Eli kysymys otsikossa. Oletteko osoittaneet kunniitusta; arvostusta, huolenpitoa ja rakkautta fwb suhteessa vai kohdelleet toista kuin arvotonta lunttua?
Fwb suhde onko kokemusta
Anonyymi-ap
87
3184
Vastaukset
Kyllä fwb suhde perustuu keskinäiselle kunnioitukselle. Se on ystäviä etuisuuksilla.. paino sanalla ystäviä..
- Anonyymi
Niimpä ja kun kunniootus puuttuu on vaam panosuhde missä kumpikin halvekdii toistansa
Anonyymi kirjoitti:
Niimpä ja kun kunniootus puuttuu on vaam panosuhde missä kumpikin halvekdii toistansa
Hä? Kuka haluaisi muka panna sellaisen kanssa, jota halveksii? Eihän miehellä ota eteenkään jos kumppani ei ole mieluisa. Sen voin vannoa, ettei nainen pane miestä jota halveksisi.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Hä? Kuka haluaisi muka panna sellaisen kanssa, jota halveksii? Eihän miehellä ota eteenkään jos kumppani ei ole mieluisa. Sen voin vannoa, ettei nainen pane miestä jota halveksisi.
Naisella ei mikään nouse niin kuin åippeli voi harrastsa srksiä nsinen
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Hä? Kuka haluaisi muka panna sellaisen kanssa, jota halveksii? Eihän miehellä ota eteenkään jos kumppani ei ole mieluisa. Sen voin vannoa, ettei nainen pane miestä jota halveksisi.
Miehey käy huorissa baikka voi halveksia ei este
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miehey käy huorissa baikka voi halveksia ei este
Joillekkin miehille halveksitun naisen paneminen on suoranainen kiihoke, ei kovinkaan epätavallista.
Itselle myös se, että halveksin miestä, niin total turn off, mut voin kuvitella, että joku nainen voi tuohonkin lähteä jonkinlaisissa kostosuunnitelmissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niimpä ja kun kunniootus puuttuu on vaam panosuhde missä kumpikin halvekdii toistansa
Minusta tämä kuulostaa paremmalta kuin fwb enkä edes sano tätä ironisesti. Panosuhde halveksunnalle perustuen olisi aivan helvetin dynaaminen juttu; seksin olisi pakko olla tajunnanräjäyttävän mahtavaa ja sisältää jokin elementti joka tekee systeemin jollain tasolla järkeväksi ja tasapainoiseksi.
Samaten sellainen kunnon vittuilurupeama esileikkinä takaisi että molemmat ovat hyvällä... ellei jopa sairaalla ... itsetunnolla varustettuja.
Noniin. Nyt oikeastaan sitten en muuta haluakaan kuin sitä hetkeä kun taustalla kytevä raivo ja vitutus, näytönhalu, niskoille pääsemisen tarve ja nitistämisaikomus alkaa muuttua järjen vieväksi kiimaksi, kuinka kiroukset ja solvaukset sulavat läähätykseksi ja matsi käydään loppuun rajuna kamppailupanemisena fyysisellä tasolla kunnes molemmat saavat voittonsa toisesta.
EWB suhde on oikea tie. Anonyymi kirjoitti:
Minusta tämä kuulostaa paremmalta kuin fwb enkä edes sano tätä ironisesti. Panosuhde halveksunnalle perustuen olisi aivan helvetin dynaaminen juttu; seksin olisi pakko olla tajunnanräjäyttävän mahtavaa ja sisältää jokin elementti joka tekee systeemin jollain tasolla järkeväksi ja tasapainoiseksi.
Samaten sellainen kunnon vittuilurupeama esileikkinä takaisi että molemmat ovat hyvällä... ellei jopa sairaalla ... itsetunnolla varustettuja.
Noniin. Nyt oikeastaan sitten en muuta haluakaan kuin sitä hetkeä kun taustalla kytevä raivo ja vitutus, näytönhalu, niskoille pääsemisen tarve ja nitistämisaikomus alkaa muuttua järjen vieväksi kiimaksi, kuinka kiroukset ja solvaukset sulavat läähätykseksi ja matsi käydään loppuun rajuna kamppailupanemisena fyysisellä tasolla kunnes molemmat saavat voittonsa toisesta.
EWB suhde on oikea tie.Juu.. alkaa vaikuttamaan jo hieman sm -vivahteiselta.
Mä pitäydyn pehmossa, fwb on mun juttu.
Eräs sisko kertoi olevansa FWB-suhteissa. Muuten meni oikein hyvin, mutta tuli ajankäytön ongelmia. Nyt hän on suhteessa yhden kanssa, eikä nimitä sitä FWB:ksi. 🌹👀
Ei ole kokemusta. Toisaalta jokin etäsuhde kaiketi on voinut tavallaan ollakin tuota ja hyvin sinäällään on toiminut. 🤔
Ehkä noissa määritellyissä suhteissa monia haraa vastaan juuri se, että se on jotenkin raamitettua ja se jotenkin määritellään, ennemmin kun annetaan vaan syntyä minkälaiseksi suhde vaan syntyy...
No minusta kaksi ihmistä jokatapauksessa määrittelee suhteen ja pelisäännöt, olipa se minkälainen suhde tahaansa. On vain joutavaa romantisointia kuvitella, että jokin tunnetila muotoilisi suhteen.- Anonyymi
Tunnetila? Eikö jokaikinen ihmissuhde perustu siihen että on tunteita toista kohtaan?
Tuossa olen kanssasi aivan samaa mieltä.. suhteen osapuolet sopivat yhdessä suhteesta ja sen pelisäännöistä. Tai niin aikuiset tekevät.
Suhteeseen hypätään joskus ihan ilman kommunikointiakin, mutta silloin on turha pettyä jos suhde ei vastaakaan odotuksia. Oma vika niin sanoakseni.Anonyymi kirjoitti:
Tunnetila? Eikö jokaikinen ihmissuhde perustu siihen että on tunteita toista kohtaan?
Eiköhän? Mutta yhteiset säännöt, miten toimitaan ja ollaan siinä suhteessa on tärkeitä, eikä itsestäänselviä. Jos jossain fwb-suhteessa määritellään ihan selkeät rajat, niin mihinpä se tunne katoaisi? Sitähän mä koetin sanoa.
Mutta pelkkä tunne ei riitä...Pikku-pirpana kirjoitti:
Tuossa olen kanssasi aivan samaa mieltä.. suhteen osapuolet sopivat yhdessä suhteesta ja sen pelisäännöistä. Tai niin aikuiset tekevät.
Suhteeseen hypätään joskus ihan ilman kommunikointiakin, mutta silloin on turha pettyä jos suhde ei vastaakaan odotuksia. Oma vika niin sanoakseni.No joku kepeä kaverisuhde ei tartte mitään pelisääntöjä, se toimii tai ei toimi...
Samoin tietyt ystävyyssuhteet, kunhan kumpikin jotain saa suhteesta.
Mutta kaikki muut ihmissuhteet tarvitsee kyllä rajat ja säännöt. Ihmisillä tuppaa olemaan niin erilaisia käsityksiä miten missäkin asiassa toimitaan.
Jotenkin ärsyttää jopa sellainen ajatus, että: "kun tulee se oikea, hän kyllä osaa automaattisesti arvostaa ja kunnioittaa jajaja..." 🤯
Ja kissan viikset... toinen joko myötäilee tai on muuten vaan ovenedusmatto, jos kerralla kaikki sujuu kuin rasvattu. 🤣- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No joku kepeä kaverisuhde ei tartte mitään pelisääntöjä, se toimii tai ei toimi...
Samoin tietyt ystävyyssuhteet, kunhan kumpikin jotain saa suhteesta.
Mutta kaikki muut ihmissuhteet tarvitsee kyllä rajat ja säännöt. Ihmisillä tuppaa olemaan niin erilaisia käsityksiä miten missäkin asiassa toimitaan.
Jotenkin ärsyttää jopa sellainen ajatus, että: "kun tulee se oikea, hän kyllä osaa automaattisesti arvostaa ja kunnioittaa jajaja..." 🤯
Ja kissan viikset... toinen joko myötäilee tai on muuten vaan ovenedusmatto, jos kerralla kaikki sujuu kuin rasvattu. 🤣Jollei osaa arvostaa ja kunnioittaa niin sitten ei lähde edes tutustumaan eikä suhteeseen mukaan. Tämän pitäisi olla ITSESTÄÄNSELVÄÄ mutta ei ole. Ihmiset on pahoja ja käyttävät toisia hyödyksi.
Disseisback kirjoitti:
No joku kepeä kaverisuhde ei tartte mitään pelisääntöjä, se toimii tai ei toimi...
Samoin tietyt ystävyyssuhteet, kunhan kumpikin jotain saa suhteesta.
Mutta kaikki muut ihmissuhteet tarvitsee kyllä rajat ja säännöt. Ihmisillä tuppaa olemaan niin erilaisia käsityksiä miten missäkin asiassa toimitaan.
Jotenkin ärsyttää jopa sellainen ajatus, että: "kun tulee se oikea, hän kyllä osaa automaattisesti arvostaa ja kunnioittaa jajaja..." 🤯
Ja kissan viikset... toinen joko myötäilee tai on muuten vaan ovenedusmatto, jos kerralla kaikki sujuu kuin rasvattu. 🤣Mua lähinnä huvittaa nuo parisuhdeprimadonnat jotka oikeasti kuvittelee, et toisella on automaattisesti samat arvot ja käsitykset kuin hänellä.
