Rossipohja betoniharkoista ja ontelolaatoista on toimivaksi havaittu rakenne, vaan varsin arvokas rakentaa. Ilmeisesti liittolaattavalu olisi myös toimiva vaihtoehto, mutta halvempi vain lähinnä tapauksessa että nosturiautoa ei saa rakennuspaikalle. Mitäs jos soran päälle valaisi pohjalaatan ja sille muuraisi edullisista väliseinäharkoista tukimuurit ja asentaisi niiden varaan edullisia kuitusementtilevyjä, joiden päälle sitten valaisi teräsbetonilaatan: toimisiko tuo? Vai homehtuvatko levyjen kuidut? Entä levyjen jäykkyys: joutuisiko valua varten kuitenkin rakentamaan väliaikaiset tuet?
Kuitusementtilevy rossipohjassa?
15
667
Vastaukset
- Anonyymi
Et ilmeisesti tiedä rakentamisesta mitään.
Jos etsit edullista rakennetta, niin miksi pitäisi tehdä kaksinkertainen betonilaatta valu?
Edullinen rossipohja tehdään puurakenteisena. Voisit jopa tehdä sen itse.Puista rossipohjaa ei nykyään pidetä turvallisena, kosteus ja homeet nääs. Mainitsemani harkkoväliseinät puolestaan vaativat kohtuu tukevan alustan, jonka päälle muurata. Riittäisikö hyvin tärytetty sorapeti muurausalustaksi? Noita harkkoväliseiniä tarvittaisiin kohtuu tiheään, varsinkin jos yrittäisi selvitä ilman ylemmän laatan väliaikaistukia, joten yksinkertaisempaa kuin tehdä niille anturat, olisi valaa tasapaksu laatta. Eikä se betonimassa nyt niin kallista itsessään ole...
- Anonyymi
Tuo kaksinkertaisen betonilaatan tarve unohtui perustella, joten siitä vielä sananen. Varsinaisena motivaattorina tuolle oli ajatus viherhuoneen pitämisestä nollan yläpuolella talven yli rossipohjan lämmöllä. Tämä tapahtuisi siten, että viherhuoneen lattiassa ei olisi lämmöneristystä, vaan pelkkä betonilaatta (rossipohjan yläpintana ja viherhuoneen lattiana). Lämpimien tilojen alla ei tokikaan olisi tuplasti valua, vaan 600 mm:n jaolla 50 mm:n vahvuiset tukiseinämät väliseinäharkoista ja näiden päällä ja lomassa Finnfoamin rossipohjaeristelevyt. Näin välttäisi puumateriaalin ryömintätilassa ja tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin kertopuupalkit, jos nyt oikein laskin. Haasteena on lähinnä tuo viherhuoneen välipohja: liittolaatan pelti on tyyristä ja toisaalta nosturin tilauttaminen 10...20 neliöisen ontelolaatan takia turhan tyyristä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo kaksinkertaisen betonilaatan tarve unohtui perustella, joten siitä vielä sananen. Varsinaisena motivaattorina tuolle oli ajatus viherhuoneen pitämisestä nollan yläpuolella talven yli rossipohjan lämmöllä. Tämä tapahtuisi siten, että viherhuoneen lattiassa ei olisi lämmöneristystä, vaan pelkkä betonilaatta (rossipohjan yläpintana ja viherhuoneen lattiana). Lämpimien tilojen alla ei tokikaan olisi tuplasti valua, vaan 600 mm:n jaolla 50 mm:n vahvuiset tukiseinämät väliseinäharkoista ja näiden päällä ja lomassa Finnfoamin rossipohjaeristelevyt. Näin välttäisi puumateriaalin ryömintätilassa ja tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin kertopuupalkit, jos nyt oikein laskin. Haasteena on lähinnä tuo viherhuoneen välipohja: liittolaatan pelti on tyyristä ja toisaalta nosturin tilauttaminen 10...20 neliöisen ontelolaatan takia turhan tyyristä.
Tulee kylmäsiltoja tai pitää vielä kolmaskin laatta laittaa. Mitä jos palkkaisit suunittelijan??
Anonyymi kirjoitti:
Tulee kylmäsiltoja tai pitää vielä kolmaskin laatta laittaa. Mitä jos palkkaisit suunittelijan??
