Menikö oikein

Anonyymi-ap

Isoäidin veli kuoli lapsettomana. Hänen vaimo kuoli hieman myöhemmin. Vajaa vuosi ennen kuolemaansa rouva oli tehnyt testamentin kaukaiselle sukulaiselle. Muussa tapauksessa minä olisin ollut perijä. Koetin tarkistuttaa paperit ilmaisella asianajajalka, joka ylimalkaisesti tuskin vilkaisi papereita. Jäi vaivaamaan olisiko joku lakiosa tai vastaava kuitenkin kuulunut. Tuo perintö olisi siis mennyt isoäidilleni ja koska hän on kuollut, hänen lapselleen eli minun äidille mutta minunkin äitini on kuollut joten siis minulle.

208

1920

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Odotetaan LHöpsöä, hän valehtelee sopivan vastauksen.

      • Anonyymi

        Etkö enään ilman minua osaa edes vastata mihinkään, paitsi, sen osaat, että kutsut väärällä tittelillä, aivam kuin lammaspaimen joka huomiohuora ja saamaton, kuten tekin ja huomasin, ettette osaakkaan edes minunkaan vertaa ..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö enään ilman minua osaa edes vastata mihinkään, paitsi, sen osaat, että kutsut väärällä tittelillä, aivam kuin lammaspaimen joka huomiohuora ja saamaton, kuten tekin ja huomasin, ettette osaakkaan edes minunkaan vertaa ..

        Tiedätkö, että tuo HUOR... sana on todella ruma? Jos sinulla on asiaan kysyjälle/vastaajille, siisti sanansäilää.


    • Anonyymi

      on oikeus vaatia lakiosuutta,6kk testamentin tiedoksiannosta lukien.

      Mitään et saa ellet vaadi,lakiosuus ei ole automaattinen.

    • Anonyymi

      Korjaan,ei ole oikeutta lakiosuuteen.

      Kun isoäidin veli oli naimisissa,perii hänet aviopuoliso,tämähän aviopuoliso ei ole sulle sukua,eloonjäänyt puoliso on testamentannut omaisuutensa kenelle tahtoo.

      'ilmeisesti isoäiti on jo kuollut ennen kuin hänen veljensä kuoli.
      onko näin?toisaalta sillä ei ole merkitystä asian kannalta oliko elossa vai kuollut.

    • Anonyymi

      Jäi varmasti vaivaan, koska oikeusaputoimistostakaan apua saanut, mutta nyt huomaatte, luulo ei ole tiedon väärti.

      Ensiksi, tuon myöhemmin kuolleen vaimo, ei vpi testamentilla määrätä mitään, eli guo asia jäi teitä vaivaamaan ja olitte oikeassa.

      Omaisuus mikä jäänut, olisi kuuluneet puoliksi teille ja puolet jälkeen kuolleen omaisilleeli koska aiemmin kuollut lapseton ja äitinne veli, oli hänellä oikeus periä veljensä, kun hänen vaimonsa kuollut, edelluttäen ettei äitinne isä ja äiti ole eossa ja mitä ilmeisimmin ei ole.

      Mutta tässä huutomerkein lisättynä asiaan vaikuttavat seikat ja pst, edesmennyt vaimo ei peri, vaan omaisuus menee hänen hallintaan ainoastaan.

      Perintökaari 3lku 1§ ~ Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai !!!!!sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut!!!!! puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. !!!!!!Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille!!!!!!!.

      Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset!!!!.(25.2.1983/209)"

      Loppu momentti tarkoittaa, jollei ole mitään testamenttia, eli hän ei olisi voinut määrätä, ensiksi kuolleen jäämistöstä mitään,vain ja ainoastaan omastaan, eli väärin on mennyt.

      Onko kuolemasta miten pitkään, jos yli 6kk voit ainoastaan viedä riita-asiana käräjiin, jos alle, niin nosta moitekanne testamentin edunsaajaa vastaan, mutta muista kuitenkin koko ajan, että päätökset voi olla mitä sattuu maan ja taivaan välillä, laeista piittaamatta.

      T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

      • Anonyymi

        Kommentoin omaanikin ja huomatkaa kuinka typerä aarnio on aasitta-ajana ollut.

        Eli lapsettoman avioparin perii kun toinen puoliso kuolee, niin ensiksi kuolleen omaiset kun eloon jäänyt aviopuoliso kuolee ja kun, HUOMATKAA, jos ei ole perillistä, eli nyt aarnio ei ilmaise sitä, minkä laatuista, vaan on pitänyt selviönä, ettei aiinakaan rintaperillistä voi jäädä perimään, mutta uudelleen naimisiin meno on ja lapsen saaminen myös, koska ei ole eka kerta kun vanha isäntä ottaa 30 v nuoremman piian vaimoksi.

        Mutta aarnio on halunnut olla kiero ja tarkoittanut, ettei ketään perimisoikeutta omaavaa ja täten myöskin tuon kohdan saanut epäselväksi, että muutkin aasitta-ajajat tienaisi kuin hän.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Jk. Pyydänköhän liikaa tovereilta, että suomeen vaan, päästään kusipäisimpiä karsimaan oksattomiksi kelottumaan... 😁🤪


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommentoin omaanikin ja huomatkaa kuinka typerä aarnio on aasitta-ajana ollut.

        Eli lapsettoman avioparin perii kun toinen puoliso kuolee, niin ensiksi kuolleen omaiset kun eloon jäänyt aviopuoliso kuolee ja kun, HUOMATKAA, jos ei ole perillistä, eli nyt aarnio ei ilmaise sitä, minkä laatuista, vaan on pitänyt selviönä, ettei aiinakaan rintaperillistä voi jäädä perimään, mutta uudelleen naimisiin meno on ja lapsen saaminen myös, koska ei ole eka kerta kun vanha isäntä ottaa 30 v nuoremman piian vaimoksi.

        Mutta aarnio on halunnut olla kiero ja tarkoittanut, ettei ketään perimisoikeutta omaavaa ja täten myöskin tuon kohdan saanut epäselväksi, että muutkin aasitta-ajajat tienaisi kuin hän.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Jk. Pyydänköhän liikaa tovereilta, että suomeen vaan, päästään kusipäisimpiä karsimaan oksattomiksi kelottumaan... 😁🤪

        Tämä on oikeasti hauska: "Eli lapsettoman avioparin perii kun toinen puoliso kuolee, niin ensiksi kuolleen omaiset kun eloon jäänyt aviopuoliso kuolee ja kun, HUOMATKAA, jos ei ole perillistä, eli nyt aarnio ei ilmaise sitä, minkä laatuista, vaan on pitänyt selviönä, ettei aiinakaan rintaperillistä voi jäädä perimään, mutta uudelleen naimisiin meno on ja lapsen saaminen myös, koska ei ole eka kerta kun vanha isäntä ottaa 30 v nuoremman piian vaimoksi." Kenet avioleski sitten perii?


    • Anonyymi

      Kysyn vielä asiaan liittyen, kumpi kuoli ennemmin, isoäitinne vaiko hänen veli, entä äitinne, jäljemmin kuin äitinne, siis siksi, koska kuollut ei voi periä, mutta taas hänen jälkeläinen voi, kun elossa.

      T. Kuten aiemmin

    • Anonyymi

      Turha kärkkyä vesi kielellä kaukaisilta sukulaisilta ja lakia vääristellen perintöjä, jotka eivät itselle kuulu. Mutta onhan sitä kaikenlaisia ihmisiä.

      Kannattaisi mennä töihin edes putkimieheksi.

    • Anonyymi

      Ensin kuoli isoäiti. Sitten äitini joka oli ainoa lapsi. Isoäitini veli kuoli ja veli oli lapseton. Hänen vaimo peri hänet. Vaimokin kuoli ja sitten minulle toimitettiin perukirjapaperit. Kävin kysymässä neuvoa asiantuntijalta mutta hän ei edes vilkassut papereita. Jäi vaivaamaan. Tästä on yli tuo 6 kk. Elikkä siis isovanhemmillani oli vain yksi lapsi; äitini ja hän kuoli. Isoäidin veli kuoli, veljen vaimo kuoli ja he olivat lapsettomia. Isoäidin veljen vaimon sisar sai kaiken perinnön.

      • Anonyymi

        Tuo 6kk on vain Lawetin päässä. Leski ei ole voinut määrätä testamentilla ensiksi kuolleen osuudesta, joten testamentilla saanut on toki voinut ottaa omaisuuden haltuunsa mutta se ei tee hänestä vielä omistajaa kun ei ole saantoa. Tässä kohtaa merkitsevä aikaraja on 10 vuotta vainajan kuolemasta.

        Ensitöiksi ilmoitat tälle joka testamentilla sai ja kerrot että sinulla on oikeus osaan perintöä. Sitten riippuen vastauksesta selvitätte joko yhdessä minkä verran sinulle tulisi, haette asiantuntijan yhdessä selvittämään tai haet pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä käräjäoikeudesta.


      • Anonyymi

        Rumaa tekstiä!

        Ei kukaan voi ottaa tuollaista kirjoittajaa tosissaan, eikä otakaan.


      • Anonyymi

        Eipä tuo testamentti voi kattaa toisen puolison perintöosuutta mikä se on ollutkin perukirjan mukaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 6kk on vain Lawetin päässä. Leski ei ole voinut määrätä testamentilla ensiksi kuolleen osuudesta, joten testamentilla saanut on toki voinut ottaa omaisuuden haltuunsa mutta se ei tee hänestä vielä omistajaa kun ei ole saantoa. Tässä kohtaa merkitsevä aikaraja on 10 vuotta vainajan kuolemasta.

        Ensitöiksi ilmoitat tälle joka testamentilla sai ja kerrot että sinulla on oikeus osaan perintöä. Sitten riippuen vastauksesta selvitätte joko yhdessä minkä verran sinulle tulisi, haette asiantuntijan yhdessä selvittämään tai haet pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä käräjäoikeudesta.

        Isoäidin veljen perukirja kertoo, mikä perintö sinulle on nyt jälkikäteen tulossa. Kukaan ei voi sitä enää testamentata hänen kuolemansa jälkeen.
        Ajankohta on hänen puolisonsa kuolema, perukirja ja perinnönjako.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä tuo testamentti voi kattaa toisen puolison perintöosuutta mikä se on ollutkin perukirjan mukaisesti.

        Voi hyvää päivää, kun se testamentti on jo kattanut, niin miksi olette täällä sumutorvena?

        Testamentilla tuo äidinäidin veljen vaimo ei olisi saanut testamentilla määrätä tuon lapsettoman miehensä omaisuudesta lain mukaan mitään, mutta olipa vaan määrännyt, koska teidänkaltaiset idiootit ymmärrä sitä, ettei tuota perimisoikeutta ole katkaistu mitenkään, vaan noudattaa aika lailla aiempaa perintökaarta tai mikä häntä on ollutkaan ruotsinvallan aikainen laki.

        Jälkeläisellä on aina oikeus periä vanhempansa ja jos vanhemmalla oikeus periä joku eli vaikka vanhempansa, siirtyy, jos kuollut ennen kuin omat vanhempansa, perii tuo jälkeläinen isoäitinsä/isänsä ja jos heillä olisi ollut oikeus periä veljensä tai siskonsa, siirtyy tuo oikeus taas heidän lapsiltaan taas heidän lapsilleen eli kuten aloittajan asiassa, ensin oli kuollut isoäiti, veljensä lapsettomana eli, sitten kuoli aloittajan äiti, eli hänen no eli vielä lapsettomana, nyt kuoli lapseton aloittajan isoäidin veli ja aloittajan äidin eno ja omaisuus siirtyi hänen vaimolleen ja nyt kuoli lapsettoman enon vaimo, niin perintökaaren mukaan miehen puolelta on elossa sisaren lapsen lapsi eli aloittaja ja hänellä oikeus äitinsä jälkeläisenä se mitä olisi tullut hänen äitinsä äidille veljeltään.

        Erittäin yksinkertaista, eikö ollutkin?

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rumaa tekstiä!

        Ei kukaan voi ottaa tuollaista kirjoittajaa tosissaan, eikä otakaan.

        En jaksanut lukea,mutta oliko perinnön kohteena vittu ja miten leski sitä jakaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En jaksanut lukea,mutta oliko perinnön kohteena vittu ja miten leski sitä jakaa.

        Tästähän tolla "T. Professional of the law, Lawetorder Z via V":llä on puute;).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Isoäidin veljen perukirja kertoo, mikä perintö sinulle on nyt jälkikäteen tulossa. Kukaan ei voi sitä enää testamentata hänen kuolemansa jälkeen.
        Ajankohta on hänen puolisonsa kuolema, perukirja ja perinnönjako.

        Eikä kerro! Hänhän ei ole missään vaiheessa ollut saamassa isoäitinsä veljen jäämistöä, vaan se on mennyt lain mukaan tämän leskelle. Lesken sittemmin kuoltua olisi hänellä (mahdollisesti) ollut oikeus puoleen siitä, mikä oli lesken jäämistö.

        Johannes2


    • Anonyymi

      Kun sain tiedon perunkirjoituksesta jne, kävin kysymässä oikeusaputoimiston asianajajalta että miten minun tulee toimia. Hän tuskin katsoi papereita ja ilmoitti ettei mitenkään. En siis olettanut että minulle kuuluisi mitään, koska pariskunnan rouva oli tehnyt testamentin sisarelleen.

      • Anonyymi

        eikö sinun olisi pitänyt olla aktiivinen tuon perunkirjoituksen suhteen jo silloin kun isoäitisi veli kuoli, silloinhan hänen omaisuutensa oli jaossa....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        eikö sinun olisi pitänyt olla aktiivinen tuon perunkirjoituksen suhteen jo silloin kun isoäitisi veli kuoli, silloinhan hänen omaisuutensa oli jaossa....

        Mutta ei hän ollut isoäidin veljen kuollessa saamassa mitään perintöä, vaan tämän jäämistö menee leskelle, koska oli naimisissa eikä rintaperillistä ollut.


    • Anonyymi

      Eli oikeusaputoimistosta saadun ohjeen perusteella en hakenut lakiosaa. Itse en ymmärrä näistä kiemuroista ja siksi hain " asiantuntija"- apua.

      • Anonyymi

        Ainoastaan rintaperillisillä, eli lapsilla tai lastenlapsilla, kuka nyt sitten onkin ensimmäisenä siellä linjassa on oikeus lakiosaan. Muilla ei sitä ole.

        Mutta tässä tapauksessa, ellei isoäidin veljellä ollut testamenttia, niin perintöosuus teillä oli. En osaa vastata miksi saamasi neuvo on ollut mitä oli mutta näillä antamillasi tiedoilla sinulla olisi perintöoikeus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainoastaan rintaperillisillä, eli lapsilla tai lastenlapsilla, kuka nyt sitten onkin ensimmäisenä siellä linjassa on oikeus lakiosaan. Muilla ei sitä ole.

        Mutta tässä tapauksessa, ellei isoäidin veljellä ollut testamenttia, niin perintöosuus teillä oli. En osaa vastata miksi saamasi neuvo on ollut mitä oli mutta näillä antamillasi tiedoilla sinulla olisi perintöoikeus.

        Esitä lakiosaoikeus kohdasta se päättymispiste lakiosaoikeuteen.

        Kangas kirjassaan kertoilee, että lakiosaoikeus tulee ymmärtää laajemmin kuin nytten ymmärretään (onkin ainoa älynvälähdys, jos sivun muistan oikein, on sivu 630.

        Perintökaaressa sanotaan, lakiosaoikeus on rintaperillisellä, ottolapsella ja hänen jälkeläisillään, eli tarkoittaa, että vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, mutta ottolapsella ja hänen jälkeläisillään on oikeus lakiosaan eli laasemmat oikeudet kuin rintaperillisellä.

        Onkohan tullut kunnon lapsus aarniolta ja onkohan tuo nyt edes perusoikeutta noudattavakaan kirjoitelma, koska lain edessä on ihmiset tasaveroisia, perustuslain 6§ 1 mom


    • Anonyymi

      Isoäidin veljen perukirjaa en ole ikinä nähnytkään! mitenköhän tämä nyt sitten menee.

      • Anonyymi

        Se menee niin, ettet ensinnäkään ette usko täällä hölisijöiden neuvoja ja jonka huomaatte kun luette tekstin.

        Otetaanpa ihan alusta, eli äidin äitinne on kuollut ja äitinne äitdin veli ja nyt on kuollut tuon veljen vaimo ja joka oli testamentannut kaukaiselle (onko nimi tiedossa) sukulaiselle.

        Perintökaari, kohta jonka laitoinkin, eli kun lapseton kuolee, perii hänen vanhempansa, jompi kumpi jos elossa, jos ei, perii hänet hänen sisarensa, jos elossa, jollei ole ja on kuollut ennemmin kuin perittävänsä, siirtyy perimisoikeus hänen lapselleen, eli äidillenne, mutta kun äitinnekin on kuollut ennemmin kuin tuo lapsettoman avioparin vaimo, siirtyy perimisoikeus teille.

        Eli nyt kun äidinäitinne on kuollut ja heidän vanhemmat sitä ennen ja isoäitinne kuollut, ennen kuin veljensä, niin perimisoikeus siirtyy hänen ainoalle lapselle, mutta koska lapsikin (äitinne) on kuollut, siirtyy perimisoikeus teille ja kuten laitoin perintökaaresta aivan oikean osion ja joka tässä.
        "3lku 1§ ~ Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai !!!!!sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut!!"

        Laissa ilmaistaan sisaren jälkeläinen, eli äitinne ja äitinne perimisoikeus siirtyy täten teille, koska jälkeläisyyttä ei laissa katkaista ja jooka tarkoittaa sitä, että serkutkin perii.

        Eli perimisoikeus siirtyy aina niin kauan kuin on elossa oleva joka omaa oman äidin/isänsä perimisoikeudenn, jos on kuollut ennemmin kuin hänellä syntyi oikeus periä eli äitinne oikeus periä oma äitinsä taikka lapsettoman veljen perimisoikeus siirtyy hänen sisarensa lapselle,

        Taas teille siirtyy äitinne oikeus periä mitä hänen äidilleen olisi tullut hänen veljeltään.

        Oliiko liika vaikeaa?

        T. Professional of the law, OTM, OTP, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se menee niin, ettet ensinnäkään ette usko täällä hölisijöiden neuvoja ja jonka huomaatte kun luette tekstin.

        Otetaanpa ihan alusta, eli äidin äitinne on kuollut ja äitinne äitdin veli ja nyt on kuollut tuon veljen vaimo ja joka oli testamentannut kaukaiselle (onko nimi tiedossa) sukulaiselle.

        Perintökaari, kohta jonka laitoinkin, eli kun lapseton kuolee, perii hänen vanhempansa, jompi kumpi jos elossa, jos ei, perii hänet hänen sisarensa, jos elossa, jollei ole ja on kuollut ennemmin kuin perittävänsä, siirtyy perimisoikeus hänen lapselleen, eli äidillenne, mutta kun äitinnekin on kuollut ennemmin kuin tuo lapsettoman avioparin vaimo, siirtyy perimisoikeus teille.

        Eli nyt kun äidinäitinne on kuollut ja heidän vanhemmat sitä ennen ja isoäitinne kuollut, ennen kuin veljensä, niin perimisoikeus siirtyy hänen ainoalle lapselle, mutta koska lapsikin (äitinne) on kuollut, siirtyy perimisoikeus teille ja kuten laitoin perintökaaresta aivan oikean osion ja joka tässä.
        "3lku 1§ ~ Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai !!!!!sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut!!"

        Laissa ilmaistaan sisaren jälkeläinen, eli äitinne ja äitinne perimisoikeus siirtyy täten teille, koska jälkeläisyyttä ei laissa katkaista ja jooka tarkoittaa sitä, että serkutkin perii.

        Eli perimisoikeus siirtyy aina niin kauan kuin on elossa oleva joka omaa oman äidin/isänsä perimisoikeudenn, jos on kuollut ennemmin kuin hänellä syntyi oikeus periä eli äitinne oikeus periä oma äitinsä taikka lapsettoman veljen perimisoikeus siirtyy hänen sisarensa lapselle,

        Taas teille siirtyy äitinne oikeus periä mitä hänen äidilleen olisi tullut hänen veljeltään.

        Oliiko liika vaikeaa?

        T. Professional of the law, OTM, OTP, Lawetorder Z via V

        "liiko liika vaikeaa?"

        Ainoa, mitä palstan yli-innokas hääräilijä L-höppänä osaa, on sanoa selvä asia epäselvästi ja moneen kertaan - kuten yllä ap:n sijaisperillisasema.

        Lyhyesti sanottuna:

        Ap on rintaperillisittä kuolleen perittävän P:n toissijainen perillinen, jolle kuuluu perintöosuus P:n lesken pesästä, koska
        - P:n sisar (ap:n isoäiti) oli kuollut, ja
        - myös P:n sisaren tytär (ap:n äiti) oli kuollut. Ap on mainittujen kuolleiden perillisten sijaantulija.

        Jos kuitenkin P oli lainvoimaisella testamentilla määrännyt jäämistönsä meneväksi leskelleen täydellä omistusoikeudella, ap:lla ei ole ostuutta ko. lesken pesään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se menee niin, ettet ensinnäkään ette usko täällä hölisijöiden neuvoja ja jonka huomaatte kun luette tekstin.

        Otetaanpa ihan alusta, eli äidin äitinne on kuollut ja äitinne äitdin veli ja nyt on kuollut tuon veljen vaimo ja joka oli testamentannut kaukaiselle (onko nimi tiedossa) sukulaiselle.

        Perintökaari, kohta jonka laitoinkin, eli kun lapseton kuolee, perii hänen vanhempansa, jompi kumpi jos elossa, jos ei, perii hänet hänen sisarensa, jos elossa, jollei ole ja on kuollut ennemmin kuin perittävänsä, siirtyy perimisoikeus hänen lapselleen, eli äidillenne, mutta kun äitinnekin on kuollut ennemmin kuin tuo lapsettoman avioparin vaimo, siirtyy perimisoikeus teille.

        Eli nyt kun äidinäitinne on kuollut ja heidän vanhemmat sitä ennen ja isoäitinne kuollut, ennen kuin veljensä, niin perimisoikeus siirtyy hänen ainoalle lapselle, mutta koska lapsikin (äitinne) on kuollut, siirtyy perimisoikeus teille ja kuten laitoin perintökaaresta aivan oikean osion ja joka tässä.
        "3lku 1§ ~ Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai !!!!!sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut!!"

        Laissa ilmaistaan sisaren jälkeläinen, eli äitinne ja äitinne perimisoikeus siirtyy täten teille, koska jälkeläisyyttä ei laissa katkaista ja jooka tarkoittaa sitä, että serkutkin perii.

        Eli perimisoikeus siirtyy aina niin kauan kuin on elossa oleva joka omaa oman äidin/isänsä perimisoikeudenn, jos on kuollut ennemmin kuin hänellä syntyi oikeus periä eli äitinne oikeus periä oma äitinsä taikka lapsettoman veljen perimisoikeus siirtyy hänen sisarensa lapselle,

        Taas teille siirtyy äitinne oikeus periä mitä hänen äidilleen olisi tullut hänen veljeltään.

        Oliiko liika vaikeaa?

        T. Professional of the law, OTM, OTP, Lawetorder Z via V

        Miksi laitat typerästi lainaamasi lakitejstin sekaan huutomerkkejä? Se on typerää!

        Mutta ennen kaikkea, miksi lopetat siteeraamisen kesken virkkeen? Kun jätät loput virkkeestä siteeraamatta, annat virheellisen kuvan (ehkä se oli tarkoituskin) siitä, mitä laki asiasta sanoo.

        Kokonaisuudessaanhan virke kuuluu seuraavasti:

        "Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä."

        Siis suomeksi: Ensiksi kuolleen puolison omaisilla on oikeus puoleen lesken pesästä, ei ensin kuolleen puolison kuollessa jättämään jäämistöön. Ainakian lähtökohtaisesti näin!

        Johannes2


    • Anonyymi

      Ja siis nuo isoäidin veljen vaimon paperit toimitettiin minulle koska asuinpaikkakunta ei ole sama.