Jos on tunteita pelissä, sitä suuremmalla syyllä pelisäännöt tulee tehdä selviksi. Jotta on yhteisymmärrys.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Mua lähinnä huvittaa nuo parisuhdeprimadonnat jotka oikeasti kuvittelee, et toisella on automaattisesti samat arvot ja käsitykset kuin hänellä.
Jos on tunteita pelissä, sitä suuremmalla syyllä pelisäännöt tulee tehdä selviksi. Jotta on yhteisymmärrys.Jos arvot on perseestä (ei arvosta, ei kunnioita) niin sillon ei pitäisi vapaasti kulkea ihmisten seassa. Toinen asetetaan AINA ykköseksi mikäli toisen haluaa pitää. Tämä on joillekin vaikea käsittää ettei kukaan katso itsekästä ihmistä pitkään ja ennenkaikkea itsekkäitä halveksitaan suuresti.
Anonyymi kirjoitti:
Jos arvot on perseestä (ei arvosta, ei kunnioita) niin sillon ei pitäisi vapaasti kulkea ihmisten seassa. Toinen asetetaan AINA ykköseksi mikäli toisen haluaa pitää. Tämä on joillekin vaikea käsittää ettei kukaan katso itsekästä ihmistä pitkään ja ennenkaikkea itsekkäitä halveksitaan suuresti.
No tuo on sinun näkemyksesi. Se miten arvostaa, saati kunnioittaa toista ei ole ihsn niin yksiselitteinen juttu.
Minä en voisi olla suhteessa, jonka osapuoli ei arvostaisi tai kunnioita minun yksilöllisyyttäni. Tai toisin päin. Jos kumppani ei arvosta sitä,että annan hänelle vapauden olla, mennä ja tehdä kuten kulloinkin haluaa.
Olen kaikkea muuta kuin läheisriippuvainen.. keskinäinen kunnioitus ei tarkoita, että pitää olla yhdessä, jotta voisi olla yhdessä.
Näkemykseni arvostuksesta poikkeaa sinun näkemyksestäsi, enkä sano että patemmin tai huonommin. Mutta koen näkemyksesi ahtaana ja tiukan vanhoillisena.
Lähtökohtaisesti toisen pitäminen.. ei ole minun juttuni. Kaikki suhteeni perustuvat vapaaehtoisuuteen. Vain kahlittu häkkilintu haluaa lentää vapauteen.. vapaa lintu saa lentää tahtoessaan pois. Ja palata niin mieliessään.
Toista ei voi omistaa.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
No tuo on sinun näkemyksesi. Se miten arvostaa, saati kunnioittaa toista ei ole ihsn niin yksiselitteinen juttu.
Minä en voisi olla suhteessa, jonka osapuoli ei arvostaisi tai kunnioita minun yksilöllisyyttäni. Tai toisin päin. Jos kumppani ei arvosta sitä,että annan hänelle vapauden olla, mennä ja tehdä kuten kulloinkin haluaa.
Olen kaikkea muuta kuin läheisriippuvainen.. keskinäinen kunnioitus ei tarkoita, että pitää olla yhdessä, jotta voisi olla yhdessä.
Näkemykseni arvostuksesta poikkeaa sinun näkemyksestäsi, enkä sano että patemmin tai huonommin. Mutta koen näkemyksesi ahtaana ja tiukan vanhoillisena.
Lähtökohtaisesti toisen pitäminen.. ei ole minun juttuni. Kaikki suhteeni perustuvat vapaaehtoisuuteen. Vain kahlittu häkkilintu haluaa lentää vapauteen.. vapaa lintu saa lentää tahtoessaan pois. Ja palata niin mieliessään.
Toista ei voi omistaa.En tiedä oletko mies vai nainen
Mutta mies kohteli huonosti ja väärin vuosia ja sitten vinkuu eikö voida olla enää edes kavereita. Ei voida. Juuri tällainen joka ei kohdellut kuin prinsessaa, kohteli kuin olisin joku jätkä. Voin sanoa että 99% miehistä tietää miten tehdä nainen onnelliseksi ja tyytyväiseksi, huomioi ja kohtelee hyvin. Onneksi. Anonyymi kirjoitti:
En tiedä oletko mies vai nainen
Mutta mies kohteli huonosti ja väärin vuosia ja sitten vinkuu eikö voida olla enää edes kavereita. Ei voida. Juuri tällainen joka ei kohdellut kuin prinsessaa, kohteli kuin olisin joku jätkä. Voin sanoa että 99% miehistä tietää miten tehdä nainen onnelliseksi ja tyytyväiseksi, huomioi ja kohtelee hyvin. Onneksi.Olen nainen. Minulla on oikein antoisa fwb suhde kilttiin ja kunnolliseen mieheen. Hän kunnioittaa minua ja arvostaa myös. Emme silti halua parisuhdetta perinteisessä mielessä.
Arvostus ja kunnioitus on sitä että pysytään sovitussa. Yhdessä sovituissa asioissa.
On toki ihmisiä, jotka eivät kunnioita toisia, valitettavasti. Siihen ei kylläkään vaikuta se suhdemuoto, jossa ovat. On yksilön valinta.Anonyymi kirjoitti:
Jollei osaa arvostaa ja kunnioittaa niin sitten ei lähde edes tutustumaan eikä suhteeseen mukaan. Tämän pitäisi olla ITSESTÄÄNSELVÄÄ mutta ei ole. Ihmiset on pahoja ja käyttävät toisia hyödyksi.
Tjaa... jos ajattelee maailmaa mustavalkoisesti, niin on helppo sanoa noin..
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Tjaa... jos ajattelee maailmaa mustavalkoisesti, niin on helppo sanoa noin..
Se on hyvin yksinkertaista. Joko haluat rakkaussuhteen tai et. Jollet halua pysy kaukana.
Pikku-pirpana kirjoitti:
Mua lähinnä huvittaa nuo parisuhdeprimadonnat jotka oikeasti kuvittelee, et toisella on automaattisesti samat arvot ja käsitykset kuin hänellä.
Jos on tunteita pelissä, sitä suuremmalla syyllä pelisäännöt tulee tehdä selviksi. Jotta on yhteisymmärrys.Sama...
Kyllä mä uskon, että mulla suht perusarvot on kohdallaan ja usealla on. Mutta toisaalta vaikkapa mäkin oon jo sen verta ollut tässä sinkkuna, että en taatusti rupeis ihan toisen pillin mukaan hyppimään eestaas, olkoot millainen "mirkku" tahaansa. Siinä saattaa joku tuollainen primadonna vetää herneet nokkaan, kun ottaisin omaa aikaa...niin kävi edellisenkin yrityksen kohdalla.
Tosin mä sanoin, etten halua mitään vakavaa suhdetta heti, vaan rauhallista seurustelua...mutta mitä se on kellekkin? Nää on juuri niitä seikkoja, mitä tulee eteen, jos vaan olettaa..Anonyymi kirjoitti:
Se on hyvin yksinkertaista. Joko haluat rakkaussuhteen tai et. Jollet halua pysy kaukana.
No joskus minäkin ajattelin noin, mutta olen nähnyt muutakin maailmaa, kuin hattaramaiset kuvitelmat ja romantisoidut satupilvilinnat. 😁
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Olen nainen. Minulla on oikein antoisa fwb suhde kilttiin ja kunnolliseen mieheen. Hän kunnioittaa minua ja arvostaa myös. Emme silti halua parisuhdetta perinteisessä mielessä.
Arvostus ja kunnioitus on sitä että pysytään sovitussa. Yhdessä sovituissa asioissa.
On toki ihmisiä, jotka eivät kunnioita toisia, valitettavasti. Siihen ei kylläkään vaikuta se suhdemuoto, jossa ovat. On yksilön valinta.Miksi et halua perinteistä parisuhdetta? Mikä estää?
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No joskus minäkin ajattelin noin, mutta olen nähnyt muutakin maailmaa, kuin hattaramaiset kuvitelmat ja romantisoidut satupilvilinnat. 😁
Jollei mies ole romanttinen niin en halua edes tuntea.
Anonyymi kirjoitti:
Jollei mies ole romanttinen niin en halua edes tuntea.
Tjaa? Romanttisuusko on sitä, että uskoo siihen, että kaikki vaan tapahtuu, kun rakastaa niin maan perusteellisesti? 🤣
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Olen nainen. Minulla on oikein antoisa fwb suhde kilttiin ja kunnolliseen mieheen. Hän kunnioittaa minua ja arvostaa myös. Emme silti halua parisuhdetta perinteisessä mielessä.
Arvostus ja kunnioitus on sitä että pysytään sovitussa. Yhdessä sovituissa asioissa.
On toki ihmisiä, jotka eivät kunnioita toisia, valitettavasti. Siihen ei kylläkään vaikuta se suhdemuoto, jossa ovat. On yksilön valinta.Tuosta sopimisesta. Mies sopi ihan yksin että saa pettää. Välillä meillä miehen mukaan "ei ole mitään"ja välillä olen rakas ja reilu vuosi sitten yllttäen kertoi että olen säätö kun rakastelimme 3 kertaa viikossa. Itse olen yrittänyt tutustua häneen. Mutta statukseni vaihtuu vähän väliä.
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No joskus minäkin ajattelin noin, mutta olen nähnyt muutakin maailmaa, kuin hattaramaiset kuvitelmat ja romantisoidut satupilvilinnat. 😁
Voitko avata tuota " olen nähnyt muutakin". Oletkp joutunut hyväksikäyttäjien uhriksi? Itse olen aina uskonut rakkauteen (silloinkin kun toinen ei ole uskonut.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Olen nainen. Minulla on oikein antoisa fwb suhde kilttiin ja kunnolliseen mieheen. Hän kunnioittaa minua ja arvostaa myös. Emme silti halua parisuhdetta perinteisessä mielessä.