Olisiko sillä lattiankannattajan vaihtamisella puusta betoniharkkoon ratkaisevaa merkitystä kuitenkaan, edustaahan palkkien ala alle 10 % prosenttia lattia-alasta ja palkkien päällä kuitenkin 65 mm XPS-eristettä (siis jos tästä oli kyse)? Aika minimaalisia alapohjan kautta tapahtuvat lämpöhäviöt noin ylipäätäänsäkään ovat. Merkitsevät häviöt tässä tapahtuisivat viherhuoneen seinien, ikkunoiden ja katteen läpi. Toki perusmuuriin tarvittaisiin tuhdisti lämmöneristettä ja maahan vaakaan normaalit vahvuudet routaa vastaan.
Mikäli viherhuoneen lattialaatan alapinta sijaitsisi hieman rossipohjaeristeiden alapintaa alempana siirtyisi laatan alla auringon lämmittämä ilma koko rossipohjan alalle ja lämpösäteily absorboituisi alla olevaan soraan ja lämmittäisi maata kesäkauden mittaan useamman metrin syvyyteen. Syksyn mittaan lämpövirta kääntyisi päinvastaiseen suuntaan ja maapohjaan varastoitunut lämpö lämmittäisi viherhuonetta ja pitäisi asuintilojen alapohjan lämpöhäviöt minimaalisina.- Anonyymi
Tknk kirjoitti:
Olisiko sillä lattiankannattajan vaihtamisella puusta betoniharkkoon ratkaisevaa merkitystä kuitenkaan, edustaahan palkkien ala alle 10 % prosenttia lattia-alasta ja palkkien päällä kuitenkin 65 mm XPS-eristettä (siis jos tästä oli kyse)? Aika minimaalisia alapohjan kautta tapahtuvat lämpöhäviöt noin ylipäätäänsäkään ovat. Merkitsevät häviöt tässä tapahtuisivat viherhuoneen seinien, ikkunoiden ja katteen läpi. Toki perusmuuriin tarvittaisiin tuhdisti lämmöneristettä ja maahan vaakaan normaalit vahvuudet routaa vastaan.
Mikäli viherhuoneen lattialaatan alapinta sijaitsisi hieman rossipohjaeristeiden alapintaa alempana siirtyisi laatan alla auringon lämmittämä ilma koko rossipohjan alalle ja lämpösäteily absorboituisi alla olevaan soraan ja lämmittäisi maata kesäkauden mittaan useamman metrin syvyyteen. Syksyn mittaan lämpövirta kääntyisi päinvastaiseen suuntaan ja maapohjaan varastoitunut lämpö lämmittäisi viherhuonetta ja pitäisi asuintilojen alapohjan lämpöhäviöt minimaalisina.Tulee leimapainetta. Ei voi toteuttaa noin. Suunittelet rakennusteknistä miinaa.
Lämpövirrat menee vähän huuhaa osastolle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulee leimapainetta. Ei voi toteuttaa noin. Suunittelet rakennusteknistä miinaa.
Lämpövirrat menee vähän huuhaa osastolle.Tälle alustalle kun ei kuvia saa ladattua, niin asioiden kuvailu jää sanallisen ilmailun varaan, mikä taasen on kaikenlaisen vähänkään erikoisemman kyseessä ollen haasteellista. Tämän vuoksi en aloitusviestissäni lähtenyt taustoittamaan kysymystäni.
Pienen googlailun perusteella leimapaine liittyy rakenteiden kantavuuteen ja jäykkyyteen. Tässä suhteessa en usko mielessäni olevalle rakenteelle muodostuvan mitään haasteita, tottahan betoniharkko kestää puristusta paremmin kuin puu. Sen sijaan lämpövirtojen suhteen myönnän rakenteeni olevan pienoinen arvoitus. Tavanomaisiin rakenteisiin nähden tässä ryömintätila pitäisi tuulettaa siten, ettei ilmanvaihdon myötä lämpöä karkaa liikaa harakoille. Kun maapohja olisi tiiviin betonilaatan alla, riittäisi vähäisempi ilmanvaihto, minkä voisi ehkä hoitaa jollain huonekohtaiseen ilmanvaihtoon tarkoitetulla laitteella minimaalisella sähkönkulutuksella. Mikäli aiemmin kuvaamani lämmön siirtyminen viherhuoneen lattiasta ryömintätilaan olisi liian pientä, niin voisihan tuota tehostaa putkipiireillä, jotka yhdistäisivät viherhuoneen lattian ja ryömintätilan lattian. Tässä tapauksessa voisi tosin jo harkita viherhuoneen lattiankin lämpöeristämistä ja tietotekniikan valjastamista ohjaamaan järjestelmää, mutta mieluusti välttäisi kaikkea älyä (koulutukseni ohjelmoinnin puolelta ja sulautetuista järjestelmistä). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tälle alustalle kun ei kuvia saa ladattua, niin asioiden kuvailu jää sanallisen ilmailun varaan, mikä taasen on kaikenlaisen vähänkään erikoisemman kyseessä ollen haasteellista. Tämän vuoksi en aloitusviestissäni lähtenyt taustoittamaan kysymystäni.
