Kun luennoitsijalla menee sentit ja kuutiot sekaisin.

Ihmettelen miksi momentin yksikkönä usein puhutaan Newtoneista, vaikka hyvin tiedetään sen olevan voiman käytössä.

Kokonaan toinen asia on silloin kun ei oikeasti ymmärrä asioista mitä puhuu ja on vieläpä kouluttamassa muita.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmettelen miksi momentin yksikkönä usein puhutaan Newtoneista, vaikka hyvin tiedetään sen olevan voiman käytössä.

Kokonaan toinen asia on silloin kun ei oikeasti ymmärrä asioista mitä puhuu ja on vieläpä kouluttamassa muita.

Lue lisää

Olen antanut sekä peruskoulutusta että täydennyskoulutusta tekniikan alalla sekä virkaurani alussa että sen lopussa. Kuokittuani pitkän rupeaman oikeassa työssä "kentällä", myös opetustapani muuttui. Jos kyseessä oli ammattiin vasta opiskelevat, käytin alkuun virallisia termejä, mutta siirryin melko nopeasti ammattislangiin, jota työssä yleisesti käytetään.
Täydennyskoulutuksessa käytin alusta lähtien "slangia", koska jokainen oppijoista tunsi sen. Jos olisin selittänyt asiaa maallikolle, olisin käyttänyt virallisia termejä.

Jos kerron sähköfillarini moottorin väännön olevan 80 newtonia, jokainen vähänkin asiaa ymmärtävä tietää, mitä tarkoitan. Jos ei tiedä, ei newtonmetri kerro varmaan juurikaan enempää. Tietenkään lehdessä tai vastaavassa julkaisussa ei saisi olla epämääräisiä ilmaisuja, kuten lukemani matkailuesitteessä, jossa kerrottiin hotellissa olevan 220 V:n virta.

Anonyymi kirjoitti:

Olen antanut sekä peruskoulutusta että täydennyskoulutusta tekniikan alalla sekä virkaurani alussa että sen lopussa. Kuokittuani pitkän rupeaman oikeassa työssä "kentällä", myös opetustapani muuttui. Jos kyseessä oli ammattiin vasta opiskelevat, käytin alkuun virallisia termejä, mutta siirryin melko nopeasti ammattislangiin, jota työssä yleisesti käytetään.
Täydennyskoulutuksessa käytin alusta lähtien "slangia", koska jokainen oppijoista tunsi sen. Jos olisin selittänyt asiaa maallikolle, olisin käyttänyt virallisia termejä.

Jos kerron sähköfillarini moottorin väännön olevan 80 newtonia, jokainen vähänkin asiaa ymmärtävä tietää, mitä tarkoitan. Jos ei tiedä, ei newtonmetri kerro varmaan juurikaan enempää. Tietenkään lehdessä tai vastaavassa julkaisussa ei saisi olla epämääräisiä ilmaisuja, kuten lukemani matkailuesitteessä, jossa kerrottiin hotellissa olevan 220 V:n virta.

Lue lisää

Ps. Olen törmännyt joskus kauan sitten servomoottoriin, jossa vääntömomentti oli ilmoitettu unssituumina. Vähän piti päätä raapia ja käyttää sekä taulukkokirjaa että laskinta, jotta pääsin sellaiselle hehtaarille, jota itsekin tajusin.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. Olen törmännyt joskus kauan sitten servomoottoriin, jossa vääntömomentti oli ilmoitettu unssituumina. Vähän piti päätä raapia ja käyttää sekä taulukkokirjaa että laskinta, jotta pääsin sellaiselle hehtaarille, jota itsekin tajusin.

Lue lisää

Myös naulajalka on väännön yksikkönä järeämmissä jenkkivehkeissä. ; )

Harrastamassani kellojen korjailussa ja rakentelussa on yleisenä halkaisijamittana linja, eli tuuman kymmenesosa, mutta ei tietenkään brittien saati Venäjän tuuma, vaan ranskalainen, mistä ligne.

kollimaattori kirjoitti:

Myös naulajalka on väännön yksikkönä järeämmissä jenkkivehkeissä. ; )

Harrastamassani kellojen korjailussa ja rakentelussa on yleisenä halkaisijamittana linja, eli tuuman kymmenesosa, mutta ei tietenkään brittien saati Venäjän tuuma, vaan ranskalainen, mistä ligne.