      • Anonyymi

        Ehei, ei toimitettu siksi, vaan siksi, KOSKA TEILLÄ OM OIKEUS PERIÄ ÄITINNE ENO ja tuo testamrntti on laiton ja koska moiteaika on umpeutunut, on ainoa mahdollisuus nostaa kanne tuota testamentilla edunsaajaa kohtaan, moitetta ei voida nostaa testamenttia kohtaan enään.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Sinulla ei ole lakiosaoikeutta, joka on vain vainajan suoralla rintaperillisellä.

      Testamentata saa kenelle tahansa. Voit tai olisit voinut riitauttaa asian vain lakiosasi osalta (jota ei siis ole) tai muotovaadesyistä. Sukulaisena testamentin tiedoksianto ja hyväksyminen ja kutsu perunkirjoitukseen olisi pitänyt antaa sinulle kirjallisesti.

      Lopputulos on oikein.

      • Anonyymi

        Lopputulos ei voi olla oikein.

        Koska isoäidin veli oli lapseton, leski peri kaiken. Nyt kyseeseen tulee toissijaiset perilliset! Eloonjäänyt puoliso ei saa testamentilla määrätä siitä, mitä on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison perilliset.

        Eli väärinhän asia on mennyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopputulos ei voi olla oikein.

        Koska isoäidin veli oli lapseton, leski peri kaiken. Nyt kyseeseen tulee toissijaiset perilliset! Eloonjäänyt puoliso ei saa testamentilla määrätä siitä, mitä on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison perilliset.

        Eli väärinhän asia on mennyt.

        Lapsettoman avioparin eloon jäänyt EI PERI YHTÄÄN MITÄÄN, vaan omaisuus SIIRTYY hänen hallntaan ja eloon jäänyt EI SAA määrätä siitä omaisuuden osasta joka tulisi hänen kuoltuaa aiemmin kuolleen perillisille, eli aloittajalla ON OIKEUS PERIÄ ÄITINSÄ LAPSETON ENO ja tuo isoäidin veljen vaimo, eli aloittajan äidin enon vaimo on testamentilla määrännyt siitä osastakin mihin hänellä ei ole ollut oikeutta edes määrätä.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsettoman avioparin eloon jäänyt EI PERI YHTÄÄN MITÄÄN, vaan omaisuus SIIRTYY hänen hallntaan ja eloon jäänyt EI SAA määrätä siitä omaisuuden osasta joka tulisi hänen kuoltuaa aiemmin kuolleen perillisille, eli aloittajalla ON OIKEUS PERIÄ ÄITINSÄ LAPSETON ENO ja tuo isoäidin veljen vaimo, eli aloittajan äidin enon vaimo on testamentilla määrännyt siitä osastakin mihin hänellä ei ole ollut oikeutta edes määrätä.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Lain mukaan leski perii puolisonsa, jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia.

        Jos ensin kuolleelle jää perimisasemassa olevia, he käyttävät toissijaisen perillisen asemaa lesken jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lain mukaan leski perii puolisonsa, jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia.

        Jos ensin kuolleelle jää perimisasemassa olevia, he käyttävät toissijaisen perillisen asemaa lesken jälkeen.

        Luehan laista ihan oikein, tässä ihan suomeksi, eikä mulkku-ukrainaksi.

        LUE, mutta muista, kyse on lakipykälästä, ei iltapulupaskan nhuokuttelevasta OTSIKOSTA, otsikko ei ole laki.

        1 §

        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, !!!!!menee jäämistö!!!!! eloonjääneelle puolisolle.

        !!!!Milloin eloonjääneen puolison kuollessa!!! ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. !!!!Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille!!!!!!.

        Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)".

        Tärkeimmät kohdat täsmennetty merkein..

        Huomaa sanat, MENEE JÄÄMISTÖ, ELI EI siis " Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, perii jäämistön eloonjäänyt puoliso".

        MIKSI SITTEN LUKEE 'MENEE?

        No siksi koska edesmenneelle jää perimisoikeuden omaavia, eli omaisuus menee oikeammin vain hallintaan, siksi myös myöhemmin on perinnön arvon noususta joka korvataan leskelle, eli eläesään hän saa perinnön tuottaman tuoton.

        Myös siksi on aiemmin, että muut kuin yllämainitut sukulaiset ei voi periä, eli tarkoitetaan sitä, että ketkään muut eivät peri, testamentinkään saaja ei peri, vaan hän on edunsaaja, rintaperillinen perii jos on, mutta leski ei peri, eihän se edes peri silloinkaan kun on rintaperilisiä vaan puolisoiden yhteinen omaisuus ositetaan taikka erotellaan, ja siksi leski ei kuulu kuolinpesään, koska hän ei peri, vaan jos hänelle testamentataan, hän tulee valvoon testamentilla tullutta omaisuuttaan valvomaan siihen asti kun testamentti saa lainvoiman taikka erotetaan pesästä omaisuus taikka tehdään ositus, eli ositus erottaa pois pesästä.

        Eli suomessa on lähdetty 'tulkitseen' jotta laki menettäisi merkityksensä.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luehan laista ihan oikein, tässä ihan suomeksi, eikä mulkku-ukrainaksi.

        LUE, mutta muista, kyse on lakipykälästä, ei iltapulupaskan nhuokuttelevasta OTSIKOSTA, otsikko ei ole laki.

        1 §

        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, !!!!!menee jäämistö!!!!! eloonjääneelle puolisolle.

        !!!!Milloin eloonjääneen puolison kuollessa!!! ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. !!!!Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille!!!!!!.

        Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)".

        Tärkeimmät kohdat täsmennetty merkein..

        Huomaa sanat, MENEE JÄÄMISTÖ, ELI EI siis " Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, perii jäämistön eloonjäänyt puoliso".

        MIKSI SITTEN LUKEE 'MENEE?

        No siksi koska edesmenneelle jää perimisoikeuden omaavia, eli omaisuus menee oikeammin vain hallintaan, siksi myös myöhemmin on perinnön arvon noususta joka korvataan leskelle, eli eläesään hän saa perinnön tuottaman tuoton.

        Myös siksi on aiemmin, että muut kuin yllämainitut sukulaiset ei voi periä, eli tarkoitetaan sitä, että ketkään muut eivät peri, testamentinkään saaja ei peri, vaan hän on edunsaaja, rintaperillinen perii jos on, mutta leski ei peri, eihän se edes peri silloinkaan kun on rintaperilisiä vaan puolisoiden yhteinen omaisuus ositetaan taikka erotellaan, ja siksi leski ei kuulu kuolinpesään, koska hän ei peri, vaan jos hänelle testamentataan, hän tulee valvoon testamentilla tullutta omaisuuttaan valvomaan siihen asti kun testamentti saa lainvoiman taikka erotetaan pesästä omaisuus taikka tehdään ositus, eli ositus erottaa pois pesästä.

        Eli suomessa on lähdetty 'tulkitseen' jotta laki menettäisi merkityksensä.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Mitä yritit sanoa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä yritit sanoa?

        Tuo "Professional of the law, Lawetorder Z via V" soveltaa omalla ns. järjellään lakipykäliä esim. lapsettomana kuolleen lesken perintöoikeutta. Omakohtaisesti sain leskenä "hallintaani" puolisoni omaisuuden, josta jouduin maksamaan PERINTÖVERON, onko siis tapahtunut vääryys? Verotta sain "hallintaoikeuden" 110,000, ylimenevästä maksoin VEROT?


    • Anonyymi

      Mitenkä jos ensin kuollut on tehnyt vaimolleen testamentin?

      • Anonyymi

        Vaimo perii pysyvästi kaiken, eikä ole olemassa ensin kuolleen toissijaisia perillisiä.


      • Anonyymi

        Kerroin jo, että ensinnä pitää lukea ja ottaa huomioon tämän äidin enon perukirja. Jos on ollut testamentti, niin ei ole enää mitään perittävää tällä sukuhaaralla.
        Muussa tapauksessa miehen perintö tulee nyt aloittajalle. Vaimon testamentti ei voi koskea sitä osuutta varallisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerroin jo, että ensinnä pitää lukea ja ottaa huomioon tämän äidin enon perukirja. Jos on ollut testamentti, niin ei ole enää mitään perittävää tällä sukuhaaralla.
        Muussa tapauksessa miehen perintö tulee nyt aloittajalle. Vaimon testamentti ei voi koskea sitä osuutta varallisuudesta.

        Lue nyt puusilmä, kello 20:59 kirjoitettu.

        Kun tuo eloon jäänyt lapseton leski teki testamentin, niin lain mukaan HÄN EI VOI MÄÄRÄTÄ SIITÄ MIKÄ MENISI AIEMMIN KUOLLEEN PERILLISILLE.

        Tässä tapauksessa perimään enonsa tulee hänen siskonsa ainoa lapsi, koska enon sisar joka olisi perinyt hänet, onkin kuollut ennemmin kuin hän itse, joten sijaan tulija olisi siskonsa lapsi, mutta kun hänkin on kuollut, niin sijaantulo oikeuden perusteella perii siskon lapsen lapsi, koska omaisuus onkin mennyt lapsettoman aviopuolison eloon jääneelle leskelle, mutta laki määrää ettei voi määrätä testamentilla siitä ja siitä.

        Erittäin yksinkertaista, miksette te tajua lukemaanne, aivovammanneko syynä siihen??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue nyt puusilmä, kello 20:59 kirjoitettu.

        Kun tuo eloon jäänyt lapseton leski teki testamentin, niin lain mukaan HÄN EI VOI MÄÄRÄTÄ SIITÄ MIKÄ MENISI AIEMMIN KUOLLEEN PERILLISILLE.

        Tässä tapauksessa perimään enonsa tulee hänen siskonsa ainoa lapsi, koska enon sisar joka olisi perinyt hänet, onkin kuollut ennemmin kuin hän itse, joten sijaan tulija olisi siskonsa lapsi, mutta kun hänkin on kuollut, niin sijaantulo oikeuden perusteella perii siskon lapsen lapsi, koska omaisuus onkin mennyt lapsettoman aviopuolison eloon jääneelle leskelle, mutta laki määrää ettei voi määrätä testamentilla siitä ja siitä.

        Erittäin yksinkertaista, miksette te tajua lukemaanne, aivovammanneko syynä siihen??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Onko sulla mennyt hermo?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue nyt puusilmä, kello 20:59 kirjoitettu.

        Kun tuo eloon jäänyt lapseton leski teki testamentin, niin lain mukaan HÄN EI VOI MÄÄRÄTÄ SIITÄ MIKÄ MENISI AIEMMIN KUOLLEEN PERILLISILLE.

        Tässä tapauksessa perimään enonsa tulee hänen siskonsa ainoa lapsi, koska enon sisar joka olisi perinyt hänet, onkin kuollut ennemmin kuin hän itse, joten sijaan tulija olisi siskonsa lapsi, mutta kun hänkin on kuollut, niin sijaantulo oikeuden perusteella perii siskon lapsen lapsi, koska omaisuus onkin mennyt lapsettoman aviopuolison eloon jääneelle leskelle, mutta laki määrää ettei voi määrätä testamentilla siitä ja siitä.

        Erittäin yksinkertaista, miksette te tajua lukemaanne, aivovammanneko syynä siihen??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Tuo kommentti oli kirjoitettu jo 18.36
        Turhaan olet samaa kertonut liian monimutkaisesti enää 20.59
        Jos puusilmässäsi on ollut vikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kommentti oli kirjoitettu jo 18.36
        Turhaan olet samaa kertonut liian monimutkaisesti enää 20.59
        Jos puusilmässäsi on ollut vikaa.

        Tuohon esittämääsi on kirjoitettu, "jos on ollut testamentti, niin ei ole enää mitään perittävää tällä sukuhaaralla". ELI ENON, sukuhaaralla, mikä menee väärin, koska on ollut testamentti JOKA LOUKKAA ENON SUKUHAARAN JÄLKELÄISEN OIKEUTTA PERINTÖÖN, eli testamentilla on määrätty lapsettoman enon omaisuutta edes menneen leskivaimon tekemällä testamentilla.

        Siten kirjoitetaan, kun ei ole ketjua luettu, että "Muussa tapauksessa miehen perintö tulee nyt aloittajalle. Vaimon testamentti ei voi koskea sitä osuutta varallisuudesta"

        EI OLE MITÄÄN MUUSSA TAPAUKSESSA, kun on jo testamentilla määrätty edesmenneen lapsettoman miehensä omaisuudesta.

        Eli kirjoittamanne sisältää ristiriidan, keskenään, että myös aloittajan esittämään.

        Kümpi se tässä puusilmä onkaan???

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Helpointa on katsoa, mitä laki sanoo asiasta, perintökaaren 3 luku:

      "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

      "Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."

      "Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset."

      "Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle."

      Sama PK 3 kertoo paljon täsmennyksiä pesän arvosta.

      --

      Kaikki tämä on jo avauksessa aikaisemmin kerrottu, mutta ilmeisen ripotellen. Lapsettoman avioparin leski on siis aivan oikein perinyt puolisonsa, ja avaaja on sijaantulijana jäänyt toissijaisen perillisen asemaan, jonka edut on otettava huomioon lesken kuollessa. Leski ei voi testamentilla määrätä ensin kuolleen puolisonsa omaisuudesta.

      Sijaantulleelle perilliselle (avaaja mitä ilmeisimmin) on pitänyt antaa tiedoksi sekä ensin kuolleen perukirja, mahdollinen testamentti tiedoksi ja hyväksyttäväksi sekä perukirjaan merkintä toissijaisesta perillisyydestä ja lesken kuollessa kutsu perunkirjoitustilaisuuteen sekä testamentti tiedoksiannettavaksi ja hyväksyttäväksi.

      • Anonyymi

        Ei tarvi hyväksyttää ja perukirjoittajan olisi pitänyt huomata testamentissa tuo.

        Tässä tapauksessa on lähdetty kokeileen kepillä kevätjäätä että tippuuko syliin, eli että onko tuo niin tyhmä, että hyväksyykö lainvastaisen testamentin, eli kyse on siis laissa säännellyn vastainen testamentti.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvi hyväksyttää ja perukirjoittajan olisi pitänyt huomata testamentissa tuo.

        Tässä tapauksessa on lähdetty kokeileen kepillä kevätjäätä että tippuuko syliin, eli että onko tuo niin tyhmä, että hyväksyykö lainvastaisen testamentin, eli kyse on siis laissa säännellyn vastainen testamentti.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Kerro lisää tuosta ettei tarvitse hyväksyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro lisää tuosta ettei tarvitse hyväksyttää.

        Perunkirjoittajan tehtävänä ON VALVOA, ETTÄ perukirja on oikeellinen, eli olisi pitänyt tietää laista että testamentilla hän, edesmennyt lapseton leski ei voi määrätä siitä omaisuudesta minkä hän on aiemmin kuolleelta mieheltä saanut haltuunsa.

        Aiemmin kuolleen miehensä jäljiltä pitäisi olla perukirja, vaikka jäämistö menisikin vaimolle ja jo tuostakin perunkirjoitustilaisuudesta olisi pitänyt ilmoittaa kyseisen miehen perillisille, lue perintökaaresta perukirjoituksesta, että on ilmoitettava/kutsuttava sellainenkin jolla olisi perimisoikeus VAIKKEI SAISIKAAN perintöä..

        Voisin tarkastaa tuon kohdan, mutta saa tältä illalta olla.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perunkirjoittajan tehtävänä ON VALVOA, ETTÄ perukirja on oikeellinen, eli olisi pitänyt tietää laista että testamentilla hän, edesmennyt lapseton leski ei voi määrätä siitä omaisuudesta minkä hän on aiemmin kuolleelta mieheltä saanut haltuunsa.

        Aiemmin kuolleen miehensä jäljiltä pitäisi olla perukirja, vaikka jäämistö menisikin vaimolle ja jo tuostakin perunkirjoitustilaisuudesta olisi pitänyt ilmoittaa kyseisen miehen perillisille, lue perintökaaresta perukirjoituksesta, että on ilmoitettava/kutsuttava sellainenkin jolla olisi perimisoikeus VAIKKEI SAISIKAAN perintöä..

        Voisin tarkastaa tuon kohdan, mutta saa tältä illalta olla.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        > hyväksyykö lainvastaisen testamentin, eli kyse on siis laissa säännellyn vastainen testamentti.

        Et vastannut kysymykseen.


    • Anonyymi

      No mitenköhän tässä täytyis edetä vai jättääkö asian ?

      • Anonyymi

        Äitisi enon perukirja pitäisi olla siinä lesken perukirjan liitteenä myös. Osituksen tekoon ei ole ollut tuolloin ilmeisesti syytä ja toimenpiteitä.
        "Jos perukirja tehdään lesken kuoleman jälkeen, liitetään ensiksi kuolleen puolison perukirja liitteineen."
        Tuo sinun kuuluu saada haltuusi ja löytyy mm. verovirastosta kysymällä asiaan liittyen.


    • Anonyymi

      Ja siksi kävin kysymässä oikeusaputoimistosta neuvoa, koska oon niin tyhmä, etten todellakaan tiennyt miten tulisi toimia! Ja kiva että sain sitten olankohautuksen vain .

      • Anonyymi

        Oikeusaputoimistoissa yleensäkin on vain joko virkaheittoja tai muuten osaamattomia.

        Te olette saaneet kirjoittamanne mukaan nivaskan papereita, OLETTEKO ALLEKIRJOITTANEET MITÄÄN ja lähettäneet allekirjoitetun takaisinpäin??

        Jos olette, niin olette allekirjoittaneet testamentin hyväksymisen, joten mitään ei ole tehtävissä.

        Jos ette ole, tarkistakaa koko nivaska ja eritelkää kaikki mitä on tullu, siellä pitäisi olla oikeaksi todistettu testamentti, kahden eri henkilön perukirja, virkatodistuksia ja muutama muu paperi, esim, jos on vannotettu valalla omaisuus niin tuo allekirjoituksineen, kuolinpesän meno kuitteja, seurakuntasopimus hautapaikasta.

        Jos ette ole allekirjoittaneet testamentin hyväksyntää, on paljonkin tehtävissä..

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeusaputoimistoissa yleensäkin on vain joko virkaheittoja tai muuten osaamattomia.

        Te olette saaneet kirjoittamanne mukaan nivaskan papereita, OLETTEKO ALLEKIRJOITTANEET MITÄÄN ja lähettäneet allekirjoitetun takaisinpäin??

        Jos olette, niin olette allekirjoittaneet testamentin hyväksymisen, joten mitään ei ole tehtävissä.

        Jos ette ole, tarkistakaa koko nivaska ja eritelkää kaikki mitä on tullu, siellä pitäisi olla oikeaksi todistettu testamentti, kahden eri henkilön perukirja, virkatodistuksia ja muutama muu paperi, esim, jos on vannotettu valalla omaisuus niin tuo allekirjoituksineen, kuolinpesän meno kuitteja, seurakuntasopimus hautapaikasta.

        Jos ette ole allekirjoittaneet testamentin hyväksyntää, on paljonkin tehtävissä..

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Vaikka olisi kuinka hyväksynyt leskirouvan testamentin, se ei muuta sitä tosiasiaa, että leskirouva ei ole lain mukaan voinut määrätä aiemmin kuolleen puolisonsa osasta omassa testamentissa. (Ellei mies ollut tehnyt testamenttia puolisolleen)

        Ellei aloittaja ole allekirjoittanut paperia, jossa selvästi lukee, että hän luovuttaa sukulaisensa perintöosansa ja lesken kuolemasta on alle 10 vuotta voi hän vielä toteuttaa perintönsä. Mikään väärän henkilön testamentin hyväksyntä ei vaikuta asiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeusaputoimistoissa yleensäkin on vain joko virkaheittoja tai muuten osaamattomia.

        Te olette saaneet kirjoittamanne mukaan nivaskan papereita, OLETTEKO ALLEKIRJOITTANEET MITÄÄN ja lähettäneet allekirjoitetun takaisinpäin??

        Jos olette, niin olette allekirjoittaneet testamentin hyväksymisen, joten mitään ei ole tehtävissä.

        Jos ette ole, tarkistakaa koko nivaska ja eritelkää kaikki mitä on tullu, siellä pitäisi olla oikeaksi todistettu testamentti, kahden eri henkilön perukirja, virkatodistuksia ja muutama muu paperi, esim, jos on vannotettu valalla omaisuus niin tuo allekirjoituksineen, kuolinpesän meno kuitteja, seurakuntasopimus hautapaikasta.

        Jos ette ole allekirjoittaneet testamentin hyväksyntää, on paljonkin tehtävissä..

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "Professionaalinen" L-höppänä on heikoilla suomen kielessäkin, yhdyssanoissa ja teitittelyssä! L-höpö huutaa isoin kirjaimin:

        "OLETTEKO ALLEKIRJOITTANEET MITÄÄN ja lähettäneet allekirjoitetun takaisinpäin??"

        Jos L olisi oikeasti laki-professionaalinen, suomen kielikin varmasti sujuisi paremmin. Tässä tuo teitittelyvirke oikein:

        Oletteko allekirjoittanut mitään ja lähettänyt allekirjoitetun takaisinpäin?


    • Anonyymi

      Varmaan et tullut hullua hurskaammaksi tällä palstalla huseeraavan L-höppänän (Lawetorder tms.) sekoiluista.

      Sinulla ei ole perittävän rintaperilliselle kuuluvaa oikeutta lakiosaan. Perittävähän on lapseton. Mutta sinulla on sijaisperillisenä oikeus periä lähtökohtaisesti puolet isoäidin veljen lesken pesästä. Tämä ei ole saanut määrätä testamenilla enemmästä kuin puolesta pesästään. Jos hän on testamentilla kaikesta määrännyt, testamentti on puolelta osuudelta tehoton, eikä testamenttia tarvitse moittia 6 kk:ssa sen tiedoksi saamisesti.

      Jos kuitenkin isoäidin veli oli testamentilla määrännyt leskelleen täyden omistusoikeuden perimäänsä omaisuuteen, leski on voinut laillisesti määrätä koko omaisuutensa kenelle tahansa. Tällainen isoäidin veljen testamentti olisi testamentin tekijän kuoltua pitänyt antaa tiedoksi isoäidin veljen lähimmälle lakimääräiselle perilliselle (eli isoäidillesi tai äidillesi tai sinulle).

      Pyydä verottajalta jäljennös isoäidin veljen jälkeen tehdystä perukirjasta ja mahdollisesta isoäidin veljen testamentista. Jollei sieltä edellä kerrotun laista testamenttia löydy, sinulla on oikeus lähtökohtaisesti puoleen isoäidin veljen lesken pesään.

      • Anonyymi

        Se on höpöukko, joka saattaa tulla vielä kalliiksi, jos häntä sattuisi uskomaan.


      • Anonyymi

        Tämä on paras, ".Tämä ei ole saanut määrätä testamenilla enemmästä kuin puolesta pesästään. Jos hän on testamentilla kaikesta määrännyt, testamentti on puolelta osuudelta tehoton, eikä testamenttia tarvitse moittia 6 kk:ssa sen tiedoksi saamisesti", lainaus on kirjaimelleen tarkka.

        Tämä ei ole saanut määrätä, ruik ruik, voi että.

        Huomasitteko, ON JO MÄÄRÄNNYT!

        Mutta laeista te ette ymmärrä hevon paskaa, hämmennätte vain jotta asia menisi mahdollisimman sekaiseksi, jotta käännuttäisiin rahastajan puoleen, tappaakko teidät kaikki pitää jotta ihmisten kusettaminen loppuisi??

        NYT, LUKEKAA ERITTÄIN TARKKAAN.

        "13 luku
        Testamentin pätemättömyydestä
        1 §

        Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:

        1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;

        !!!!!2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;!!!!
        (LAISSA SÄÄDETYSSÄ MUODOSSA EI TARKOITA AINOASTAAN, TODISTAJIA,JNE. VAAN TARKOITTAA LAISSA SÄÄDETYN TAVOIN, ELI TUOLLOIN TESTAMENTTIA LAADITTAESSA TULEE OHITTAA OMAISUUS ERÄ JOTA
        EI VOIDA TESTAMENTATA JA JOLLEI OLE, NIIN TESTAMENTTIA EI OLE TEHTY LAISSA SÄÄDETYIN TAVOIN)

        3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai

        4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.
        2 §
        Jos jonkin testamenttiin sisältyvän määräyksen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin säännöstä, on testamentti siltä osin pätemätön.

