#TomiBergström
#JyrkiKorkeila
#BenFurman
Tässä keskustelussa psykiatrian väärästä traditiosta, tai HSn kutsumasta historiallisesta kriisistä, on kyse myös autoritaarisuudesta, totalitarismista, jonka vuoksi psykiatria on päästetty käyttämään valtaa diagnoosien muodossa jo 1800-luvulla. Senhän pitäisi pyrkiä tieteenä eroon sosiaalisista ja tunneperäisistä arvoista.
Myös Ben Furman mainitsi tästä 2017 "Mad in Finland: Psykiatriaa ei ole luotu potilasta varten"
Suomen hallinnon totalitaarinen tyyli näkyy myös lastensuojelussa, vanhustenhuollossa ja korkeasti koulutettujen maahanmuuton arvioinnissa. Edellisissä aina välillä menetetään jonkun henki työntekijän vallanhalun ja psykiatrisoinnin takia.
Nyt 2023, kun tästä puhutaan, pitää muistaa, ettei ongelma ole vain psykiatris-teoreettinen eikä kyse ole pelkästään ammattiylpeydestä vaan yhteiskunnassa vallitsevasta auktoriteettikäsityksestä.
Jyrki Korkeila kertoo, että nykyjärjestelmässä kaikkien arviointi samalla tavalla ja diagnoosin kirjaaminen on hoitoon pääsyn edellytys. Sille ei ole vaihtoehtoa.
Pelätään hoitoon sitoutumisen heikentymistä, mutta Tomi Bergströmin mukaan sitä on jo nyt vaikeiden tapausten kohdalla, ja siksi kannattaisi miettiä yksilöllisempiä hoitotapoja.
Bergström: "Reagointi joustavasti ilman ennakkomääritelmiä".
Kuulostaa samalta kuin esittämäni suora ja kasvokkainen palaute perhelaitoksessa ja aiempien lastensuojelun asiakassuunnitelmien poisto.
Bergström: "Ihminen aletaan nähdä diagnoosin mukaisena ja hän alkaa itse etsimään diagnoosiin sopivia piirteitä". Sosiologiassa tämä on Ferdinand de Saussuren interpellaatio, sosiaalisen roolin omaksumista toisten palautteen mukaan.
Bergström: "Jos ammattilainen alkaa skannata, mitä piirteitä löytyy...". Tämänhän virheen lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja heille raportoivat valvojat ja tukihenkilöt tekevät joka kerta.
Bergström: "Vilkkaus ja impulsiivisuus on alettu nähdä neurokirjon...". Lastensuojelussa vastaan väittäminen ja vaikeus psykiatrisoidaan.
Bergström: "Diagnoosia pitäisi käyttää yksilöllisemmin ja perustellusti, suuntaa antavana hoidon arvioimista varten".
Lastensuojelussakin huoliarviot ja tuki annetaan huostaa varten eikä tuen antamista varten.
Bergström: "...ammattilaisten määrittelyvalta vähenisi".
Tämä on asian ydin.
Jyrki Korkeila: "... emme pysty hoitamaan syntymekanismia". En usko. Tämä on psykiatrian avainkysymys. Se on sen litmus-testi. Syntymekanismin hoitamiseen pitäisi aina pyrkiä, ja jos siinä onnistutaan, psykiatria osoittaa tarpeellisuutensa. Ilman syytä diagnosoiminen ei johda muuhun kuin kontrolliin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008889042.html?share=26f737b77e8d0c740bc583b6d3221e9b&fbclid=IwAR2STuWePRNvp8alHG66IL3tz7esgqbJQgn2Wbtd5-woR2W0gL5MJmCGa18
Teemu Ruskeepää
Yhteiskuntatieteiden ylioppilas
Sosiologia
#JyrkiKorkeila
#BenFurman
Tässä keskustelussa psykiatrian väärästä traditiosta, tai HSn kutsumasta historiallisesta kriisistä, on kyse myös autoritaarisuudesta, totalitarismista, jonka vuoksi psykiatria on päästetty käyttämään valtaa diagnoosien muodossa jo 1800-luvulla. Senhän pitäisi pyrkiä tieteenä eroon sosiaalisista ja tunneperäisistä arvoista.