Pienen googlailun perusteella leimapaine liittyy rakenteiden kantavuuteen ja jäykkyyteen. Tässä suhteessa en usko mielessäni olevalle rakenteelle muodostuvan mitään haasteita, tottahan betoniharkko kestää puristusta paremmin kuin puu. Sen sijaan lämpövirtojen suhteen myönnän rakenteeni olevan pienoinen arvoitus. Tavanomaisiin rakenteisiin nähden tässä ryömintätila pitäisi tuulettaa siten, ettei ilmanvaihdon myötä lämpöä karkaa liikaa harakoille. Kun maapohja olisi tiiviin betonilaatan alla, riittäisi vähäisempi ilmanvaihto, minkä voisi ehkä hoitaa jollain huonekohtaiseen ilmanvaihtoon tarkoitetulla laitteella minimaalisella sähkönkulutuksella. Mikäli aiemmin kuvaamani lämmön siirtyminen viherhuoneen lattiasta ryömintätilaan olisi liian pientä, niin voisihan tuota tehostaa putkipiireillä, jotka yhdistäisivät viherhuoneen lattian ja ryömintätilan lattian. Tässä tapauksessa voisi tosin jo harkita viherhuoneen lattiankin lämpöeristämistä ja tietotekniikan valjastamista ohjaamaan järjestelmää, mutta mieluusti välttäisi kaikkea älyä (koulutukseni ohjelmoinnin puolelta ja sulautetuista järjestelmistä).Rakenteessa on perustavan laatuisia ongelmia. Mm. Alapohjan ja huoneen ilmanvaihdot ei liity toisiinsa.
Käytettävä materiaalimäärä ja sen mukana tuleva työmäärä on suuri ilman järkevää syytä. Lisäksi aiheuttaa turhia kantavuuskysymyksiä. Kuitusementtilevyjen käytölle ei ole järkevää syytä ja niiden oikea asentaminen on työlästä jos edes mahdollista esitetyssä järjestyksessä. Samoin lämmöneristys.
Ellet halua liittoa tai onteloa tee paikallevaluna anturoiden päälle. Ei sen pohjan tarvi laatta olla.
Valumuotti vaatii vähän osaamista ja muotti pitää rakentaa niin että sen voi poistaa valun jälkeen. Anonyymi kirjoitti:
Rakenteessa on perustavan laatuisia ongelmia. Mm. Alapohjan ja huoneen ilmanvaihdot ei liity toisiinsa.
Käytettävä materiaalimäärä ja sen mukana tuleva työmäärä on suuri ilman järkevää syytä. Lisäksi aiheuttaa turhia kantavuuskysymyksiä. Kuitusementtilevyjen käytölle ei ole järkevää syytä ja niiden oikea asentaminen on työlästä jos edes mahdollista esitetyssä järjestyksessä. Samoin lämmöneristys.
Ellet halua liittoa tai onteloa tee paikallevaluna anturoiden päälle. Ei sen pohjan tarvi laatta olla.
Valumuotti vaatii vähän osaamista ja muotti pitää rakentaa niin että sen voi poistaa valun jälkeen.Juu, nimenomaan, alapohjan ja viherhuoneen ilmanvaihdot eivät liity toisiinsa. Mikäli liittyisivät, niin olisi riski, että maasta kulkeutuisi mm. radonia oleskelualueille.
Lainsäädännössä vaaditaan vähintään 800 mm:n korkeutta ryömintätilalle, minkä saisi toteutettua parilla 600 mm korkealla väliseinäharkolla. Ahdasta ryömintätiloissa toki olisi liikkua kun tukimuurien väli olisi vain 550 mm. Jos tyytyisi ryömintätilan sijaan ilmakanavistoon, niin riittäisi yksi harkkokerros. Siis jos määräykset moisen rakenteen sallisivat. Tällöin toki menettäisi ryömintätilan tuoman edun rakenteen huollettavuuden helppouden osalta. Antura laatan sijaan olisi kyllä edullisempi ratkaisu, mutta tällöin maan lämmittäminen kesäkaudella "pumppaisi" kosteutta maasta ja siitä voisi ajanoloon seurata ongelmia.
