Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Parisuhde irakilaisen miehen kanssa ja hänen kaverisuhteet

Anonyymi-ap

Vertaistuki olis kiva. Ollaan oltu kohta 6 vuotta yhdessä. Valitettavasti hänen kanssa riitoja tulee juurikin hänen kavereistaan. Hän on suoraan sanonut että olen " sairas" ja hänellä on myös " oma elämä" ja " rajoitan häntä" Itse koen, että olen ollut vähän liiankin reilu. Alku suhteen aikana tapasimme sattumalta kun asuimme aika lähellä toisiamme. Melkein vois sanoa naapureita olimme. Hänen luonaan kavereita kävi usein ja he saattoivat majailla siellä viikkoja. En alussa pitänyt sitä pahana, koska asuin lähellä. Minusta oli kiva tutustua hänen kavereihin ja hänen kulttuuri oli minulle uusi. Muistan alussa ihmetelleeni hänen jatkuvaa puhelimen käyttöään. Hänen perheensä, joka asuu irakissa, soitteli puolelta öin ja minun piti jatkuvasti huomautella siitä että kun menin nukkumaan, että " onko puhelin äänettömällä?" ( koska töitä aamulla). Puhelin soi päivällä ja välillä niin, että kun puhelu päättyy, alkaa uusi. O.o

Kun muutimme sitten yhteen, niin olin ollut siinä uskossa, että asiat vierailujen osalta tulevat hellittämään. - Näin ei käynyt. Koska kaverit olivat pääsääntöisesti eri paikkakunnilta, tulivat he usein ilmoittamatta meille useiksi päiviksi ja jopa viikoksi. Onneksi meillä oli 2 huonetta. Alussa tilanne oli ok, koska olen suvaitsevainen, mutta tilanteet ylittivät kuitenkin välillä sietokykyni. Osasin näytellä iloista ja rempseää naisystävää koska minulle oli tärkeää että hänen ystävät pitivät minusta. Koin kuitenkin ahdistusta, sillä he olivat kovaäänisiä ja he olivat meillä " kuin kotonaan " mikä tavallaan on kiva, mutta toisaalta se myös ahdisti. He tulivat kotiimme, menivät jääkaappillemme. Yhdellä heistä ei riittänyt että hänen laukussaan oli pakattuna omat vaatteensa, vaan ne piti viikata kaappiimme. Hän siis järjesti kaappimme uusiksi. Arvaa järkytöinkö kun huomasin hänen penkovan makuuhuoneemme vaatekaappia. Lamaannuin täysin, koska kaapissa oli mun seksilelu. Kerroin tästä miehelleni, mutta hän ei tehnyt mitään! Heidän kulttuurissa " ei : n sanominen kaverille on epäkohteliasta" se tuli useampaan otteeseen esille ja hammasta purren yritin vaan olla ja ajatella että he kohta lähtevät.

Aloin hiljalleen suhteessamme kuulemma " rajoittaamaan" miesystäväni kaveri suhteita kun aloin kertomaan omia mielipiteitä. Monet heidän asioista eivät tulisi kuulonkaan suomalaisessa yhteisössä. Mutta, koska olin porukassa ainut suomalainen, niin helposti se meni niin, että mä olin se jolla on se joku ongelma. Itse olen introvertti ja erityisherkkä.

