lihaksilla jaksettiin pidemmälle. Hiilihydraattitankkaus levisi etenkin maratonjuoksijoiden keskuuteen.
Kestävyyssuorituksessa hikoillaan ja suuren nestehukan tiedetään heikentävän suorituskykyä. 1970-luvulla alettiin kuitenkin tutkia myös hiilihydraattien annon merkitystä suorituksessa ja etenkin ihanteellisen urheilujuoman koostumusta. Vaikka tämä tutkimus jatkuu edelleen, suuret harppaukset otettiin viime vuosituhannen loppuun mennessä. Silloin ymmärrettiin, että juoman imeytymisen ja suorituksen aikaisen hiilihydraattien saannin kannalta juoman optimisokeripitoisuus on 5–8 prosenttia (Burke, Jeukendrup, Jones & Mooses 2019). Sokerit voivat olla mono- tai disakkarideja, tai pidempiketjuisia maltodekstriineja. Oleellista on koostumus, jossa juoman osmoottinen paine ei nouse liian suureksi, jotta se hidastaisi imeytymistä.
"Lainaus DietDoctorin sivulta:"
valehtelet
Lainaus DietDoctorin sivulta:
ei pidä paikkaansa
Laitappa linkki tai jatka valehtelemista.
Kirjoituksesi takana on :
https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/harasta-haaraketjuisiin-aminohappoihin-urheiluravitsemus-antiikin-kreikasta-nykypaivaan
Fogelholm joka ei tiedä millä jalalla seisoisi paikasta riippuen,