Liikunta ehkäisee lihomista 7 kiloa kuukaudessa

Olet normaalipainoinen ja tavoitepainosi on alipainon puolella.

Laihduin siis suurella liikuntamäärällä 3 kiloa kuukaudessa kaloreilla 2400
ja lihoin 6 kiloa vajaassa kuukaudessa ilman liikuntaa kaloreilla 2900

Tämä on erittäin luotettavasti JA tarkasti mitattu

Jos ei harrasta yhtään liikuntaa tai ei ole edes hyötyliikuntaa olisi syötävä 1600-2000 kaloria koosta riippuen että paino pysyisi samassa(ei näin vähän syö kukaan)
Käytännössä on kuitenkin niin että syödään välillä 2500 ja välillä 3500.Se on keskimäärin 2900 kaloria.

Jos ei liiku,niin niinkin pienellä määrällä lihoo jo sen 7 kiloa kuukaudessa.

(lihavia ihmisiä on erittäin paljon.Lihominen johtuu enimmäkseen liikunnan puuttesta.Kyllä sitä syödä saa,mutta kalorit pitää kuluttaa pois)

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei harrasta yhtään liikuntaa tai ei ole edes hyötyliikuntaa olisi syötävä 1600-2000 kaloria koosta riippuen että paino pysyisi samassa(ei näin vähän syö kukaan)
Käytännössä on kuitenkin niin että syödään välillä 2500 ja välillä 3500.Se on keskimäärin 2900 kaloria.

Jos ei liiku,niin niinkin pienellä määrällä lihoo jo sen 7 kiloa kuukaudessa.

(lihavia ihmisiä on erittäin paljon.Lihominen johtuu enimmäkseen liikunnan puuttesta.Kyllä sitä syödä saa,mutta kalorit pitää kuluttaa pois)

Lue lisää

Tämä laskelma pitää paikkansa.Lihomisen voi tarkistaa toisellakin tavalla
Jos kulutus on sohvaperunana vain 1700 kaloria päivässä ja on syönyt 2900 kaloria
kaloreita on tullut silloin 1200 ja 250 kaloria on 1 kg eli tämänkin mukaan lihoo 5 kg kuukaudessa,mutta todellisuudessa se on vähän enemmän.

Olen lihonut kerran aikaisemmin kevyessä työssäkin 2 kiloa kuukaudessa kun kalorit on olleet vain 2400 päivässä

Anonyymi kirjoitti:

Tämä laskelma pitää paikkansa.Lihomisen voi tarkistaa toisellakin tavalla
Jos kulutus on sohvaperunana vain 1700 kaloria päivässä ja on syönyt 2900 kaloria
kaloreita on tullut silloin 1200 ja 250 kaloria on 1 kg eli tämänkin mukaan lihoo 5 kg kuukaudessa,mutta todellisuudessa se on vähän enemmän.

Olen lihonut kerran aikaisemmin kevyessä työssäkin 2 kiloa kuukaudessa kun kalorit on olleet vain 2400 päivässä

Lue lisää

Nyt on toimiva uusi ohjelma.Peruskalorit 1200 siihen sitten vaihtelevasti lisää 500-1000 kaloria mistä milloinkin.
Pyöräilyä 2,5-3 tuntia kävely 2 tuntia päivässä.

Ei siihen tarvitse kovin paljon syödä.Syöväthän ne 10 000 kaloriakin näissä kalorihaasteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siihen tarvitse kovin paljon syödä.Syöväthän ne 10 000 kaloriakin näissä kalorihaasteissa.

Tässä syödään ensin 10 000 kaloria ja sitten kulutetaan ne liikunnalla

https://www.youtube.com/watch?v=9dxRjlGio5k&t=129s

Anonyymi kirjoitti:

Ei siihen tarvitse kovin paljon syödä.Syöväthän ne 10 000 kaloriakin näissä kalorihaasteissa.

Ne ei ole normaaleja taviksia, ne kilpailee.

