Tiesitkö, että valokuvamuistin omaavilla ihmisillä on keskimäärin kaikkein korkein älykkyysosamäärä. Poikkeuksen tästä säännöstä muodostaa idioottisavantit eli "sademiehet", joilla on valokuvamuisti, mutta samanaikaisesti vakava autismi. Nämä ihmiset ovat idiootteja, vaikka ovatkin huippumuistajia.
Jos et muista asioita hyvin, sinulla on todennäköisesti alhainen älykkyysosamäärä, ja toisinpäin tämä pätee myös: hyvä muisti indikoi korkeaa älykkyysosamäärää.
Mitä parempi ihmisen muisti on, sitä korkeampi on tämän älykkyysosamäärä
Anonyymi
9
641
Vastaukset
- Anonyymi
Ihminen voi oppia ja muistaa väärinkin. Jos on tyhmä ja oppii väärin, hyvä muisti pitää tyhmänä. On viisasta unohtaa asiat jotka on oppinut väärin tai joilla ei ole enää arvoa. Mikäli olen oppimut oikein tai muistan oikein, älykkyystestit eivät mittaa muistia vaan juuri päinvastoin oivaltamista ilman aikaisempaa tietoa.
- Anonyymi
Shakkimestareilla on tunnetusti loistelias muisti ja huippukorkea IQ. Bobby Fischerin IQ oli 180, esimerkiksi.
IQ-testi ei tosiaan testaa muistia, mutta huippumuistisuus korreloi voimakkaasti positiivisesti korkean IQ-pistemäärän kanssa.
Hajamieliset ihmiset ovat eräs esimerkki huippumuistista ihmisistä. Sana hajamielinen professori, joka ei muista omia keksimiään matemaattisia kaavoja, tarkoittaa neroa, jolla on valokuvamainen huippumuisti.
Se, että ihmisellä on korkea IQ ei kerro mitään oleellista ihmisen älykkyydestä, mutta käänteinen pätee: älykkäillä ihmisillä on korkea IQ.
Hyvin matala IQ korreloi voimallisesti yleisen oppimishäiriön kanssa, jota nykyään kutsutaan heikkolahjakkuudeksi, joka on synnynnäistä, vaikkakin lahjakkuus itsessään ei ole synnäinen lahja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Shakkimestareilla on tunnetusti loistelias muisti ja huippukorkea IQ. Bobby Fischerin IQ oli 180, esimerkiksi.
IQ-testi ei tosiaan testaa muistia, mutta huippumuistisuus korreloi voimakkaasti positiivisesti korkean IQ-pistemäärän kanssa.
Hajamieliset ihmiset ovat eräs esimerkki huippumuistista ihmisistä. Sana hajamielinen professori, joka ei muista omia keksimiään matemaattisia kaavoja, tarkoittaa neroa, jolla on valokuvamainen huippumuisti.
Se, että ihmisellä on korkea IQ ei kerro mitään oleellista ihmisen älykkyydestä, mutta käänteinen pätee: älykkäillä ihmisillä on korkea IQ.
Hyvin matala IQ korreloi voimallisesti yleisen oppimishäiriön kanssa, jota nykyään kutsutaan heikkolahjakkuudeksi, joka on synnynnäistä, vaikkakin lahjakkuus itsessään ei ole synnäinen lahja.Muisti on jo sanana mahdoton määritellä. Traumat muistetaan liiankin hyvin. Jos muistaisimme kaiken kokemamme tulsiimme pian hulluiksi. Muistamisessa eli mielen toiminnassa oleellista on unohtaminen. 99 prosenttia tietoisesta ja tiedostamattomasta on unohdettava. Mitä pitäisi muistaa, on oikea kysymys. Itse asiassa hyvämuistisuudella tarkoitetaan myös kykyä muistaa itsensä kannalta oleellisen tärkeitä asioita. Joilekin jokin on tärkee, kun tosille sillä ei ole merkitystä.
Muisti, älykkyys ja viisaus ovat suhteessa arvioijan tilanteeseen, elämään, arvoihin ja mahdollisuuksiin. Professorit eivät välttämättä ole älykkäitä tai hajamielisiä ja shakkmestarille voi olla mahdotonta korjata polkupyöräänsä.
IQ (ÄO) mittaa sitä, miten hyvin ihminen pärjää älykkyystesteissä. Älykkyys kuitenkin koostuu monista osa-alueista eivätkä testit mittaa niitä kaikkia ainakaan tasapuolisesti. IQ korreloi kohtuu hyvin joidenkin taitojen suhteen, toisten suhteen taas huonommin.