Arvostus ja kunnioitus on sitä että pysytään sovitussa. Yhdessä sovituissa asioissa.
On toki ihmisiä, jotka eivät kunnioita toisia, valitettavasti. Siihen ei kylläkään vaikuta se suhdemuoto, jossa ovat. On yksilön valinta.55-vuotias mies tarvitsee jo omaishoitajaa.
Anonyymi kirjoitti:
Voitko avata tuota " olen nähnyt muutakin". Oletkp joutunut hyväksikäyttäjien uhriksi? Itse olen aina uskonut rakkauteen (silloinkin kun toinen ei ole uskonut.
En mä ole joutunut hyväksikäyttäjien uhriksi, mutta ihmisillä on vain erilainen käsitys siitä, miten vaikka osoittaa sitä rakkautta ja välittämistä.
Toisille välittäminen on liki jatkuvaa huomioimista ja toinen taas ei halua edes kaikella toista rasittaa, vaikka toinen haluisi tietää kaiken...
Jokaisella ihmisellä on niin erilainen näkemys kaikesta elämiseen liittyvästä, että on aika mahdotonta löytää sellainen ihminen, joka vastaa täysin itseä kaikessa...ajsn kanssa kyllä moni oppii toisesta niksit ja tavat, mutta se vie aikaa...Anonyymi kirjoitti:
Miksi et halua perinteistä parisuhdetta? Mikä estää?
En usko niihin arvoihin, joita valtaosa ihmisistä uskoo.
En usko että kukaan voisi olla 100% luotettava ja uskollinen.
En usko siihen että toisen voisi pitää omanaan.
En halua suhdetta suhteen vuoksi.
Ja olin jo 25 vuotta parisuhteessa, joten se on jo nähty.
En halua jakaa elämääni, en myöskään ole valmis luopumaan siitä.
Perinteinen parisuhde ei ole minua varten. Kammoksun sitä. Vapaa ja avoin suhde toimii minulle paremmin.- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Tjaa? Romanttisuusko on sitä, että uskoo siihen, että kaikki vaan tapahtuu, kun rakastaa niin maan perusteellisesti? 🤣
Rakkaussuhteet on tähtiin kirjoitettuja kohtaloja missä asiat vaan tapahtuu koska niin on tarkoitettu. Ongelmia tulee sillon jos yrittää järjellä alkaa parisuhdetta/suhdetta.
Jos sanoisit minulle "en halua mitään vakavaa" se tarkottaisi että kohtelet minua kuin huooraa ja laskisin sinut heti kategoriaan "alinta saastaa". Aivan sama millainen ihminen olet mutta jos olet uskoton ja sitoutumishaluton niin ...ei jatkoon. Disseisback kirjoitti:
En mä ole joutunut hyväksikäyttäjien uhriksi, mutta ihmisillä on vain erilainen käsitys siitä, miten vaikka osoittaa sitä rakkautta ja välittämistä.
Toisille välittäminen on liki jatkuvaa huomioimista ja toinen taas ei halua edes kaikella toista rasittaa, vaikka toinen haluisi tietää kaiken...
Jokaisella ihmisellä on niin erilainen näkemys kaikesta elämiseen liittyvästä, että on aika mahdotonta löytää sellainen ihminen, joka vastaa täysin itseä kaikessa...ajsn kanssa kyllä moni oppii toisesta niksit ja tavat, mutta se vie aikaa...Tai no ehkä lasten äiti on käyttänyt mun sinisilmäisyyttä hyväkseen kyllä, mutta uskon, että sellaiset ihmiset on harvassa. 🤔
Mutta sen jälkeen mä oon törmännyt oikeastaan ihan huikeisiin ihmisiin... parin ihmisen kohdalla kuitenkin tein mokan, että lensin liikaa pää pilvissä...olis pitänyt hiukan muistaa, että ihmiset on ihmisiä, eikä toinen ihminen voi jatkuvasti täyttää sitä, mitä itse kaipaa häneltä, Ei se ole romantiikkaa, vaan romantisointia, mikä on ihan eri juttu.Anonyymi kirjoitti:
Tuosta sopimisesta. Mies sopi ihan yksin että saa pettää. Välillä meillä miehen mukaan "ei ole mitään"ja välillä olen rakas ja reilu vuosi sitten yllttäen kertoi että olen säätö kun rakastelimme 3 kertaa viikossa. Itse olen yrittänyt tutustua häneen. Mutta statukseni vaihtuu vähän väliä.
Eihän tuo ole mikään parisuhde. Ja mies ei arvatenkaan ole halukas keskustelemaan suhteesta ja sen tilasta. Tai statuksestasi..
Hommaa toinen mies.. rakastaja ja katsos vaan nii se ei varmaankaan hyväksy sitä.
Mutta jokainen valitsee kumppaninsa. Jos kaipaat perinteistä suhdetta, vaihda kunnolliseen.Disseisback kirjoitti:
Sama...
Kyllä mä uskon, että mulla suht perusarvot on kohdallaan ja usealla on. Mutta toisaalta vaikkapa mäkin oon jo sen verta ollut tässä sinkkuna, että en taatusti rupeis ihan toisen pillin mukaan hyppimään eestaas, olkoot millainen "mirkku" tahaansa. Siinä saattaa joku tuollainen primadonna vetää herneet nokkaan, kun ottaisin omaa aikaa...niin kävi edellisenkin yrityksen kohdalla.
Tosin mä sanoin, etten halua mitään vakavaa suhdetta heti, vaan rauhallista seurustelua...mutta mitä se on kellekkin? Nää on juuri niitä seikkoja, mitä tulee eteen, jos vaan olettaa..No niin.. sä ilmaisit tarpeesi alkuun ja tarpeenne ei mätsänny. Juuri noin sen parinvalinnan kuuluukin mennä.
Mutta joo.. monella naisella on epärealistiset odotukset miehiltä ja todella vaikeaksi homma menee, kun ei kommunikoida. Pitäisi tulkita jostakin pikkurillin asennosta kuin päin olla...Anonyymi kirjoitti:
Rakkaussuhteet on tähtiin kirjoitettuja kohtaloja missä asiat vaan tapahtuu koska niin on tarkoitettu. Ongelmia tulee sillon jos yrittää järjellä alkaa parisuhdetta/suhdetta.
Jos sanoisit minulle "en halua mitään vakavaa" se tarkottaisi että kohtelet minua kuin huooraa ja laskisin sinut heti kategoriaan "alinta saastaa". Aivan sama millainen ihminen olet mutta jos olet uskoton ja sitoutumishaluton niin ...ei jatkoon.No mä olen aina ollut romantikko, nyt ehkä sellainen realistinen, kun ennen olin yltiöoptimistinen romantikko.
Kyllä mä tiedän, että kaikki päätökset tehdään tunteella, eikä järkiperustetta aina löydy, tai se muokataan muuksi...
No minä haluaisin tutustua ihmiseen rauhassa. En haluaisi liikaa ja vakavasti tutustua sukulaisiin, kavereihin tai lapsiin...ja itse kohteeseenkin ihan silloin tällöin jotenkin. En mä nyttenkään juokse muna pystyssä sinne tänne, miksi sittenkään?
Minäkin sinun kohdalla toivottaisin hyvää syksynjatkoa ja loppuelämää. Tulee tosi väkinäisen ja pakolla vääntämisen fiilis, vaikka se on vaan mun fiilis nyt ja tässä...totuus vois olla mitä vaan lopulta? 🤷♂️Pikku-pirpana kirjoitti:
No niin.. sä ilmaisit tarpeesi alkuun ja tarpeenne ei mätsänny. Juuri noin sen parinvalinnan kuuluukin mennä.
Mutta joo.. monella naisella on epärealistiset odotukset miehiltä ja todella vaikeaksi homma menee, kun ei kommunikoida. Pitäisi tulkita jostakin pikkurillin asennosta kuin päin olla...No aikamonesti minun ikäryhmässä sellainen "vetovastuu" jätetään miehelle. "Pitää vetää kaneja hatusta". 🤣
Sitten jossain vaiheessa jokainen väsyy siihen...
Eikä tuossa "ideassa" olekaan mitään tolkkua...
Onneksi nykyään osataan päästää irti noista sukupuolirooleista, se tuntuu tietty osasta meistä "pieruista" pahalle, mutta minusta se on fiksua. Olis kiva joskus nähdä mies ja nainen kaikellatapaa tasaveroisena. 😊
Mä veikkaan, että jotain 2050 se on jo lähellä. 😊Disseisback kirjoitti:
No aikamonesti minun ikäryhmässä sellainen "vetovastuu" jätetään miehelle. "Pitää vetää kaneja hatusta". 🤣
Sitten jossain vaiheessa jokainen väsyy siihen...
Eikä tuossa "ideassa" olekaan mitään tolkkua...
Onneksi nykyään osataan päästää irti noista sukupuolirooleista, se tuntuu tietty osasta meistä "pieruista" pahalle, mutta minusta se on fiksua. Olis kiva joskus nähdä mies ja nainen kaikellatapaa tasaveroisena. 😊
Mä veikkaan, että jotain 2050 se on jo lähellä. 😊Niih.. nuorissa on tulevaisuus, jos me pierut ei pilata niitä.
Mä tunnistan tuon mitä sanot tuosta vetovastuusta.. vaikka eletäänkin tasa-arvoa, miehen kuuluu olla edelleen mies.. mitä se nyt kenellekin tarkoittaapi.
