Mitä oikeasti on kapillaari ilmiö? Kirjoissa anetaan kuva että putkessa oleva vesi nousee putkea pitkin, pinta nousee sitä enemmän, mitä pienempi halkaisija. Itse en keksi mitään selitystä miksi se nousisi. Sen tajuan että seinämä aiheuttaa voiman joka on liikkeen suunta vastaan. Se on kitkavoima ( joka vaikuttaa myös muihin vesimolekyyleihin, kuin pelkästään seinän lähellä oleviin, viskositeetti ominaisuuden avulla). Kitka voima vastustaa liikettä; ei tee sitä. Asiasta enemmän ymmärtävät voisi hieman valaista miksi vesi nousisi.
kapillaari-ilmiö
kirjat ei kerro kaikkee
54422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kitka ei vaikuta asiaan, elohopea käyttäytyy toisinpäin, Muuta en nyt osaa sanoa.
Johtuu siitä että molekyylien väliset voimat on voimakkaampia nesteen ja kiinteän aineen (putken) välillä kuin pelkän nesteen sisällä.
ohuessa pillissä vettä nostaa veden pintajännitys. sama ilmiö, minkä ansiosta vesikirppu pysyy veden pinnalla. sama, minkä takia vesipisara tai sadepisara on pisara.
kapillaari-ilmiön ja pintajännityksen yhteyden voi kokeilla ohuella pillillä ja tavallisella vedellä. vesi nousee putkeen. sitten lisätään veteen pesuainetta ja kokeillaan uudelleen.
pesuaineet vähentävät veden pintajännitystä (siksi, että vaatteita pestessä vesi pääsisi helpommin vaatteiden huokosiin).
siksi vesi ei enää nousekaan pilliin.
On totta että vesikirppu pysyy pintajännityksen avulla pinnalla.Uskon myös että,jos ohut pilli upotetaan veteen jonka jälkeen nostetaan, niin vesi jää pinnan yläpuolelle (pintajännityksen ja seinämän lepokitkan vuoksi), mutta sitä en ymmärrä, että vesi nousisi itsekseen pintaa korkeammalle. Voidaan myös kysyä: Jos vesikirppu uppoaa niin nouseeko se pinnalle pinta jännityksen avulla?? (Mielestäni paremminkin nosteen tai räpiköinnin avulla)
Kyseisen ilmiön aiheuttaa vesimolekyylin polaarisuus. Molekyylin toinen pää on positiivinen ja toinen negatiivinen. Pinnassa olevat molekyylit joutuvat kääntymään kaikki samaan suuntaan, kun vastassa ei olekaan enää vettä, vaan ilmaa.