Muutimme noin puolivuotta sitten pääkaupunkiseudulle. Mieheni sanoi, että kun he asuvat valmiiksi siellä, niin heidän ei tulisi enää samaan malliin kyläiltyä kotonamme. Mitenkäs kävikään. Eilen oli yksi pahimmista riidoista ikinä suhteessamme liittyen hänen kavereihin. Kämppä on yksiö, jossa on myös pieni vaatehuoneelta näyttävä huone. Sinne ollaan laitettu pieni sänky ja ollaan pidetty sitä lepohuoneena. Alussa mieheni kyläili lähinnä kavereiden kotona ja tuntui että hän oli vihdoinkin ymmärtänyt. Häntä oli kuitenkin jossain vaiheessa alkanut häiritsemään, kun oli kieltänyt liian usein kuulemma kavereiden tulon tänne ja oli lähtenyt kavereillensa tai kokoontunut kahvilassa. ( itse en tiennyt silloin näistä, koska mieheni ei puhunut näistä vaan automaattisesti lähti kodista) Yhtäkkiä tilanne luisui siihen, että asunnosta tuli joku kokoontumistila ja tullaan ylleensä illalla 21.00 aikaan. Koska viiden vuoden aikana olen huomannut, että mulla ei ole heidän kanssaan mitään yhteistä ja he ovat mielestäni ikäisekseen aika sivistymättömiä ( ollaan 30 v kaikki) he näkevät asioita, vaan heidän omien tapojensa ja kulttuurin kautta. Tavallaan tietyllä tavalla kohteliaita. Itse en ole uskossa ja erityisherkkänä näen asioita laajemmalla skaalalla. Näen asioita helposti tilanteen läpi. Sellaiset tyhjänpäiväiset jutustelut ei mua enää kiinnosta. Useaan otteeseen kysytään " onko kaikki hyvin?" Vaikka perusluonteeltani olen rauhallinen. Minusta ei tule samallaista kovaäänistä päälle puhujaa kun heistä. Olen usein myös huomannut, että kun yritän jotain joskus harvoin väliin keskustella , niin se jotenki "jää ilmaan roikkumaan," joko sen takia, että he eivät ymmärrä tarpeeksi suomea tai sen takia, että puhetapani ei ole jämäkkä ja kovaääninen. Energia on mennyt vuosien saatossa siihen, että olen "mukautunut" tilanteisiin. Asunto on pieni, joten kolmen ylimääräisen kaverin tuominen samaan aikaan asuntoon antaa ahtaan olon. Mulla on ok, jos hän tuo yhden hänen rauhallisesta kaverista kotiin, mutta tällä kyseisellä kaverilla on joku ihme magneetti toiseen hänen kaveriinsa. He ovat kuin paita ja peppu (molemmat miehiä) sitten tällä hänen kaverillaan on uusi tyttöystävä (puhuu äidinkielenään ruotsia) ja hän vetää hänet myös mukaan. Minua ahdistaa hirveästi kun he vain yhtäkkiä tulevat ja minulla ei ole moodia olla "pirteä ja sosiaalinen". En osaa jotenkin "vain olla" kotonani rennosti ja niin ettei kireyteni paistaisi läpi. Tervehdin kyllä, mutta en jaksa sen enempää.

14

254

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Olet kyllä melkoiseen paikkaan itsesi asettanut? Vielä jos olet introvertti enemmän ihmisenä. Kauan olet jaksanut toimintaa katsella läpi sormien. Kulttuurierot ovat suuria ja niistä johtuvia riitoja joudut kestämään. Myönteistä on, ettet ole väkivaltaa saanut kokea, ehkä katsoo, että sinusta on näin paremmin hyötyä ja väkivallalla on pelko menettää sinut?

      Mut varo vaan, jos suhteeseenne tulee särö, jota vaikea korjata? Mies alkaa katsomaan muita naisia sillä silmällä ja sinusta voi tulla enemmän hyväksikäytetty myös kavereidensa puolesta? Sun merkitys vähenee ja silloin olet hänelle vain hyväksi käytettävä? Tyly käytös lisääntyy. Heidän kulttuurissa jos naisesta vähempi arvoinen, alistettu/ alistuva, siten voit joutua kokemaan kovia? Kunnia väkivalta oikeutus?

      Anteeksi pelottelua, mut kulttuurierot voivat laukaista asioita, joita vaikea itse ymmärtää suomalaisena. Hyvä uskoisuus on silloin tyhmyyttä.

    • Mulla on pikkasen sivukokemusta asiasta yhden ystävättären kautta. Ja hyvin vastaava se oli kuin sinulla nyt. Vielä sittenkin kun lapsia oli siunaantunut.

      Se kulttuuri on todella syvällä ja siitä ilmiöstä kaikkine vivahteineen et tule pääsemään eroon, se ei muutu yhtään tai ainakin hyvin vähän. Joten joko hyväksyt sen tai teet muunlaisia ratkaisuja, valitettavasti.

      Tuohon keskusteluun osallistumiseen, niin sekin on kulttuurillista, naiset eivät osallistu miesten keskusteluun, piste. Siksi sinun kommenttisi jäävät ilmaan roikkumaan. Ei niin etteikö niitä hyväksyttäisi, vaan lähinnä eivät osaa oikein toimia uudenlaisessa tilanteessa.

      Suomalaisilla on oma kulttuurinsa ja vaikka sitä ei tietenkään itse oikein kykene huomaamaan, niin syväkoodattuna se on meihin suomalaisiinkin, ihan samalla tavoin kuin Irakilainen kulttuuri on syväkoodattuna irakilaisiin.

    • Anonyymi

      Pieni varoituksen sana. Kun et alistu niin alkaa nyrkki heilua. Tai vähintään alkaa vedellä avarilla. Alistu tai pakene. En kyllä tiedä pääsetkö enään eroon. Näissä on sekin huono puoli että haluavat yleensä kostaa. Kostavat mielellään. Vaikka kauppaa tai ketä vaan kohtaan jos kokevat itsensä väärin kohdelluksi. Esim varastelemalla tai tekemällä tihutöitä

      • Anonyymi

        Turvakodin kautta on muutama ystävä päässyt näistä eroon. Yhdeltä mies tosin kaiken irtaimiston hajotti sillä aikaa...


