https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009188193.html
Lainaan kommenteista yhden alle.
......
Scheinin: "Saamelainen tunnistaa toisen ihmisen saamelaiseksi tämän menneisyydestä nykypäivään jatkuvan yhteisön jäsenyyden perusteella. Kyse ei ole geeneistä vaan kasvamisesta ja elämisestä saamelaisten sosiaalisen ja kielellisen yhteisön jäsenenä. "
Tässä kiteytyy yksi saamelaismääritelmän tai oikeastaan saamelaispolitiikan ongelma. Saamenmaalla (ja sen ulkopuolellakin nykyään) on monia erilaisia sosiaalisia ja kielellisiä yhteisöjä, mutta toistelemalla "kyllä saamelainen saamelaisen tuntee"-mantraa, on jotkut saatu uskomaan, että olemassa joku aito saamelaisen ihmisen tyyppi, joka tuntemalla tuntee kaikkien saamelaisryhmien jäsenet. Eri saamelaisryhmien sisällä pystyykin vielä hahmottamaan mitä porukkaa (sukua) joku on, mutta mutta kuinkahan moni saamelainen muistaa ulkoa eri saamenkieltä puhuvan, muutaman sadan kilometrin päässä asuvan yhteisön sukukarttoja yksityiskohtaisesti? Saamelaisia oli v. 2019 Saamelaiskäräjien luettelossa 10 759. Ja miten asiat sujuvat jatkossa, kun jo nyt yli 75% saamelaislapsista ja nuorista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella? Tehdäänkö tässä nyt lainsäädäntöä takapeiliin katsoen?
Saamelaisten sukuluetteloita on painettu saamelaisen kirjallisuuden historiaan nähden jo varhain. Nykyään luetteloita on tiedostoina monen tietokoneella ja ne ovat ahkerassa käytössä: niistä katsotaan jo sukuun kuuluvaksi tunnetun tietojakin.
Saamelaiskäräjien eri toimielimissä ei ole välttämättä yhtäkään inarinsaamelaista, vaan muut saamelaiset ovat mm. arvioineet inarinsaamelaisten sukujuurienkin perusteella itsensä saamelaisiksi tuntevien saamelaisuutta. Inarinsaamelaiset ovat kaikkein aidoimmin niitä, joiden ei voida osoittaa saapuneen nykyisille asuinseudulleen joskus ja jostain. He ovat siis ihan alkuperäiskansaa, jolla on oma (muista saamelaisista poikkeava) historiansa, kielensä ja kulttuurinsa. Sille, että saamelaiskäräjien ja suuren osan inarinsaamelaisia välille ei ole muodostunut luottamusta ja yhteistoimintaa, on monta syytä.
Lainaan kommenteista yhden alle.
......
Scheinin: "Saamelainen tunnistaa toisen ihmisen saamelaiseksi tämän menneisyydestä nykypäivään jatkuvan yhteisön jäsenyyden perusteella. Kyse ei ole geeneistä vaan kasvamisesta ja elämisestä saamelaisten sosiaalisen ja kielellisen yhteisön jäsenenä. "
Tässä kiteytyy yksi saamelaismääritelmän tai oikeastaan saamelaispolitiikan ongelma. Saamenmaalla (ja sen ulkopuolellakin nykyään) on monia erilaisia sosiaalisia ja kielellisiä yhteisöjä, mutta toistelemalla "kyllä saamelainen saamelaisen tuntee"-mantraa, on jotkut saatu uskomaan, että olemassa joku aito saamelaisen ihmisen tyyppi, joka tuntemalla tuntee kaikkien saamelaisryhmien jäsenet. Eri saamelaisryhmien sisällä pystyykin vielä hahmottamaan mitä porukkaa (sukua) joku on, mutta mutta kuinkahan moni saamelainen muistaa ulkoa eri saamenkieltä puhuvan, muutaman sadan kilometrin päässä asuvan yhteisön sukukarttoja yksityiskohtaisesti? Saamelaisia oli v. 2019 Saamelaiskäräjien luettelossa 10 759. Ja miten asiat sujuvat jatkossa, kun jo nyt yli 75% saamelaislapsista ja nuorista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella? Tehdäänkö tässä nyt lainsäädäntöä takapeiliin katsoen?
Saamelaisten sukuluetteloita on painettu saamelaisen kirjallisuuden historiaan nähden jo varhain. Nykyään luetteloita on tiedostoina monen tietokoneella ja ne ovat ahkerassa käytössä: niistä katsotaan jo sukuun kuuluvaksi tunnetun tietojakin.
Saamelaiskäräjien eri toimielimissä ei ole välttämättä yhtäkään inarinsaamelaista, vaan muut saamelaiset ovat mm. arvioineet inarinsaamelaisten sukujuurienkin perusteella itsensä saamelaisiksi tuntevien saamelaisuutta. Inarinsaamelaiset ovat kaikkein aidoimmin niitä, joiden ei voida osoittaa saapuneen nykyisille asuinseudulleen joskus ja jostain. He ovat siis ihan alkuperäiskansaa, jolla on oma (muista saamelaisista poikkeava) historiansa, kielensä ja kulttuurinsa. Sille, että saamelaiskäräjien ja suuren osan inarinsaamelaisia välille ei ole muodostunut luottamusta ja yhteistoimintaa, on monta syytä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Määritellään "aitosaamelainen"
Asuuko "aitosaamelainen" Helsingissä tai jossain muussa kaupungissa?
Puhuiko aitosaamelaisen isoäiti saamen kieltä lapsuudessaan?
"– Isoäitini Partakon saamelaisena puhui saamen kieltä. Sen osoittaminen on täysin mahdotonta, koska kirkonkirjoissa hänen kielensä on merkitty suomen kieleksi ja suomi se varmaan loppuaikoina olikin."
"Eli jos isoisovanhemmankin ensimmäinen kieli on saame, saamelaiskriteeri täyttyy."
Täysin mahdotonta todistaa! Joissakin tapauksissa sen saattaa itse tietää, mutta miten todistat?
Saamelainen tuntee todellisuudessa vain ne saamelaiset jotka omassa lähipiirissä. Sisäänlämpiävää sakkia ovat.