Nämä ovat sanastoa jolla ei tarvitse olla tiettyyn sukupuoleen liittyvän viehätyksen kanssa paljonkaan tekemistä. Niitä voi näin ollen käyttää vieri vieressä, esim. hetero demiseksuaali tai bi-hyperseksuaali.
• Aseksuaali on henkilö joka ei tunne intiimiä vetoa juuri kehenkään. Se ei välttämättä tarkoita sitä että he eivät koskaan tee sitä, mutta se on heille lähinnä tekninen suoritus.
• Demiseksuaali tarkoittaa henkilöä joka tarvitsee läheisen tunnesiteen kumppaniinsa ennen kuin ryhtyy intiimiin fyysisen suhteeseen. Ei aseksuaali, mutta kuitenkin harkiten valikoiva.
• Sapioseksuaali on erityisen viehättynyt älykkyydestä. Mitä paremmin toimivat aivot, sitä seksikkäämpänä he näkevät tuon henkilön.
• Hyperseksuaali lienee aseksuaalin vastakohta. Sitä voisi siis mieltää jopa pysyvämmäksi seksiriippuvaisuuden muodoksi.
Tunnetko nämä seksuaali-identiteettiin liittyvät sanastot?
36
63
Vastaukset
- Anonyymi
Tunnen. Ja olen itse sapioseksuaali.
- Anonyymi
Ei pahemmin kiinnosta. Viehätyn kenestä viehätyn ja en viehäty niistä joista en viehäty.
Eri ihmisissä voi viehättää eri asiat ja piirteet. En tykkää laatikoista enkä sen takia niihin asetu.- Anonyymi
Heh, oli pakko vakoilla sun profiili... :D
Sen verran vaan, että Isaac Newton taisi olla fyysikko ja Voltaire ennen kaikkea näytelmäkirjailija. Mutta ei se näytelmien kirjoittaminen sulje pois filosofiakaan. Kyllä minä pidän Oscar Wildeakin filosofina, vaikka ennen kaikkia näytelmäkirjailijana kunnostautuikin... :) Anonyymi kirjoitti:
Heh, oli pakko vakoilla sun profiili... :D
Sen verran vaan, että Isaac Newton taisi olla fyysikko ja Voltaire ennen kaikkea näytelmäkirjailija. Mutta ei se näytelmien kirjoittaminen sulje pois filosofiakaan. Kyllä minä pidän Oscar Wildeakin filosofina, vaikka ennen kaikkia näytelmäkirjailijana kunnostautuikin... :)Kyllä noilla molemmilla on ymmärtääkseni myös tuo filosofin nimike, ovat vähän useampaa uraa uurtaneet.
- Anonyymi
Elionrie kirjoitti:
Kyllä noilla molemmilla on ymmärtääkseni myös tuo filosofin nimike, ovat vähän useampaa uraa uurtaneet.
Eipä sillä ole niinkään väliä. Yksikään oikea ja hyvä filosofi ei tituleeraa itseään filosofiksi. Korkeintaan filosofian harrastajaksi. :)
Mutta Voltaire on antanut yhden hienon oivalluksen lyhyesti ihmisistä:
"Älä arvioi toista vastausten perusteella, vaan kysymysten"
En ole ollenkaan eri mieltä tästä. Hyvät kysymykset opettaa aina enemmän kuin huonot vastaukset... :) Laatikko on kyllä melko abstrakti käsite. Siinä on sekä hyviä ja huonoja puolia.
Hyvä puoli on se että sen avulla löytää hieman helpommin samanhenkisiä ihmisiä mutta sitten toisaalta siinä "laatikossa" olevia ei voi oikein mieltää täysin samanlaisiksikaan.
Eli jos laatikossa on vaikkapa sinistä väriä, sieltä löytyy todellisuudessa preussinsinistä, ultramariinia, akvamariinia jne. Ne ovat erilaisia, mutta sinisyys on silti se yhdistävä tekijä.
Silti, jokainen siinä laatikossa on yksilö.- Anonyymi
Elionrie kirjoitti:
Laatikko on kyllä melko abstrakti käsite. Siinä on sekä hyviä ja huonoja puolia.
Hyvä puoli on se että sen avulla löytää hieman helpommin samanhenkisiä ihmisiä mutta sitten toisaalta siinä "laatikossa" olevia ei voi oikein mieltää täysin samanlaisiksikaan.