Reipasta pitkäkestoista kävelyä tai pyöräilyä 2,5 tuntia päivässä muu hyötyliikunta.
(liikkumiset yhteensä noin 4 tuntia päivässä)
Syketaso kävelyssä varmasti noin 90 ja pyöräilyssä noin 100 (ei ole sykemittaria enkä osta)
En tiedä rasvaprosenttia mutta pihtimittaustulos ylävatsasta on nyt lihomisen jälkeen 22 mm

Jos laihtuu ilman liikuntaa olisi syötävä vain 1400 kaloria päivässä.Nyt syön 2400 eli 1000 kaloria enemmän ja se on paljon puhdasta ruokaa.
Ei onnistu ainakaan minulla laihdutus ilman liikuntaa pienillä kaloreilla.

Anonyymi kirjoitti:

Reipasta pitkäkestoista kävelyä tai pyöräilyä 2,5 tuntia päivässä muu hyötyliikunta.
(liikkumiset yhteensä noin 4 tuntia päivässä)
Syketaso kävelyssä varmasti noin 90 ja pyöräilyssä noin 100 (ei ole sykemittaria enkä osta)
En tiedä rasvaprosenttia mutta pihtimittaustulos ylävatsasta on nyt lihomisen jälkeen 22 mm

Jos laihtuu ilman liikuntaa olisi syötävä vain 1400 kaloria päivässä.Nyt syön 2400 eli 1000 kaloria enemmän ja se on paljon puhdasta ruokaa.
Ei onnistu ainakaan minulla laihdutus ilman liikuntaa pienillä kaloreilla.

Lue lisää

Kun elimistöni perustoimintojen vaatima energiamäärä oli 2230kcal/vrk niin sinun periaatteellasi olisin laihtunut pelkästään makuulla ollen. Vessareisukin olisi ollut kuluttavaa liikuntaa.
78v ikäisellä hauraalla vanhuksella hengissä pysymisen tarvitsema energia on enää vain 1872kcal /vrk.
Matalaintensiivisen, pitkäkestoisen liikunnan suurin merkitys painoa ajatellen on se, että sen rupeaman aikana ei tavallisesti syödä.

Vetämättä mutkia suoriksi niin olisi annettava tiedot
-sukupuoli
-ikä
- pituus
-kehon koostumus
Noiden perusteella voisi jo arvioida jotain.

78v ukko.
Pituus 172cm
Paino 79,9kg. Hirveää!!
Rasva 12,9%.
Vatsaontelo 57,1.
Hirvittävän ristiriitaista. Painoindeksi törkeän korkealla!
Rasvat alhaalla!
Lihasmassaa 1,386 x pituisellani miehellä ikään katsomatta keskimäärin.
Eivät nämä asiat ole niin yksiselitteisiä eikä kaloreilla laskettavia.

Liika läski lähtee sähköllä.

Lainaus DietDoctorin sivulta:

Toisen maailmansodan aikoihin tehtiin ensimmäisiä kokeellisia tutkimuksia sokerin annon merkityksestä kestävyyssuorituskyvylle. Tulokset olivat myönteisiä, mutta niiden fysiologinen selittäminen ei silloisen tiedon valossa vielä onnistunut (Helge 2017). Ravitsemustiede otti kuitenkin suuria harppauksia 1900-luvun puolessa välissä ja heti sen jälkeen. Urheiluravitsemuksen kannalta yksi menetelmä sai aikaan varsinaisen vallankumouksen. Menetelmä oli lihasbiopsia, jonka avulla voitiin tutkia mm. lihaksiin varastoituneen glukoosin eli glykogeenin määrää.

Liikuntaan ja urheiluun liittyvän hiilihydraattiaineenvaihdunnan pioneerit olivat ruotsalaiset Bengt Saltin, Eric Hultman ja Lars Hermansen (Bergström, Hermansen, Hultman & Saltin 1967). He tutkivat nuoria miehiä, jotka tekivät erittäin pitkiä, uupumukseen johtavia kestävyyssuorituksia. Lihasbiopsiat osoittivat, että uupumus liittyi hyvin vähäiseen lihasten glykogeenipitoisuuteen. Kun miehet söivät runsaasti hiilihydraatteja muutaman päivän ajan, lihasten glykogeenipitoisuus kohosi jopa lähtöarvoja korkeammaksi. Verrattuna tavanomaiseen ja etenkin tavallista matalampaan glykogeenipitoisuuteen, ”tankatuilla” lihaksilla jaksettiin pidemmälle. Hiilihydraattitankkaus levisi etenkin maratonjuoksijoiden keskuuteen.