        14 luku
        Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta (17.8.1990/700)
        4 §
        Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.

        Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.

        !!!!!Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin!!!!!

        tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan".
        HUOMAATKO, EI OLE MOITEOIKEUTTA, SE ON YKS VITUN MAKU SILLOIN MITÄ TESTAMENTTI SISÄLTÄÄ.

        On turha spekuloida äidin veljen tekemästä testamentista, koska me emme tiedä onko vaiko ei, mutta teillä on ilmeisesti enemmän tietoa kuin aloittaja antaa täällä.

        TESTAMENTTI EI OLE MILTÄÅN KOHDIN TEHOTON, kun se on hyväksytty. PISTE.

        Se mihin koko ajan tolkutatte, 10 vuoden ajasta, KOSKEE ainoastaan testamentin, että perinnön saajaa, EI OIKEUTTA PERINTÖÖN, eli testamentin tai perinnön saajan on viimeistään tuossa ajassa LAILLISTETTAVA SAANTONSA.

        Vitun ääliöt, alkaa niin ottaan päästä kaltaisenne, että lähellä alkaa oleen sisäinen puhdistus, jotta päästään eroon kusettajista ja rahan ahneista paskoista.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on paras, ".Tämä ei ole saanut määrätä testamenilla enemmästä kuin puolesta pesästään. Jos hän on testamentilla kaikesta määrännyt, testamentti on puolelta osuudelta tehoton, eikä testamenttia tarvitse moittia 6 kk:ssa sen tiedoksi saamisesti", lainaus on kirjaimelleen tarkka.

        Tämä ei ole saanut määrätä, ruik ruik, voi että.

        Huomasitteko, ON JO MÄÄRÄNNYT!

        Mutta laeista te ette ymmärrä hevon paskaa, hämmennätte vain jotta asia menisi mahdollisimman sekaiseksi, jotta käännuttäisiin rahastajan puoleen, tappaakko teidät kaikki pitää jotta ihmisten kusettaminen loppuisi??

        NYT, LUKEKAA ERITTÄIN TARKKAAN.

        "13 luku
        Testamentin pätemättömyydestä
        1 §

        Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:

        1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;

        !!!!!2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;!!!!
        (LAISSA SÄÄDETYSSÄ MUODOSSA EI TARKOITA AINOASTAAN, TODISTAJIA,JNE. VAAN TARKOITTAA LAISSA SÄÄDETYN TAVOIN, ELI TUOLLOIN TESTAMENTTIA LAADITTAESSA TULEE OHITTAA OMAISUUS ERÄ JOTA
        EI VOIDA TESTAMENTATA JA JOLLEI OLE, NIIN TESTAMENTTIA EI OLE TEHTY LAISSA SÄÄDETYIN TAVOIN)

        3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai

        4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.
        2 §
        Jos jonkin testamenttiin sisältyvän määräyksen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin säännöstä, on testamentti siltä osin pätemätön.

        14 luku
        Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta (17.8.1990/700)
        4 §
        Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.

        Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.

        !!!!!Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin!!!!!

        tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan".
        HUOMAATKO, EI OLE MOITEOIKEUTTA, SE ON YKS VITUN MAKU SILLOIN MITÄ TESTAMENTTI SISÄLTÄÄ.

        On turha spekuloida äidin veljen tekemästä testamentista, koska me emme tiedä onko vaiko ei, mutta teillä on ilmeisesti enemmän tietoa kuin aloittaja antaa täällä.

        TESTAMENTTI EI OLE MILTÄÅN KOHDIN TEHOTON, kun se on hyväksytty. PISTE.

        Se mihin koko ajan tolkutatte, 10 vuoden ajasta, KOSKEE ainoastaan testamentin, että perinnön saajaa, EI OIKEUTTA PERINTÖÖN, eli testamentin tai perinnön saajan on viimeistään tuossa ajassa LAILLISTETTAVA SAANTONSA.

        Vitun ääliöt, alkaa niin ottaan päästä kaltaisenne, että lähellä alkaa oleen sisäinen puhdistus, jotta päästään eroon kusettajista ja rahan ahneista paskoista.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        KORJAAN KOHTAA: "On turha spekuloida äidin veljen" tulisi olla äidinäitin veljen, joka näin korjattakoon.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Lawetin teksteistä ei saa mitään tolkkua, mitä hän nyt yrittää selittää? Ei jaksanut lukea kuin yhden kohdan

      "TESTAMENTTI EI OLE MILTÄÅN KOHDIN TEHOTON, kun se on hyväksytty. PISTE."

      Oikeus moitekanteeseen katoaa kuuden kuukauden sisällä siitä kun testamentti on annettu todisteellisesti tiedoksi. Moitekanne on testamenttikanteista ainoa, joka on määräaikaan sidottu. Määräajan jälkeen testamentista tulee lainvoimainen riippumatta muista kannemahdollisuuksista. Minkä tahansa testamenttikanteen vireilläolo kuitenkin katkaisee testamentin täytäntöönpanon.

      Pätemättömyyskanne, tehottomuuskanne ja tulkintakanne eivät ole sidottuja määräaikaan. Kohtuullisen ajan sääntöä voidaan noudattaa siitä huolimatta, että kaikilla näillä kanteilla on eri syyt, joiden takia ne nostetaan.

    • Anonyymi

      Jäi miljoonat saamatta . Ajatella jos aatamilta olisi jäänyt jotain olisimme yhdessä perineet sen .

    • Anonyymi

      Aivan naurettavaa kytätä perintöä jonkun isoäidin veljen jälkeen. Tuskin perinnön kärkkyjällä on ollut edes mitään läheisempää suhdetta kyseiseen henkilöön.

      • Anonyymi

        Perusteella millä kyttää?

        Ompahan vain ottanut selvää kun on kuullu joltakin, että sinullehan siitä olisi kuulunut osa,

        Oli käynyt oikeusaputsto kysymässä, saanut yliolkaisen vastauksen, ajatellu, että täältä hän löytää selkeän vastauksen, onkin dannut, mutta hörhöt sekoittaa tahallaa, vaikuttimena kumma syy, asian.

        Että tämmöistä tänään, eikä teiidän enään kannata olla katkera jos teidät on perinnöttömäksi tehty, ei se aloittajan vika ole.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi

        Kuitenkaan perintöä ei ole tarkoitettu luovutettavaksi lopulta aivan toiselle suvulle, kun aika perinnön lopulliseen saantiin koittaa kyseisen lesken kuollessa.


    • Anonyymi

      Ihan ekaksi pitää muistaa, että kyse on lapsettomasta pariskunnasta, eli sun isoäidin veljestä ja hänen vaimosta.

      Sun isoäitisi veljenvaimo sai testamentata omaisuutensa kenelle halusi. Sulla ei ole oikeutta lakiosaan.
      Isoäidin veljen leski oli aiemmin avioliiton perusteella perinyt isoäidin veljen omaisuuden, ja niinpä omaisuus "siirtyi" isoäidin veljen vaimolle joka toimi kuten omansa kanssa.
      Sen takia ilmainen asianajaja ei lotkauttanut korvaansa koko asialle. Tuskin olisi maksullinenkaan lähtenyt riitelemään tyhjästä.

      • Anonyymi

        Hieno yritys sekoittaa asia, muttei sekoittamisenne kuitenkaan muuta lakia.

        Jätitte myöskin huomioimatta, ettei eloonjäänyt avioparin jälkeenjäänyt lapsettomana mitään, vaan menee jäämistö hänen hallintaansa ainoastaan, koska perintökaari määrää, että, lapsettoman perii sisaren jälkeläinen, kun jälkeenjäänytkin kuolee.

        Perintökaari ilmaisee selkeästi, että äoköön jälkeenjäänyt määrätkö siitä omaisuudesta minkä aiemmin kuollut on jättänyt jälkeensä.

        Kuinka selkeästi laki tulisi teille ymmärtämättömille kirjpittaa jotta ymmärtäisitte??

        Tikkukirjaimet ja tabutus vie paljon tilaa, joten lakikirjoista tulisi kaksinverroin enempi sivuja jotta ymmärtäisitte.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hieno yritys sekoittaa asia, muttei sekoittamisenne kuitenkaan muuta lakia.

        Jätitte myöskin huomioimatta, ettei eloonjäänyt avioparin jälkeenjäänyt lapsettomana mitään, vaan menee jäämistö hänen hallintaansa ainoastaan, koska perintökaari määrää, että, lapsettoman perii sisaren jälkeläinen, kun jälkeenjäänytkin kuolee.

        Perintökaari ilmaisee selkeästi, että äoköön jälkeenjäänyt määrätkö siitä omaisuudesta minkä aiemmin kuollut on jättänyt jälkeensä.

        Kuinka selkeästi laki tulisi teille ymmärtämättömille kirjpittaa jotta ymmärtäisitte??

        Tikkukirjaimet ja tabutus vie paljon tilaa, joten lakikirjoista tulisi kaksinverroin enempi sivuja jotta ymmärtäisitte.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Sinä olet vastenmielinen ihminen, kai sinä tiedät sen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä olet vastenmielinen ihminen, kai sinä tiedät sen.

        Tekö luulette olevanne sitten siirappia taikka hunajaa, vaikka olette pelkkää katkeraa kalkkia.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Katsotaan ja kerrataan laki läpi, perintökaaren 3 luku:

      -Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

      -Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

      -Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.

      -Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle.

      --

      Lapsettoman avioparin leski on siis aivan oikein perinyt puolisonsa, ja avaaja on sijaantulijana jäänyt toissijaisen perillisen asemaan, jonka edut on otettava huomioon lesken kuollessa. Leski ei voi testamentilla määrätä ensin kuolleen puolisonsa omaisuudesta.

      Sijaantulleelle perilliselle (avaaja suoraan sukulaisuuden kautta) on pitänyt antaa tiedoksi sekä ensin kuolleen perukirja, mahdollinen testamentti tiedoksi ja hyväksyttäväksi sekä perukirjaan merkintä toissijaisesta perillisyydestä ja lesken kuollessa kutsu perunkirjoitustilaisuuteen sekä testamentti tiedoksiannettavaksi ja hyväksyttäväksi.

      • Anonyymi

        Huoooh hoooooiiijakkaa, etkö saa piipittääkkään.

        Nuo asiat on täällä JO KÄYTY läpi, oliko mitään uutta??

        Aloittajalle on tullut paperinivaska, MUTTA vasta kun jälkeenjäänytkin on kuollut ja toimittu oikein.

        Jälkeen jäänyt lain mukaan ei peri mitään, vaan jäämistö MENEE eloonjääneen haltuun ja lisäksi pk 3lku määrää 1§ 2mom. ettei eloonjäänyt saa määrätä testamentilla ensiksikuolleen omaisuudesta (eli siis oomaisus MENEE VAIN HALLINTAAN).

        Aloittajan tapauksessa on jo kuitenkin määrännyt testamentilla myöskin aiemmin kuolleen omaisuudesta, eli kyseeseen tulisi nyt testamentin edundaajalle palautusvelvollisuus vapaaehtoisesti.

        Leski saa ja voi testamentilla siitä oomaisuuden osasta joka on vain hänen oomaisuutta, eli olisi pitänyt tehdä joko aiemmin kuolleen ja lesken välinen ositus (laki ei tätä vaadi joten laki on vajavainen) tai vaihtoehtpisesti oisi tullut tehdä kun jälkeenjäänytkin kuolee, koska oli testamentti, eli perunkirjoittajan tulisi olla selvillä kuinka laki määrää lapsettoman avioparin kohdalla, niin testamentti olisi todettu lainvastaiseksi.

        Laki on tältäkin osin vajavainen, koska kuka vain voi olla perunkirjoittaja, vaan tulisi olla sellainen joka myösin on ammattinsa vuoksi perehtynyt perintökaareen.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Lapsettoman avioparin leski on siis aivan oikein perinyt puolisonsa, ja avaaja on sijaantulijana jäänyt toissijaisen perillisen asemaan, jonka edut on otettava huomioon lesken kuollessa. Leski ei voi testamentilla määrätä ensin kuolleen puolisonsa omaisuudesta.

      Sijaantulleelle perilliselle (avaaja suoraan sukulaisuuden kautta) on pitänyt antaa tiedoksi sekä ensin kuolleen perukirja, mahdollinen testamentti tiedoksi ja hyväksyttäväksi sekä perukirjaan merkintä toissijaisesta perillisyydestä ja lesken kuollessa kutsu perunkirjoitustilaisuuteen sekä testamentti tiedoksiannettavaksi ja hyväksyttäväksi.

      Tuossa on avaajalle kaikki tarvittava.

      • Anonyymi

        Usko nyt jo, lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei peri mitään ja johtuu saman lainkohdan määräyksestä, ettei voi testamentilla määrätä siitä omaisuuden osasta joka edesmenneeltä on jäänyt.

        Nyt kysymys, selvitä ja kerro mistä omaisuudestasi sinä voit määrätä testamentillasi, omastasi vaiko myös naapurin erkin?.

        Jos voit määrätä molemmista, niin aloittajan asiassa on tehty oiikein, mutta jos et voi määrätä siitä mikä ei ole tullut sinulle omaisuudeksi (naapurin erkki), niin aloituksessa on tehty väärin.

        Eli leski ei peri tuossakaan tapauksessa, vaan testamentillasi voit määrätä vaiin omasta omaisuudestasi, et hallussasi, ei omistuksessasi olevasta.

        Voiko leski periä oman omaisuutensa (kysymys kaksi) aika vaikea periä itseään.

        OTSIKKO EI OLE LAKIPYKÄLÄ, vaan lakipykälä kertoo asian ja miten toimitaan, se on yks vitun maku mitä otsikossa lukee, vaikka lukisi, että aasinpaska periköön paskansa.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Perintökaaren 3 luku kertoo totuuden.

      -Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

      -Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

      -Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.

      -Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle.

      --

      Lapsettoman avioparin leski on siis aivan oikein perinyt puolisonsa, ja avaaja on sijaantulijana jäänyt toissijaisen perillisen asemaan, jonka edut on otettava huomioon lesken kuollessa. Leski ei voi testamentilla määrätä ensin kuolleen puolisonsa omaisuudesta.

      Sijaantulleelle perilliselle (avaaja sukulaisena) on pitänyt antaa tiedoksi sekä ensin kuolleen perukirja, mahdollinen testamentti tiedoksi ja hyväksyttäväksi sekä perukirjaan merkintä toissijaisesta perillisyydestä ja lesken kuollessa kutsu perunkirjoitustilaisuuteen sekä testamentti tiedoksiannettavaksi ja hyväksyttäväksi.

      Tuossa lienee avaajalle kaikki tarvittava.

      • Anonyymi

        Etkö oikeastikkaan ymmärrä??

        Pystyykö leski määrään siitä omaisuuden osasta mikä jää edesmenneeltä?

        Joka saa perintöä, saattakoon omistukseensa viimeistääm kymmenen vuotta perinnön saamisesta.

        Siirtyykö rintaperillisiä omaavan edesmenneen jäämistö kuolinpesään ja ketkä omaa tuon kuolinpesän, leskikö vaiko rintaperilliset?

        No saako joku kuolinpesänodakas määrätä siitä omaisuudesta joka hänelle on katsottu ja muut osakkaat suostuneet vaiikkei jakoa olisikaan tehty??

        Voiko kuolinpesänosakkaat myydä yhteistuumin kuolinpesästä omaisuutta??

        Nyt vertaa asioita, voiko lapsettoman avioparin jälkeen jäänyt siiä omaisuudesta mitä edesmenneellä ollut, niin määrätä testamentilla ja jos voi, niin millä perusteella?

        Onko se hänen perimäänsä omaisuutta?

        No jos laki määrää ettei voi omasta hänen perimäänsä omaisuutta testamentata, niin lakihan on tuolloin väärässä, kun jokainen voi määrätä OMASTA OMAISUUDESTAAN, tuli se sitten millä keinoin tahansa.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö oikeastikkaan ymmärrä??

        Pystyykö leski määrään siitä omaisuuden osasta mikä jää edesmenneeltä?

        Joka saa perintöä, saattakoon omistukseensa viimeistääm kymmenen vuotta perinnön saamisesta.

        Siirtyykö rintaperillisiä omaavan edesmenneen jäämistö kuolinpesään ja ketkä omaa tuon kuolinpesän, leskikö vaiko rintaperilliset?

        No saako joku kuolinpesänodakas määrätä siitä omaisuudesta joka hänelle on katsottu ja muut osakkaat suostuneet vaiikkei jakoa olisikaan tehty??

        Voiko kuolinpesänosakkaat myydä yhteistuumin kuolinpesästä omaisuutta??

        Nyt vertaa asioita, voiko lapsettoman avioparin jälkeen jäänyt siiä omaisuudesta mitä edesmenneellä ollut, niin määrätä testamentilla ja jos voi, niin millä perusteella?

        Onko se hänen perimäänsä omaisuutta?

        No jos laki määrää ettei voi omasta hänen perimäänsä omaisuutta testamentata, niin lakihan on tuolloin väärässä, kun jokainen voi määrätä OMASTA OMAISUUDESTAAN, tuli se sitten millä keinoin tahansa.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "Pystyykö leski määrään siitä omaisuuden osasta mikä jää edesmenneeltä?"

        Pystyy. PK 3 nojalla perinyt leski voi myydä ja lahjoittaa saamansa omaisuutta jos haluaa tai tarvitsee ilman toissijaisten perillisten myötävaikutusta.

        "Siirtyykö rintaperillisiä omaavan edesmenneen jäämistö kuolinpesään ja ketkä omaa tuon kuolinpesän, leskikö vaiko rintaperilliset?"

        Ei siirry, kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaikka verolainsäännössä se kästellään erillisenä. Jos on rintaperillisiä vainajan omaisuus siirtyy näille rintaperillisille ja omaisuutta hallitaan perintökaaressa säänneltynä kuolinpesänä, jos rintaperillisten lisäksi on leski tämän hallintaoikeus on ensisijainen.

        "No saako joku kuolinpesänodakas määrätä siitä omaisuudesta joka hänelle on katsottu ja muut osakkaat suostuneet vaiikkei jakoa olisikaan tehty??"

        Kyllä. Tuohan on on soveltuvin osin joko kuolinpesän myymää valtuuttamalla osakkaan tai osittainen jako.

        "Voiko kuolinpesänosakkaat myydä yhteistuumin kuolinpesästä omaisuutta??"

        Toki. Ja jos leskellä tai muulla on hallintaoikeus, heidän tulee olla mukana tai kaupan tulee huomioida näiden oikeus.

        "Nyt vertaa asioita, voiko lapsettoman avioparin jälkeen jäänyt siiä omaisuudesta mitä edesmenneellä ollut, niin määrätä testamentilla ja jos voi, niin millä perusteella?"

        Ei voi. Mutta voi myydä tai lahjoittaa omaisuutta toisin kuin vain hallintaoikeuden omaava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pystyykö leski määrään siitä omaisuuden osasta mikä jää edesmenneeltä?"

        Pystyy. PK 3 nojalla perinyt leski voi myydä ja lahjoittaa saamansa omaisuutta jos haluaa tai tarvitsee ilman toissijaisten perillisten myötävaikutusta.

        "Siirtyykö rintaperillisiä omaavan edesmenneen jäämistö kuolinpesään ja ketkä omaa tuon kuolinpesän, leskikö vaiko rintaperilliset?"

        Ei siirry, kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaikka verolainsäännössä se kästellään erillisenä. Jos on rintaperillisiä vainajan omaisuus siirtyy näille rintaperillisille ja omaisuutta hallitaan perintökaaressa säänneltynä kuolinpesänä, jos rintaperillisten lisäksi on leski tämän hallintaoikeus on ensisijainen.

        "No saako joku kuolinpesänodakas määrätä siitä omaisuudesta joka hänelle on katsottu ja muut osakkaat suostuneet vaiikkei jakoa olisikaan tehty??"

        Kyllä. Tuohan on on soveltuvin osin joko kuolinpesän myymää valtuuttamalla osakkaan tai osittainen jako.

        "Voiko kuolinpesänosakkaat myydä yhteistuumin kuolinpesästä omaisuutta??"

        Toki. Ja jos leskellä tai muulla on hallintaoikeus, heidän tulee olla mukana tai kaupan tulee huomioida näiden oikeus.

        "Nyt vertaa asioita, voiko lapsettoman avioparin jälkeen jäänyt siiä omaisuudesta mitä edesmenneellä ollut, niin määrätä testamentilla ja jos voi, niin millä perusteella?"

        Ei voi. Mutta voi myydä tai lahjoittaa omaisuutta toisin kuin vain hallintaoikeuden omaava.

        Tää ei ole totta, mutta pakkohan se on uskoa, että täällä vastailee juurikin ne joilla on luulotauto omasta egostaan, muta tietämys, asioiden yhdisteleminen ja ymmärrys on silkka nolla.

        Koko perintökaariko tänne piää tuoda, kohta kohdalta selittää mitenkä asiat liittyy toisiinsa ja mitä tarkoitetaan???

        Tässä, lue huolellisesti. "Perintökaari KOLMAS LUKU.
        3 §

        Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

        Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

        Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta".

        LUKEKAA YMMÄRTÄEN yllä oleva,

        Mitä ilmeisimmin ette ehtineet soopaa jauhaessanne tänne asti, kun oli tärkeämpää saada tulkinta pelaan vastoiñ kuin laissa onkin.

        PYSYISIT RUIKKUPASKA POISSA TÄÄLTÄ.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tää ei ole totta, mutta pakkohan se on uskoa, että täällä vastailee juurikin ne joilla on luulotauto omasta egostaan, muta tietämys, asioiden yhdisteleminen ja ymmärrys on silkka nolla.

        Koko perintökaariko tänne piää tuoda, kohta kohdalta selittää mitenkä asiat liittyy toisiinsa ja mitä tarkoitetaan???

        Tässä, lue huolellisesti. "Perintökaari KOLMAS LUKU.
        3 §

        Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

        Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

        Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta".

        LUKEKAA YMMÄRTÄEN yllä oleva,

        Mitä ilmeisimmin ette ehtineet soopaa jauhaessanne tänne asti, kun oli tärkeämpää saada tulkinta pelaan vastoiñ kuin laissa onkin.

        PYSYISIT RUIKKUPASKA POISSA TÄÄLTÄ.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Huomioithan ruikkulöysä tuon alun tarkkaan eli vaikka myymällä ja KÄYTTÄMÄLLÄ osankaan daamasta myyntitulosta on se korvattava, sama asi koskee MYÖS LAPSETTOMAN avioparin leskeä.

        Huomioithan että, ensimmäisessä momentissa on selkeästi "ENSIKSI kuolleen PERILLISTEN~" ei siis lue rintaperillisten, VAAN perillisten, eli sama onko se serkun kääkkä (jonkun perintöön oikeutetun JÄLKELÄINEN") sijaluvultaan vaikkapa viides, eli oikeammin ei ole olemassakaan mitään parenteeleja, (on vain keksitty hyvä sana erottaan rahvaan tietämys meistä 'oppineista' vaikka oppinut olisi tyhmä kuin siansorkka lautasella).

        Mitä teikän mielestä mahtaa tarkoittaa 3§??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z viia V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pystyykö leski määrään siitä omaisuuden osasta mikä jää edesmenneeltä?"

        Pystyy. PK 3 nojalla perinyt leski voi myydä ja lahjoittaa saamansa omaisuutta jos haluaa tai tarvitsee ilman toissijaisten perillisten myötävaikutusta.

        "Siirtyykö rintaperillisiä omaavan edesmenneen jäämistö kuolinpesään ja ketkä omaa tuon kuolinpesän, leskikö vaiko rintaperilliset?"

        Ei siirry, kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaikka verolainsäännössä se kästellään erillisenä. Jos on rintaperillisiä vainajan omaisuus siirtyy näille rintaperillisille ja omaisuutta hallitaan perintökaaressa säänneltynä kuolinpesänä, jos rintaperillisten lisäksi on leski tämän hallintaoikeus on ensisijainen.

        "No saako joku kuolinpesänodakas määrätä siitä omaisuudesta joka hänelle on katsottu ja muut osakkaat suostuneet vaiikkei jakoa olisikaan tehty??"

        Kyllä. Tuohan on on soveltuvin osin joko kuolinpesän myymää valtuuttamalla osakkaan tai osittainen jako.