Eli jos laatikossa on vaikkapa sinistä väriä, sieltä löytyy todellisuudessa preussinsinistä, ultramariinia, akvamariinia jne. Ne ovat erilaisia, mutta sinisyys on silti se yhdistävä tekijä.
Silti, jokainen siinä laatikossa on yksilö.Laatikot on yleensä aina ahtaita. Ja sen ahtaammiksi muuttuvat, mitä enemmän populaa niissä laatikoissa on. Mutta toisaalta se luo jonkinlaisen turvallisen tilan(aika naurettavaksi tämäkin käsite muuttunut woken ansiosta) samanhenkisille ihmisille. Eli jokainen etsii laatikkoa, mihin sopisi. Missä tuntisi olonsa kotoisaksi, missä saisi lämpöä kylminä vuodenaikoina jne. Se on ihan fine. Minulle ne laatikot eivät vaan sovi. Olen käynyt aika monessa ja tullut jokaisessa siihen lopputulokseen, että ne sokaisee minut. En näe niissä enää selkeästi. Sen takia olen aina poistunut niistä, palellut niiden ulkopuolella, nähnyt nälkääkin ja sellaista. Mutta mitä olen saanut siitä vastineeksi on se, että näkökykyni on pysynyt terävänä ja lahjomattomana. Olen tehnyt sitä jo niin kauan, että en oikeastaan osaa mitään muuta. Laatikoissa joutuu lopulta aina pettymään. Yksikään niistä ei ole sellainen, miltä alussa vaikuttaa. Joten parempi vaan pysyä pois niistä... :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laatikot on yleensä aina ahtaita. Ja sen ahtaammiksi muuttuvat, mitä enemmän populaa niissä laatikoissa on. Mutta toisaalta se luo jonkinlaisen turvallisen tilan(aika naurettavaksi tämäkin käsite muuttunut woken ansiosta) samanhenkisille ihmisille. Eli jokainen etsii laatikkoa, mihin sopisi. Missä tuntisi olonsa kotoisaksi, missä saisi lämpöä kylminä vuodenaikoina jne. Se on ihan fine. Minulle ne laatikot eivät vaan sovi. Olen käynyt aika monessa ja tullut jokaisessa siihen lopputulokseen, että ne sokaisee minut. En näe niissä enää selkeästi. Sen takia olen aina poistunut niistä, palellut niiden ulkopuolella, nähnyt nälkääkin ja sellaista. Mutta mitä olen saanut siitä vastineeksi on se, että näkökykyni on pysynyt terävänä ja lahjomattomana. Olen tehnyt sitä jo niin kauan, että en oikeastaan osaa mitään muuta. Laatikoissa joutuu lopulta aina pettymään. Yksikään niistä ei ole sellainen, miltä alussa vaikuttaa. Joten parempi vaan pysyä pois niistä... :)
Eräs naulan nyppijänä raksalla työskentelevä andy mccoy-hahmo on tunnettu siitä, että hän viehättyy lähinnä omasta itsestään. :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eräs naulan nyppijänä raksalla työskentelevä andy mccoy-hahmo on tunnettu siitä, että hän viehättyy lähinnä omasta itsestään. :)
Toi naulan nyppijä on kyllä niin kuvaava. ;)
- Anonyymi
Kaikkia pervoja sitä nykymaailmasta löytyy.
Aseksuaalin ja hyperseksuaalin tiedän, mutta muut termit eivät ole mulle kauhean tuttuja (joskus olen saattanut kuulla).
Nykyään on kauhean paljon erilaisia termejä käsittämään esim. erilaisia seksuaalisuuden muotoja ja seksuaalisia suuntautumisia. Pää menee sekaisin, jos pitäis kauheesti miettiä mikähän määkin nyt olen. Joillekin se on selvää jo nuoresta lähtien mikä on, toisille vasta elämän varrella. Kuitenkin suurin osa varmaan elää vain elämäänsä sen enempää kauheasti miettimättä onko omille toimintatavoille ja mieltymyksille joitain termejä olemassa.- Anonyymi
Tunnen. Demiseksuaalit ovat kaikista tavallisimpia, mutta heistä ei juurikaan puhuta.
- Anonyymi
Sapioseksuaalit ovat rasittavia. Hetken heität sujuvaa juttua ajatuksistasi ja mielenkiinnon kohteista ja siinähän ne sitten nylkyttävät reittäsi kuola poskella.