Naiset on vapautettu miehen ikeestä niin sanoakseni, mutta kuka vapauttaisi miehet siitä miehen mallista, mikä naisilla tuntuu meidän ikäluokassa edelleen olevan.
Huudetaan isoon ääneen tasa-arvoa, mutta unohdetaan, että mies on jäänyt ihan yksin miehen mallin kanssa.
Ja se on ollut murroksessa jo jonkin aikaa, se miehen malli.
Toi "kaneja hatusta" kuulostaa siltä, että jos olisin mies.. olisin varmaan homo, kun en kestäisi naisten vaatimuksia. Tai ikisinkku...Pikku-pirpana kirjoitti:
Niih.. nuorissa on tulevaisuus, jos me pierut ei pilata niitä.
Mä tunnistan tuon mitä sanot tuosta vetovastuusta.. vaikka eletäänkin tasa-arvoa, miehen kuuluu olla edelleen mies.. mitä se nyt kenellekin tarkoittaapi.
Naiset on vapautettu miehen ikeestä niin sanoakseni, mutta kuka vapauttaisi miehet siitä miehen mallista, mikä naisilla tuntuu meidän ikäluokassa edelleen olevan.
Huudetaan isoon ääneen tasa-arvoa, mutta unohdetaan, että mies on jäänyt ihan yksin miehen mallin kanssa.
Ja se on ollut murroksessa jo jonkin aikaa, se miehen malli.
Toi "kaneja hatusta" kuulostaa siltä, että jos olisin mies.. olisin varmaan homo, kun en kestäisi naisten vaatimuksia. Tai ikisinkku...Eipä tälläisiä pieruja hetkessä miksikään muuteta...ei naisia, eikä miehiä. 😁
Osa naisista odottaa sitä rimpsiä valkoratsulla saapuvan ja osa miehistä rummuttaa rintaansa kaljabaarissa ja Skoda Fabian ratissa..🤣
Niin ja osa niistä tyytyy sitten lopulta siihen, että on joku...🙄 Ja marisevat kohtaloaan hautaan asti...
No mäkin vaan tuumin ääneen, en muuta...en enää vetele mitään hatusta tosiaan. 😁
Nyttenkin keskityn elämässä isoon projektiin talossa. Se on paljon tärkeämpi kuin joku suhde ventovieraan kanssa. 😊Disseisback kirjoitti:
Eipä tälläisiä pieruja hetkessä miksikään muuteta...ei naisia, eikä miehiä. 😁
Osa naisista odottaa sitä rimpsiä valkoratsulla saapuvan ja osa miehistä rummuttaa rintaansa kaljabaarissa ja Skoda Fabian ratissa..🤣
Niin ja osa niistä tyytyy sitten lopulta siihen, että on joku...🙄 Ja marisevat kohtaloaan hautaan asti...
No mäkin vaan tuumin ääneen, en muuta...en enää vetele mitään hatusta tosiaan. 😁
Nyttenkin keskityn elämässä isoon projektiin talossa. Se on paljon tärkeämpi kuin joku suhde ventovieraan kanssa. 😊No sä ny muutoinkin olet mielestäni yksi täysjärkisimmistä ihmisistä joita tiedän.
Mielestäni sä ansaitsisit itsellesi kunnon tasaveroisen kumppanin. Tiedän myös, ettet tarvitse toista ollaksesi kokonainen. Ja se on ihailtava piirre ihmisessä.
Sä et haihattele, mikä on hyvä.
Mä kans ihmettelen tuota, että pitää olla joku. Ymmärrän kyllä ihmisen kaipuuta toisen luo, läheisyyden tarvetta ja sillein.
Mutta et se pitäisi olla se satujen rinssi joka vain ja ainoastaan kelpaa.. höh...
Tai sitten uskotellaan itselleen, että siitä sammakosta tulee prinssi kunhan tarpeeksi suuteloi..
Varsinkin naisilla tuo haihattelu on yleistä.. haetaan sitä tarkoitusta olemassaolollensa toisen kautta. Ei kyetä kohtaamaan maailmaa yksin. Ja tää on molempien sukupuolien onkelma.
Tosin meidän ikäpolvessa on jo alettu voimaantumaan yhä enempi. Miestenkin pitäisi voimaantua .. kuten sinäkin olet elämässäsi tehnyt. On ollut ilo seurata sinua ja elämääsi näin palstan kautta. Kiitos siitä.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Niih.. nuorissa on tulevaisuus, jos me pierut ei pilata niitä.
Mä tunnistan tuon mitä sanot tuosta vetovastuusta.. vaikka eletäänkin tasa-arvoa, miehen kuuluu olla edelleen mies.. mitä se nyt kenellekin tarkoittaapi.
Naiset on vapautettu miehen ikeestä niin sanoakseni, mutta kuka vapauttaisi miehet siitä miehen mallista, mikä naisilla tuntuu meidän ikäluokassa edelleen olevan.
Huudetaan isoon ääneen tasa-arvoa, mutta unohdetaan, että mies on jäänyt ihan yksin miehen mallin kanssa.
Ja se on ollut murroksessa jo jonkin aikaa, se miehen malli.
Toi "kaneja hatusta" kuulostaa siltä, että jos olisin mies.. olisin varmaan homo, kun en kestäisi naisten vaatimuksia. Tai ikisinkku...Esim on itsestäänselvää tai pitäisi olla että mies tekee aloitteet, pyytää näkemään jne. Ei nainen voi ennustaa millon muna pystyssä muuten
Anonyymi kirjoitti:
Esim on itsestäänselvää tai pitäisi olla että mies tekee aloitteet, pyytää näkemään jne. Ei nainen voi ennustaa millon muna pystyssä muuten
Höpön ja löpön. Pitää ottaa mies jolla on aina muna pystyssä.. heh...
Kyllä tänä päivänä nainen voi yhtä hyvin tehdä aloitteen. Nuijaa on vaan odotella kuin joku saamarin nukke. Joskus onnaa .. toisinaan ei.
Minä en jää odottelemaan että ihmeitä tapahtuu. Toimin niiden asioiden hyväksi, mitä haluan. Olen aktiivinen tekijä omassa elämässäni.
Niin moni jää elämänsä sivustakatsojaksi - ihan siksi kun pelottaa. Mutta aikanaan sain hyvän neuvon.. " Tee itsellesi hyvä elämä."
Niin.. elämän laatu ja mielekkyys on pitkälle asennekysymys.Pikku-pirpana kirjoitti:
No sä ny muutoinkin olet mielestäni yksi täysjärkisimmistä ihmisistä joita tiedän.
Mielestäni sä ansaitsisit itsellesi kunnon tasaveroisen kumppanin. Tiedän myös, ettet tarvitse toista ollaksesi kokonainen. Ja se on ihailtava piirre ihmisessä.
Sä et haihattele, mikä on hyvä.
Mä kans ihmettelen tuota, että pitää olla joku. Ymmärrän kyllä ihmisen kaipuuta toisen luo, läheisyyden tarvetta ja sillein.
Mutta et se pitäisi olla se satujen rinssi joka vain ja ainoastaan kelpaa.. höh...
Tai sitten uskotellaan itselleen, että siitä sammakosta tulee prinssi kunhan tarpeeksi suuteloi..
Varsinkin naisilla tuo haihattelu on yleistä.. haetaan sitä tarkoitusta olemassaolollensa toisen kautta. Ei kyetä kohtaamaan maailmaa yksin. Ja tää on molempien sukupuolien onkelma.
Tosin meidän ikäpolvessa on jo alettu voimaantumaan yhä enempi. Miestenkin pitäisi voimaantua .. kuten sinäkin olet elämässäsi tehnyt. On ollut ilo seurata sinua ja elämääsi näin palstan kautta. Kiitos siitä.No jos mä jonkun kumppanin joskus vierelle saan, niin hän kyllä tietää mitä on tasaveroisuus ja ottaa siitä koppia kunnolla. Tiedostaa vanhojen roolien merkityksen ja niistä vaikka sen naisten passiiviflekmaattisuuden, eikä piiloudu sellaisen taakse. :o)
No toisaalta mä ymmärrän, että ihmisillä on likipitäin tuska löytää joku vierelle, mutta siinä on perustavanlaatuinen prosessi käymättä silloin itsensä kanssa. Se lohtu, turva ja aikuinen tuki ei tule itsestä, vaan se pitää saada jostain muualta.
Mulla itsellä on siitä pienimuotoista fiilistuntemusta ihan just nyt...kun mä mietin isoa remppaa talossa ja oonhan mä niitä tehnyt aiemminkin, että ei siinä mitään uutta, mutta uutta on se, että ensimmäistä kertaa mun elämässä mä en voi kysyä mun omalta isältä mielipidettä ja tukea asialle. Tietynlainen epämukavuus/varmuus vaivaa...mutta se on vaan tunne. :o)
No, tiedäppä kummatko sortuu enempi haihatteluun ja höhhäilyyn, mutta voimaantuminen on jotenkin hassu termi...tulee mieleen väkisin joku Kaija Koo tai Lea Laven. :oD Mä tykkään ihan puhua aikuistumisesta ja eriytymisestä. Ei siinä tartte mitään uhoa tai osoittamista, että nyt mä osaan hoitaa itse elämäni. :oD
No kannattais monen ihmisen miettiä, että kun ne isi ja äiti ei ihan koko elämää jaksa paimentaa, niin joskus on oltava aikuinen ihan itse itselleen. :o) Eikä se ole kumppaninkaan homma. .. Eikä yhteiskunnan... :oDDisseisback kirjoitti:
No jos mä jonkun kumppanin joskus vierelle saan, niin hän kyllä tietää mitä on tasaveroisuus ja ottaa siitä koppia kunnolla. Tiedostaa vanhojen roolien merkityksen ja niistä vaikka sen naisten passiiviflekmaattisuuden, eikä piiloudu sellaisen taakse. :o)
No toisaalta mä ymmärrän, että ihmisillä on likipitäin tuska löytää joku vierelle, mutta siinä on perustavanlaatuinen prosessi käymättä silloin itsensä kanssa. Se lohtu, turva ja aikuinen tuki ei tule itsestä, vaan se pitää saada jostain muualta.