        "Voiko kuolinpesänosakkaat myydä yhteistuumin kuolinpesästä omaisuutta??"

        Toki. Ja jos leskellä tai muulla on hallintaoikeus, heidän tulee olla mukana tai kaupan tulee huomioida näiden oikeus.

        "Nyt vertaa asioita, voiko lapsettoman avioparin jälkeen jäänyt siiä omaisuudesta mitä edesmenneellä ollut, niin määrätä testamentilla ja jos voi, niin millä perusteella?"

        Ei voi. Mutta voi myydä tai lahjoittaa omaisuutta toisin kuin vain hallintaoikeuden omaava.

        Oikaistaan nyt vielä tämäkin harhaoppineisuus, ei kaikkia jaksa lähteä oikeellistuttamaan, nämä riittäköön kunnon pösilön harhaoppisuus ja ihan oma maailmankuvansa.

        "Ei siirry, kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaikka verolainsäännössä se kästellään erillisenä. Jos on rintaperillisiä vainajan omaisuus siirtyy näille rintaperillisille ja omaisuutta hallitaan perintökaaressa säänneltynä kuolinpesänä, jos rintaperillisten lisäksi on leski tämän hallintaoikeus on ensisijainen".

        Alkusanat, "ei siirry" olivat oikein, siihen sitten loppuikin.

        Aiemmin kuolleen omaisuudesta muodostuu aina kuolinpesä, joka on yksityisoikeudellinen käsite ja josta, perustuslain omaisuuden turvan vastaisesti verottaja voi muokata yhtymän vaikkei pesänosakkaista ymmärtäisi kukaan mikä on liikeyritys.

        Efesmenneen omaisuus ei siis siirry rintaperillisille ollenkaa ja jos siirtyisi, niin olisi jokaisella osakkaalla oikeus myydä/lahjoittaa ja vaikka tuhota omaisuutta, mutta laki kieltää sen.

        Miksikö kieltää, no siksi koska omaisuus ei ole siirtynyt perillisille, vaan muodostanut kuolinpesän ja jossa jokaisella on yhtäläinen äänioikeus, eli oikeus kieltä hävittämästä omaisuutta.

        Myöskin kuolnpesään valitaan hoitaja määrätyin valtuuksin, se ei tule noin vain oikeus, vaan ainoastaan kokouksen kautta, joten pesänhaltuunottaja ei automaattisesti ole, poikkeuksia on määrättyjen syiden vuoksi, pesänhoitaja.

        Lesken hallintaoikeus ei ole ensisijainen, silloin kun muodostuu kuolinpesä, mutta lapsettoman avioparin kohdalla se on, MUTTA AINOASTAAN hallinta ja tämä ilmenee juurikin perintökaaren 3lku.

        Riittikö ruikkuperäprutku?

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikaistaan nyt vielä tämäkin harhaoppineisuus, ei kaikkia jaksa lähteä oikeellistuttamaan, nämä riittäköön kunnon pösilön harhaoppisuus ja ihan oma maailmankuvansa.

        "Ei siirry, kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaikka verolainsäännössä se kästellään erillisenä. Jos on rintaperillisiä vainajan omaisuus siirtyy näille rintaperillisille ja omaisuutta hallitaan perintökaaressa säänneltynä kuolinpesänä, jos rintaperillisten lisäksi on leski tämän hallintaoikeus on ensisijainen".

        Alkusanat, "ei siirry" olivat oikein, siihen sitten loppuikin.

        Aiemmin kuolleen omaisuudesta muodostuu aina kuolinpesä, joka on yksityisoikeudellinen käsite ja josta, perustuslain omaisuuden turvan vastaisesti verottaja voi muokata yhtymän vaikkei pesänosakkaista ymmärtäisi kukaan mikä on liikeyritys.

        Efesmenneen omaisuus ei siis siirry rintaperillisille ollenkaa ja jos siirtyisi, niin olisi jokaisella osakkaalla oikeus myydä/lahjoittaa ja vaikka tuhota omaisuutta, mutta laki kieltää sen.

        Miksikö kieltää, no siksi koska omaisuus ei ole siirtynyt perillisille, vaan muodostanut kuolinpesän ja jossa jokaisella on yhtäläinen äänioikeus, eli oikeus kieltä hävittämästä omaisuutta.

        Myöskin kuolnpesään valitaan hoitaja määrätyin valtuuksin, se ei tule noin vain oikeus, vaan ainoastaan kokouksen kautta, joten pesänhaltuunottaja ei automaattisesti ole, poikkeuksia on määrättyjen syiden vuoksi, pesänhoitaja.

        Lesken hallintaoikeus ei ole ensisijainen, silloin kun muodostuu kuolinpesä, mutta lapsettoman avioparin kohdalla se on, MUTTA AINOASTAAN hallinta ja tämä ilmenee juurikin perintökaaren 3lku.

        Riittikö ruikkuperäprutku?

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Mikä sana ei kuulu joukkoon: "kunnon pösilön harhaoppisuus", "ruikkuperäprutku vai "Professional of the law"?

        Juristi ei keskustele tuolla tasolla eli kyse on vain surkeasta pilasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomioithan ruikkulöysä tuon alun tarkkaan eli vaikka myymällä ja KÄYTTÄMÄLLÄ osankaan daamasta myyntitulosta on se korvattava, sama asi koskee MYÖS LAPSETTOMAN avioparin leskeä.

        Huomioithan että, ensimmäisessä momentissa on selkeästi "ENSIKSI kuolleen PERILLISTEN~" ei siis lue rintaperillisten, VAAN perillisten, eli sama onko se serkun kääkkä (jonkun perintöön oikeutetun JÄLKELÄINEN") sijaluvultaan vaikkapa viides, eli oikeammin ei ole olemassakaan mitään parenteeleja, (on vain keksitty hyvä sana erottaan rahvaan tietämys meistä 'oppineista' vaikka oppinut olisi tyhmä kuin siansorkka lautasella).

        Mitä teikän mielestä mahtaa tarkoittaa 3§??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z viia V

        Kuitenkin lahja ja omaisuuden käyttäminen elantoon ovat aivan eri asioita. Leski saa käyttää puolisonsa perintöä ja muutenkin ei ole tehtynä ositusta tältä osin.
        Vuosikymmenissä omaisuus saattaa huveta, mutta puolikas yhteisestä omaisuudesta säilyy useimmin vaikkakin eri suuruisena. Lisäystä saattaa tuottotilillä tapahtua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuitenkin lahja ja omaisuuden käyttäminen elantoon ovat aivan eri asioita. Leski saa käyttää puolisonsa perintöä ja muutenkin ei ole tehtynä ositusta tältä osin.
        Vuosikymmenissä omaisuus saattaa huveta, mutta puolikas yhteisestä omaisuudesta säilyy useimmin vaikkakin eri suuruisena. Lisäystä saattaa tuottotilillä tapahtua.

        Millä kohtaa lakia luvataan tuolla tavalla??

        Esitä lainkohta kiitos, kumoan sanomanne kuitenkin, mutta anyway, esittäkää kohta.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä kohtaa lakia luvataan tuolla tavalla??

        Esitä lainkohta kiitos, kumoan sanomanne kuitenkin, mutta anyway, esittäkää kohta.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Lue esimerkiksi 3. lukusi 4. pykälä, joka mainitsee korvattavana vähenimisenä vain mainitun lahjan.
        Ensimmäinen pykälä kertoo, että ensiksi kuolleen perillisille tulee puolet lopullisesta pesästä.
        Paitsi aiemmin mainitun: " 4 §
        Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi..."

        Kiitos !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue esimerkiksi 3. lukusi 4. pykälä, joka mainitsee korvattavana vähenimisenä vain mainitun lahjan.
        Ensimmäinen pykälä kertoo, että ensiksi kuolleen perillisille tulee puolet lopullisesta pesästä.
        Paitsi aiemmin mainitun: " 4 §
        Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi..."

        Kiitos !

        Ei sekoilustanne oikein ottanut selväkään, ainakiin villekalle sanoi niin.

        Kertokaapa nyt, vaurastuuko pesä kun lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt kuolee?

        Huomaathan, että laissa mainitaan KUOLINPESÄ, eli joka mupdostuu rintaperillisistä.

        Niin kerroppa nyt sitten, onko tuo pesätön ilman riintaperillisiä kasvattanut edesmennyt jälkeenjäänyt omaisuuttaan, vai väheneekö koko omaisuus kun testamentilla määrätään perillisten oikeuksien ohi aiemmin kuolleen omaisuuskin muualle??

        Mitenkä 4§ liittyy edes aloittajan asiaan?? Aivan, ei mitenkään.

        Lahjanlupaus, lahjoittamalla tai muulla tavalla, eli antamalla, myymällä taikka vaikka käyttämättä omaa rahaa, vaan aiemmin kuolleen omaisuuden hävittämällä (juoden naiden ja syömällä) aiheuttaa omaisuudem vähenemisen, on siis aivan sama onko kyse rintaperillisiä omaavasta leskestä tai ilman rintaperillisiä olevasta, niin jos omaisuus vähenee, niin lahjoituksen saaneet taikka ne jotka tahallisesti osallistuneet omaisuuden vähenemiseen ovat korvausvelvollisia.

        Eli olettamuksena laissa on, että jäljelle jäänyttä omaisuutta hoidetaan huolella ja mieluummin, että sen arvo nousisi lesken elinaikana, josta on hänelle itselleenkin hyötyä elinaikana.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sekoilustanne oikein ottanut selväkään, ainakiin villekalle sanoi niin.

        Kertokaapa nyt, vaurastuuko pesä kun lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt kuolee?

        Huomaathan, että laissa mainitaan KUOLINPESÄ, eli joka mupdostuu rintaperillisistä.

        Niin kerroppa nyt sitten, onko tuo pesätön ilman riintaperillisiä kasvattanut edesmennyt jälkeenjäänyt omaisuuttaan, vai väheneekö koko omaisuus kun testamentilla määrätään perillisten oikeuksien ohi aiemmin kuolleen omaisuuskin muualle??

        Mitenkä 4§ liittyy edes aloittajan asiaan?? Aivan, ei mitenkään.

        Lahjanlupaus, lahjoittamalla tai muulla tavalla, eli antamalla, myymällä taikka vaikka käyttämättä omaa rahaa, vaan aiemmin kuolleen omaisuuden hävittämällä (juoden naiden ja syömällä) aiheuttaa omaisuudem vähenemisen, on siis aivan sama onko kyse rintaperillisiä omaavasta leskestä tai ilman rintaperillisiä olevasta, niin jos omaisuus vähenee, niin lahjoituksen saaneet taikka ne jotka tahallisesti osallistuneet omaisuuden vähenemiseen ovat korvausvelvollisia.

        Eli olettamuksena laissa on, että jäljelle jäänyttä omaisuutta hoidetaan huolella ja mieluummin, että sen arvo nousisi lesken elinaikana, josta on hänelle itselleenkin hyötyä elinaikana.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "Mitenkä 4§ liittyy edes aloittajan asiaan?? Aivan, ei mitenkään."
        Eihän aloittaja sitä mitenkään päätä ja erittele, eikä tiedä ilmeisesti omaisuuden määrää äitinsä enon kuollessa tai nyt. Ei mainitse, että onko enolla ollut liiketoimintaa tai arvokkaita Nokian osakkeita.
        Nyt omaisuus voi lain kertomana myös olla aivan eri suuruinen. Liikeyritys on voinut mennä konkurssiin. Nokian kurssi ei ole enää sama. Lisäksi leski on joutunut elämään omaisuudella vuosikymmenen palvelutalossa.

        "Huomaathan, että laissa mainitaan KUOLINPESÄ, eli joka mupdostuu rintaperillisistä."
        Leskikin kuuluu muutoinkin osittamarttomaan kuolinpesäänkin.
        Tämän 3. luvun 1 § mukaan: "menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle".

        "Kertokaapa nyt, vaurastuuko pesä kun lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt kuolee?"
        Pesän puolikas on juuri se, mitä on olemassa lesken kuollessa. Ei vähene enää, lisääntynyt osuus kuuluu kuitenkin lesken perillisille (jos on ollut esim. mainittua liiketoimintaa).

        "...kun testamentilla määrätään perillisten oikeuksien ohi aiemmin kuolleen omaisuuskin muualle??"
        Laki kieltää tekemästä näin. Perunkirjoituksessa tämä pitää oikaista ja toimia moitteetta lain mukaan.

        "...myymällä taikka vaikka käyttämättä omaa rahaa, vaan aiemmin kuolleen omaisuuden hävittämällä (juoden naiden ja syömällä) aiheuttaa omaisuudem vähenemisen..."
        Tätä laki ei kiellä. Osakkeet saa muutoinkin myydä ennenkuin Talvivaara ja Nokia nollaantuvat. Vainajan liiketoiminnassa myydään ja ostetaan tavaraa. Leski saa nauttia elämästään Espanjassa Sangritan kera haluamassaan seurassa kenenkään mollaamatta.

        "..jäljelle jäänyttä omaisuutta hoidetaan huolella ja mieluummin, että sen arvo nousisi lesken elinaikana.."
        Mukavaahan se olisi, mutta sitä ei vaadita. Arvon nousukin kuitenkin edeltä kuuluu lesken perillisille.
        Lesken päätyessä uuteen avioliittoon: "...hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa tämän luvun mukaisesti jaettava ennen ositusta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mitenkä 4§ liittyy edes aloittajan asiaan?? Aivan, ei mitenkään."
        Eihän aloittaja sitä mitenkään päätä ja erittele, eikä tiedä ilmeisesti omaisuuden määrää äitinsä enon kuollessa tai nyt. Ei mainitse, että onko enolla ollut liiketoimintaa tai arvokkaita Nokian osakkeita.
        Nyt omaisuus voi lain kertomana myös olla aivan eri suuruinen. Liikeyritys on voinut mennä konkurssiin. Nokian kurssi ei ole enää sama. Lisäksi leski on joutunut elämään omaisuudella vuosikymmenen palvelutalossa.

        "Huomaathan, että laissa mainitaan KUOLINPESÄ, eli joka mupdostuu rintaperillisistä."
        Leskikin kuuluu muutoinkin osittamarttomaan kuolinpesäänkin.
        Tämän 3. luvun 1 § mukaan: "menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle".

        "Kertokaapa nyt, vaurastuuko pesä kun lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt kuolee?"
        Pesän puolikas on juuri se, mitä on olemassa lesken kuollessa. Ei vähene enää, lisääntynyt osuus kuuluu kuitenkin lesken perillisille (jos on ollut esim. mainittua liiketoimintaa).

        "...kun testamentilla määrätään perillisten oikeuksien ohi aiemmin kuolleen omaisuuskin muualle??"
        Laki kieltää tekemästä näin. Perunkirjoituksessa tämä pitää oikaista ja toimia moitteetta lain mukaan.

        "...myymällä taikka vaikka käyttämättä omaa rahaa, vaan aiemmin kuolleen omaisuuden hävittämällä (juoden naiden ja syömällä) aiheuttaa omaisuudem vähenemisen..."
        Tätä laki ei kiellä. Osakkeet saa muutoinkin myydä ennenkuin Talvivaara ja Nokia nollaantuvat. Vainajan liiketoiminnassa myydään ja ostetaan tavaraa. Leski saa nauttia elämästään Espanjassa Sangritan kera haluamassaan seurassa kenenkään mollaamatta.

        "..jäljelle jäänyttä omaisuutta hoidetaan huolella ja mieluummin, että sen arvo nousisi lesken elinaikana.."
        Mukavaahan se olisi, mutta sitä ei vaadita. Arvon nousukin kuitenkin edeltä kuuluu lesken perillisille.
        Lesken päätyessä uuteen avioliittoon: "...hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa tämän luvun mukaisesti jaettava ennen ositusta."

        *"..jäljelle jäänyttä omaisuutta hoidetaan huolella ja mieluummin, että sen arvo nousisi lesken elinaikana.."
        Mukavaahan se olisi, mutta sitä ei vaadita. Arvon nousukin kuitenkin edeltä kuuluu lesken perillisille.*

        Lesken pesän arvon nousu lähtökohtaisesti menee puoliksi lesken perillisille ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Lesken perillisille arvon nousu kuuluu VAIN , mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.


    • Anonyymi

      Avaajalle tiedoksi, että perintökaaren 3 luku kertoo totuuden.

      -Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

      -Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

      -Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.

      -Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle.

      --

      Lapsettoman avioparin leski on siis aivan oikein perinyt puolisonsa, ja avaaja on sijaantulijana jäänyt toissijaisen perillisen asemaan, jonka edut on otettava huomioon lesken kuollessa. Leski ei voi testamentilla määrätä ensin kuolleen puolisonsa omaisuudesta.

      Sijaantulleelle perilliselle (avaaja sukulaisena) on pitänyt antaa tiedoksi sekä ensin kuolleen perukirja, mahdollinen testamentti tiedoksi ja hyväksyttäväksi sekä perukirjaan merkintä toissijaisesta perillisyydestä ja lesken kuollessa kutsu perunkirjoitustilaisuuteen sekä testamentti tiedoksiannettavaksi ja hyväksyttäväksi.

      Jos jotakin on mennyt vikaan, osa asioista saattaa vielä olla korjattavissa.

    • Anonyymi

      ALOITTAJALLE TIEDOKSI, älkää missään nimessä uskoko klo 10,34:29 kirjoitettu 04.01.2023 missään nimessä, väärää lain tulkintaa ja väärään tulkintaa perustuvaa väärää tietoa.

      Kiitos.

      T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

      • Anonyymi

        Harjoitatko lakia ammatiksesi nyt tai oletko harjoittanut koskaan?

        Ellet ole, miksi valehtelet lukijoille?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harjoitatko lakia ammatiksesi nyt tai oletko harjoittanut koskaan?

        Ellet ole, miksi valehtelet lukijoille?

        Esitä kohdat valehtelusta.

        Jos taas tarkoititte kohtaa jossa varoitin saman asianjauhajan tekstistä, on ihan aiheellinen varoitus, koska tuo teksti ei tuo mitään uutta asiaan taikka muuta mitään.

        Lapseton leski ei peri mitään, koska sen sanoo jo 3lku 1§ 2mom joka määrää, että lesken tulee säilyttää aiemmin kuolleen omaisuus loppuunsa asti muuttumattomana jotta ennemmin kuolleen omaisuus voidaan luovuttaa hänen oikeuden omistajilleen.

        Jälkeenjäänythän ei voi omaa jo olemassa olevaa omaisuuttaan periä, tai teidän mielestännehän voi kyllä senkin tehdä.

        Lakiteksti taitaa ollakin liika yksinkertaista ja selkeää joidenkin ymmärtää??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esitä kohdat valehtelusta.

        Jos taas tarkoititte kohtaa jossa varoitin saman asianjauhajan tekstistä, on ihan aiheellinen varoitus, koska tuo teksti ei tuo mitään uutta asiaan taikka muuta mitään.

        Lapseton leski ei peri mitään, koska sen sanoo jo 3lku 1§ 2mom joka määrää, että lesken tulee säilyttää aiemmin kuolleen omaisuus loppuunsa asti muuttumattomana jotta ennemmin kuolleen omaisuus voidaan luovuttaa hänen oikeuden omistajilleen.

        Jälkeenjäänythän ei voi omaa jo olemassa olevaa omaisuuttaan periä, tai teidän mielestännehän voi kyllä senkin tehdä.

        Lakiteksti taitaa ollakin liika yksinkertaista ja selkeää joidenkin ymmärtää??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "Lapseton leski ei peri mitään, koska sen sanoo jo 3lku 1§ 2mom joka määrää, että lesken tulee säilyttää aiemmin kuolleen omaisuus loppuunsa asti muuttumattomana jotta ennemmin kuolleen omaisuus voidaan luovuttaa hänen oikeuden omistajilleen."

        PK 3:1.2 momentti:
        Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

        Eihän tuossa puhuta mitään omaisuuden muuttumattomana pitämisestä. Siellä nimenomaan lukee "puolesta eloonjääneen pesästä" ja varaus että jäljempänä luvussa voi olla poikkeuksia pääsäännöstä. Ja leskelle kielto määrätä testamentilla tuosta puolesta hänen omasta, joka menisi näille toissijalle perillisille muttei kuitenkaan suoraan sidota sitä juuri siihen omaisuuteen, jonka puoliso peri ensin kuolleelta. (Tuosta tarkemmin tuossa luvussa jälkeen.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lapseton leski ei peri mitään, koska sen sanoo jo 3lku 1§ 2mom joka määrää, että lesken tulee säilyttää aiemmin kuolleen omaisuus loppuunsa asti muuttumattomana jotta ennemmin kuolleen omaisuus voidaan luovuttaa hänen oikeuden omistajilleen."

        PK 3:1.2 momentti:
        Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

        Eihän tuossa puhuta mitään omaisuuden muuttumattomana pitämisestä. Siellä nimenomaan lukee "puolesta eloonjääneen pesästä" ja varaus että jäljempänä luvussa voi olla poikkeuksia pääsäännöstä. Ja leskelle kielto määrätä testamentilla tuosta puolesta hänen omasta, joka menisi näille toissijalle perillisille muttei kuitenkaan suoraan sidota sitä juuri siihen omaisuuteen, jonka puoliso peri ensin kuolleelta. (Tuosta tarkemmin tuossa luvussa jälkeen.)

        Luehan nyt jo muitakin lainkohtia ja ymmärrä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lapseton leski ei peri mitään, koska sen sanoo jo 3lku 1§ 2mom joka määrää, että lesken tulee säilyttää aiemmin kuolleen omaisuus loppuunsa asti muuttumattomana jotta ennemmin kuolleen omaisuus voidaan luovuttaa hänen oikeuden omistajilleen."

        PK 3:1.2 momentti:
        Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

        Eihän tuossa puhuta mitään omaisuuden muuttumattomana pitämisestä. Siellä nimenomaan lukee "puolesta eloonjääneen pesästä" ja varaus että jäljempänä luvussa voi olla poikkeuksia pääsäännöstä. Ja leskelle kielto määrätä testamentilla tuosta puolesta hänen omasta, joka menisi näille toissijalle perillisille muttei kuitenkaan suoraan sidota sitä juuri siihen omaisuuteen, jonka puoliso peri ensin kuolleelta. (Tuosta tarkemmin tuossa luvussa jälkeen.)

        Hienosti se ruikkuperse taas vääristelee, mihinkä unohdit 1 mom. Tuosta jossa sanotaan oli naimisissa, ei rintaperillisiä, niin kenen jäämistö menee eloonjääneelle??

        Nyt kun yhdistetään 1 ja 2 mom, niin lisääntyykö eloonjääneen puolison omaisuus?

        Ei, ei lisäänny koska hänen kuollessaan, määrätään ettei hän voi eläessään määrätä testamentilla siitä mikä on kuulunut aiemmin kuolleelle eli täten aiemmin kuolleen jäämistö siis menee hallinttaan eli voi käyttää kuin oomaansa, muttei voi håvittää.

        Miksette esitä ruiskulipaska noita teidän 'tarkemmin kohtia'??

        Kyllä täällä tilaa on.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi

        L-höppänää, joka täällä parhaan kyvyttömyytensä mukaan sekoittaa asioita, joista luulee jotain ymmärtävänsä, kenenkään lakitietoa hakevan ei kannata lukea, vaan hypätä hänen loputtoman pitkät jaarituksensa yli. Niissä nimittäin ei ole päätä eikä häntää. Ikävä vain, ettei palstalla ole lakia oikeasti tuntevaa valvojaa, joka voisi lempata L-höppänän kaltaiset vastuuttomat ja vaaralliset "neuvonantajat" tunkiolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienosti se ruikkuperse taas vääristelee, mihinkä unohdit 1 mom. Tuosta jossa sanotaan oli naimisissa, ei rintaperillisiä, niin kenen jäämistö menee eloonjääneelle??

        Nyt kun yhdistetään 1 ja 2 mom, niin lisääntyykö eloonjääneen puolison omaisuus?

        Ei, ei lisäänny koska hänen kuollessaan, määrätään ettei hän voi eläessään määrätä testamentilla siitä mikä on kuulunut aiemmin kuolleelle eli täten aiemmin kuolleen jäämistö siis menee hallinttaan eli voi käyttää kuin oomaansa, muttei voi håvittää.