- Anonyymi
Jaaha, enmä tiennyt, todentotta.
Aseksuaalista oli jonkinlainen käsitys, mutta niinhän se on ettei aina tee mieli vaikka tuntisi itsensä seksuaaliseksi ja rakastaisi hyvää seksiä.
Mutta nyt on nuokin selvennetty, eri asia sitten uskooko mitä lukee. Yhdessä ihmisessä voi olla loputon paletti ihan kaikkea. No tuota sapioseksuaalisuutta en terminä tiennyt, enkä ole kuullut hyperseksuaalista, mutta nimikin kertoo paljon.
Itse koen, että ainakin itse otan hitusen joka "laarista". Ja joskus saatan kokea olevani aseksuaalinen täysin tai alkusuhteessa jopa hyperseksuaalinen.
Voisin hypätä hyvän fiiliksen salliessa vaikka vähällä tuntemisella sänkyyn, mutta seksuaalisesti tyydyttyminen vaatii tutustumista enemmän ja henkisen yhteyden. Eli hitunen demiseksuaalisuuttakin.- Anonyymi
Tunnen ja itse kuulun ryhmään demiseksuaali. Mieluiten yksin jos ei löydy sopivaa kumppania.
- Anonyymi
En lainkaan. https://www.mtvtekstikanava.fi/new2008/txt/105-01.htm
Pätkääkääkään - Anonyymi
Viihdelehdillä ja -teollisuudella on taipumus kehitellä jostain luonteen piirteestä laatikkonimiä ihan vain, että olisi tarjota lukijoille "uutta ja kiinnostavaa", etenkin jos on mahdollista viitata johonkin alkuperään, esim.jenkkilehden juttuun. Todellisuushan on liukuvaa (jatkumoa) kuten sateenkaaren värit esim., selvää rajaviivaa värien välillä ei ole.
Monesti asiantuntijatahoiltakaan kummoista tukea kaikille "innovaatioille" ei ainakaan välittömästi tule. Medianlukutaitoa harjoitellaan jo peruskoulussakin; kaupallisen maailman ympyröissä on hyvä tunnistaa eri taustaintressejä, vaikka kaikkea ei heti tai jälkeenkään ilmituotaisikaan.
Mutta, pulinapoksien aiheiksi esimerkiksi, ns.viihdekäyttöön, monenmoiset laatikkonimetkin ja rajaukset niin mikä ettei... ;) - Anonyymi
Tunnen kyllä, lokerot hallussa... Välttämättä ne eivät kuitenkaan kohtaa elävässä elämässä, vaan menevät ristiin rastiin muutenkin ja vielä elämäntilanteiden mukaan. Hyperseksuaali voi olla tunnesiteen tarvitseva "Harkiten valikoiva" demiseksuaali sekä sapioseksuaalien lailla olla viehättynyt älykkyydestä.
- Sheena Juu, ovat tuttuja.
Itse olen ehkä eniten demi, mutta jonkin verran myös a- sekä sapio ja suhteen usein hyper. Tuokin lokerointi toimii jossain määrin, mutta on vain hyvin karkea yleistys.Ymmärrän, tai luulen ymmärtäväni, mitä ajat takaa liiallisella lokenoinnilla. A on kyllä aina A. Ja H on aina H, eikä yhtään D. Sitten on meitä keskitien ihmisiä, jotka voi olla jonkun ihmisen parina H ja toisen A.
Citrinella kirjoitti:
Ymmärrän, tai luulen ymmärtäväni, mitä ajat takaa liiallisella lokenoinnilla. A on kyllä aina A. Ja H on aina H, eikä yhtään D. Sitten on meitä keskitien ihmisiä, jotka voi olla jonkun ihmisen parina H ja toisen A.
Kyllä varmaankin ymmärsit mitä tarkoitin/ajattelin. Kun itsellä nuo tosiaan voi vaihdella paljonkin, olkoonkin että etenkin demi ja jossain määrin sapio ovat ne määräävät. Hyper tyypillisesti suhteen alussa jos ollenkaan, A helpommin suhteen jo tasaannuttua ja arjen ottaessa vallan jos ei ole tarkkana.
randombypasser kirjoitti:
Kyllä varmaankin ymmärsit mitä tarkoitin/ajattelin. Kun itsellä nuo tosiaan voi vaihdella paljonkin, olkoonkin että etenkin demi ja jossain määrin sapio ovat ne määräävät. Hyper tyypillisesti suhteen alussa jos ollenkaan, A helpommin suhteen jo tasaannuttua ja arjen ottaessa vallan jos ei ole tarkkana.
