Tein testin me naiset lehden ilta sanomien sivuilla.
Tarviis varmaan testin tekijän tutustua paremmin meejän murteeseen, kun tämmönen savolaenenkaa ee soanu kun viis oekeen kymmenestä......
Tarviis varmaan testin tekijän tutustua paremmin meejän murteeseen, kun tämmönen savolaenenkaa ee soanu kun viis oekeen kymmenestä......
Vastaukset 5
Vanhimmat
Iltalehden sivuilta löytyi toinen murretesti aikaisemmilta vuosilta:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201705122200133782
Maria Petterssonin kirjassa "Historian jännät naiset) on ketromus naisesta, joka 1900-luvun alussa kehitteli lentokonetta. Nimi koneelle oli Mayflight (= sudenkorento). Porukka arveli, että "it may it fly, or may not fly". Riemastuin, kun Pettersson on kääntänyt "suattaa hyvinnii lentee tae sitten ei".
Osoittaa hyvin oikeaksi teesin siitä, että murteita pitäisi vain puhua, ei koskaan kirjoittaa tahi julkaista kirjallisessa muodossa. Kirjoitettuna ei kukaan koskaan saa murretta menemään "oikein" niin, ettei siitä joku valittaisi.
"Frans Hjalmar Nordling, kirimaakrint tunnett Hj. Nortamo, on gaikken guuluseve raumangiälissi kirjoi kirjottank kirimaakar.
Nortamo jaaritukse ovas suamlaise murrekirjallisude alk ja toistaseks sem baras saavutus. Sanota, ett hän sai kaunist soima semse instrumentin, go ei ollu viäl viritettykkä. "
"Kiittämättömi ihmise ova.
Onk ruakka puuttunu?
Onk koska kalja loppunu?
Eik ol saanu katto pääs pääl ko on tarvit?
Ain vaan kuulu sama protina,
nimpal kamala ja kauhia ja
voijessusniimaakasteajatelkkamitähullu
on kaik olevanas.
Mut älä mittä puhu,
kyl täält kauneut löytty, kyl oikke.
Kom pohjospualt kaupunkki tule,
kulkke ooppera ohi,
kiärttä pari oksenust,
mene eruskunttalo ohi vilkasemat,
kumartta heosel eik astu kusilammikko,
orotta varti et valo huutava
iiiiiiiiiiiiiiiiiiii
ja päästävä tiä yli oikkial ja siit taas vasemal,
see jo näkky.
Laitur 24
pikavuaro Turkku."
Juurikin noin. Kaikki murteella kirjoitettu muuttuu tahattomaksi tai tahalliseksi komediaksi, eikä se todellinen viesti enää välity.