        Miksette esitä ruiskulipaska noita teidän 'tarkemmin kohtia'??

        Kyllä täällä tilaa on.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        L-höpö:
        "Ei, ei lisäänny koska hänen kuollessaan, määrätään ettei hän voi eläessään määrätä testamentilla siitä mikä on kuulunut aiemmin kuolleelle eli täten aiemmin kuolleen jäämistö siis menee hallinttaan eli voi käyttää kuin oomaansa, muttei voi håvittää."

        Tässä jälleen selkeä esimerkki L-höppänän sisälukutaidottomuudesta. L-höpö väittää, että viimeksi elänyt ei voi testamentillaan määrätä "SIITÄ, MIKÄ ON KUULUNUT AIEMMIN KUOLLEELLE".

        Väärin! Ei laissa tuollaista kieltoa ole, vaan tällainen (PK 3:1.2):
        ". . . saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, PUOLET ELOONJÄÄNEEN PUOLISON PESÄSTÄ, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, MIKÄ SITEN ON TULEVA ENSIKSI KUOLLEEN PERILLISILLE."

        Toissijaiset perilliset saavat siten puolet eloonjääneen puolison pesästä, ja TÄSTÄ PESÄNSÄ PUOLIKKAASTA eloonjäänyt ei voi testamentilla määrätä.

        Leskellä on saamaansa perintöön RAJOITETTU OMISTUSOIKEUS - ei hallintaoikeus, kuten L-höppänä luulee - mikä tarkoittaa, että hän voi esimerkiksi myydä perimänsä omaisuuden, mitä hallintaoikeuden omaava ei voi tehdä. Leskellä ei ole perimäänsä omaisuuteen erityistä huolenpitovelvoitetta, hän voi sen halutessaan kuluttaa maailmaympärysmatkaan tahi viiniin, lauluun ja naisiin/miehiin. Se, mitä hänen pesäänsä tämän jälkeen, hänen kuollessaan kuuluu, jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi kahden perillistahon kesken.


    • Anonyymi

      Testamentti on aina pätevä, jos se on allekirjoitettu ja kaksi hyväksyttävää todistajaa on sen myös allekirjoittanut.

      • Anonyymi

        Höpö höpö.


    • Anonyymi

      - Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

      -Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

      -Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.

      -Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle.

      Niinpä. Tuohon lakiin ei mitään lisättävää.

      • Anonyymi

        Lapsettoman avioparin leski on siis aivan oikein perinyt puolisonsa, ja avaaja on sijaantulijana jäänyt toissijaisen perillisen asemaan, jonka edut on otettava huomioon lesken kuollessa. Leski ei voi testamentilla määrätä ensin kuolleen puolisonsa omaisuudesta.

        Sijaantulleelle perilliselle (avaaja sukulaisena) on pitänyt antaa tiedoksi sekä ensin kuolleen perukirja, mahdollinen testamentti tiedoksi ja hyväksyttäväksi sekä perukirjaan merkintä toissijaisesta perillisyydestä ja lesken kuollessa kutsu perunkirjoitustilaisuuteen sekä testamentti tiedoksiannettavaksi ja hyväksyttäväksi.

        Onko avaajalla näkemystä oman asiansa kohdalla?


    • Anonyymi

      Mainitaanko missään, oliko isoäidin veli kenties tehnyt testamentin vaimolleen?

      • Anonyymi

        On saanut kaikki paperit eloonjäänee kuolemisen jälkeen kuten kuuluukin, aiemmin kuolleen tekemistä testamentista olisi tullut tieto hänen kuollessaan, koska laki määrää niin, muttei olisi ekakerta ettei tiedoteta.

        Laki kylläkin tuoltakin kohtaa epäkurantti, koska se koskee lähinya oikeuttavaa, ei toissijaista.

        Paljon olisi perintökaaressa korjailtavaa jotta siitäkiin tulisi toimiva, mutta tienestit jäisivät kyllä erittäin pieniksi kun korjattaisiin kaikki lait.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Huomaa että et ole mikään professional of the law. Olet ihan tavallinen kansakoulun käynyt auto-, kone- ja metsämies, et mikään juristi.

      Ilmeisesti olit myös luonut hatustasi tämän avauksen, koska puolustat sitä apinan raivolla.

      • Anonyymi

        Taasko tietämättömiltä syntyy kuolleena syntynyt ajatus.

        Tässä kooste laista, lue tarkkaan ja YMMÄRTÄEN.

        "1 §
        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, (pilkku) jollei, jne" .
        Eli tarkoittaa siis myöskin lapsetonta aviopuolisoa. Koska on puoliso, joten tarkoittaa laissa kumpaakin, lapsetonta ja perheellistä leskeä.

        Tässä tämä lyhykäisyydessään, olen vain odottanut milloinka tajutaan yksinkerainen seikka, ETTÄ LAKIA TULEE LUKEA KOKONAISUUTENA, EI pykälä kerrallaan ja yrittää koko asiaa soveltaa siihen.

        Yksinkertaista.

        Lapsettomam avioparin eloonjäänyt EI PERI, VAAN JÄÄMISTÖ MENEE HÄNEN HALLINTAAN ainoastaan 3lku 1§ 2mom.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taasko tietämättömiltä syntyy kuolleena syntynyt ajatus.

        Tässä kooste laista, lue tarkkaan ja YMMÄRTÄEN.

        "1 §
        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, (pilkku) jollei, jne" .
        Eli tarkoittaa siis myöskin lapsetonta aviopuolisoa. Koska on puoliso, joten tarkoittaa laissa kumpaakin, lapsetonta ja perheellistä leskeä.

        Tässä tämä lyhykäisyydessään, olen vain odottanut milloinka tajutaan yksinkerainen seikka, ETTÄ LAKIA TULEE LUKEA KOKONAISUUTENA, EI pykälä kerrallaan ja yrittää koko asiaa soveltaa siihen.

        Yksinkertaista.

        Lapsettomam avioparin eloonjäänyt EI PERI, VAAN JÄÄMISTÖ MENEE HÄNEN HALLINTAAN ainoastaan 3lku 1§ 2mom.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "1 a § (25.2.1983/209)
        jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu., jne
        Eli tarkoittaa siis myöskin lapsetonta aviopuolisoa"
        Kyllä jos on testamentti. Rintaperilliä kun ei ole, niin kaikki menee leskelle.

        "Lapsettomam avioparin eloonjäänyt EI PERI, VAAN JÄÄMISTÖ MENEE HÄNEN HALLINTAAN ainoastaan..."

        Väärin. Lapsettoman avioparin leski perii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "1 a § (25.2.1983/209)
        jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu., jne
        Eli tarkoittaa siis myöskin lapsetonta aviopuolisoa"
        Kyllä jos on testamentti. Rintaperilliä kun ei ole, niin kaikki menee leskelle.

        "Lapsettomam avioparin eloonjäänyt EI PERI, VAAN JÄÄMISTÖ MENEE HÄNEN HALLINTAAN ainoastaan..."

        Väärin. Lapsettoman avioparin leski perii.

        Esitä laki joka sanoo, "apsettoman avioparin edesmenneen jäämistön/omaisuuden perii jälkeenjäånyt", jos noin on, niin silloin perii.

        Perit omaisuutta, niin voitko määrätä siite kenelle sen testamenttaat, jos voit, niin mistä syystä lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei voi siitä omaisuudesta määrätä minkä hän "perii" edesmenneeltä, osaatteko selittää tämän kummajaisen sitten??

        T. Proofessional of the law, Lawetorfer Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esitä laki joka sanoo, "apsettoman avioparin edesmenneen jäämistön/omaisuuden perii jälkeenjäånyt", jos noin on, niin silloin perii.

        Perit omaisuutta, niin voitko määrätä siite kenelle sen testamenttaat, jos voit, niin mistä syystä lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei voi siitä omaisuudesta määrätä minkä hän "perii" edesmenneeltä, osaatteko selittää tämän kummajaisen sitten??

        T. Proofessional of the law, Lawetorfer Z via V

        Osittamattomassa pesässä jälkimmäisen edesmenneen jälkeen jäävää osituksesta ensiksi kuolleen puolison osaa ei saa testamentata.

        Eipä testamentti ole toteuttaa lainkaan lain perimmäinen tarkoitus ja yleinen tapa edes määrätä osasta omaisuutta. Siihen on muitakin rajoituksia.

        "Perii..."
        Jäämistö menee leskelle. Ei ole tarvetta edes ositukseen yhteisessä pesässä eikä "peritä edes itseltä". Kaikki on lesken lainhuudatuksia myöden ja myyntikelpoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osittamattomassa pesässä jälkimmäisen edesmenneen jälkeen jäävää osituksesta ensiksi kuolleen puolison osaa ei saa testamentata.

        Eipä testamentti ole toteuttaa lainkaan lain perimmäinen tarkoitus ja yleinen tapa edes määrätä osasta omaisuutta. Siihen on muitakin rajoituksia.

        "Perii..."
        Jäämistö menee leskelle. Ei ole tarvetta edes ositukseen yhteisessä pesässä eikä "peritä edes itseltä". Kaikki on lesken lainhuudatuksia myöden ja myyntikelpoista.

        Tajuamattomuutenne virta on ehtymätön kuin don-virta, ei voi kuin hämmästellä


    • Anonyymi

      Kysyt, menikö oikein.

      Ei mennyt lainkaan oikein, mutta lakiosaa sinulle ei tietenkään kuulu tai kuuluisi, koska et ole suora rintaperillinen. Sen sijaan sinä olet toissijainen perijä, koska isoenollasi ei ollut lapsia. Virhe on tapahtunut siinä, että isoenosi vaimo on saanut toki testamentata oman omaisuutensa, mutta hänellä ei ole ollut oikeutta testamentata mieheltään saamaansa osuutta. Siis ellei ole ollut testamenttia.

      Kuten sanot, sinä olet isoenosi sijaisperillisen asemassa, ja samalla toissijaisen perillisen asemassa. Sinulle kuuluu tai olisi kuulunut koko isoenosi perintö, josta hänen vaimollaan, leskellä, ei ollut oikeutta päättää. Lesken oikeus puolisolta saatuun omaisuuteen ei ole rajoittamatonta omistusoikeutta eli leski ei voi määrätä testamentilla siitä omaisuudesta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Leskellä on kuitenkin jopa valta myydä tätä omaisuutta.

      Omaisuuden muutoksista on perintökaaren luvussa 3 erilliset oikeusohjeensa.

      Lesken kuoltua hänen puolisoltaan perimänsä omaisuus palautuu puolison sukuun toissijaisille perillisille. Ne, jotka ovat vastanneet sukuselvityksestä ja perunkirjoituksesta isoenosi ja hänen leskensä jäljiltä, ovat tehneet nyt ilmeisiä virheitä. Sinut olisi tullut kirjata jo isoenosi perukirjaan toissijaisena perillisenä. Sinä (ja mahdolliset muut toissijaiset perilliset) olet isoenosi lesken kuolinpesän osakas, ja sinut on pitänyt kutsua lesken jälkeen pidettävään perunkirjoitukseen. Sinut olisi pitänyt kutsua jo myös ensiksi kuolleen isoenosi perunkirjoitukseen, vaikka et vielä tässä vaiheessa olisi saanutkaan perintöä.

      Ei siis mennyt oikein.

      • Anonyymi

        Jotakin järkevyyttä sentään, mutta leski ei peri, lue 3lku otsikko, ei ole lakipykälä, mutta antaa asiaan osviittaa, samoin kuin 2l ku 5§ muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri. Pitääkö pykälä selittää?

        No selitetään jotta ymmärretään 2lku 2§ alkukin, eli muut kuin, tarkoittaa kaikkia muita, eli testamenttaus mahdollisuus saattaa omaisuuttaan muille, eli ei sukuun kuuluville ja huomaattehan, että 3lku otsake alkaa sanoin, puolison PERINTÖoikeus, EI siis PERIMISOIKEUS ja 1 ja 1a§ kertoo tarkemmin 1 §
        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, (pilkku) jollei, jne", kun luemme, lukee MENEE, eli ei siis PERII ja joka onkin periminen muilta kielletty kuin sukulaisilta, ja johon viittaa myöhemmin testamentinsaajastakin, että testamentti on pantava täytäntöön ensimäisenä melkein ja lisäksi 2lku määräys siitä, ettei jälkeenjäänyt VOI MÄÄRÄTÄ aiemmin kuolleen jäämistöstä, vaan on kun jälkeenjäänyt kuolee, siirrettävä aiemmin kuolleen PERILLISILLE.

        Erittäin yksinkertaista.

        Ei näin yksinkertaisia asioita jaksaisi jauhaa jatkuvalla syötöllä, etteikö niissä kouluissa oikeastikkaan enään opeteta lukemaan.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotakin järkevyyttä sentään, mutta leski ei peri, lue 3lku otsikko, ei ole lakipykälä, mutta antaa asiaan osviittaa, samoin kuin 2l ku 5§ muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri. Pitääkö pykälä selittää?

        No selitetään jotta ymmärretään 2lku 2§ alkukin, eli muut kuin, tarkoittaa kaikkia muita, eli testamenttaus mahdollisuus saattaa omaisuuttaan muille, eli ei sukuun kuuluville ja huomaattehan, että 3lku otsake alkaa sanoin, puolison PERINTÖoikeus, EI siis PERIMISOIKEUS ja 1 ja 1a§ kertoo tarkemmin 1 §
        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, (pilkku) jollei, jne", kun luemme, lukee MENEE, eli ei siis PERII ja joka onkin periminen muilta kielletty kuin sukulaisilta, ja johon viittaa myöhemmin testamentinsaajastakin, että testamentti on pantava täytäntöön ensimäisenä melkein ja lisäksi 2lku määräys siitä, ettei jälkeenjäänyt VOI MÄÄRÄTÄ aiemmin kuolleen jäämistöstä, vaan on kun jälkeenjäänyt kuolee, siirrettävä aiemmin kuolleen PERILLISILLE.

        Erittäin yksinkertaista.

        Ei näin yksinkertaisia asioita jaksaisi jauhaa jatkuvalla syötöllä, etteikö niissä kouluissa oikeastikkaan enään opeteta lukemaan.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Millä kompetenssilla huutelet? Lakimies et varmuudella ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä kompetenssilla huutelet? Lakimies et varmuudella ole.

        Entäpä te, lainoppinut ette varmasti ole, koska äidinkieli ja lukemansa ymmärtäminen ei suju.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä kompetenssilla huutelet? Lakimies et varmuudella ole.

        Hän on oikeustieteen professori. Ehkä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hän on oikeustieteen professori. Ehkä.

        Ehkä. Tuo oli törkeä vitsi, nauratti kyllä. Metsäkonemies se on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotakin järkevyyttä sentään, mutta leski ei peri, lue 3lku otsikko, ei ole lakipykälä, mutta antaa asiaan osviittaa, samoin kuin 2l ku 5§ muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri. Pitääkö pykälä selittää?

        No selitetään jotta ymmärretään 2lku 2§ alkukin, eli muut kuin, tarkoittaa kaikkia muita, eli testamenttaus mahdollisuus saattaa omaisuuttaan muille, eli ei sukuun kuuluville ja huomaattehan, että 3lku otsake alkaa sanoin, puolison PERINTÖoikeus, EI siis PERIMISOIKEUS ja 1 ja 1a§ kertoo tarkemmin 1 §
        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, (pilkku) jollei, jne", kun luemme, lukee MENEE, eli ei siis PERII ja joka onkin periminen muilta kielletty kuin sukulaisilta, ja johon viittaa myöhemmin testamentinsaajastakin, että testamentti on pantava täytäntöön ensimäisenä melkein ja lisäksi 2lku määräys siitä, ettei jälkeenjäänyt VOI MÄÄRÄTÄ aiemmin kuolleen jäämistöstä, vaan on kun jälkeenjäänyt kuolee, siirrettävä aiemmin kuolleen PERILLISILLE.

        Erittäin yksinkertaista.

        Ei näin yksinkertaisia asioita jaksaisi jauhaa jatkuvalla syötöllä, etteikö niissä kouluissa oikeastikkaan enään opeteta lukemaan.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "Pitääkö pykälä selittää?"
        Jäämistö menee. Sitä ei tarvitse kenenkään erikseen periä. Ymmärrätkö ??
        Se ON jo osa yhteistä pesää. Munia ei ole jaettu koreihin.

        "periminen muilta kielletty kuin sukulaisilta"
        Leski se vasta onkin varsin sukulainen !

        Erittäin yksinkertaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pitääkö pykälä selittää?"
        Jäämistö menee. Sitä ei tarvitse kenenkään erikseen periä. Ymmärrätkö ??
        Se ON jo osa yhteistä pesää. Munia ei ole jaettu koreihin.

        "periminen muilta kielletty kuin sukulaisilta"
        Leski se vasta onkin varsin sukulainen !

        Erittäin yksinkertaista.

        Meni oikein.


      • Anonyymi

        "Lesken kuoltua hänen puolisoltaan perimänsä omaisuus palautuu puolison sukuun toissijaisille perillisille."

        Höpsis!

        Leski on lain mukaan saanut myydä perimänsä omaisuuden ja kuluttaa rahat elämiseen. Siten lesken kuollessa hänen pesässään tuota omaisuutta ei enää välttämättä ole.

        Sen sijaan lesken pesä, olipa siinä perittyä omaisuutta tahi ei, jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi lesken perillisten ja puolison toissijaisten perillisten kesken, JOS lesken pesässä on jäljellä puolisolta perittyä omaisuutta, nuo toissijaiset perilliset haluteessaan saavat tuon omaisuuden siihen puolikkaaseen, joka lesken pesästä heille kuuluu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lesken kuoltua hänen puolisoltaan perimänsä omaisuus palautuu puolison sukuun toissijaisille perillisille."

        Höpsis!

        Leski on lain mukaan saanut myydä perimänsä omaisuuden ja kuluttaa rahat elämiseen. Siten lesken kuollessa hänen pesässään tuota omaisuutta ei enää välttämättä ole.

        Sen sijaan lesken pesä, olipa siinä perittyä omaisuutta tahi ei, jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi lesken perillisten ja puolison toissijaisten perillisten kesken, JOS lesken pesässä on jäljellä puolisolta perittyä omaisuutta, nuo toissijaiset perilliset haluteessaan saavat tuon omaisuuden siihen puolikkaaseen, joka lesken pesästä heille kuuluu.

        "Leskellä on kuitenkin jopa valta myydä tätä omaisuutta."

        Et sitten kommentoinut tuota kohtaa samalla, vai onko käsillä selektiivinen silmä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pitääkö pykälä selittää?"
        Jäämistö menee. Sitä ei tarvitse kenenkään erikseen periä. Ymmärrätkö ??
        Se ON jo osa yhteistä pesää. Munia ei ole jaettu koreihin.

        "periminen muilta kielletty kuin sukulaisilta"
        Leski se vasta onkin varsin sukulainen !

        Erittäin yksinkertaista.

        Niinpä, samassa korissa on ollut koko ajan, sillä erotuksella, ettei lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei voi määrätä siitä omaisuudesta mkä jäi edesmenneen jälkeen, kuin ainoastaan omasta puolikkaastaan.

        Aarniolla vain on unohtunut se laista, että tuolloinkin tulisi tehdä ositus kun toinen kuolee ja tähdentää asia mikä kummankin omaisuutta eli tuolloin pitäisi jakaa munat erikoreihin.
        Ymmärrätkö??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, samassa korissa on ollut koko ajan, sillä erotuksella, ettei lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei voi määrätä siitä omaisuudesta mkä jäi edesmenneen jälkeen, kuin ainoastaan omasta puolikkaastaan.

        Aarniolla vain on unohtunut se laista, että tuolloinkin tulisi tehdä ositus kun toinen kuolee ja tähdentää asia mikä kummankin omaisuutta eli tuolloin pitäisi jakaa munat erikoreihin.
        Ymmärrätkö??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "..ettei lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei voi määrätä siitä omaisuudesta mkä jäi edesmenneen jälkeen.."
        Kaikki loputkin menee leskelle pesässä. Hän saa siis täydellisen omistusoikeuden kaikkeen yhteiseen ja vainajan omaan. Hän määrää yhteisestä ja aiemmin eritellystä siis täydellisesti kuolemaansa asti.
        Niin tapahtuu muissakin kuolinpesissä usein pääsääntöisesti, jos ne jaetaan. Se on vain monimutkaisempaa ja hitaampaa osituksineen ja jakoineen. Testamentilla monin muodoin on nykyisin saattanut periä pelkkää hallintaa. Kuitenkin myös esimerkiksi asunto-osakeyhtiön osakkeilla niiden haltija saa vain hallintaoikeuden esimerkiksi autotallipaikkaan.
        Lesken perinnönjaossa näissä lapsettomien parienn kohdalla on sitten oma käytäntö. Perukirjan liitteenä olevaa ensimmäisenä kuolleen perukirjaa luetaan huolellisesti, kun osituskin on ilmeisimmin tulossa. Kiirettä siihen ei ole mistään syystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, samassa korissa on ollut koko ajan, sillä erotuksella, ettei lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei voi määrätä siitä omaisuudesta mkä jäi edesmenneen jälkeen, kuin ainoastaan omasta puolikkaastaan.

        Aarniolla vain on unohtunut se laista, että tuolloinkin tulisi tehdä ositus kun toinen kuolee ja tähdentää asia mikä kummankin omaisuutta eli tuolloin pitäisi jakaa munat erikoreihin.
        Ymmärrätkö??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Jälleen L-höppänä puhuu omiaan: "Aarniolla vain on unohtunut se laista, että tuolloinkin tulisi tehdä ositus kun toinen kuolee"

        Höpsö ei tiedä, että Aarnio nimenomaan jäämistöoikeuden oppikirjassaan oli sitä mieltä, että ositus tulisi toimittaa perillisittä kuolleen puolison jälkeenkin. Korkein oikeus kuitenkin oli ennakkopäätöksessään toista mieltä ja lausui, että ositusta EI voida toimittaa, vaan perintö siirtyy osittamattomana lesken laissa mainituin tavoin rajoitettuun omistukseen, joka lesken pesä sitten tämän kuoltua jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi kahden perillistahon kesken.

        KKO :1999:104 https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1999/19990104
        "Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että perintökaaren 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun jaon yhteydessä ei voida laillisesti toimittaa ositusta. Kun avioliittolain 103 §:n 2 momentin säännös tulee sovellettavaksi vain osituksessa, eloonjäänyt puoliso ei siten voi jaon yhteydessä vedota lainkohdassa säädettyyn oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille."

        L-höpsö on jäämistöoikeudessa (ja myös avioliitto-oikeudessa) niin huteralla pohjalla, että häneltä tulisi evätä täällä huseeraaminen, minkä seuraukset asiaa tuntemattomille lukijoille voivat olla kohtalokkaat.


    • Anonyymi

      Voisitko LHöpsö aina allekirjoittaa niin tunnistaa höpsön heti. Aina ei tunnista heti. Kiitos.

      • Anonyymi

        Alkaako oleen erotusvaikeuksia koska tulee niitä jotka oikeastikkin ymmärtävät lukemansa, toisin kuin teikä osaa vain soittaa klapuklapuklikketiklok


    • Anonyymi

      "Höpsis!"

      Kerropa omin sanoin, miten asia kuvitelmasi mukaan menee.

      Todellisuudessa asia on juuri niin, että lesken kuoltua hänen puolisoltaan perimänsä omaisuus palautuu puolison sukuun toissijaisille perillisille. Toissijaisilla perillisillä on oikeus saada samaa omaisuutta, mikä siirtyi ensiksi kuolleelta leskelle, jos se on jäljellä. Leski voi käyttää saamaansa perintöä LÄHES kuten omaansa.

      Jos ko. omaisuuserä on pienentynyt lesken antamien lahjojen tai vastaavien toimesta, lesken perilliset ovat velvoitettuja maksamaan vastiketta toissijaisille perillisille. Vastiketta toissijaisille perillisille ei kuitenkaan tarvitse maksaa muusta omaisuuden vähenemisestä, vaikkapa huonoista sijoituksista tai omaisuuden käyttämisestä elämiseen tai toimeentuloon. Leski ei saa myöskään testamentata puolisoltaan perintönä saamaansa omaisuutta, jos toissijaisia perillisiä on olemassa. Eri asia on, jos puolisoiden välillä on ollut testamentti.