Olen siitä eri mieltä, että suhteen vakiintuessa kukaan ei voi muuttua A-seksuaaliseksi. A-seksuaali voi toki harrastaa alussa seksiä vain miellyttääkseen toista ja kun suhde vakiintuu, miellyttämisen tarve jää pois eikä seksi enää kiinnosta. A-seksuaali ei aidosti halua edes alussa.
Se ettei alun kanivaihe jää pysyväksi on normaalia biologiaa! Tosin kanivaihe voi olla jollain 2-3 krt/vko (vähemmän kuin osan arki) ja toiselle 5-9 vrt/pv (siinä ei paljon jää aikaa edes syödä eikä onnistu kuin lomalla ilman lapsia 😂😉).
Kyse haluttomuudessa on siitä, että joko perustarpeet ei täyty suhteessa, esim. ei tunne tulevansa kuulluksi tai nähdyksi, tai arvostetuksi ja kunnioitetuksi. Tai masennus, stressi, kotitöihin hukkuminen tai synnytys vie halut tilapäisesti. Tai jos seksi on vuorovaikutuksentonta (ei olla läsnä) ja kosketus puuttuu, ja tuntuu että toinen lähinnä masturboi ihmisellä. Sellainen ei ole kovin mieltä ylentävää ja useimmilla seksihalut vähenee. Tai ihminen ei saa riittävästi tarvitsemansa aikaa yksin ja itselleen, jolloin ei jaksa antaa myöskään toiselle. Sitten on vielä yksi aika tyypilinen syy; kun mennään yhteen vääristä syistä- vain saadakseen jonkun, kenet vaan tai kun valitaan ihminen, jonka kanssa ei löydy henkistä yhteyttä vaan pariutumisen motiivi on taloudellinen, status, komeus tms. Alussa tunteita voi olla, mutta ne on väljiä ja tunne on oikeasti vain oksitosiinin, endorfiinien ja dopamiinin vaikutusta (syntyy myös läheisyydessä ja seksissä). Kun läheisyyttä (ja seksiä) ei enää ole, tunnekin vähitellen kuolee pois. On ihmisiä, jotka saa aikaan tunteita jo paljon ennen intiimimpää toimintaa. Kun suhde vahvistuu, myös tunne voimistuu toki, mutta tunne pysyy hengissä ilmankin vaikka monta vuotta. En tiedä onko tämä vain sapiohömppää, mutta omassa ystäväpiirissä en ole ainoa näin kokeva (fiksuja naisia).
Tälläinen tunne vaatii tutustumista, ennen kuin se puhkeaa kukkaan. Toinen ihminen saattaa tehdä heti vaikutuksen, ja tuli lähtee kytemään, mutta vain aika näyttää seuraako siitä roihu vai itsekseen sammuminen. Jotta voisi löytää tulen joka jaksaa palaa pitkään, ei auta kuin antaa aikaa, pitää mielessä ettei tyydy liian vähään tunnetasolla ja olla rehellinen itselleen ja toiselle. Jos on kovin tarvitsevassa tilassa, voi olla vaikea tunnistaa edes kuka on riittävän oikea ja tuloksena on sarja lyhyitä suhteita sisäisesti/ulkoisesti väärien kanssa. Tässä on syy miksi olen pysynyt sinkkuna 3.5v tarkoituksella. Osatakseen edes nähdä oikein on oltava itse tasapainossa itsensä kanssa.Citrinella kirjoitti:
Olen siitä eri mieltä, että suhteen vakiintuessa kukaan ei voi muuttua A-seksuaaliseksi. A-seksuaali voi toki harrastaa alussa seksiä vain miellyttääkseen toista ja kun suhde vakiintuu, miellyttämisen tarve jää pois eikä seksi enää kiinnosta. A-seksuaali ei aidosti halua edes alussa.
Se ettei alun kanivaihe jää pysyväksi on normaalia biologiaa! Tosin kanivaihe voi olla jollain 2-3 krt/vko (vähemmän kuin osan arki) ja toiselle 5-9 vrt/pv (siinä ei paljon jää aikaa edes syödä eikä onnistu kuin lomalla ilman lapsia 😂😉).