Kestävyyssuorituksessa hikoillaan ja suuren nestehukan tiedetään heikentävän suorituskykyä. 1970-luvulla alettiin kuitenkin tutkia myös hiilihydraattien annon merkitystä suorituksessa ja etenkin ihanteellisen urheilujuoman koostumusta. Vaikka tämä tutkimus jatkuu edelleen, suuret harppaukset otettiin viime vuosituhannen loppuun mennessä. Silloin ymmärrettiin, että juoman imeytymisen ja suorituksen aikaisen hiilihydraattien saannin kannalta juoman optimisokeripitoisuus on 5–8 prosenttia (Burke, Jeukendrup, Jones & Mooses 2019). Sokerit voivat olla mono- tai disakkarideja, tai pidempiketjuisia maltodekstriineja. Oleellista on koostumus, jossa juoman osmoottinen paine ei nouse liian suureksi, jotta se hidastaisi imeytymistä.

Anonyymi kirjoitti:

Lainaus DietDoctorin sivulta:

Toisen maailmansodan aikoihin tehtiin ensimmäisiä kokeellisia tutkimuksia sokerin annon merkityksestä kestävyyssuorituskyvylle. Tulokset olivat myönteisiä, mutta niiden fysiologinen selittäminen ei silloisen tiedon valossa vielä onnistunut (Helge 2017). Ravitsemustiede otti kuitenkin suuria harppauksia 1900-luvun puolessa välissä ja heti sen jälkeen. Urheiluravitsemuksen kannalta yksi menetelmä sai aikaan varsinaisen vallankumouksen. Menetelmä oli lihasbiopsia, jonka avulla voitiin tutkia mm. lihaksiin varastoituneen glukoosin eli glykogeenin määrää.

Liikuntaan ja urheiluun liittyvän hiilihydraattiaineenvaihdunnan pioneerit olivat ruotsalaiset Bengt Saltin, Eric Hultman ja Lars Hermansen (Bergström, Hermansen, Hultman & Saltin 1967). He tutkivat nuoria miehiä, jotka tekivät erittäin pitkiä, uupumukseen johtavia kestävyyssuorituksia. Lihasbiopsiat osoittivat, että uupumus liittyi hyvin vähäiseen lihasten glykogeenipitoisuuteen. Kun miehet söivät runsaasti hiilihydraatteja muutaman päivän ajan, lihasten glykogeenipitoisuus kohosi jopa lähtöarvoja korkeammaksi. Verrattuna tavanomaiseen ja etenkin tavallista matalampaan glykogeenipitoisuuteen, ”tankatuilla” lihaksilla jaksettiin pidemmälle. Hiilihydraattitankkaus levisi etenkin maratonjuoksijoiden keskuuteen.

Kestävyyssuorituksessa hikoillaan ja suuren nestehukan tiedetään heikentävän suorituskykyä. 1970-luvulla alettiin kuitenkin tutkia myös hiilihydraattien annon merkitystä suorituksessa ja etenkin ihanteellisen urheilujuoman koostumusta. Vaikka tämä tutkimus jatkuu edelleen, suuret harppaukset otettiin viime vuosituhannen loppuun mennessä. Silloin ymmärrettiin, että juoman imeytymisen ja suorituksen aikaisen hiilihydraattien saannin kannalta juoman optimisokeripitoisuus on 5–8 prosenttia (Burke, Jeukendrup, Jones & Mooses 2019). Sokerit voivat olla mono- tai disakkarideja, tai pidempiketjuisia maltodekstriineja. Oleellista on koostumus, jossa juoman osmoottinen paine ei nouse liian suureksi, jotta se hidastaisi imeytymistä.

Lue lisää

"Lainaus DietDoctorin sivulta:"

valehtelet

Anonyymi kirjoitti:

"Lainaus DietDoctorin sivulta:"

valehtelet

Lainaus DietDoctorin sivulta:

ei pidä paikkaansa

Laitappa linkki tai jatka valehtelemista.

Kirjoituksesi takana on :

https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/harasta-haaraketjuisiin-aminohappoihin-urheiluravitsemus-antiikin-kreikasta-nykypaivaan

Fogelholm joka ei tiedä millä jalalla seisoisi paikasta riippuen,