Myös Ben Furman mainitsi tästä 2017 "Mad in Finland: Psykiatriaa ei ole luotu potilasta varten"
Suomen hallinnon totalitaarinen tyyli näkyy myös lastensuojelussa, vanhustenhuollossa ja korkeasti koulutettujen maahanmuuton arvioinnissa. Edellisissä aina välillä menetetään jonkun henki työntekijän vallanhalun ja psykiatrisoinnin takia.
Nyt 2023, kun tästä puhutaan, pitää muistaa, ettei ongelma ole vain psykiatris-teoreettinen eikä kyse ole pelkästään ammattiylpeydestä vaan yhteiskunnassa vallitsevasta auktoriteettikäsityksestä.
Jyrki Korkeila kertoo, että nykyjärjestelmässä kaikkien arviointi samalla tavalla ja diagnoosin kirjaaminen on hoitoon pääsyn edellytys. Sille ei ole vaihtoehtoa.
Pelätään hoitoon sitoutumisen heikentymistä, mutta Tomi Bergströmin mukaan sitä on jo nyt vaikeiden tapausten kohdalla, ja siksi kannattaisi miettiä yksilöllisempiä hoitotapoja.
Bergström: "Reagointi joustavasti ilman ennakkomääritelmiä".
Kuulostaa samalta kuin esittämäni suora ja kasvokkainen palaute perhelaitoksessa ja aiempien lastensuojelun asiakassuunnitelmien poisto.
Bergström: "Ihminen aletaan nähdä diagnoosin mukaisena ja hän alkaa itse etsimään diagnoosiin sopivia piirteitä". Sosiologiassa tämä on Ferdinand de Saussuren interpellaatio, sosiaalisen roolin omaksumista toisten palautteen mukaan.
Bergström: "Jos ammattilainen alkaa skannata, mitä piirteitä löytyy...". Tämänhän virheen lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja heille raportoivat valvojat ja tukihenkilöt tekevät joka kerta.
Bergström: "Vilkkaus ja impulsiivisuus on alettu nähdä neurokirjon...". Lastensuojelussa vastaan väittäminen ja vaikeus psykiatrisoidaan.
Bergström: "Diagnoosia pitäisi käyttää yksilöllisemmin ja perustellusti, suuntaa antavana hoidon arvioimista varten".
Lastensuojelussakin huoliarviot ja tuki annetaan huostaa varten eikä tuen antamista varten.
Bergström: "...ammattilaisten määrittelyvalta vähenisi".
Tämä on asian ydin.
Jyrki Korkeila: "... emme pysty hoitamaan syntymekanismia". En usko. Tämä on psykiatrian avainkysymys. Se on sen litmus-testi. Syntymekanismin hoitamiseen pitäisi aina pyrkiä, ja jos siinä onnistutaan, psykiatria osoittaa tarpeellisuutensa. Ilman syytä diagnosoiminen ei johda muuhun kuin kontrolliin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008889042.html?share=26f737b77e8d0c740bc583b6d3221e9b&fbclid=IwAR2STuWePRNvp8alHG66IL3tz7esgqbJQgn2Wbtd5-woR2W0gL5MJmCGa18
Teemu Ruskeepää
Yhteiskuntatieteiden ylioppilas
Sosiologia
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä on yhteiskuntatieteiden ylioppilas? Siis olet käynyt lukion?
On hän ehtinyt olla kirjoilla useammassakin yliopistossa ja saada niistä kaikista kenkää epäsosiaalisella ja kusipäisellä käytöksellään, joten sikäli tämä titteli ei ole virheellinen.