Kyse haluttomuudessa on siitä, että joko perustarpeet ei täyty suhteessa, esim. ei tunne tulevansa kuulluksi tai nähdyksi, tai arvostetuksi ja kunnioitetuksi. Tai masennus, stressi, kotitöihin hukkuminen tai synnytys vie halut tilapäisesti. Tai jos seksi on vuorovaikutuksentonta (ei olla läsnä) ja kosketus puuttuu, ja tuntuu että toinen lähinnä masturboi ihmisellä. Sellainen ei ole kovin mieltä ylentävää ja useimmilla seksihalut vähenee. Tai ihminen ei saa riittävästi tarvitsemansa aikaa yksin ja itselleen, jolloin ei jaksa antaa myöskään toiselle. Sitten on vielä yksi aika tyypilinen syy; kun mennään yhteen vääristä syistä- vain saadakseen jonkun, kenet vaan tai kun valitaan ihminen, jonka kanssa ei löydy henkistä yhteyttä vaan pariutumisen motiivi on taloudellinen, status, komeus tms. Alussa tunteita voi olla, mutta ne on väljiä ja tunne on oikeasti vain oksitosiinin, endorfiinien ja dopamiinin vaikutusta (syntyy myös läheisyydessä ja seksissä). Kun läheisyyttä (ja seksiä) ei enää ole, tunnekin vähitellen kuolee pois. On ihmisiä, jotka saa aikaan tunteita jo paljon ennen intiimimpää toimintaa. Kun suhde vahvistuu, myös tunne voimistuu toki, mutta tunne pysyy hengissä ilmankin vaikka monta vuotta. En tiedä onko tämä vain sapiohömppää, mutta omassa ystäväpiirissä en ole ainoa näin kokeva (fiksuja naisia).
Tälläinen tunne vaatii tutustumista, ennen kuin se puhkeaa kukkaan. Toinen ihminen saattaa tehdä heti vaikutuksen, ja tuli lähtee kytemään, mutta vain aika näyttää seuraako siitä roihu vai itsekseen sammuminen. Jotta voisi löytää tulen joka jaksaa palaa pitkään, ei auta kuin antaa aikaa, pitää mielessä ettei tyydy liian vähään tunnetasolla ja olla rehellinen itselleen ja toiselle. Jos on kovin tarvitsevassa tilassa, voi olla vaikea tunnistaa edes kuka on riittävän oikea ja tuloksena on sarja lyhyitä suhteita sisäisesti/ulkoisesti väärien kanssa. Tässä on syy miksi olen pysynyt sinkkuna 3.5v tarkoituksella. Osatakseen edes nähdä oikein on oltava itse tasapainossa itsensä kanssa.Kyllä vain, noinhan se juuri on. Toki tiedostan, ettei seksi itsessään ole niin tärkeää itselle elämässä, mutta kyse voi myös olla vain vaiheesta elämässä ja oikean kumppanin mahdollisesti löytyessä kiinnostus taas viriää muutenkin kuin vain alun kanivaiheessa.
En tosin nuorempanakaan kanivaiheessa ollut turhan aktiivinen, varmaan tuo mainitsemasi 2-3krt/vko on aika lähellä totuutta vaikka ehkä hitusen alle.
Kyllä ne omien vähenneiden halujen syyt pitkälti oli stressiin liittyviä, mutta myös parisuhdedynamiikan ongelmiin. Katsotaan sitten mitä elämä tuo tullessaan tulevina vuosina, mutta lienen taas hieman fiksumpi edellä mainittujen osalta. Toivottavasti :Drandombypasser kirjoitti:
Kyllä vain, noinhan se juuri on. Toki tiedostan, ettei seksi itsessään ole niin tärkeää itselle elämässä, mutta kyse voi myös olla vain vaiheesta elämässä ja oikean kumppanin mahdollisesti löytyessä kiinnostus taas viriää muutenkin kuin vain alun kanivaiheessa.
En tosin nuorempanakaan kanivaiheessa ollut turhan aktiivinen, varmaan tuo mainitsemasi 2-3krt/vko on aika lähellä totuutta vaikka ehkä hitusen alle.