      Leski perii lapsettomassa avioliitossa puolisonsa, ja leski saa myydä perimäänsä omaisuutta ja käyttää näitä varoja vapaasti elämiseensä, matkustamiseensa ja ostoksiinsa. Leski saa jatkaa elämäntyyliään tai muuttaa sitä, mutta leski ei kuitenkaan saa lahjoittaa ja testamentata sitä, mikä on menevä toissijaisille perillisille. Leski saa haaskata avioparin yhteisen omaisuuden vapaasti, jos kyseessä on vaikkapa ns. ylellinen eläminen. Toissijainen perillinen ei voi tätä estää.

      • Anonyymi

        Eli ei ole mennyt oikein.


      • Anonyymi

        Yhä edelleenkin, kertokaa nyt, mitä se leski PERII????

        Jos leski eli jälkeen jäänyt PERISI, niin tällöin hänelle SYNTYISI oikeus käsitellä KOKO omaisuutta niin kuin haluaa, muydä pantata varastaa taikka vaikka nuppia omaisuuden päällä.

        Mutta kun ei voi määrätä siitä omaisuuden osasta joka jää aiemmin kuolleelta, kun taas jos perisi, niin hän vosi myöskin määrätä siitä mitä hän tuonkin omaisuuserän suhteen toimisi.

        Kaksi estoa, testamenttaus kielto ja luovutuskielto, eli ei tule hänen omistukseensa ja onhan laissa selkeästi, että hallinta, hallinta EI OLE omistamista, eli EI PERI.

        Mikä asiassa on noin vaikea ymmärtää????????

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhä edelleenkin, kertokaa nyt, mitä se leski PERII????

        Jos leski eli jälkeen jäänyt PERISI, niin tällöin hänelle SYNTYISI oikeus käsitellä KOKO omaisuutta niin kuin haluaa, muydä pantata varastaa taikka vaikka nuppia omaisuuden päällä.

        Mutta kun ei voi määrätä siitä omaisuuden osasta joka jää aiemmin kuolleelta, kun taas jos perisi, niin hän vosi myöskin määrätä siitä mitä hän tuonkin omaisuuserän suhteen toimisi.

        Kaksi estoa, testamenttaus kielto ja luovutuskielto, eli ei tule hänen omistukseensa ja onhan laissa selkeästi, että hallinta, hallinta EI OLE omistamista, eli EI PERI.

        Mikä asiassa on noin vaikea ymmärtää????????

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Kaikki menee leskelle. Loppuunkin yhteisistä ja puolison varoista tulee omistusoikeus.
        Lesken perukirjan mukaisesti toissijaiseksi perillisiksi mahdollisesti kuuluvat voivat saada ensisijaisesti ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, jos sitä on jäljellä.

        Muutoin kun peritään vainaja esimerkiksi testamentin mukaisesti, niin ei saada edes omistusoikeutta koskaan. Rajoitettu omistusoikeustestamentti tarkoittaa sitä, että omistusoikeutta on rajoitettu ja testamentin saaja ei saa lahjoittaa tai tehdä testamentti omaisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhä edelleenkin, kertokaa nyt, mitä se leski PERII????

        Jos leski eli jälkeen jäänyt PERISI, niin tällöin hänelle SYNTYISI oikeus käsitellä KOKO omaisuutta niin kuin haluaa, muydä pantata varastaa taikka vaikka nuppia omaisuuden päällä.

        Mutta kun ei voi määrätä siitä omaisuuden osasta joka jää aiemmin kuolleelta, kun taas jos perisi, niin hän vosi myöskin määrätä siitä mitä hän tuonkin omaisuuserän suhteen toimisi.

        Kaksi estoa, testamenttaus kielto ja luovutuskielto, eli ei tule hänen omistukseensa ja onhan laissa selkeästi, että hallinta, hallinta EI OLE omistamista, eli EI PERI.

        Mikä asiassa on noin vaikea ymmärtää????????

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Mutta sinä olet jälkeenjäänyt, miksi et perisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki menee leskelle. Loppuunkin yhteisistä ja puolison varoista tulee omistusoikeus.
        Lesken perukirjan mukaisesti toissijaiseksi perillisiksi mahdollisesti kuuluvat voivat saada ensisijaisesti ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, jos sitä on jäljellä.

        Muutoin kun peritään vainaja esimerkiksi testamentin mukaisesti, niin ei saada edes omistusoikeutta koskaan. Rajoitettu omistusoikeustestamentti tarkoittaa sitä, että omistusoikeutta on rajoitettu ja testamentin saaja ei saa lahjoittaa tai tehdä testamentti omaisuudesta.

        Huomaatko itse kirjoittamasi, "kaikki MENEE leskelle", niin missä se omistukseen siirtyminen on??

        Huomioi 4§, että mitä siellä lukre HALLINNASTA.

        Kun rekisteröit auton esim. firmasi nimiin, niin omistajaksi tulee firma, mutta omaisuuden hatijaksi tai sinun olematon vaiimosi, kun haluat siis kiertää veroja, niin voiko tuo haltija myydä auton??

        Ei voi koska vain omaisuuden hallintaoikeus, ei omistusoikeutta.

        Miksi nämä yksinkertaiset asiat on noinkin vaikea ymmärtää vai onko kyseisen välttelyn takana pitkäkestoiset rikollisuutta vastaavat toimet joilla on verotettu jo kymmeniä vuosia väärinperustein, että myöskin rahastuskeinot umpeutuisi jos myönnettäisiiin tosiasiat??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V.

        Jk. tarttisko Venäjältä pyytää lisää apuja??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaatko itse kirjoittamasi, "kaikki MENEE leskelle", niin missä se omistukseen siirtyminen on??

        Huomioi 4§, että mitä siellä lukre HALLINNASTA.

        Kun rekisteröit auton esim. firmasi nimiin, niin omistajaksi tulee firma, mutta omaisuuden hatijaksi tai sinun olematon vaiimosi, kun haluat siis kiertää veroja, niin voiko tuo haltija myydä auton??

        Ei voi koska vain omaisuuden hallintaoikeus, ei omistusoikeutta.

        Miksi nämä yksinkertaiset asiat on noinkin vaikea ymmärtää vai onko kyseisen välttelyn takana pitkäkestoiset rikollisuutta vastaavat toimet joilla on verotettu jo kymmeniä vuosia väärinperustein, että myöskin rahastuskeinot umpeutuisi jos myönnettäisiiin tosiasiat??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V.

        Jk. tarttisko Venäjältä pyytää lisää apuja??

        Voit pyytää itsellesi viisumia Venäjälle. Tervemenoa, ÄO nousee molemmissa maissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaatko itse kirjoittamasi, "kaikki MENEE leskelle", niin missä se omistukseen siirtyminen on??

        Huomioi 4§, että mitä siellä lukre HALLINNASTA.

        Kun rekisteröit auton esim. firmasi nimiin, niin omistajaksi tulee firma, mutta omaisuuden hatijaksi tai sinun olematon vaiimosi, kun haluat siis kiertää veroja, niin voiko tuo haltija myydä auton??

        Ei voi koska vain omaisuuden hallintaoikeus, ei omistusoikeutta.

        Miksi nämä yksinkertaiset asiat on noinkin vaikea ymmärtää vai onko kyseisen välttelyn takana pitkäkestoiset rikollisuutta vastaavat toimet joilla on verotettu jo kymmeniä vuosia väärinperustein, että myöskin rahastuskeinot umpeutuisi jos myönnettäisiiin tosiasiat??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V.

        Jk. tarttisko Venäjältä pyytää lisää apuja??

        No onhan leski jo perinyt alkuperäisessä laissa säädettynä, jos ei ole rintaperillisiä. HE 225/82 mukaan lainmuutoksen 25.2.1983/209 johdosta on vain lisätty mainitut toissijaiset perijät, joita ei ole edes aiemmissa lesken kuolinpesissä ollut tai ei ole mikäli aviopuoliso on kuollut jo ennen uutta muutosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit pyytää itsellesi viisumia Venäjälle. Tervemenoa, ÄO nousee molemmissa maissa.

        Kiitokset kunniasta, mutta teidän äo pysyy samana eli afrikan tasossa eli 40


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No onhan leski jo perinyt alkuperäisessä laissa säädettynä, jos ei ole rintaperillisiä. HE 225/82 mukaan lainmuutoksen 25.2.1983/209 johdosta on vain lisätty mainitut toissijaiset perijät, joita ei ole edes aiemmissa lesken kuolinpesissä ollut tai ei ole mikäli aviopuoliso on kuollut jo ennen uutta muutosta.

        Jallituksen esitys yhä efelleenkään EI OLE LAKI, vaan tämä on laki ja esittäkää nyt jo laista kohta, missä on selkeästi, että JÄLKEENJÄÄNYT PERII.

        Täss ajantasainen lainsäädäntö: "3 luku
        Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
        1 §

        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

        Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
        1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

        Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

        Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

        Eloonjääneen puolison oikeudesta avustukseen, kun hänelle ei 25 luvun säännösten johdosta tai muusta syystä voida turvata riittävää asuntoa ja asuntoirtaimistoa, säädetään 8 luvun 2 §:ssä.
        2 §

        Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.

        Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentilla määrännyt jäämistöstään jotakin annettavaksi muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on sen arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille.
        3 §

        Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

        Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

        Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta. ~~ Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä.
        5 §

        Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä. Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi.

        Muutoin on jakotoimituksesta soveltuvin osin voimassa, mitä osituksesta on säädetty.
        5 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjääneen puolison vaatimuksesta on toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon sovelletaan tämän luvun jakoa koskevia säännöksiä ja se sitoo myös niitä ensiksi kuolleen puolison perillisiä, joilla eloonjääneen puolison kuoltua olisi oikeus perintöön.
        ~
        Mitä 4 §:ssä on säädetty sen varalta, että eloonjäänyt puoliso on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut omaisuutta, on vastaavasti noudatettava, milloin hän uuden avioliiton johdosta on osituksessa saanut enemmän kuin hänellä on aikaisemmin ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jallituksen esitys yhä efelleenkään EI OLE LAKI, vaan tämä on laki ja esittäkää nyt jo laista kohta, missä on selkeästi, että JÄLKEENJÄÄNYT PERII.

        Täss ajantasainen lainsäädäntö: "3 luku
        Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
        1 §

        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

        Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

        Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
        1 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

        Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

        Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

        Eloonjääneen puolison oikeudesta avustukseen, kun hänelle ei 25 luvun säännösten johdosta tai muusta syystä voida turvata riittävää asuntoa ja asuntoirtaimistoa, säädetään 8 luvun 2 §:ssä.
        2 §

        Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.

        Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentilla määrännyt jäämistöstään jotakin annettavaksi muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on sen arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille.
        3 §

        Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

        Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

        Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta. ~~ Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä.
        5 §

        Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä. Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi.

        Muutoin on jakotoimituksesta soveltuvin osin voimassa, mitä osituksesta on säädetty.
        5 a § (25.2.1983/209)

        Eloonjääneen puolison vaatimuksesta on toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon sovelletaan tämän luvun jakoa koskevia säännöksiä ja se sitoo myös niitä ensiksi kuolleen puolison perillisiä, joilla eloonjääneen puolison kuoltua olisi oikeus perintöön.
        ~
        Mitä 4 §:ssä on säädetty sen varalta, että eloonjäänyt puoliso on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut omaisuutta, on vastaavasti noudatettava, milloin hän uuden avioliiton johdosta on osituksessa saanut enemmän kuin hänellä on aikaisemmin ollut.

        No kyseinen hallituksen esitys juuri selittää tämän 3. luvun 7 pykälän alun sanamuodon, kun muille omaisuuden (ja asunnon) hallinta pitää myös sisällyttää perintöön. Silloin ei pelkästään peritä, vaan voidaan saada jotain enemmänkin oikeuksia eri muodoissa. Eron ollessa vireillä nuo menetetään.

        Omaisuus menee ja sillä selvä. Sitä loppuosaa ei edes osituksilla jaotella, että kenelle se on kuulunut alunperin. Lisäksi verottaja tarttuisi perimiseen, josta omaa osuutta kuitenkaan ei voida periä keneltäkään. Kaikki omistaminen ei ole perimistä, eikä liity perintöveroon.


      • Anonyymi

        Pitkä jaaritus, joka ei muuttanut sitä, mitä sanoin:

        Leski voi vapaasti myydä perimänsä omaisuuden ja käyttää kauppahinnan vaikkapa viiniin, lauluun ja naisiin/miehiin. Hänellä EI ole velvollisuuttaa säilyttää perimäänsä omaisuutta. Toki, jos hän on lahjoituksin suosinut omia sukulaisiaan, tämä voidaan ottaa huomioon hänen pesänsä jaossa. Mitään perinnöstä ei lähtökohtaisesti "palaudu" ensiksi kuolleen perillisille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaatko itse kirjoittamasi, "kaikki MENEE leskelle", niin missä se omistukseen siirtyminen on??

        Huomioi 4§, että mitä siellä lukre HALLINNASTA.

        Kun rekisteröit auton esim. firmasi nimiin, niin omistajaksi tulee firma, mutta omaisuuden hatijaksi tai sinun olematon vaiimosi, kun haluat siis kiertää veroja, niin voiko tuo haltija myydä auton??

        Ei voi koska vain omaisuuden hallintaoikeus, ei omistusoikeutta.

        Miksi nämä yksinkertaiset asiat on noinkin vaikea ymmärtää vai onko kyseisen välttelyn takana pitkäkestoiset rikollisuutta vastaavat toimet joilla on verotettu jo kymmeniä vuosia väärinperustein, että myöskin rahastuskeinot umpeutuisi jos myönnettäisiiin tosiasiat??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V.

        Jk. tarttisko Venäjältä pyytää lisää apuja??

        L-höppänän sahajauhot eivät riitä ymmärtämään, mitä hänen kerta kerran jälkeen lainaamansa säännökset merkitsevät. Höpö jankkaa jankkaamasta päästyä:
        "kaikki MENEE leskelle", niin missä se omistukseen siirtyminen on??

        Höppänä ilmeisesti luulee, että testamentilla voitaisiin määrätä, paitsi omistetun omaisuuden, myös pelkässä hallinnassa olevan omaisuuden siirtymisestä testamentin edunsaajan omistukseen. Näin ei asia tietenkään ole, kuten jokainen selväjärkinen ymmärtää. Sen on myös lainsäätäjä ymmärtänyt, kun on säätänyt leskelle seuraavan testamenttausrajoituksen:

        "Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."

        Jos nimittäin leski olisi saanut puolisonsa omaisuuden pelkästään hallintaansa, viimeisen virkkeen kieltosäännös olisi tarpeeton. Mutta kun ko. omaisuus kuuluukin leskelle omistusoikeudella, testamenttauskielto on tarpeen, kun halutaan päästää ensiksi kuolleen perillisetkin jaosta osallisiksi.

        Ymmärrä,että L-höpsö ei tätä ymmärrä, minkä tähden osoitan edellä lausutun vain palstan järkeville lukijoille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhä edelleenkin, kertokaa nyt, mitä se leski PERII????

        Jos leski eli jälkeen jäänyt PERISI, niin tällöin hänelle SYNTYISI oikeus käsitellä KOKO omaisuutta niin kuin haluaa, muydä pantata varastaa taikka vaikka nuppia omaisuuden päällä.

        Mutta kun ei voi määrätä siitä omaisuuden osasta joka jää aiemmin kuolleelta, kun taas jos perisi, niin hän vosi myöskin määrätä siitä mitä hän tuonkin omaisuuserän suhteen toimisi.

        Kaksi estoa, testamenttaus kielto ja luovutuskielto, eli ei tule hänen omistukseensa ja onhan laissa selkeästi, että hallinta, hallinta EI OLE omistamista, eli EI PERI.

        Mikä asiassa on noin vaikea ymmärtää????????

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "Yhä edelleenkin, kertokaa nyt, mitä se leski PERII????" Minä rintaperillisittä edesmenneen leskenä perin puolisoni, siis PERIN, koska jouduin maksamaan PERINTÖVERON.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaatko itse kirjoittamasi, "kaikki MENEE leskelle", niin missä se omistukseen siirtyminen on??

        Huomioi 4§, että mitä siellä lukre HALLINNASTA.

        Kun rekisteröit auton esim. firmasi nimiin, niin omistajaksi tulee firma, mutta omaisuuden hatijaksi tai sinun olematon vaiimosi, kun haluat siis kiertää veroja, niin voiko tuo haltija myydä auton??

        Ei voi koska vain omaisuuden hallintaoikeus, ei omistusoikeutta.

        Miksi nämä yksinkertaiset asiat on noinkin vaikea ymmärtää vai onko kyseisen välttelyn takana pitkäkestoiset rikollisuutta vastaavat toimet joilla on verotettu jo kymmeniä vuosia väärinperustein, että myöskin rahastuskeinot umpeutuisi jos myönnettäisiiin tosiasiat??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V.

        Jk. tarttisko Venäjältä pyytää lisää apuja??

        "Huomioi 4§, että mitä siellä lukre HALLINNASTA."

        Erittäin vaikea huomioida, kun ensimmäisessä luvussa (perintökaaren) ei ole pykälää 4§, toisen luvun 4§ on kumottu jo 1975 ja kolmannenkaan luvun 4§ ei puhu mitään HALLINNASTA.

        Mitähän siis mahdoit tarkoittaa?


    • Anonyymi

      leski perii koska hän on perintöverovelvollinen.

      Perintö- ja lahjaverolaki

      1 §
      Joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään.

      Verottajan mielestä leski perii eikä omaisuus vaan mene leskelle.
      Lain silmissä menee tarkoittaa samaa kuin perii.

      • Anonyymi

        Leski saa käyttää kuin omaansa pois lukien lahjoittaminen ja testamenttaaminen. Saa muutoin luovuttaa vapaasti ja käyttää omaan elämiseensä.


      • Anonyymi

        Huomaatko sanat: JOKA PERINTÖNÄ, TESTAMENTILLA TAI LAHJANA, eli PERINTÖvero menee PERINNÖSTÄ,, ei jäämistöstä, lahjasta taas LAHJAvero ja teztamenttisaannosta myös lahjavero..

        Mihin jätit tarkemmat verolain pykälät, kun et kehdannu tuoda sanojesi tueksi kuin pikku pätkän joka ei osoita sanomanne pitävän paikkansa ja huomioi, ettei verolaki EI OLE PERINTÖKAARI.

        LAIN SILMISSÄ???
        Ehei vaan teidän mielestänne herra/neiti pakko-olla-oikeassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leski saa käyttää kuin omaansa pois lukien lahjoittaminen ja testamenttaaminen. Saa muutoin luovuttaa vapaasti ja käyttää omaan elämiseensä.

        Höpö höpö, lue 3lku 4§


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö, lue 3lku 4§

        Kerro lisää, mitä tarkoitit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leski saa käyttää kuin omaansa pois lukien lahjoittaminen ja testamenttaaminen. Saa muutoin luovuttaa vapaasti ja käyttää omaan elämiseensä.

        Niin, aivan, OMAANSA, siis huom. vain omistuksesdaan olevaa ja että jäämistö menee jälkeen jäänrrlle, ei tee siitä lesken omaa ja tämän kertoo 3§ eli on hänen HALLINNASSAAN,.

        Sama asia kun lainaat kaverisi autoa taikka osamaksusopimuksella ostamasi auto on rahoitusyhtiön nimissä niin kauan kunnes olet sen maksanut, sitten vasta se siirretään sinun omistukseen.

        Kun menet autokauppaan, ostat käteisellä auton, niin kaupanteon ja paperien teon jälkeen se on sinun omaasi ja vaikka polttaisit sen liikkeen pihassa kukaan sano mitään kuin vaaran aiheuttamisesta ainoastaan.

        Eikö nyt vois jo näinkin yksinkertainen asia upota (luulis helpostikkin) sinne lahoon puupökkelöön jota kutsutte pääksenne??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, aivan, OMAANSA, siis huom. vain omistuksesdaan olevaa ja että jäämistö menee jälkeen jäänrrlle, ei tee siitä lesken omaa ja tämän kertoo 3§ eli on hänen HALLINNASSAAN,.

        Sama asia kun lainaat kaverisi autoa taikka osamaksusopimuksella ostamasi auto on rahoitusyhtiön nimissä niin kauan kunnes olet sen maksanut, sitten vasta se siirretään sinun omistukseen.

        Kun menet autokauppaan, ostat käteisellä auton, niin kaupanteon ja paperien teon jälkeen se on sinun omaasi ja vaikka polttaisit sen liikkeen pihassa kukaan sano mitään kuin vaaran aiheuttamisesta ainoastaan.

        Eikö nyt vois jo näinkin yksinkertainen asia upota (luulis helpostikkin) sinne lahoon puupökkelöön jota kutsutte pääksenne??

        Leski perii.

        Omistusoikeus on hyvin laaja, ja leski saa myydä kuten myisi omaansa ilman rajoituksia. Laki rajaa pois kaksi asiaa eli leski ei saa testamentata ensin kuolleen puolison omaisuutta ja lahjoittamisessa saattaa tulla kyseeseen lahjan palauttaminen. Lahjoittamisessa tulee ottaa huomioon toissijaisten perillisten oikeudet.

        Jos leski perii puolisoiltaan vaikkapa auton, kelloja tai koruja, leski saa myydä niitä täysin vapaasti ja pitää varat tai käyttää varat ruokaan, vuokriin, matkustamiseen tai vaikkapa pörssiosakkeisiin. Hyvin yksinkertaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro lisää, mitä tarkoitit.

        Tarkoitin 3§ en neljättä joka tarkoittikin omaisuuden lisääntymistä, eli hoitaa omaisuutta niin hyvin, että karttuu lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitin 3§ en neljättä joka tarkoittikin omaisuuden lisääntymistä, eli hoitaa omaisuutta niin hyvin, että karttuu lisää.

        Mitäs niissä, kun omaisuus joko lisääntyy tai vähenee tässä tapauksessa lapsettoman leskelläriippuen myös elantokuluista. Tulevia aikoja voi olla vain vuosia tai reilusti vuosikymmeniä vaikkapa 70 vuotta.

        Ei siinä 3§:ssä kuitenkaan noin kerrottu, kuten mukailet. Siinä kerrottiin, että antamalla lahjan ja "aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen" niin sen tilalle lesken tulee antaa hyvitystä kuolleen puolisonsa perillisille muissa kuolinpesissäkin.


    • Anonyymi

      Suoraan perintökaaresta:

      "Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä."

      "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle." (3 luku 1 §)

      "Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä...... Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä..... Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä." (3 luku 3 § ja 4 §)

      Laki on täysin yksiselitteinen: ellei perittävä ollut tehnyt testamenttia, leski perii ensiksi kuolleen puolison omaisuuden suoraan lain nojalla. Lesken oikeus saatuun omaisuuteen ei ole kuitenkaan rajoittamatonta omistusoikeutta: leski ei voi määrätä testamentilla siitä omaisuudesta, jonka hän on puolisoltaan perinyt, eikä leski voi omaisuutta vapaasti lahjoittaa. Leskellä on kuitenkin täysi oikeus myydä omaisuutta.

      Leski saa käyttää perimäänsä omaisuutta kuin omaansa pois lukien lahjoittaminen ja testamenttaaminen. Leski saa muutoin luovuttaa vapaasti ja käyttää varoja omaan elämiseensä. Jos leski kuitenkin lahjoittaa saatua omaisuutta, lesken kuolinpesän on annettava vastiketta toissijaisen perillisen kuolinpesälle. Mahdollista lahjan palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

      Jos edellistä on vaikea ymmärtää, autan avauksen tekijää mielelläni.

      • Anonyymi

        Leski saa perimäänsä omaisuuteen täyden käyttövapauden eikä hän ole tilivelvollinen ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Lesken oikeus määrätä perintönä saamastaan omaisuudesta on niin vahva, että sitä ei rajoita edes lahjaan tai vakuutuksen edunsaajamääräykseen kirjattu rajoitus siitä, ettei saajan puolisolla ole kyseiseen omaisuuteen avio-oikeutta.