Ihmisillä, joilla on huippukorkea IQ voi olla heikkouksia joillain osa-alueilla ja ihmisillä, joilla IQ on matala voi olla erityislahjoja. Savanteilla on ilmiömäinen muisti, mutta sosiaaliset taidot ovat heikot. Williamsin syndroomaa potevilla kognitiiviset kyvyt ovat heikot, mutta sosiaaliset taidot jopa keskitasoa parempia. Asberger-ihmiset taas kykenevät älykkyydellään paikkamman vajavuuksiaan niin, että kykenevät elämään jotakuinkin normaalia elämää.
Älykkyydenkään osalta täydellisiä superihmisiä ei ole. Bobby Fisherillä oli ongelmia eikä Einsteinkaan ollut edes omalla osaamisalueellaan oikeassa ihan kaikissa asioissa.- Anonyymi
ÄO testeillä pyritään mittaamaan loogista päättelykyä, mikä on ainakin omasta mielestäni paras mittari älykkyydelle.
Taidot ja osaaminen on opittua. Syntyessään voi olla lahjakas jossain asiassa, mikä helpottaa taidon oppimista ja kehittämistä. Sama koskee myös loogista päättelykykyä.
Muisti ei sinällään liity loogiseen päättelykykyyn, eikä älykkyyteen. Toki muistamalla tekemänsä havainnot, voi myös loogista päättelykykyä kehittää. Tottakai omaksumalla väärän havainnon ainoana totuutena logiikka kärsii, eli muistamisen kannalta tärkeintä on muistaa oleellisimmat havainnot. Se mikä on itselle oleellista, vaatii havainnointia ja loogista päättelykykyä.
Älykkyys ei todellakaan tarkoita sitä, että olisi joku monilahjakas korkeasti koulutettu supermuistaja, joka tienaa miljoonia minuutissa lisääntyen jatkuvasti perässä juoksevien fanittajien kanssa. - Anonyymi
Einstein kehitti kaikki suuret teoriansa siihen aikaan kun oli naimisissa ensimmäisen vaimonsa kanssa. Epäilläänkin että vaimolla oli suurempi vaikutus teorioitten kehitykseen kuin Einsteinilla itse. Naisena hän ei tietysti siihen aikaan voinut esitellä niitä. Eron jälkeen loppui suuret ideat.
- Anonyymi
On aivan riittävästi ihmisiä joilla on loistava muisti, ja moni on sellaisen itselleen treenannut; miten hyväksi tulee, riippuu potentiaalista (kuten muillakin saroilla), ja tekniikasta. Mitään yhteyttä älykkyyteen sillä ei ole.
Montaa shakinpelaajaa on testattu, eikä heidän muistinsa ole parempi. Vain maailman kärjessä on pelaajia joiden muistikin on parempi, joka kai ei konseptina yllätä ketään.
Samaten on neroja, jotka korkean ÄO:n lisäksi omaavat esim. vahvan luovuuden, jolla muutoin on vain hienoinen korrelaatio ÄO:n kanssa. On paljon alle 100 ÄO:n luovia että muutoin lahjakkaita henkilöitä, joilla logiikkaa ei ole vahvemmin agendana persoonassaan, ja sama menee muuhunkin, kuten muistiin.
Muisti palvelee myös sitä, miten sitä kukin käyttää. - Anonyymi
Kapeampi huomio kuulemma korreloi älykkyyden kanssa, ja on esitetty viitteitä, että se siten korreloi myös sen suhteen, mitä muistaa.
- Anonyymi
Miehen vaihdevuodet alkaa 50 vuoden iässä. Silloin estrogeeni nousee ja testosteroni romahtaa. Huomasin monia fysiologisia muutoksia vaihdevuosissa. Esim. silmien havaintokenttä laajeeni ja reaktionopeus kasvoi monikertaiseksi. En tiedä laajentaako estrogeeni jotenkin pupilleja vai mistä on kysymys.
Joka tapauksessa ÄO testin tulokset romahtivat myös samohin aikoihin eli 119 to 102.
Voiko sukupuolihormoneilla siis olla vaikutusta älykkyyteen. Testosteroni aiheuttaa tuon kapean huomion kun on vain yksi asia mielessä. Estrogeeni puolestaan laajentaa tajuntaa ja havaintokykyä. Tulee kosmopoliitti ja rakastavan suvaitsevainen. Toki myös vaativa ja mihinkään tyytymätön.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663382Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh463192Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1232718- 432548
- 311953
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271860- 481636
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä871495- 391330
- 821199