Kyllä ne omien vähenneiden halujen syyt pitkälti oli stressiin liittyviä, mutta myös parisuhdedynamiikan ongelmiin. Katsotaan sitten mitä elämä tuo tullessaan tulevina vuosina, mutta lienen taas hieman fiksumpi edellä mainittujen osalta. Toivottavasti :DAinoa mikä parisuhteessa vaikuttaa, on se ettei kaksi ihmistä ole liian erilaisia tässä suhteessa keskenään ja tietysti, jos kumpikin ei tunne toista seksuaalisesti viehättäväksi, ei kannata edes aloittaa. Ei siis ole olemassa oikeaa ja väärää, on vain toisilleen oikeita ja vääriä. Jos on kaksi A tai melkein A, he sopivat yhteen hyvin, mutta A tekee H:n hulluksi ja sama toisin päin.
Citrinella kirjoitti:
Ainoa mikä parisuhteessa vaikuttaa, on se ettei kaksi ihmistä ole liian erilaisia tässä suhteessa keskenään ja tietysti, jos kumpikin ei tunne toista seksuaalisesti viehättäväksi, ei kannata edes aloittaa. Ei siis ole olemassa oikeaa ja väärää, on vain toisilleen oikeita ja vääriä. Jos on kaksi A tai melkein A, he sopivat yhteen hyvin, mutta A tekee H:n hulluksi ja sama toisin päin.
Juu, tuo liian vähäinen samankaltaisuus on kertaalleen tullut koettua ja eroksihan se muuttui kohtalaisen vikkelästi.
Sen lisäksi kommunikaation täytyy pelata niin, että kaikesta on mahdollista puhua ja se mitä sanotaan, osataan keskustella auki niin, että molemmat varmasti ymmärtävät sanotun samalla tavalla. Ja toki sanotun täytyy myös konkretisoitua teoiksi.randombypasser kirjoitti:
Juu, tuo liian vähäinen samankaltaisuus on kertaalleen tullut koettua ja eroksihan se muuttui kohtalaisen vikkelästi.
Sen lisäksi kommunikaation täytyy pelata niin, että kaikesta on mahdollista puhua ja se mitä sanotaan, osataan keskustella auki niin, että molemmat varmasti ymmärtävät sanotun samalla tavalla. Ja toki sanotun täytyy myös konkretisoitua teoiksi.Samoin koettu on. Vaikka olin 2v sinkku suhteiden välissä, oli edellinen suhde kohtuullisen traumaattinen (kaksi lasta ja vanhempi alle 2.5v ja ex muuttui maaniseksi) ja ilmeisesti siitä syystä alitajuisesti etsin täyttä vastakohtaa (paitsi molemmat oli suhteellisen älykkäitä. Jälkimmäinen ex ei osaa sanoittaa tunteitaan ollenkaan, ei välitä kosketuksesta tai läheisyydestä kovinkaan paljon, ei jaksa olla läsnä, on ääritasainen insinöörityyppi. Vaikka vältin pahimmat parisuhteen muodostuksen virheet eron jälkeen, silti olin aiemmin taustan takia hyvin vähään tyytyväinen….ja tasainen tuntui raivoavan ex jälkeen turvalliselta.
Kaksi ensimmäistä pitkää suhdetta oli loppuun asti kohtuullinen aktiivisia loppuun asti (3-5 krt/vko), itse olin se kuka oli enemmän rahoittava osapuoli, Tosin ensimmäinen lapsen jälkeen oli 4-5kk selibaatti minusta johtuen, halut hävisi ja kaikki energia meni vauvan kanssa. Olin ollut se joka hellii, hoitaa ja huolehtii, ja yht’äkkiä minulla oli kaksi lasta, pieni ja aikuinen. Kynnys seksiin kasvoi nopeasti. Lopulta vain päätin, että jos haluan jatkaa suhdetta, on minun vain päätettävä haluavani päästä uuteen alkuun. Se auttoi, että pystyimme puhumaan asiasta avoimesti ja että minulla itselläni oli halu muutokseen. Pari kertaa meni vaisummin, mutta sitten olin normaali oma itseni. Tilanne siis normalisoitui nopeasti.