Mulla itsellä on siitä pienimuotoista fiilistuntemusta ihan just nyt...kun mä mietin isoa remppaa talossa ja oonhan mä niitä tehnyt aiemminkin, että ei siinä mitään uutta, mutta uutta on se, että ensimmäistä kertaa mun elämässä mä en voi kysyä mun omalta isältä mielipidettä ja tukea asialle. Tietynlainen epämukavuus/varmuus vaivaa...mutta se on vaan tunne. :o)
No, tiedäppä kummatko sortuu enempi haihatteluun ja höhhäilyyn, mutta voimaantuminen on jotenkin hassu termi...tulee mieleen väkisin joku Kaija Koo tai Lea Laven. :oD Mä tykkään ihan puhua aikuistumisesta ja eriytymisestä. Ei siinä tartte mitään uhoa tai osoittamista, että nyt mä osaan hoitaa itse elämäni. :oD
No kannattais monen ihmisen miettiä, että kun ne isi ja äiti ei ihan koko elämää jaksa paimentaa, niin joskus on oltava aikuinen ihan itse itselleen. :o) Eikä se ole kumppaninkaan homma. .. Eikä yhteiskunnan... :oDPainavaa asiaa, taas kerran. Mulle tuo voimaantuminen tarkoittaa vastuunkantamista ihan itse itsestään.
Sitä ettei ole kenenkään kannateltavissa vaan kannattelee itse itseään.
Sanana se on monitahoinen. Miten sen kukakin ymmärtää.
Ymmärrän tuon pointin isästäsi.. sulla oli hyvä isä. Tuki ja turva.
Nyt sä olet itse se tukipilari vuorostasi, mutta kaipauksesi isääsi kohtaan ei katoa.
Mä en oikeastaan tiedä mitä on, kun on kunnolliset vanhemmat. Sulla ollut onni, kun vanhempia jaettiin. Mun lapsuuteni oli lähinnä huutamista, sättimistä ja väkivaltaa. En muista saaneeni yhtään kannustavaa sanaa koskaan. Tai hellyyttä. Remmiä tuli ihan pienestä ja se loppui kun olin 12 vuotias.. kyllästyin äitin remmillä hakkaamiseen ja hain oman remmin .. ja sit mätkittiin äidin kanssa toisiamme. Se oli viimeinen kerta kun äitee haki remmin minua kurittaakseen.
Niin. Olen kasvanut jukuripääksi. Sen siitä saa, kun jättää lapsen heitteille..
Mutta kasvoin myös itsenäiseksi ja vahvaksi. Joten saan olla kiitollinen kaikesta minkä koin. Se, mikä ei tapa.. vahvistaa.
Jos sinulla olikin liian suojeltu lapsuus, kasvoit sentään täysipäiseksi. Mitä ei ihan kaikista voi sanoa. Eip ehkä minustakaan.Pikku-pirpana kirjoitti:
Painavaa asiaa, taas kerran. Mulle tuo voimaantuminen tarkoittaa vastuunkantamista ihan itse itsestään.
Sitä ettei ole kenenkään kannateltavissa vaan kannattelee itse itseään.
Sanana se on monitahoinen. Miten sen kukakin ymmärtää.
Ymmärrän tuon pointin isästäsi.. sulla oli hyvä isä. Tuki ja turva.
Nyt sä olet itse se tukipilari vuorostasi, mutta kaipauksesi isääsi kohtaan ei katoa.
Mä en oikeastaan tiedä mitä on, kun on kunnolliset vanhemmat. Sulla ollut onni, kun vanhempia jaettiin. Mun lapsuuteni oli lähinnä huutamista, sättimistä ja väkivaltaa. En muista saaneeni yhtään kannustavaa sanaa koskaan. Tai hellyyttä. Remmiä tuli ihan pienestä ja se loppui kun olin 12 vuotias.. kyllästyin äitin remmillä hakkaamiseen ja hain oman remmin .. ja sit mätkittiin äidin kanssa toisiamme. Se oli viimeinen kerta kun äitee haki remmin minua kurittaakseen.
Niin. Olen kasvanut jukuripääksi. Sen siitä saa, kun jättää lapsen heitteille..
Mutta kasvoin myös itsenäiseksi ja vahvaksi. Joten saan olla kiitollinen kaikesta minkä koin. Se, mikä ei tapa.. vahvistaa.
Jos sinulla olikin liian suojeltu lapsuus, kasvoit sentään täysipäiseksi. Mitä ei ihan kaikista voi sanoa. Eip ehkä minustakaan.No onhan se hyvä, jos vanhemmat välittää ja saa huomiota ja hellyyttä yms. Mutta toisaalta lapsikin on ihan itsenäinen ihminen, vaikka hassulle tuntuu...
Ihminen on siitä jännä, että noin vuoteen vasta alkaa kävelemään ja muutenkin on pitkään aika onneton ja vaativa käärö, jos vertaa vaikka johonkin villieläimeen, niin nehän viipottaa jo tunnin parin päästä omin koivin... ja uiminenkin ihmisen pitää opetella, kun eläimet osaa jo senkin.. Se ehkä vähän jopa flekmatisoi ihmistä yrittämästä tehdä itse asioita, jos kaikki tehdään sen puolesta...
Mä oon jotenkin miettinyt, että on erilaisia ihmisiä ja erilaisia lapsuuksia, kohtaloita jne. Mutta ihan samat yleiset sosiaaliset lainalaisuudet pätee, minkä mukaan ihmiskunta vaan pyörii ja olitpa lapsi, vammainen, vanhus, aikuinen, nuori, villi tai ujo, niin ne samat lainalaisuudet vaan pätee, haluisipa sitä tai ei.
Siperia opettaa ajan kanssa. :oD- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Höpön ja löpön. Pitää ottaa mies jolla on aina muna pystyssä.. heh...
Kyllä tänä päivänä nainen voi yhtä hyvin tehdä aloitteen. Nuijaa on vaan odotella kuin joku saamarin nukke. Joskus onnaa .. toisinaan ei.
Minä en jää odottelemaan että ihmeitä tapahtuu. Toimin niiden asioiden hyväksi, mitä haluan. Olen aktiivinen tekijä omassa elämässäni.
Niin moni jää elämänsä sivustakatsojaksi - ihan siksi kun pelottaa. Mutta aikanaan sain hyvän neuvon.. " Tee itsellesi hyvä elämä."
Niin.. elämän laatu ja mielekkyys on pitkälle asennekysymys.Miten voi nainen tehdä aloitteen jollei tiedä onko mies töistä niin väsynyt ettei jaksa panna? Muutamia kertoja "tyrkytin" itseäni mutta lopetin. Asumme siis saman katon alla.
Anonyymi kirjoitti:
Miten voi nainen tehdä aloitteen jollei tiedä onko mies töistä niin väsynyt ettei jaksa panna? Muutamia kertoja "tyrkytin" itseäni mutta lopetin. Asumme siis saman katon alla.
Sama dilemma se on miehilläkin...
Mutta ajan myötä oppii toisen tuntemaan ja toisaalta voi sitä puhella siitä torjutuksi tulemisestakin....ettei se tunnu kivalta tms. Joskus väsyneenäkin voi silti kauniisti pyytää, että siirretään peuhailua myöhemmäksi ja vaikka köllötellä lusikassa tovin aikaa. :o)
Minä kyllä tykkäsin paljon siitä, että minuun suoranaisesti käytiin käsiksi... harvoin väsyneenäkään olisin enää voinut peruutella, kun sellaisesta huomiosta saa "halutuksi tulemisen" tunteen... Kyllä mut sais vaikka kuolleista nousemaan, jos käy vaan käsiksi ja alkaa touhuamaan. :oD- Anonyymi
"Ei ole kokemusta. Toisaalta jokin etäsuhde kaiketi on voinut tavallaan ollakin tuota ja hyvin sinäällään on toiminut."
Mielenkiintoinen toteamus, miehen suusta.
Hetken pohdittuani; mulla taitaa tuon toteaman peruusteella olla peräti 6 kpl FWB-suhteita, itse vaan olen ollut niin tyhmä etten ole huomannut. Mutt pikku hiljaa oppii, sen verran fiksut opettajat olleet (hyväksi käyttäjät) ett olenpahan oppinut myös kääntämään tuon käytöksen, omiin tarkoitusperiini sopivaksi.
Sehän nyt oli täysin moraaliton teko, kyllä pitäisi osata hävetä moista käytöstäni, vaan kun en suostu katumaan. Olen monta kertaa ilmoittanut, ett mies on vapaa jatkamaan elämäänsä, ilman minkään asteisia rajoituksia. En ole pyytänyt elatusapua, enkä tule pyytämään. Jos mulle sattuisi käymään jotain ikävää, vanhin veljeni vaimonsa kanssa huolehtii lapsestani, siitä on kirjallinen sopimus olemassa, kaiken varalta. Ja mulla henkivakuutus; edun saajana veljeni sekä lapseni... puolet ja puolet, silloin ei tarvita edes ns. edunvalvojaa. - Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Tjaa? Romanttisuusko on sitä, että uskoo siihen, että kaikki vaan tapahtuu, kun rakastaa niin maan perusteellisesti? 🤣
Tähän nyt voisin naisena vastata näin: sillä kokemusta on, tuosta vapaudesta sekä romantiikasta.