Lue lisää

Korjaus: ranskalainen linja on ranskalaisen tuuman 12. osa, kun brittiläisen tuuman linja on tuuman kymmenesosa. Selvä kuin pläkki...

kollimaattori kirjoitti:

Myös naulajalka on väännön yksikkönä järeämmissä jenkkivehkeissä. ; )

Harrastamassani kellojen korjailussa ja rakentelussa on yleisenä halkaisijamittana linja, eli tuuman kymmenesosa, mutta ei tietenkään brittien saati Venäjän tuuma, vaan ranskalainen, mistä ligne.

Lue lisää

Eläköön SI-järjestelmä. Ei tarvitse säädellä eikä collimoida.

Kerimäen kirkko taitaa olla maailman suurin puukirkko. Kuulin lapsuudessani väitteen, että suunnittelija oli suomalainen ja rakentajat venäläisiä. Suunnittelija käytti senttejä piirustuksissa ja rakentajat rakensivat tuumina.

Ihan kiinnostava tarina, vaikkakaan ei tosi.

kollimaattori kirjoitti:

Korjaus: ranskalainen linja on ranskalaisen tuuman 12. osa, kun brittiläisen tuuman linja on tuuman kymmenesosa. Selvä kuin pläkki...

Tuli mieleeni kolmen linjan kivääri, eli Mosin-Nagant. Piti tarkastaa wikistä, miten linjat liittyivät siihen:
"Aseen nimitys kolmen linjan kivääri tulee sen kaliiperista, joka oli vanhan pituusmitan linjan mukaan kolme tuuman kymmenesosaa ."

Olen harjoitellut alokkaana kivääriotteita Heikkilän kasarmilla Tur IT Psto:ssa kolmen linjan kiväärillä 1974. Ne olivat jo silloin ampumakiellossa, mutta olalle, jalalle ja eteen ne kiepsahtivat harjoituksissa kuten pitikin.

Oli muuten komea kasarmirakennus ja sitä se on vieläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuli mieleeni kolmen linjan kivääri, eli Mosin-Nagant. Piti tarkastaa wikistä, miten linjat liittyivät siihen:
"Aseen nimitys kolmen linjan kivääri tulee sen kaliiperista, joka oli vanhan pituusmitan linjan mukaan kolme tuuman kymmenesosaa ."

Olen harjoitellut alokkaana kivääriotteita Heikkilän kasarmilla Tur IT Psto:ssa kolmen linjan kiväärillä 1974. Ne olivat jo silloin ampumakiellossa, mutta olalle, jalalle ja eteen ne kiepsahtivat harjoituksissa kuten pitikin.

Oli muuten komea kasarmirakennus ja sitä se on vieläkin.

Lue lisää

Jos kellokoneiston halkaisijan ilmoittaminen on vähän hämärää, niin tuliaseiden kaliiperit ne vasta pimeitä ovatkin.

Esimerkiksi revolveripatruunat .38 Special ja .357 Magnum ovat luodin ja hylsyn halkaisijoiltaan täysin samoja, mutta haulikoissa 10 kaliiperin haulikko on suurireikäisempi kuin 12-kaliiperinen, eikä luvulla ole mitään tekemistä tuuman kanssa, vaan naulan...

Se tekee asioista helppoa. Kynällä ja paperilla (niille joita tämä askarruttaa) muunnoskertoimen saa nopeaan kun kirjoittaa yksikön uuteen muotoon eli vaikka pauna/neliöjalka on 0,5kg/0,3^2 m^2 ja laskimella tulos. Yksiköt ei ole ihan tarkkaan nuo luvut, mutta ei enää muista tarkkoja. Varmaan googlen syytä.