Kolmas pitkä liitto, olin se aktiivinen ja se joka sai jatkuvasti (>95%) torjuntoja. Tämä ex ei kokenut asiassa olevan mitään ongelmaa ja totaalikieltäytyi aiheesta keskustelusta. Jo alussa tahti oli vähemmän kuin muissa suhteissa 4.5v ja 9.5v kohdalla, ajattelin että se on vain ikää (hän oli alussa melkein 40v ja lapset myös tekee toteutuksen hankalammaksi). Jossain kohtaa hermostuin ja sanoin, että en halua painostaa ja nyt aloitteenteko vuoro seksiin ja läheisyyteen vaihtuu. Hän saa tehdä aloitteen, kun siltä tuntuu, Haluja riitti yhteen kertaan puolessa vuodessa ja sitten se loppui kokonaan. Vikan n. 3v aikana ex taputti minua kerran olkapäähän kun halusi kiittää. 😳 Itselläni moraali ei silti antanut pettää, vaikka omat tarpeeni huusi vajetta (sekä läheisyys että seksi), Aluksi yritin säästellä omaa luontaista seksuaalisuuttaani lopettamalla myös omien tarpeiden hoitamisen kokonaan selvitäkseni. Se auttoi, mutta hinta oli kova: en tuntenut itseäni enää naiseksi ja voin huonosti ja kun en päässyt edes liikkumaan, söin likaa herkkuja (ainoa nautinto), Jossain kohtaa tajusin, että tässä ei ole mitään järkeä ja kukaan mies ei ole sen värtti, että oma seksuaalisuus pitää kieltää. Löysin naiseuteni ja itseni taas uudestaan. Tämä kokemus on saanut minut tajuamaan, että kahden ihmisen luonteiden ja aaltopituuden yhteen sopivuus on todella tärkeää (seksi harvoin tuntuu hyvältä ellei tunneyhteys löydy) ja se, että kumpikin kokee toisen haluttavana. Jos alussa ei halut lähde itsestään käyntiin kohtuullisessa ajassa, ei suhteella ole pitkällä tähtäimellä paljon mahdollisuuksia vaikka toinen olisi muuten maailman ihanin tyyppi. Se mistä se tietty kipinä tulee, on aika yksilöllistä,
Olen sapioseksuaali. Pitkistä suhteista löytyy kaksi keskivertoa älykkäämpää (toinen jo lapsena mensan tasolle yltänyt ja toinen luultavasti ÄO 120-125 (hänkin huomattavasti normaalia älykkäämpää). Nuoruuden ensimmäinen pitkä suhteen mies ei ollut älykkö, mutta oli taas kielellisesti hyvin lahjakas. Sekin taisi tehdä vaikutuksen. Nuorena riitti, että on kivaa yhdessä eikä asiaa ajatellut kovin pitkälle. Myös lyhyistä suhteista löytyy tavallista pulliaista älykkäämpää miestä.
Missään nimessä en ole A tai H enkä D-seksuaali.- Anonyymi
En tunne enkä halua tuntea, meikää on aina ärsyttänyt jokaisen asian nimeäminen ja pilkkominen osiin vain siksi että jokaiselle sirpaleelle saadaan oma upea komealta kuulostava omaa upeaa minää korostava kuvaileva korvike.
Croucho Marxia mukaillen: En ikinä kelpuuttaisi puolisokseni ihmistä, joka suostuisi yhdyntään minunlaiseni kanssa.
- Anonyymi
Aika mojovasti lohkaistu.
Taidan lainata tätä.
-keinovaginamies-
- Anonyymi
Miksi metronomiseksuaali ei sovi joukkoon. Sellainen olen.
Mjoo, tuttuja ovat. Läheisestikin. Hyperseksuaalia minusta tuskin tulee ikinä. Saatan olla vasta rakastuneena hyvin aktiivinen tulemaan iholle ja lähentelemään ahkerasti, mutta en kyllä ole kokenut seksiä ikinä sellaiseksi mikä veisi mukanaan, niin etten muuta älyäkkään enää kuin seksin.
Ei musta tuu ikinä niin seksiorientoitunutta, vaikka mikä olis. Taikka kuka olis vastassa. Noup.- Anonyymi
Tuttuja ovat. En koe kovin mielekkääksi lokeroida itseäni, en näe sitä tarpeelliseksi, mitta ymmärrän, jos joku toinen on oppinut ymmärtämään seksuaalisuuttaan näiden termien kautta. Aseksuaali en kuitenkaan ole ja minussa on sekä sapio- että demiseksuaalin piirteitä mutta ei puhtaasti eli olen vain minä oman seksuaalisuuteni kanssa 😊
- Anonyymi
Täällä kun pyörii, niin kaikenlaista tulee luettua, mutta onko näistä "opeista" mitään hyötyä, on melko eri juttu.
Pitäis ihmisen osata toimia enemmän vieteillä kuin teorioilla.
-keinovaginamies-
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561906Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481648- 521584
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51527Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61415Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81316Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41138