"No joskus minäkin ajattelin noin, mutta olen nähnyt muutakin maailmaa, kuin hattaramaiset kuvitelmat ja romantisoidut satupilvilinnat. " Anonyymi kirjoitti:
"Ei ole kokemusta. Toisaalta jokin etäsuhde kaiketi on voinut tavallaan ollakin tuota ja hyvin sinäällään on toiminut."
Mielenkiintoinen toteamus, miehen suusta.
Hetken pohdittuani; mulla taitaa tuon toteaman peruusteella olla peräti 6 kpl FWB-suhteita, itse vaan olen ollut niin tyhmä etten ole huomannut. Mutt pikku hiljaa oppii, sen verran fiksut opettajat olleet (hyväksi käyttäjät) ett olenpahan oppinut myös kääntämään tuon käytöksen, omiin tarkoitusperiini sopivaksi.
Sehän nyt oli täysin moraaliton teko, kyllä pitäisi osata hävetä moista käytöstäni, vaan kun en suostu katumaan. Olen monta kertaa ilmoittanut, ett mies on vapaa jatkamaan elämäänsä, ilman minkään asteisia rajoituksia. En ole pyytänyt elatusapua, enkä tule pyytämään. Jos mulle sattuisi käymään jotain ikävää, vanhin veljeni vaimonsa kanssa huolehtii lapsestani, siitä on kirjallinen sopimus olemassa, kaiken varalta. Ja mulla henkivakuutus; edun saajana veljeni sekä lapseni... puolet ja puolet, silloin ei tarvita edes ns. edunvalvojaa.No fwb-suhteeseen voi kuulua sääntö, että muitten kanssa ei vehdata, vaan ensin katkaistaan suhde ja vasta sitten saa tehdä mitä huvittaa.
Anonyymi kirjoitti:
Tähän nyt voisin naisena vastata näin: sillä kokemusta on, tuosta vapaudesta sekä romantiikasta.
"No joskus minäkin ajattelin noin, mutta olen nähnyt muutakin maailmaa, kuin hattaramaiset kuvitelmat ja romantisoidut satupilvilinnat. "jepjep...
- Anonyymi
Jos mies ei joka päivä sano tai osoita teoin rakastavansa en edes halua tavata sellaista
- Anonyymi
Olet tuomittu ikuiseen sinkkuuteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet tuomittu ikuiseen sinkkuuteen.
En suinkaan. Aina ollut tuollainen mies, vain muutaman vuoden ollut sinkkuna koko elämäni aikana. Miesten mielestä oon "vaimomatskua".
- Anonyymi
Naiset pyörivät fwb suhteissa kun eivät saa komeaa miestä parisuhteeseen ja fwb suhde on monelle naiselle epätoivoinen yritys.
- Anonyymi
Ei kannata jäädä sellaiseen
- Anonyymi
Aika kakkapylly pitää ihmisen olla, jos kohtelee toista kuin arvotonta lunttua. Todennäköisesti kiintyisin ja pitäisin läheisenä ystävänä.
Voi olla, ettei rakastumine suhteen alussa ole vielä voimissaan, mutta seksi muuttaa vähäisenkin voimakkaammaksi rakkaudeksi. 🌹👀
- Anonyymi
Jos mies sanoo ollaanko kavereita/ystäviä sillon pitää juosta niin kovaa kun kintuista lähtee. Mies haluaa vaan hyväksikäyttää tavalla tai toisella kun hänelle sopii. Sairasta.
- Anonyymi
Ei ole kokemusta eikä tule fwb suhteista, mutta oletan että vakka kantensa katsoo ja jonkinlainen kunnioitus liittyy kaikenlaisiin toimiviin suhdemuotoihin?
-Jasu- - Anonyymi
Minulla ei ole koskaan ollut fwb-suhdetta. Olen niin höpsö, että liitän seksin ja tunteet niin vahvasti toisiinsa eli kanssani ei toimisi tuollainen suhde. Toisilla se toimii ja jos molemmat ovat asian kanssa sujut, niin sehän on hyvä juttu, mutta ei vain sopiva suhdemuoto itselleni.
- Anonyymi
Haluaisin nyt tähän jonkun kommentoimaan millainen henkilö harrastaa tunteetonta seksiä?? Itse tiedän että vaikka ei olisi edes kovin ihastunut johonkin niin mitä enemmän panet sen enemmän kiinnyt ja rakastut. Jokainen kerta on lisääää tunteita. Nimenomaan puhtaasti tunteita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haluaisin nyt tähän jonkun kommentoimaan millainen henkilö harrastaa tunteetonta seksiä?? Itse tiedän että vaikka ei olisi edes kovin ihastunut johonkin niin mitä enemmän panet sen enemmän kiinnyt ja rakastut. Jokainen kerta on lisääää tunteita. Nimenomaan puhtaasti tunteita.
Itselleni tuo on myös hieman mysteeri, mutta ilmeisen moni siihen kuitenkin pystyy, erottamaan seksin ja tunteet toisistaan. Minä tarvitsen tunteen ja luottamuksen, jotta pääsen henkisesti sellaiseen tilaan, että pystyn edes kunnolla kiihottumaan. Joskus toivon, ettei niin olisi, sillä pidän seksistä ja kaipaan miehen kosketusta, mutta en siihen pysty ilman aitoa tunneyhteyttä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haluaisin nyt tähän jonkun kommentoimaan millainen henkilö harrastaa tunteetonta seksiä?? Itse tiedän että vaikka ei olisi edes kovin ihastunut johonkin niin mitä enemmän panet sen enemmän kiinnyt ja rakastut. Jokainen kerta on lisääää tunteita. Nimenomaan puhtaasti tunteita.
Tuskin kukaan harrastaa tunteetonta seksiä, mutta ne tunteet voivat olla jopa laidasta laitaan.
Etenkin naisten on vaikea sanoa haluavansa mieheltä seksiä, usein vain rakkaus on sellainen syy/tunne, joka antaa siihen "luvan". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haluaisin nyt tähän jonkun kommentoimaan millainen henkilö harrastaa tunteetonta seksiä?? Itse tiedän että vaikka ei olisi edes kovin ihastunut johonkin niin mitä enemmän panet sen enemmän kiinnyt ja rakastut. Jokainen kerta on lisääää tunteita. Nimenomaan puhtaasti tunteita.
Intohimo riittää nautintoon mutta ei pysyvämpään yhteiseloon.
Tyttöystävän kanssa intohimoa ja vaimon kanssa rakkautta sanovat monet.
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin kukaan harrastaa tunteetonta seksiä, mutta ne tunteet voivat olla jopa laidasta laitaan.
Etenkin naisten on vaikea sanoa haluavansa mieheltä seksiä, usein vain rakkaus on sellainen syy/tunne, joka antaa siihen "luvan".Minä (joka kirjoitin tuon ensimmäisen kommentin) tarkoitin tunteilla tässä kohdin romanttisia tunteita. Takuulla moni fwb-suhteessa oleva välittää toisesta ja kokee monenlaisia tunteita, mutta silti ei ole romanttista tunneyhteyttä tai ylipäätään aikomusta viedä suhdetta kepeää tapailua pidemmälle. Minä kun olen sydänparkani kanssa all in, ja jos toiselle olisin vain hetken hupia, niin ei onnistuisi..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin kukaan harrastaa tunteetonta seksiä, mutta ne tunteet voivat olla jopa laidasta laitaan.
Etenkin naisten on vaikea sanoa haluavansa mieheltä seksiä, usein vain rakkaus on sellainen syy/tunne, joka antaa siihen "luvan".Rakkaus ei tarvitse seksiä. Oletuksesi ei sovi rehellisiin ja romanttisiin naisiin ollenkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rakkaus ei tarvitse seksiä. Oletuksesi ei sovi rehellisiin ja romanttisiin naisiin ollenkaan.
Sivusta
Rakkaus ei tarvitse seksiä, mutta romanttinen parisuhderakkaus tarvitsee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rakkaus ei tarvitse seksiä. Oletuksesi ei sovi rehellisiin ja romanttisiin naisiin ollenkaan.
Ei minunkaan mielestä rakkaus tarvitse seksiä eikä edes seksi saa rakastumaan. Kyllä ne on ihan muut seikat joiden vuoksi rakastun, kuin seksi.
-Jasu- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minunkaan mielestä rakkaus tarvitse seksiä eikä edes seksi saa rakastumaan. Kyllä ne on ihan muut seikat joiden vuoksi rakastun, kuin seksi.
-Jasu-Toisaalta olenkin lähempänä aseksuaalia, kuin nymfomaania.
-Jasu- Anonyymi kirjoitti:
Haluaisin nyt tähän jonkun kommentoimaan millainen henkilö harrastaa tunteetonta seksiä?? Itse tiedän että vaikka ei olisi edes kovin ihastunut johonkin niin mitä enemmän panet sen enemmän kiinnyt ja rakastut. Jokainen kerta on lisääää tunteita. Nimenomaan puhtaasti tunteita.
Noin se oikeastaan mullakin on mennyt. Alkuun olin ihastunut ja nykyään tunnen rakkautta kumppaniani kohtaan. Mutta en vaihtaisi suhdettamme parisuhteeksi. En edes kirveellä uhaten.. heh.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Noin se oikeastaan mullakin on mennyt. Alkuun olin ihastunut ja nykyään tunnen rakkautta kumppaniani kohtaan. Mutta en vaihtaisi suhdettamme parisuhteeksi. En edes kirveellä uhaten.. heh.