        Kuitenkin: lesken perintönä saamasta omaisuudesta määräämiseen liittyy kuitenkin myös merkittävä, ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä suojaava rajoitus. Leskellä ei ole oikeutta määrätä perinnöksi saamastaan omaisuudesta testamentilla. Leski ei näin ollen voi määrätä testamentilla esimerkiksi siitä, miten hänen perinnöksi saamansa omaisuus on jaettava ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä. Lisäksi on muistettava, että lesken perinnöksi saadusta omaisuudesta tehdyt lahjoitukset voivat myöhemmin johtaa jopa siihen, että lahjansaaja joutuu palauttamaan lahjan tai sen arvon ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille lesken kuoleman jälkeen. 

        Leski voi siis myös vapaasti lahjoittaa omaisuutta, sillä rajoituksella että lahja voidaan peräyttää 10 vuoden kuluessa lahjan antamisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Leski saa perimäänsä omaisuuteen täyden käyttövapauden eikä hän ole tilivelvollinen ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Lesken oikeus määrätä perintönä saamastaan omaisuudesta on niin vahva, että sitä ei rajoita edes lahjaan tai vakuutuksen edunsaajamääräykseen kirjattu rajoitus siitä, ettei saajan puolisolla ole kyseiseen omaisuuteen avio-oikeutta.

        Kuitenkin: lesken perintönä saamasta omaisuudesta määräämiseen liittyy kuitenkin myös merkittävä, ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä suojaava rajoitus. Leskellä ei ole oikeutta määrätä perinnöksi saamastaan omaisuudesta testamentilla. Leski ei näin ollen voi määrätä testamentilla esimerkiksi siitä, miten hänen perinnöksi saamansa omaisuus on jaettava ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä. Lisäksi on muistettava, että lesken perinnöksi saadusta omaisuudesta tehdyt lahjoitukset voivat myöhemmin johtaa jopa siihen, että lahjansaaja joutuu palauttamaan lahjan tai sen arvon ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille lesken kuoleman jälkeen. 

        Leski voi siis myös vapaasti lahjoittaa omaisuutta, sillä rajoituksella että lahja voidaan peräyttää 10 vuoden kuluessa lahjan antamisesta.

        Täällä taitaa kirjoitella nämä jotka tieten tahtoen haluavat olla ensimmäisten, sensuroijat ensin, joukossa roikuskelemassa pylväissä.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Jk. rikoslaki eikkä muukaan laki kiellä rikosten tekoa, mutta vihollsten eliminointohan ei ole rikos ollenkaan


      • Anonyymi

        Kertoisitko tarkemmin tästä kohdasta, " kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä".

        Kerropa nyt mistä se osuus ja sen lisäys suoritetaañ, eli mistä se osuus tulee kun ei aiemmin kuolleen perimiseen oikeutettu voi mitenkään periä leskeä, kun ei ole sukulainenkaan??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä taitaa kirjoitella nämä jotka tieten tahtoen haluavat olla ensimmäisten, sensuroijat ensin, joukossa roikuskelemassa pylväissä.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Jk. rikoslaki eikkä muukaan laki kiellä rikosten tekoa, mutta vihollsten eliminointohan ei ole rikos ollenkaan

        Laita myös aarteesi taivaan arkkuihin niin koi ei tee tuhoja ja ovat turvassa inflaatiolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoisitko tarkemmin tästä kohdasta, " kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä".

        Kerropa nyt mistä se osuus ja sen lisäys suoritetaañ, eli mistä se osuus tulee kun ei aiemmin kuolleen perimiseen oikeutettu voi mitenkään periä leskeä, kun ei ole sukulainenkaan??

        Mitä tuossa sanottiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoisitko tarkemmin tästä kohdasta, " kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä".

        Kerropa nyt mistä se osuus ja sen lisäys suoritetaañ, eli mistä se osuus tulee kun ei aiemmin kuolleen perimiseen oikeutettu voi mitenkään periä leskeä, kun ei ole sukulainenkaan??

        Puolikasta lesken pesää he ovat perimässä (vähintään). Koko pesäkin tulee heille, jos leskellä ei ole perillisiä.
        Lisäys tulee suorittaa osituksessa lesken perillisille kuuluvasta puolikkaasta. Aiemmin kuolleen perilliset eivät muutoin voi saada enempää kuin puolikkaan lesken ositettavasta omaisuudesta. "..joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä..."


    • Anonyymi

      Älä vaan aloita riitaa omaisuudesta. Raamattu kertoo miten ne ovat tuoneet onnettomuutta. Suostu huonompaan diiliin niin et riko välejä. Laita myös aarteesi taivaan arkkuihin niin koi ei tee tuhoja ja ovat turvassa inflaatiolta

      https://www.raamattuavautuu.fi/

    • Anonyymi

      Lainvalmistelutöissä annettiin selvästi enemmän painoarvoa lesken rajoittamattomalle vallintaoikeudelle ja vahvalle omistusoikeudelle kuin toissijaisten perillisten oikeudelle puuttua lesken toimiin sen varmistamiseksi, että leski ei hävitä omaisuutta ja tee tyhjäksi toissijaisten perillisten oikeutta. Lesken ja toissijaisten perillisten välisen keskinäisen suhteen sääntely koettiin pienemmäksi pahaksi kuin eloonjääneen puolison oikeuksien kaventaminen.

      Kun sekä vaurastumisedun enimmäismäärä että todellisen lisäyksen suuruus on onnistuttu määrittämään, täytyy lisäys konkreettisesti ottaa huomioon, kun eloonjääneen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten pesäosuuksia määrätään. Perintökaaressa ei ole ohjetta siitä, miten se tapahtuu.

      • Anonyymi

        Höpöukko kertoo: "Kaksi estoa, testamenttaus kielto ja luovutuskielto, eli ei tule hänen omistukseensa ja onhan laissa selkeästi, että hallinta, hallinta EI OLE omistamista, eli EI PERI."

        Perii kyllä. Ainoa absoluuttinen kielto on testamenttauskielto. Leski saa luovuttaa elinaikanaan aivan kuten omaansa, myös myydä ja vaihtaa sekä käyttää täysin vapaasti. Saa jopa lahjoittaa, mutta vain riskillä, että kuolinpesä joutuu antamaan lesken kuoltua vastiketta. Siitä voi myös seurata lahjan antamisen peruuntuminen.


    • Anonyymi

      Huomaatko sanat: JOKA PERINTÖNÄ, TESTAMENTILLA TAI LAHJANA, eli PERINTÖvero menee PERINNÖSTÄ,, ei jäämistöstä, lahjasta taas LAHJAvero ja teztamenttisaannosta myös lahjavero..

      Mihin jätit tarkemmat verolain pykälät, kun et kehdannu tuoda sanojesi tueksi kuin pikku pätkän joka ei osoita sanomanne pitävän paikkansa ja huomioi, ettei verolaki EI OLE PERINTÖKAARI.

      LAIN SILMISSÄ???
      Ehei vaan teidän mielestänne herra/neiti pakko-olla-oikeassa


      Tässä taas nähdään Lawetorderin tietämys asioista,silkkaa kuraa.
      Kun perillinen saa testamentilla jotain niin hän ei tosiaankaan maksa siitä lahjaveroa vaan perintöveroa.

      "LAIN SILMISSÄ???
      Ehei vaan teidän mielestänne herra/neiti pakko-olla-oikeassa"

      EI vaan verottajan silmissä ja sillä on vain merkitystä,sun mielipiteellä ei ole pennin jetulaa merkitystä.

      Kun leskelle menee omaisuus niin mihinkä kategoriaan se menee,perintöön,testamenttisaantoon vaikko lahjaan.
      Verottajan silmissä se menee perintösaantoon,joku noista kolmesta se täytyy olla kun leski on perintöverovelvollinen.

    • Anonyymi

      "Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä...... Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä....."

      Tavanomainen lahja, lesken antama ennakkoperintö, lahjanlupaus ja mm. alihintainen tai lahjanluonteinen kauppa. Testamenttiin rinnastettavasta lahjasta puhutaan silloin, kun lahjan saajana on muu kuin perittävän jälkeläinen, ottolapsi tai tämän jälkeläinen tai perittävän puoliso. Näille henkilöille tehdyt lahjoitukset katsotaan yleensä joko ennakkoperinnöksi tai suosiolahjaksi. Testamenttiin rinnastuvan lahjan kohteena voi olla kuka tahansa.

      Vastikkeista on säädetty avioliittolain 37 §:ssä ja sen mukaan puoliso on velvollinen hoitamaan omaisuutta, ”johon toisella puolisolla on avio-oikeus, niin ettei se aiheettomasti vähene tämän vahingoksi". Kyseessä on omaisuuden hoitovelvollisuus.

      Edelliset ovat eri asiat. Lesken vallintaoikeus tarkoittaa sitä, että hänellä on oikeus hallita ja käyttää perimäänsä omaisuutta inter vivos, mutta hänelle ei ole oikeutta määrätä siitä mortis causa eli kuoleman sattuessa. Leski voi siten myydä, lahjoittaa, tuhlata, viettää huonoa elämää ja ns. hävittää sitä mielensä mukaan, joskin lesken kuolinpesä voi joutua lahjoista ja sen kaltaisista toimista vastikevelvollisuuteen toissijaisten perillisten kuolinpesälle. Leski ei saa testamentata ensin kuolleelta perimäänsä omaisuutta ja siten loukata toissijaisten perillisten oikeuksia.

      Jos leski perii ensiksi kuolleen puolison kokonaan, ei hän voi tehdä ositusta itsensä ja vainajan toissijaisten perillisten kesken. Ositus voitaisiin toimittaa ainoastaan silloin, kun perittävältä jää oikeudenomistajina lesken lisäksi vähintään yksi rintaperillinen. Leski perii kaiken, koska rintaperillisiä ei ole.

      Koska ositusta ei voida tehdä ensin kuolleen puolison jälkeen, oletuksena on se, että lesken kuoleman jälkeen lesken perilliset ja ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset jakavat omaisuuden suhteessa 50-50. Kyseisessä tapauksessa avaajalla olisi ollut oikeus puoleen isoenon ja lesken yhteisestä omaisuudesta (nyt siis lesken omaisuudesta). Sen lisäksi avaajalla olisi oikeus saada vastiketta mahdollisista lesken antamista lahjoista tai tähän rinnastettavista. Määräaika vaateelle on kuitenkin yksi vuosi lesken perunkirjoituksesta ja kymmenen vuotta lahjoituksesta.

      • Anonyymi

        Luehan nyt vaan enemmän sitä perintökaarta, huomioiden mitä missäkin pykälässä sanotaan, sitten laske plussa ja miinuslaskuina, eli lasket yhteen sellaiset pykälät jossa tavallaan kielletään jokin asia ja taas miinuksena toisin päin olevat asiat, näin saat kokonaiskuvan lain tarkoituksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luehan nyt vaan enemmän sitä perintökaarta, huomioiden mitä missäkin pykälässä sanotaan, sitten laske plussa ja miinuslaskuina, eli lasket yhteen sellaiset pykälät jossa tavallaan kielletään jokin asia ja taas miinuksena toisin päin olevat asiat, näin saat kokonaiskuvan lain tarkoituksesta.

        Edellä näyttikin olevan täydellinen vastaus tämän asian aloittaneelle. Siinä ei paljon plussat ja miinukset paina lisäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luehan nyt vaan enemmän sitä perintökaarta, huomioiden mitä missäkin pykälässä sanotaan, sitten laske plussa ja miinuslaskuina, eli lasket yhteen sellaiset pykälät jossa tavallaan kielletään jokin asia ja taas miinuksena toisin päin olevat asiat, näin saat kokonaiskuvan lain tarkoituksesta.

        Miksi et Löpö allekirjoita vastauksiasi?


      • Anonyymi

        Tähän, koska tärkein, vaikkakin oli muuallakin oiottavia kohtia. "Määräaika vaateelle on kuitenkin yksi vuosi lesken perunkirjoituksesta ja kymmenen vuotta lahjoituksesta".

        Määräaika perunkirjoituksesta tai kun lahja on saatu, niin kaksi kysymystä, mistä saa tietoonsa, esim. juurikin testamentatun omaisuuden kohdalla perukirjoituksesta, koska on alettu meneen siihen suuntaan, että noita perunkirjoituksia sämplää melkein kuka tahansa, useimmat aasittajajatkaan piittaa lakivelvoitteista, koska laissa on selkeästi että, "on kutsuttava sellainenkin jolle ei kuitenkaan tulisi perintöä", eli tarkoittaa perinnöttä jätetty, testamentilla ohitettu, ynm. kuitenkin omaa perimisoikeuden ja tuo ohitetaan erittäin usein.

        Jotenka oikein ajateltuna tuo kymmenen vuotta on viimeisin määräaika, kun aletaan ajatteleen, mistä mahdollinen perimisoikeuden omaava voi saada tietoonsa MILLOIN lahjoitus on saanut täyttymyksensä.

        Myöskin omaisuuden käyttäminen elantoonsa on omaisuuden vähenemistapa, samoin kuin myyminen ja niistä saatu varannon käyttäminen menoihin, eli rinnastuvia.

        Laeissa oikeammin olisi paljonkin paranneltavaa ja korjattavaa, sen huomaa kun lukee esim. pois kammettua neliosaista hallitusmuotoa versus nykyinen juostenkustu kiireellä kokoon kasattu ns. perustuslaki 2005.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tähän, koska tärkein, vaikkakin oli muuallakin oiottavia kohtia. "Määräaika vaateelle on kuitenkin yksi vuosi lesken perunkirjoituksesta ja kymmenen vuotta lahjoituksesta".

        Määräaika perunkirjoituksesta tai kun lahja on saatu, niin kaksi kysymystä, mistä saa tietoonsa, esim. juurikin testamentatun omaisuuden kohdalla perukirjoituksesta, koska on alettu meneen siihen suuntaan, että noita perunkirjoituksia sämplää melkein kuka tahansa, useimmat aasittajajatkaan piittaa lakivelvoitteista, koska laissa on selkeästi että, "on kutsuttava sellainenkin jolle ei kuitenkaan tulisi perintöä", eli tarkoittaa perinnöttä jätetty, testamentilla ohitettu, ynm. kuitenkin omaa perimisoikeuden ja tuo ohitetaan erittäin usein.

        Jotenka oikein ajateltuna tuo kymmenen vuotta on viimeisin määräaika, kun aletaan ajatteleen, mistä mahdollinen perimisoikeuden omaava voi saada tietoonsa MILLOIN lahjoitus on saanut täyttymyksensä.

        Myöskin omaisuuden käyttäminen elantoonsa on omaisuuden vähenemistapa, samoin kuin myyminen ja niistä saatu varannon käyttäminen menoihin, eli rinnastuvia.

        Laeissa oikeammin olisi paljonkin paranneltavaa ja korjattavaa, sen huomaa kun lukee esim. pois kammettua neliosaista hallitusmuotoa versus nykyinen juostenkustu kiireellä kokoon kasattu ns. perustuslaki 2005.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Mitähän tuossa yritetään sanoa? Yhdessä lauseessa oli lähes 70 sanaa...?! Ei liene suomi kaverin äidinkieli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellä näyttikin olevan täydellinen vastaus tämän asian aloittaneelle. Siinä ei paljon plussat ja miinukset paina lisäksi.

        Miksi ei muka painaisi, selittäsittekö miksi ei, ennen kuin avaatte tuulen huuhtoman perseenne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän tuossa yritetään sanoa? Yhdessä lauseessa oli lähes 70 sanaa...?! Ei liene suomi kaverin äidinkieli.

        Te ette näemmä osaa sitäkään vähää ja muutkaan asiat eivät todellakaan suju teiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Te ette näemmä osaa sitäkään vähää ja muutkaan asiat eivät todellakaan suju teiltä.

        Sinulla on sekainen pää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on sekainen pää.

        Teilläkö oli oikein aloitukseen kommentoitavaa enempi kuin toiseen kommentoivaan liittyvää kommentointia joka kommentointina oli kommentointinakin onnetonta kommentointia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teilläkö oli oikein aloitukseen kommentoitavaa enempi kuin toiseen kommentoivaan liittyvää kommentointia joka kommentointina oli kommentointinakin onnetonta kommentointia?

        Sinä taidat olla Professional of the law, Lawetorder Z via V. Oletko?

        Mikä on kompetenssisi lausua laista, kun esiinnyt noin mahtipontisesti? Miten olet hankkinut lainopillisen koulutuksesi; montako vuotta yliopiston oikeustieteellistä on nyt takana? Millainen on ollut tenttimenestys?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä taidat olla Professional of the law, Lawetorder Z via V. Oletko?

        Mikä on kompetenssisi lausua laista, kun esiinnyt noin mahtipontisesti? Miten olet hankkinut lainopillisen koulutuksesi; montako vuotta yliopiston oikeustieteellistä on nyt takana? Millainen on ollut tenttimenestys?

        Entä te, selvittäkää ensin oma taustanne todisteellisesti vaiko mikä on teidän ansiokkuutenne kommentoida, että vieläpä kysellä toiselta /toisilta hienoilla latina-alkuisilla (tekee itsensä kyvykkään ansioituneeksi) sanoilla??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entä te, selvittäkää ensin oma taustanne todisteellisesti vaiko mikä on teidän ansiokkuutenne kommentoida, että vieläpä kysellä toiselta /toisilta hienoilla latina-alkuisilla (tekee itsensä kyvykkään ansioituneeksi) sanoilla??

        Olet täällä ainoa joka kertoo olevansa professional of the law? Millä kompetenssilla ja koulutuksella olet lain ammattilainen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet täällä ainoa joka kertoo olevansa professional of the law? Millä kompetenssilla ja koulutuksella olet lain ammattilainen?

        Lawetti haluaisi olla juristi, mutta pääsykoe on vaikea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet täällä ainoa joka kertoo olevansa professional of the law? Millä kompetenssilla ja koulutuksella olet lain ammattilainen?

        Tämä ei ole mikään virallinen sivusto, ompahan vain yhdenlainen huuhaa keskustelupalsta, joten jokainen on se mikä onkin, kuka uskoo kuka ei, täällä ei titteleillä pädetä tai ole edes pätemisen tarvetta, kuin eräillä kompotenttikompetenssicollectoreilla on pätemisen tarve huuhaasivustoillakin.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ei ole mikään virallinen sivusto, ompahan vain yhdenlainen huuhaa keskustelupalsta, joten jokainen on se mikä onkin, kuka uskoo kuka ei, täällä ei titteleillä pädetä tai ole edes pätemisen tarvetta, kuin eräillä kompotenttikompetenssicollectoreilla on pätemisen tarve huuhaasivustoillakin.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Eli viimeistään nyt kaikille on selvää että olet höpöukko täysin ilman lakialan koulutusta. Joku vieras saattaisi sattumalta joskus pitää tekstejä aitoina kun saduissa on niin paljon usein tarinaa perustuslaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ei ole mikään virallinen sivusto, ompahan vain yhdenlainen huuhaa keskustelupalsta, joten jokainen on se mikä onkin, kuka uskoo kuka ei, täällä ei titteleillä pädetä tai ole edes pätemisen tarvetta, kuin eräillä kompotenttikompetenssicollectoreilla on pätemisen tarve huuhaasivustoillakin.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Just näin, "T. Professional of the law, Lawetorder Z via V", kuka uskoo kuka ei, ei ainakaan sinua, joten mitä he "kompotenttikompetenssicollectoreilla" ovatkaan, on huikeesti enemmän tietotaitoa kuin SINULLA!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ei muka painaisi, selittäsittekö miksi ei, ennen kuin avaatte tuulen huuhtoman perseenne.

        Ei asiaa muuta lain mitkään muut plussat ja miinukset.


    • On kyllä taas aikoihin eletty kun luullaan että testamentin saaja maksaa saamisistaan lahjaveroa,Lawetorder taas jauhaa urbaania shaissee.

      • Anonyymi

        Ei se ole mikään luulo te täyskusipäisyys.

        Se että menee perintövero, johtuu ainoastaan rikkarokassa kylpijöden eli TULKINNASTA, ELI kun se nyt kerta saa testamentin perusteella, vaikkei ole rintaperillinen tai muu perimiseenoikeutettu, niin pakkohan se on silloin olla perintöä, mutta hassuahan on, että miten hän voi periä, kun velkojahan se perii velalliselta omiaan, niin periiköhän sekin, rätkäistäänpä sillekkin perintövero, vai olisko parempi perimisvero.

        Vitu diootti, etkö oikeastikkaan ymmärrä lukemaasi???

        Se oli, että se oikeammin on lahjavero, koska eihän edunsaaja edes virallisesti peri mitään.

        2lku § muut, HUOM. MUUT kuin edellä mainitut sukulaiset eivät peri!!

        No keitä ne muut on sitten, no ne on muita, eli naapurin kalle (joku viisas hintti tässä aikoinaan toi tännekkin kalle henkilöitymän), eli vain ja ainoastaan sukulaisilla ON PERIMISOIKEUS, no mitä seuraa? PERINTÖVERO.

        Testamentin vastaanottaja saa etuutta, eli on edunsaaja, ei siis perintöön oikeutettu.

        Tästäkin syystä ne teidän tulkintanne menee vähän vituralleen joka toisessa asiassa, harvoin menee oikein ja aloitetaanko taas kisailu siitä, että itse asiassa laki kieltää koko vitun tulkuttamisenne??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se ole mikään luulo te täyskusipäisyys.

        Se että menee perintövero, johtuu ainoastaan rikkarokassa kylpijöden eli TULKINNASTA, ELI kun se nyt kerta saa testamentin perusteella, vaikkei ole rintaperillinen tai muu perimiseenoikeutettu, niin pakkohan se on silloin olla perintöä, mutta hassuahan on, että miten hän voi periä, kun velkojahan se perii velalliselta omiaan, niin periiköhän sekin, rätkäistäänpä sillekkin perintövero, vai olisko parempi perimisvero.

        Vitu diootti, etkö oikeastikkaan ymmärrä lukemaasi???

        Se oli, että se oikeammin on lahjavero, koska eihän edunsaaja edes virallisesti peri mitään.

        2lku § muut, HUOM. MUUT kuin edellä mainitut sukulaiset eivät peri!!

        No keitä ne muut on sitten, no ne on muita, eli naapurin kalle (joku viisas hintti tässä aikoinaan toi tännekkin kalle henkilöitymän), eli vain ja ainoastaan sukulaisilla ON PERIMISOIKEUS, no mitä seuraa? PERINTÖVERO.

        Testamentin vastaanottaja saa etuutta, eli on edunsaaja, ei siis perintöön oikeutettu.

        Tästäkin syystä ne teidän tulkintanne menee vähän vituralleen joka toisessa asiassa, harvoin menee oikein ja aloitetaanko taas kisailu siitä, että itse asiassa laki kieltää koko vitun tulkuttamisenne??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Ja taas keskellä yötä Löpsötti on ollut aivan umpihumalassa! Nuku humalasi pois ja palaa teksteihin taas, kun pääsi on selvä. Siis jos se on mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se ole mikään luulo te täyskusipäisyys.

        Se että menee perintövero, johtuu ainoastaan rikkarokassa kylpijöden eli TULKINNASTA, ELI kun se nyt kerta saa testamentin perusteella, vaikkei ole rintaperillinen tai muu perimiseenoikeutettu, niin pakkohan se on silloin olla perintöä, mutta hassuahan on, että miten hän voi periä, kun velkojahan se perii velalliselta omiaan, niin periiköhän sekin, rätkäistäänpä sillekkin perintövero, vai olisko parempi perimisvero.

        Vitu diootti, etkö oikeastikkaan ymmärrä lukemaasi???

        Se oli, että se oikeammin on lahjavero, koska eihän edunsaaja edes virallisesti peri mitään.

        2lku § muut, HUOM. MUUT kuin edellä mainitut sukulaiset eivät peri!!

        No keitä ne muut on sitten, no ne on muita, eli naapurin kalle (joku viisas hintti tässä aikoinaan toi tännekkin kalle henkilöitymän), eli vain ja ainoastaan sukulaisilla ON PERIMISOIKEUS, no mitä seuraa? PERINTÖVERO.

        Testamentin vastaanottaja saa etuutta, eli on edunsaaja, ei siis perintöön oikeutettu.

        Tästäkin syystä ne teidän tulkintanne menee vähän vituralleen joka toisessa asiassa, harvoin menee oikein ja aloitetaanko taas kisailu siitä, että itse asiassa laki kieltää koko vitun tulkuttamisenne??