Täytynee tulkita kommenttien pohjalta että kuitusementtilevy paikalleen jätettävänä valumuottina ei ollut kelpo idea.- Anonyymi
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#176994690
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
- Anonyymi
Ei ole olemassa muita kuin puurakenteisia rossipohjia.
https://www.suomirakentaa.fi/yht-tiedot/2-lomarakentaja/lomarakentaminen/104-alapohjavaihtoehdot sanoo "Rossipohja voidaan toteuttaa myös betonista valamalla tai ontelolaatoista."
https://www.fi.weber/lattiat/pientalolattiat/ryomintatilainen-alapohja puolestaa käyttää termiä 'ryömintätilainen alapohja', mikä lienee virallisempi.
Sattuukos kukaan tietämään mitä se sana 'rossi' tarkoittaa? Jotain puumateriaaliin liittyvää?- Anonyymi
Tknk kirjoitti:
https://www.suomirakentaa.fi/yht-tiedot/2-lomarakentaja/lomarakentaminen/104-alapohjavaihtoehdot sanoo "Rossipohja voidaan toteuttaa myös betonista valamalla tai ontelolaatoista."
https://www.fi.weber/lattiat/pientalolattiat/ryomintatilainen-alapohja puolestaa käyttää termiä 'ryömintätilainen alapohja', mikä lienee virallisempi.
Sattuukos kukaan tietämään mitä se sana 'rossi' tarkoittaa? Jotain puumateriaaliin liittyvää?Tuulettuvia alapohjia on monenmoisia mutta rosseja vain puisia. Se ei tietenkään estä käyttämästä termejä ristiriitaisesti tai ihan väärin a niinhän paljon tehdään.
Anonyymi kirjoitti:
Tuulettuvia alapohjia on monenmoisia mutta rosseja vain puisia. Se ei tietenkään estä käyttämästä termejä ristiriitaisesti tai ihan väärin a niinhän paljon tehdään.
Ok. 'Kuitusementtilevy ryömintätilaisessa alapohjassa' olisi korrektimpi otsikko.
Tässä linkki kuvalliseen havainnollistukseen aloitusviestini kysymyksen tueksi: https://aijaa.com/QQL2Ov
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut = far-right Finns Party?
Eikös tuo tarkoita, että persut ovat äärioikeistoa? "In 2023, Petteri Orpo, of the National Coalition Party, unseated M837511Demarilesbo synnytti lapsen
Lapsen biologisella isällä ei ole mitään oikeuksia lapseensa. On pelkkä "luovuttaja". https://www.hs.fi/politiikka/art2194885Opettaja teki pornoa sivubisneksenä
Jännittävää nähdä, koetaanko tämä ihan normaaliksi ja toivottavaksi kombinaatioksi kasvatusalalla. Voi mennä hyvin kiinn834857HS - SDP valmistatuu MILJARDILEIKKAUKSIIN seuraavalla vaalikaudella!
"Sdp:n uusi talousääni lupaa miljardien edestä leikkauksia HS-haastattelu|Kansanedustaja Joona Räsänen on Sdp:n puheen1074253Ei me olla sielunkumppaneita
jos sellaisia edes on. En tiedä miksi niin kovasti pidin sinusta, varmaan olisi paljonkin hyviä syitä, mutta ehkä olit v584180Persu ei ole koskaan päässyt Valkoiseen Taloon
Eikä pääse. Jopa demareita siellä on käynyt, vaikka jenkkien vasemmistolaisin suuri puolue vastaa lähinnä Suomen kokoomu343660Porno-ope?
Kaikenlaisia sitä nykyään Suomessakin on. Tai onhan niitä voinut olla aiemminkin, mutta ehkä paperilehtin aikakaudella e623222Sovitteko ulkonäöllisesti
Oletteko kaivattunne kanssa sopivan näköinen pari? Semmoinen, suurinpiirtein yhtä hyvän näköisiä? Samanlainen olemus, ty712866Opettaja OnlyFansissa - Onko ihan OK?
Onko mielestäsi ihan OK, että peruskoulun luokanopettaja on virka-aikansa ulkopuolella aktiivinen aikuisviihteen tuottaj412010- 471725