Tuossa kohdin itselläni tulisi vaikeaa. Rakastaisin miestä, mutta en kuitenkaan saisi häntä kokonaan. Enkä tarkoita mitään omistanista tms vaan sitä, että kokisin että rakastan jotain, mikä "lähtee luotani aina pois" enkä saisi rakkaudelleni täyttymystä. En osaa selittää tuota paremmin, mutta se tavallaan rikkoisi minut.
Minulla oli nuorempana jonkinlainen suhde mieheen, jota kohtaan tunsin vahvasti. Halusin vakavaa suhdetta, mutta mies halusi liihottaa vapaana ja seikkailla muidenkin naisten kanssa. Yritin antaa tilaa ja ajatella, että ehkä tilanne muuttuu kun aikaa kuluu, olimme kuitenkin todella nuoria tuolloin. Mies valheellisesti ylläpiti toivoani ja antoi minun ymmärtää, että olen jotenkin erityinen "sinuun on todella helppo ihastua, jopa rakastua" hän sanoi. Kerta kerran jälkeen rakastuin häneen aina enemmän. Odotin häntä todella pitkään. Jossain vaiheessa tajusin, ettei hän oikeasti halua minua, ei ollut halunnut missään vaiheessa, hän vain piti minua yhtenä valloituksenaan. Sen tunnustaminen oli vaikeaa, mutta tuon kokemuksen jälkeen ymmärsin, että en pysty tuollaiseen. Olen mieluummin yksin, kuin sellaisessa suhteessa, jossa en saa tunteilleni vastakaikua. Anonyymi kirjoitti:
Tuossa kohdin itselläni tulisi vaikeaa. Rakastaisin miestä, mutta en kuitenkaan saisi häntä kokonaan. Enkä tarkoita mitään omistanista tms vaan sitä, että kokisin että rakastan jotain, mikä "lähtee luotani aina pois" enkä saisi rakkaudelleni täyttymystä. En osaa selittää tuota paremmin, mutta se tavallaan rikkoisi minut.
Minulla oli nuorempana jonkinlainen suhde mieheen, jota kohtaan tunsin vahvasti. Halusin vakavaa suhdetta, mutta mies halusi liihottaa vapaana ja seikkailla muidenkin naisten kanssa. Yritin antaa tilaa ja ajatella, että ehkä tilanne muuttuu kun aikaa kuluu, olimme kuitenkin todella nuoria tuolloin. Mies valheellisesti ylläpiti toivoani ja antoi minun ymmärtää, että olen jotenkin erityinen "sinuun on todella helppo ihastua, jopa rakastua" hän sanoi. Kerta kerran jälkeen rakastuin häneen aina enemmän. Odotin häntä todella pitkään. Jossain vaiheessa tajusin, ettei hän oikeasti halua minua, ei ollut halunnut missään vaiheessa, hän vain piti minua yhtenä valloituksenaan. Sen tunnustaminen oli vaikeaa, mutta tuon kokemuksen jälkeen ymmärsin, että en pysty tuollaiseen. Olen mieluummin yksin, kuin sellaisessa suhteessa, jossa en saa tunteilleni vastakaikua.Luulen saavani tunteilleni vastakaikua, mutta sillä ei ole merkitystä minulle. Saan paljon hellyyttä osakseni ja siten "rakkaudenosoituksia", mutta se ei muuta sitä, että haluan säilyttää vapauteni ja liihotella.
Tunteeni ovat vahvat ja en tekisi mitään mikä loukkaisi häntä. En tosin ole luvannut hänelle mitään, mitä en voisi pitää. Enkä ole valmis jakamaan elämääni hänen kanssaan. Siksi, että en haluaisin jakaa sitä kenenkään kanssa. Rakastaminen on vain bonari minulle. Lisäominaisuus. Ei se tarkoitus.
Ymmärrän, että olemme kanssasi erilaisia. Se on ihan fine. Jos haluaa vakisuhteen ja toinen vaan liihottaa, se ei oikein toimi. Meillä taas toimii, kun kumpikaan ei halua parisuhdetta. Olemme toki yhdessä, mutta erillisesti. Tapailemme, emme seurustele.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Luulen saavani tunteilleni vastakaikua, mutta sillä ei ole merkitystä minulle. Saan paljon hellyyttä osakseni ja siten "rakkaudenosoituksia", mutta se ei muuta sitä, että haluan säilyttää vapauteni ja liihotella.
Tunteeni ovat vahvat ja en tekisi mitään mikä loukkaisi häntä. En tosin ole luvannut hänelle mitään, mitä en voisi pitää. Enkä ole valmis jakamaan elämääni hänen kanssaan. Siksi, että en haluaisin jakaa sitä kenenkään kanssa. Rakastaminen on vain bonari minulle. Lisäominaisuus. Ei se tarkoitus.
Ymmärrän, että olemme kanssasi erilaisia. Se on ihan fine. Jos haluaa vakisuhteen ja toinen vaan liihottaa, se ei oikein toimi. Meillä taas toimii, kun kumpikaan ei halua parisuhdetta. Olemme toki yhdessä, mutta erillisesti. Tapailemme, emme seurustele.Olemme tässä asiassa erilaisia ja se on tosiaan fine. Toivottavasti en antanut sellaista kuvaa, että mielestäni tapasi olisi jotenkin väärä. Teillä mitä ilmeisimmin homma toimii, kun olette samalla aaltopituudella asian kanssa ja sehän on ihannetilanne, olipa suhdemuoto mikä tahansa.
Olen varmaankin liian herkkä ja tunteellinen. Kun rakastun, rakastun sieluani myöden. Haluan rakastaa täysillä ja jakaa elämäni miehen kanssa, en vain osia siitä. Haluan parisuhteen kokonaisuudessaan. Puuttuu vain se mies 😊 Anonyymi kirjoitti:
Olemme tässä asiassa erilaisia ja se on tosiaan fine. Toivottavasti en antanut sellaista kuvaa, että mielestäni tapasi olisi jotenkin väärä. Teillä mitä ilmeisimmin homma toimii, kun olette samalla aaltopituudella asian kanssa ja sehän on ihannetilanne, olipa suhdemuoto mikä tahansa.
Olen varmaankin liian herkkä ja tunteellinen. Kun rakastun, rakastun sieluani myöden. Haluan rakastaa täysillä ja jakaa elämäni miehen kanssa, en vain osia siitä. Haluan parisuhteen kokonaisuudessaan. Puuttuu vain se mies 😊No vaikka kumppanini on minulle rakas, en ole rakastunut häneen. Vissi ero.
Jos joskus rakastuisin, ehkä minäkin haluaisin parisuhteen. Mene ja tiedä.
Tosiaan en ole ollut rakastunut oikeastaan kehenkään koskaan ja luulisin että se todella vaatisi sen "oikean". Mutta kun en usko siihen harhaan. Ymmärrän ihmisten moninaisuutta sen verran, että sitä oikeaa ei ole olemassakaan. On vain harha siitä. Yleensä se on ison luokan itsepetosta.
Kun joku tuntuu oikealle, niin näkee vain ne mieluisat asiat.
Ja mitä sinuun tulee.. et ole mielestäni mitenkään yliherkkä.. ihan normaali tunteva ihminen. Ja ihan kivan oloinenkin..
Rakastaminen on jalo taito. Ei sitä kannata väheksyä.
Mutta rajansa rakkaudellakin. Edellisessä suhteessani kävimme keskustelua siitä, mitä sitten kun rakkaus ei riitä? Eli että rakastaa ja saa rakkautta,mutta haluaa ja tarvitsee enemmän.. mielenkiintoista ja avointa keskustelua suhteesta. No, päädyimme avoimeen suhteeseen. Sekin oli rakastava ja kunnioittava suhde jota kesti 25 vuotta.
Eli sama se mikä se suhdemuoto on, jos keskinäinen kommunikaatio toimii. Löytyy se yhtenäinen sävel. Sanonkin että ihmiset.. puhukaa toisillenne.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olemme tässä asiassa erilaisia ja se on tosiaan fine. Toivottavasti en antanut sellaista kuvaa, että mielestäni tapasi olisi jotenkin väärä. Teillä mitä ilmeisimmin homma toimii, kun olette samalla aaltopituudella asian kanssa ja sehän on ihannetilanne, olipa suhdemuoto mikä tahansa.
Olen varmaankin liian herkkä ja tunteellinen. Kun rakastun, rakastun sieluani myöden. Haluan rakastaa täysillä ja jakaa elämäni miehen kanssa, en vain osia siitä. Haluan parisuhteen kokonaisuudessaan. Puuttuu vain se mies 😊Ei kukaan ole"samalla aaltopituudella" asian kanssa. Mies vaan pelkää menettävänsä naisen (oli siis kiltti ja kunnollinen) jollei suostu fwb juttuun. Harvassa on ne ihmiset jotka eivät halua rakkaussuhdetta. Ne on sairaita.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
No vaikka kumppanini on minulle rakas, en ole rakastunut häneen. Vissi ero.
Jos joskus rakastuisin, ehkä minäkin haluaisin parisuhteen. Mene ja tiedä.
Tosiaan en ole ollut rakastunut oikeastaan kehenkään koskaan ja luulisin että se todella vaatisi sen "oikean". Mutta kun en usko siihen harhaan. Ymmärrän ihmisten moninaisuutta sen verran, että sitä oikeaa ei ole olemassakaan. On vain harha siitä. Yleensä se on ison luokan itsepetosta.
Kun joku tuntuu oikealle, niin näkee vain ne mieluisat asiat.