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Erona siinä on, että kuka voi olla kuolinpesän osakas myös. Kuitenkaan ei se kysyjän aiheeseen ainakaan lahjaveron osalta liity.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erona siinä on, että kuka voi olla kuolinpesän osakas myös. Kuitenkaan ei se kysyjän aiheeseen ainakaan lahjaveron osalta liity.

        No ei todellakaan liity.

        Hassuintahan on se, että edunsaajan tulee saada testamentilla annettu etuus ennen muita, eli jopa ennen pesänselvitystä, joten edunsaaja on suojattu hyvin.

        Leskikin on pesänosakas siihen asti kun ositus on tehty ja se voidaan tehdä jopa perukirjaan tai kun hän saa testamentilla jotain edesmenneelle kuuluvaa/osaomisteista.

        Taas alkaa kauhea länkytys vastaan, ettei perukirjaan tehdä ositusta.

        Edunsaaja on siihen asti kun hän saa osalleen tulevan, mutta hassu laki, ei ilmaise onko hän enään sen jälkeen kuolinpesänosakas kun edunsaajan on mahdollista myöskin olla osaomistajakin.

        Että olisi kyllä kaikissa laeissa korjaamista vaikka ne heti votaisiin tehdä kunnollisia, mutta tällöin tippuisi vähän jokaisella tienaamiset.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      "Taas alkaa kauhea länkytys vastaan, ettei perukirjaan tehdä ositusta."

      Niin,tiesit varmaan että osituskirja on itsenäinen dokumentti joten sitä ei voi ruksata perukirjaan.

      • Anonyymi

        Lapsettomana kuolleen jälkeen ei tarvitse tehdä ositusta.


      • Anonyymi

        Sori vain, ihmettelen mstä moisen tyhmän ajatuksen olette edes saaneet päähänne??

        Moni asianajotoimsto ilmaisee asian ihan toisin, joten guuglatkaapa vaikka sanoin, "ositus- ja perukirja" niin saatte vastauksen, ettette turhaan täällä länkyttäisi ja veisi turhaan viisaampienne aikaa lätinäänne.


        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsettomana kuolleen jälkeen ei tarvitse tehdä ositusta.

        Mistä olette tyhmänä luulleet niin?


      • Anonyymi

        Tässäpä idiooteimmasta idiooteimalletrollille ja ihan netistä tekstiä: "Osituksessa tehdään ero vainajan ja lesken omaisuuksien välille. Eli toisin sanoen osituksen jälkeen on selvää mikä omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä omaisuus jaetaan perintönä perillisille. !!!!--->>>Ositus tehdään usein perunkirjoituksen yhteydessä. Tällöin perukirjaan merkitään toiselle puolelle lesken omaisuus ja toiselle puolelle vainajan omaisuus<<<----!!!!. Ositus tulisi tehdä aina kirjallisesti.

        Kadonnutta jako- ja osituskirjaa voi tiedustella aikaisemmalta puolisolta, puolison sukulaisilta tai suoraan Verohallinnolta. Tiedustelu tulee hoitaa vapaamuotoisella kirjeellä, koska verottajalla ei ole tarjota tähän valmista lomaketta".

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Lainaus: "Niin,tiesit varmaan että osituskirja on itsenäinen dokumentti joten sitä ei voi ruksata perukirjaan."

      Lainaus: "Lapsettomana kuolleen jälkeen ei tarvitse tehdä ositusta."

      Lainaus: "Mistä olette tyhmänä luulleet niin?"

      Lainaus: "Moni asianajotoimsto ilmaisee asian ihan toisin, joten guuglatkaapa vaikka sanoin, ositus- ja perukirja" niin saatte vastauksen, ettette turhaan täällä länkyttäisi ja veisi turhaan viisaampienne aikaa lätinäänne."

      --

      Avioliittolaissa ei ole määrätty osituspakkoa, eikä laki aseta estettä sille, että puoliso luopuu vaatimasta tasinkoa. Avioliittolain ositusta koskevat säännökset ovat dispositiivisia, joten puolisoilla on oikeus jakaa omaisuutensa muullakin tavalla kuin puolittamisperiaatteen mukaisesti. Puolison avio-oikeuden nojalla osituksessa saama omaisuus on lahjaverosta vapaata. Vastaavasti voidaan katsoa, ettei olemassa olevan tilanteen pysyttäminenkään eli avio-oikeuteen perustuvan tasinko-oikeuden käyttämättä jättäminen muodosta perustetta lahjaverotukselle.

      Jos leski perii ensiksi kuolleen puolison kokonaan, ei hän voi tehdä ositusta itsensä ja vainajan toissijaisten perillisten kesken. Ositus voitaisiin toimittaa ainoastaan silloin, kun perittävältä jää oikeudenomistajina lesken lisäksi vähintään yksi rintaperillinen. Leski perii kaiken, koska rintaperillisiä ei ole. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten välillä ei tule toimitettavaksi ositusta, ja kyseessä on perintösaanto eikä ositussaanto.

      Lisää faktaa täältä
      -KHO:2013:106
      -KHO 2014:135

      • Anonyymi

        Miten avioero, että luovutusvoitto verovapaus liittyy lapsettoman pariskunnan jälkeenjääneen osittamiseen.

        Osittaminenhan on selviö, kun on olemassa testamenttaus, että lahjaksi antamis tai muulla tavalla omaisuuden vähentämiskielto joka on LAISSA, että kun huomioidaa se, mikä tuli vihdoin ja viimein ruiskuperseellekkin selväksi, ettei jälkeenjäänyt lapseton peri mitään ja joka selviää hyvin 2lku viimeinen pykälä, että myös 3lku sanamuodoista.

        Oikeusistuimet yhä edelleenkään ei ole laki, päätökset ovat ainoastaan MIELIPITEITÄ.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi

        Lisäksi UNOHDITTE jännästi mainitsematta TESTAMENTIN. 106 "Verovelvollinen on saanut ensiksi kuolleen puolison omaisuuden 25.6.2002 !!!!tehdyn omistusoikeustestamentin !!!perusteella".

        Kaikenlaisia vääntelijöitä se tämä suomikin turhaan elättää, roviolle joutas..

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten avioero, että luovutusvoitto verovapaus liittyy lapsettoman pariskunnan jälkeenjääneen osittamiseen.

        Osittaminenhan on selviö, kun on olemassa testamenttaus, että lahjaksi antamis tai muulla tavalla omaisuuden vähentämiskielto joka on LAISSA, että kun huomioidaa se, mikä tuli vihdoin ja viimein ruiskuperseellekkin selväksi, ettei jälkeenjäänyt lapseton peri mitään ja joka selviää hyvin 2lku viimeinen pykälä, että myös 3lku sanamuodoista.

        Oikeusistuimet yhä edelleenkään ei ole laki, päätökset ovat ainoastaan MIELIPITEITÄ.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "Oikeusistuimet yhä edelleenkään ei ole laki, päätökset ovat ainoastaan MIELIPITEITÄ."

        Mielipiteitä jotka perustuvat lakiin.
        Kun päätös saa lainvoiman siitä tulee laki.


      • Anonyymi

        Lisään, kullä siellä on vain osituspakko, kaikissa tapauksissa, lue itse: "2lku 103 § (5.2.1965/42)

        Osituksessa, jonka eloonjäänyt puoliso ja !!!!!ensiksi kuolleen puolison perilliset!!!!! tai puolisot toimittavat, saa se puoli, jonka tulee luovuttaa omaisuutta, itse päättää, mitä se haluaa luovuttaa. Sellaisen omaisuuden sijasta, jonka se tahtoo itse pitää, on lupa antaa rahaa omaisuudelle osituksessa määrätyn arvon mukaan".

        Luinko oikein, että ensiksi kuolleen PERILLISET, oliko siinä niin, voisko joku viisaampi sanoa, että tarkoittaako tuo nyt sitten niin, rintaperillisiä, että myös toisijaisPERILLISIÄ eli lyhyesti, ositus on toimitettava myöskin lapsettoman avioparin kohdalla, jos aiemmin kuolleella on mahdollisia perimisoikeuden omaavia?

        On se vaan jännä tämä laki.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään, kullä siellä on vain osituspakko, kaikissa tapauksissa, lue itse: "2lku 103 § (5.2.1965/42)

        Osituksessa, jonka eloonjäänyt puoliso ja !!!!!ensiksi kuolleen puolison perilliset!!!!! tai puolisot toimittavat, saa se puoli, jonka tulee luovuttaa omaisuutta, itse päättää, mitä se haluaa luovuttaa. Sellaisen omaisuuden sijasta, jonka se tahtoo itse pitää, on lupa antaa rahaa omaisuudelle osituksessa määrätyn arvon mukaan".

        Luinko oikein, että ensiksi kuolleen PERILLISET, oliko siinä niin, voisko joku viisaampi sanoa, että tarkoittaako tuo nyt sitten niin, rintaperillisiä, että myös toisijaisPERILLISIÄ eli lyhyesti, ositus on toimitettava myöskin lapsettoman avioparin kohdalla, jos aiemmin kuolleella on mahdollisia perimisoikeuden omaavia?

        On se vaan jännä tämä laki.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        "Luinko oikein, että ensiksi kuolleen PERILLISET, oliko siinä niin, voisko joku viisaampi sanoa, että tarkoittaako tuo nyt sitten niin, rintaperillisiä, että myös toisijaisPERILLISIÄ eli lyhyesti, ositus on toimitettava myöskin lapsettoman avioparin kohdalla, jos aiemmin kuolleella on mahdollisia perimisoikeuden omaavia?"

        Koskee vain ja ainoastaan rintaperillisiä,sikäli jos heitä on elossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Oikeusistuimet yhä edelleenkään ei ole laki, päätökset ovat ainoastaan MIELIPITEITÄ."

        Mielipiteitä jotka perustuvat lakiin.
        Kun päätös saa lainvoiman siitä tulee laki.

        Ai, en huomannutkaan, että perustuslain 2§ 3mom. sanoo juurikin noin, että mielipiteet muuttu laeiksi.

        Kantsisko teidän sitten ilmoitella, ettei niitä lakeja ja muutoksia, asetuksien tekolupia teidän tarvitse säätä, se meillä nuo lait tekee ihan tuomioistuimet.

        Mitäpä mieltä ruikkuperse idiootti olet?

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Luinko oikein, että ensiksi kuolleen PERILLISET, oliko siinä niin, voisko joku viisaampi sanoa, että tarkoittaako tuo nyt sitten niin, rintaperillisiä, että myös toisijaisPERILLISIÄ eli lyhyesti, ositus on toimitettava myöskin lapsettoman avioparin kohdalla, jos aiemmin kuolleella on mahdollisia perimisoikeuden omaavia?"

        Koskee vain ja ainoastaan rintaperillisiä,sikäli jos heitä on elossa.

        Missäs kohtaa niin sanotaan, että tämä kohta koskee vain ja ainoastaan rintperillisiä, ettei toisijaisperilliset ole perillisiä?

        Viisookko kohdan, että pysyn mukana teidän omintakeisessa tulkinnassanne ja vääntelyissänne, se kunnolisi hyvä, että perustuisi lakiin myöskin, ettei jää vain Eskon puumerkkiin.

        Vaiko mitä mieltä olet Vilkastus?

        T. Professional ofbthe law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      Lawetorder,sä olet suuri vitsi,ei mulla muuta.

      • Anonyymi

        Kannattaa opetella kirjoittamaankin, ainakin silloin kun alkaa parempaansa solvaileen, siinä kuitenkaan onnistumatta.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi

      "T. Professional of the law, Lawetorder Z via V"

      TIEDOKSI KAIKILLE VIERAILIJOILLE: TUOLLA KYSEISELLÄ NIMIMERKILLÄ ESIINTYVÄLLÄ EI OLE VÄHÄISINTÄKÄÄN OIKEUSTIETEEN AMMATTITAITOA, KOULUTUSTA; ALAN KOKEMUSTA EIKÄ AINOATAKAAN KÄYTYÄ ALAN KURSSIA. Hän on kansakoulun käynyt itseoppinut metsäkone- ja automies, jolla ei ole lain kanssa mitään tekemistä.

      Uskomalla tähän nimim. Lawettiin, on sama kuin uskoisi kolikonheittoon. Voi mennä oikein mutta voi mennä väärin. Älkää siis koskaan - siis koskaan - uskoko tuon kaverin väittämiin ensimmäisenä vaihtoehtona, vaan pyytäkää aina toinen lausunto. Mitä tärkeämpi asia, sen varmemmin Lawetilla menee arvaus väärin, ja häntä uskominen voi tulla kalliiksi. Lawetti haluaa vain ns. "keskustella" sekä riidellä ja sotkea, joten vaativassa asiassa kääntykää aina oikean juristin puoleen.

      "solvaileen"

      Sotket niin paljon asioita kuin on vain mahdollista. Kun mukana on lainauksia laeista, joku apua hakeva voi oikeasti uskoa höpöjuttujasi.

      • Anonyymi

        LHöpötti: "Luinko oikein, että ensiksi kuolleen PERILLISET, oliko siinä niin, voisko joku viisaampi sanoa, että tarkoittaako tuo nyt sitten niin, rintaperillisiä, että myös toisijaisPERILLISIÄ eli lyhyesti, ositus on toimitettava myöskin lapsettoman avioparin kohdalla, jos aiemmin kuolleella on mahdollisia perimisoikeuden omaavia?"

        Minä viisaampana sanon, kun pyydät noin kauniisti, että jos leski perii kaiken, eikä rintaperillisiä siis ole, ositusta ei suoriteta.

        KHO: "Perintökaaren 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle, jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä."

        KHO: "Osituksen toimittaminen ei ole tässä tapauksessa tullut kysymykseen, kun sitä ei ole voitu toimittaa yksityisoikeudellisesti relevantilla tavalla. Tämä on seurausta siitä sinänsä sattumanvaraisesta tekijästä, keitä vainajan kuolinpesän osakkaina on. Ositus voitaisiin toimittaa ainoastaan silloin, kun perittävältä jää oikeudenomistajina lesken lisäksi vähintään yksi rintaperillinen."

        KHO:2013:106


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        LHöpötti: "Luinko oikein, että ensiksi kuolleen PERILLISET, oliko siinä niin, voisko joku viisaampi sanoa, että tarkoittaako tuo nyt sitten niin, rintaperillisiä, että myös toisijaisPERILLISIÄ eli lyhyesti, ositus on toimitettava myöskin lapsettoman avioparin kohdalla, jos aiemmin kuolleella on mahdollisia perimisoikeuden omaavia?"

        Minä viisaampana sanon, kun pyydät noin kauniisti, että jos leski perii kaiken, eikä rintaperillisiä siis ole, ositusta ei suoriteta.

        KHO: "Perintökaaren 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle, jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä."

        KHO: "Osituksen toimittaminen ei ole tässä tapauksessa tullut kysymykseen, kun sitä ei ole voitu toimittaa yksityisoikeudellisesti relevantilla tavalla. Tämä on seurausta siitä sinänsä sattumanvaraisesta tekijästä, keitä vainajan kuolinpesän osakkaina on. Ositus voitaisiin toimittaa ainoastaan silloin, kun perittävältä jää oikeudenomistajina lesken lisäksi vähintään yksi rintaperillinen."

        KHO:2013:106

        Niin???

        Niin, niin mitä tuosta väärästä päättelystä ja TULKINNASTA??

        Huvttavintahan tässä on se, että painetaan päälle kuin muslimi aasia takaapäin tajuamatta sanojen merkitystä opetetun mukaan vain tungetaan päälle opitun mukaan jottei oma ymmärtämättömyys tulisi liikaa esiin.

        Sama asia kuin avioliittolainkin kohdalla, ei ymmärretä sanojen loppupäätteiden erilaisuus tarkoitusperäisestä muutoksesta, eli puolisoiden versus puolisoitten, mutta tuosta sen enempää, ehkä se joskus viimeisellä tuomiolla avautuu.

        Samoin kuin perintökaaren "2lku 7§, MUUT KUIN edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset ei peri". On erittäin selkeää tekstiä, muttei oppimalla pakkoopetetuille, mutta vielä kerran, ketkään muut eivät voi periä edesmennyttä kuin sukulaiset (tästä syystä on olemassa testamenttausoikeus, JOLLA VOIDAAN ohittaa PERIMISEENKIN oikeutetut), muttei kokonaan, vaan on jätetty lakiosaoikeus, jotta ei voitaisi kokonaan ohittaa sukulaisuusperusteista perimisoikeutta kuin ainoastaan lakiperusteisesti, MUTTA ON KUITENKIN mainittava perukirjassa VAIKKEI hän perisikään mitään.
        Myöskin tästä syystä perintökaaren mukaan VOIDAAN rintaperillisiä omaavien kohdalla TESTAMENTATA jokin omaisuudenosa jälkeenjäävälle leskelle ja tällöin HÄN tulee kuolinpesänOSAKKAAKSI, muttei muuten.
        Nyt kysyis hölmöimmät, että mksei ja johon maailman yksinkertaisin vastaus, JÄLKEENJÄÄNYT LESKI EI OLE SUKULAINEN edesmenneelle, vaan kuolinpesän muodostaa ainoastaan edesmenneen sukulaiset, niin monta kuin perimiseen okeutettuja on.

        Eihän testamentilla MUUT etua saavat jää osakkaiksi kuolinpesään, VAAN heille erotetaan tuo omaisuuserä hetimiten, jopa ennen velkojen maksamista ja tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei heille kuulu edesmenneen velat mitenkään.

        Nyt sitten siihen päin prinkkalan talon seinäån tulkintaan, niin joillekkin se jo on avautunut, mutta sanotaan lyhyesti, koska tuijotatte lakeja otsikon mukaan pykälä kerrallaan osaamatta yhdistellä asioita eli nivouttaa, niin tulee liikaa prinkkaloillisia.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Jk. Miksi nuo esitellyt nahkapäätökset ovat virheellsiä?
        No siksi, koska ne ohittaa lansäännöksen, perustuu opittuun ja tulkntaan ja sattumanvaraisuuteen tukeutumsesta.


      • Anonyymi

        Millä tavoin lainsanan lainaaminen ja se kuinka asia LAKIEN mukaan on, sotkisi asioitanne?

        Ehei, vaan Jeesuskin ajoi ulos juutalaiset rahanvaihtajat ja väärintekijät ulos herran temppelistä.

        Joten rahastuksenne estäminen teille se ongelma minusta on, ei muutoin.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavoin lainsanan lainaaminen ja se kuinka asia LAKIEN mukaan on, sotkisi asioitanne?

        Ehei, vaan Jeesuskin ajoi ulos juutalaiset rahanvaihtajat ja väärintekijät ulos herran temppelistä.

        Joten rahastuksenne estäminen teille se ongelma minusta on, ei muutoin.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Ai tällä kertaa vertaat itseäsi Jeesukseen. Onko menossa depressiokausi, vai?


    • Anonyymi

      Anonyymi-ap
      Et ole isoäitisi veljen vaimon rintaperillinen (eli et ole hänen jälkeläisensä suoraan alenevassa polvessa), joten et ole oikeutettu lakiosaan. Uskoisin, että ammattilaisen ei tuon asian toteamiseksi ole tarvinnut kuin vilkaista papereita, eikä siksi ole tehnyt sen enenpää. Jos nyt asia kuitenkin vaivaa, niin voithan sen vielä tarkistuttaa uudestaan juristilla. Minä kun olen vain harrastelijajuristi.
      johannes2

      • Anonyymi

        Jos nyt vain lukisit, mitä aloittaja perii lapsettoman sukulaismiehen perillisenä.


    • Anonyymi

      LHöpötti: "Luinko oikein, että ensiksi kuolleen PERILLISET, oliko siinä niin, voisko joku viisaampi sanoa, että tarkoittaako tuo nyt sitten niin, rintaperillisiä, että myös toisijaisPERILLISIÄ eli lyhyesti, ositus on toimitettava myöskin lapsettoman avioparin kohdalla, jos aiemmin kuolleella on mahdollisia perimisoikeuden omaavia?"

      Minä viisaampana sanon, kun pyydät noin kauniisti, että jos leski perii kaiken, eikä rintaperillisiä siis ole, ositusta ei suoriteta.

      KHO: "Perintökaaren 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle, jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä."

      KHO: "Osituksen toimittaminen ei ole tässä tapauksessa tullut kysymykseen, kun sitä ei ole voitu toimittaa yksityisoikeudellisesti relevantilla tavalla. Tämä on seurausta siitä sinänsä sattumanvaraisesta tekijästä, keitä vainajan kuolinpesän osakkaina on. Ositus voitaisiin toimittaa ainoastaan silloin, kun perittävältä jää oikeudenomistajina lesken lisäksi vähintään yksi rintaperillinen."

      KHO:2013:106

      Avioliittolaissa ei ole määrätty osituspakkoa, eikä laki aseta estettä sille, että puoliso luopuu vaatimasta tasinkoa. Avioliittolain ositusta koskevat säännökset ovat dispositiivisia, joten puolisoilla on oikeus jakaa omaisuutensa muullakin tavalla kuin puolittamisperiaatteen mukaisesti. Puolison avio-oikeuden nojalla osituksessa saama omaisuus on lahjaverosta vapaata. Vastaavasti voidaan katsoa, ettei olemassa olevan tilanteen pysyttäminenkään eli avio-oikeuteen perustuvan tasinko-oikeuden käyttämättä jättäminen muodosta perustetta lahjaverotukselle.

      Jos leski perii ensiksi kuolleen puolison kokonaan, ei hän voi tehdä ositusta itsensä ja vainajan toissijaisten perillisten kesken. Ositus voitaisiin toimittaa ainoastaan silloin, kun perittävältä jää oikeudenomistajina lesken lisäksi vähintään yksi rintaperillinen. Leski perii kaiken, koska rintaperillisiä ei ole. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten välillä ei tule toimitettavaksi ositusta, ja kyseessä on perintösaanto eikä ositussaanto.

      • Anonyymi

        Kuinka se on laissa?? Lue perustuslain 2 pykälä 3 mom., Jos siinä lukee tissipossihumbbelisguggelis, nin silloin mennään nin, mutta entä jos e lue, niin kerroppa täällä kuinka mennään?

        Turhaan odotan vastausta, mutta näkeepä sitten sen, onko järkeå vako ei.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka se on laissa?? Lue perustuslain 2 pykälä 3 mom., Jos siinä lukee tissipossihumbbelisguggelis, nin silloin mennään nin, mutta entä jos e lue, niin kerroppa täällä kuinka mennään?

        Turhaan odotan vastausta, mutta näkeepä sitten sen, onko järkeå vako ei.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Nuku juoppo humalasi pois. Paljonko virheitä voikaan olla noin lyhyessä tekstissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuku juoppo humalasi pois. Paljonko virheitä voikaan olla noin lyhyessä tekstissä.

        Aika monta lukihäiriöiselle, mutta me muut jotka ymmärrämme lukemamme jopa humalassa, avaa silmämme huomaamaan rahastuksen hulluuden kaltaistenne silmissä loistavan.

        Ymmärtääkseni virheeetöntä ihmstä ei ole, mutta nitä jotka peittåvät oman vaillinaisuutensa onkn pilvinpimein ja jonka huomaamme kyvykkyydestänne ulosantiinne.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika monta lukihäiriöiselle, mutta me muut jotka ymmärrämme lukemamme jopa humalassa, avaa silmämme huomaamaan rahastuksen hulluuden kaltaistenne silmissä loistavan.

        Ymmärtääkseni virheeetöntä ihmstä ei ole, mutta nitä jotka peittåvät oman vaillinaisuutensa onkn pilvinpimein ja jonka huomaamme kyvykkyydestänne ulosantiinne.

        T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

        Olet todella surkea suomen kielessä. Huonompi olet vain lain tuntemuksessa.

        Tyytyisit vain niihin autohin, koneisiin ja metsän hakkuuseeen. Ei ole häpeä olla vain kansakoulun käynyt, häpeä on siinä, että ei voi sitä itse myöntää.


    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      79
      4468
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3105
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      135
      3091
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      400
      2179
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      219
      1296
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      11
      1203
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      76
      1197
    8. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      30
      1064
    9. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      63
      1056
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      111
      983
    Aihe