Ja mitä sinuun tulee.. et ole mielestäni mitenkään yliherkkä.. ihan normaali tunteva ihminen. Ja ihan kivan oloinenkin..
Rakastaminen on jalo taito. Ei sitä kannata väheksyä.
Mutta rajansa rakkaudellakin. Edellisessä suhteessani kävimme keskustelua siitä, mitä sitten kun rakkaus ei riitä? Eli että rakastaa ja saa rakkautta,mutta haluaa ja tarvitsee enemmän.. mielenkiintoista ja avointa keskustelua suhteesta. No, päädyimme avoimeen suhteeseen. Sekin oli rakastava ja kunnioittava suhde jota kesti 25 vuotta.
Eli sama se mikä se suhdemuoto on, jos keskinäinen kommunikaatio toimii. Löytyy se yhtenäinen sävel. Sanonkin että ihmiset.. puhukaa toisillenne.Puhuminen on todella tärkeää ja ehkä vielä tärkeämpää on kuunteleminen. Ei sitä muuten pääse toisen ihmisen ajatuksiin kiinni. Se on myös mielestäni toisen kunnioittamista, että pyrkii kertomaan omat ajatuksensa avoimesti ja on valmis kuuntelemaan toista, vaikka aina se mitä kuulee ei ehkä olisi niin mieluisaakaan.
Minä taidan olla vähän (paljon 😄) romantikko, kun edelleen tässä iässä uskon rakkauteen ja sen oikean löytymiseen. Tai siihen, että ihmisen on mahdollista löytää se oikea. Omalta kohdaltani en tiedä uskallanko enää toivoa ylipäätään minkäänlaista suhdetta.. Ja toki tiedostan, ettei se oikea tarkoita mitään pelkkää hattaraunelmaa ja oikeita voi olla useampiakin, mutta uskon sellaisen olevan mahdollista.
Avoin suhde voi toimia, jos pelisäännöt ovat selvät, suhteessa on vahva luottamus ja molemmat ovat siinä yhteistuumin mukana. Itselleni avoin suhde kuulostaa hyvin kaukaiselta ajatukselta, mutta pystyn ymmärtämään, miksi jotkut siihen päätyvät. En ole koskaan kokenut tunnetta, että rakastan ja saan rakkautta, mutta haluaisin jotain vielä enemmän tai että rakkaus ei riitä. Suhteeni ovat loppuneet muista syistä, joten en ole koskaan oikein edes ajatellut asiaa sen syvällisemmin.
Ja kiitos kivoista sanoista, sinäkin vaikutat mukavalta 😊 Anonyymi kirjoitti:
Puhuminen on todella tärkeää ja ehkä vielä tärkeämpää on kuunteleminen. Ei sitä muuten pääse toisen ihmisen ajatuksiin kiinni. Se on myös mielestäni toisen kunnioittamista, että pyrkii kertomaan omat ajatuksensa avoimesti ja on valmis kuuntelemaan toista, vaikka aina se mitä kuulee ei ehkä olisi niin mieluisaakaan.
Minä taidan olla vähän (paljon 😄) romantikko, kun edelleen tässä iässä uskon rakkauteen ja sen oikean löytymiseen. Tai siihen, että ihmisen on mahdollista löytää se oikea. Omalta kohdaltani en tiedä uskallanko enää toivoa ylipäätään minkäänlaista suhdetta.. Ja toki tiedostan, ettei se oikea tarkoita mitään pelkkää hattaraunelmaa ja oikeita voi olla useampiakin, mutta uskon sellaisen olevan mahdollista.
Avoin suhde voi toimia, jos pelisäännöt ovat selvät, suhteessa on vahva luottamus ja molemmat ovat siinä yhteistuumin mukana. Itselleni avoin suhde kuulostaa hyvin kaukaiselta ajatukselta, mutta pystyn ymmärtämään, miksi jotkut siihen päätyvät. En ole koskaan kokenut tunnetta, että rakastan ja saan rakkautta, mutta haluaisin jotain vielä enemmän tai että rakkaus ei riitä. Suhteeni ovat loppuneet muista syistä, joten en ole koskaan oikein edes ajatellut asiaa sen syvällisemmin.
Ja kiitos kivoista sanoista, sinäkin vaikutat mukavalta 😊Sä taidat olla ensimmälnen romantikkonainen, joka ei heti olisi tuomitsemassa minua.
Yllättävää ja ihan oikeasti kivaa vaihtelua. En se minäkään kauppaa omaa tyyliäni, mutta haluan olla avoin nk. erilaisuudestani.
Minulla on syyni siihen miksi olen mikä olen ja varmasti iso tekijä on se, etten ole koskaan ollut rakastunut. Rakkautta toki tunnen ja sitä jaan mielelläni.
Ihan hienoa, että jaksat uskoa rakkauteen ja siihen oikeaan. Sulla selvästi kuitenkin realisinen näkemys asiasta. Et mielestäni ole haihattelija. Tiedostat myös sen, että saatat joutua olemaan yksin.
Minä olen mieluusti yksin, tosin en halua olla ilman seksiä ja läheisyyttä. En niinkään kaipaa romantiikkaa tai kumppanuutta, eli sitä parisuhdetta. Ymmärrän kyllä, että se on luonnollinen tarve jakaa elämänsä jonkun tasaveroisen kanssa. Joku sellainen tarve, mikä minulta puuttuu. Olen aina ollut hieman erakkoluonne. Pidän ihmisiä aina välillä rasitteena ja minun on hyvä olla itseni kanssa.
Älä luovu uskostasi romantiikkaan tai siihen suureen rakkauteen. Älä ainakaan anna minunlaisten kyynikkojen mielipiteiden vaikuttaa sinun uskoosi. Lähinnä omasta näkökannastani katsottuna romanttisuus on hukkaan heitettyä aikaa. Olen kuolevainen ja minulla on vain tämä elämä. Ja elämä on kuin onkin lyhyt.
Silti näen sinun näkemyksesi kauniina ja puhtaana. Viattomana. Ja se saa miettimään omaa kyynisyyttäni asiaa kohtaan. Olenko vain luovuttanut vai olenko oikeasti vain niin kovasydäminen?
Elämä on opettanut minut kovaksi sissiksi. En usko täydelliseen rakkauteen. Mutta loogisesti ajateltuna se on myös täysin mahdollinen skenaario. Äärettömän epätodennäköinen, mutta mahdollinen.
- Anonyymi
Eikö kaikki suhteet sisällä hyviä asioita? Miksi hel**ssä joku olisi suhteessa, jossa kohdellaan arvottomasti? Tai no, onhan sellaisia suhteita, kuten lähisuhdeväkivaltatapaukset.
- Sheena- Anonyymi
Se on se magneetti
- Anonyymi
Palstan miehillä on kokemusta vain käteen vedosta.
- Anonyymi
Harjoitus tekee mestarin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harjoitus tekee mestarin.
Harjoitus tekee eekerin
- Anonyymi
Fwb suhde on uusi sanonta, mutta aina on ollut enemmän tai vähemmän muita kuin perinteistä parisuhdemallia. Joko vakisuhteen ohella tai ei.
Kaikissa suhteissa tarvitaan kunnioitusta ja arvostusta, rakkauttakin jossain muodossa. Eihän vakituisessa rakkaussuhteessa saman katon alla elävilläkään rakkaus ole samanlaista, ei myöskään muun tyyppisissä suhteissa. Myös seksi saattaa jäädä niin perinne parisuhteesta kuin myös fwb suhteesta, etenkin vuosikymmenien jälkeen. Tottakai osoitan em asioita, kuten kaikille ystävilleni.
- Anonyymi
Tilanteessa jossa elämässäni oli kolme fwb naista samaan aikaan, juhlin heistä yhden kanssa, hänellä oli seuralaisinaan kaksi naista, ystävää. Railakas ilta. Loppuillasta alkoi yhtä naista väsyttämään ja hän ei ollut se jonka kanssa jaoin hellyyden saloja, vaan hänen ystävänsä. No, tietysti hän sai jäädä nukkumaan sänkyyni ja toiset naiset poistuivat asunnostani. Heti heidän poistuttua nainen yllättäen virkosi ja halusi janoisesti jotain, yllätyin. Miksi? Koska hän oli miestuttuni vaimo joten otin ovenkahvan käteeni ohjaten hänet ulos asunnostani. Miesten luottamus toisiinsa on paljon tärkeämpi mitä pari tuntia kestävä hurvittelu naisen kanssa.
On olemassa rikkomattomia sääntöjä, niitä ei rikota.
Hmm...miltä nainen olisi tuntunut yhteisessä nirvanassa...se jäi kyllä kokematta ja harmittaa vähän, ei paljon.
AV
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 931738
Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen
Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa3581159Susanna Laine, 43, pohtii tätä muutosta itsessään iän karttuessa: "En tiedä, onko se vähän ikäjuttu"
Susanna Laine on kyllä nainen paikallaan Farmi-juontajana ja myös Tähdet, tähdet -juontajana, eikös vaan! Lue Susanna181158- 941019
- 62813
Vanhemmalle naiselle
Kirjoitan tällä vanhalla otsikolla vaikka se joku toinen anonyymi naisen kaipaaja innostuukin tästä ja käyttää taas sam34773Hyvää yötä
Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani5716- 46696
En vaan ymmärrä
Sinulla on hyvä puoliso, perhe, periaatteessa kaikki palikat kohdillaan. En ymmärrä, miksi haluat vaarantaa sen. Minulla42670Mitä saat naiselta mies kun
Otat ohjat? Saat feminiinistä pehmeyttä, lämpöä ja rauhaa. Kun nainen on tässä moodissa hän auttaa miestä lepäämään ja p113666