    • Anonyymi

      Näitten pääperiaate on hyväksikäyttö. Ovat sen itse kertoneet.

    • Anonyymi

      ( JATKUU ) Nyt olen saanut sellaisen "kireän tyttöystävän maineen" Tavallaan en jaksa välittää, koska olen saanut nähdä heidän käytöstään tarpeeksi. Kun asuimme vielä toisella paikkakunnalla, minulla oli hänen kavereiden kanssa yhdessä välissä myös noin parin vuoden tauko, että en nähnyt heitä, vaikka minua pyydettiin mukaan. Asuimme myös yhteen aikaan toistamiseen käytännön syistä kahdessa osoitteessa. Aina kun tuli tieto, että hänen kaverinsa tulivat, lähdin evakkoon heti. Tähän tilanteeseen olimme ajautuneet meidän yhteinen parin päivän mökki reissun takia, jossa sain paniikkikohtauksen. Mieheni kaveri sai idean, että lähtisimme viettämään yhteistä mökki viikonloppua. No, se mökki puuttui ja sain tehtäväksi löytää juhannukseksi mökin käyttöömme. Vuokrasin mökin omalla nimellä ja samalla sain vastuun. Meillä oli mökissä ns. enimmäismäärä, että paljonko mökissä sai olla virallisesti nukkujia/ porukkaa. Myös mökki ruuasta oltiin sovittu, että ostetaan ne siellä mökki paikkakunnan Lidlissä, että on vähän hassua ostaa ruokaa etukäteen ja kuljettaa niitä pitkän matkaa kuumassa autossa pääkaupunkiseudulta. Mennään yhdessä kauppaan ja jaataan ruoka kustannukset sitten kaikkien kesken myöhemmin niin ei tule epäselvyyksiä. Olin ymmärtänyt että tämä oli kaikille selvää. Lopulta miesystäväni kaveri sai päähänsä ostaa kuitenkin lihoja ja jotain muita ruokia etukäteen ja kuljettaa siitä kuumassa autossa. Ja kyllä, ilman mitään kylmälaukkuja. Olin itse saapunut etuajassa mökki paikkakunnalle, koska tulin eri paikkakunnalta kun mieheni ja hänen kaverit. ( mieheni oli siis ollut kaverinsa luona yötä pääkaupunkiseudulla, josta he tulivat yhdessä ) Odottelin, heitä Lidlin pihassa ja he saapuivat autolla. Kamala metakka heti alkuun, kun he alkoivat siinä puhua omalla kielellä. Ihmiset kattelivat meitä. En tiennyt mitä he puhuivat. Lihat oli olleet kuumassa autossa jossain pussissa ja kattiloissa. Kun oli Lidlissä ostosten maksamisen aika, (tämä ystävä joka oli tarkoitus maksaa, koska hänellä on siihen sillä hetkellä varaa )ilmoittikin, ettei hän maksakkaan, vaan hän antoi sen kaverinsa tyttöystävän maksettavaksi. Ei siinä, mitään kaverin tyttöystävä maksoi, mutta ei hänkään pitänyt siitä, että tämä tyyppi yhtäkkiä siinä kassalla alkoi perumaan puheitaan. (nainen oli ulkomaalainen, vanhempi nainen, joka on asunut suomessa ainakin 20 vuotta) No, sitten kun oli mökin sisäänkirjautumisen ja maksun aika niin jännitin kovasti tilannetta, että maksaakohan se kaveri sitäkään. Minulla ja miesystävällä ei ollut itellä varaa lähteä koko mökkireissuun, mutta kaveri sai meidät vakuuttuneeksi, että hänellä on varaa maksaa asioita siinä tilanteessa ja katsoisimme kulut sitten mökkireissun jälkeen. Kyllä hän sen sitten onneksi maksoi, eikä ruvennut perumaan sanojaan. Oikeastaan koko meidän yhteinen mökki reissumme oli minulle ahdistava kokemus. Ensiksi yksi kavereista rupesi heti alkuunsa mökillä soittamaan täysillä jotain aggressiivista räppiä. Yritin ystävällisesti sanoa, että hän laittaisi vähän hiljemmalle. Hän LOUKKAANTUI siitä heti ja sulki koko mankan. Olin vähän häpeissäni itse tilanteesta, koska en halunnut aiheuttaa mitään numeroa hänen musiikki maustaan. halusin vain että hän laittaisi vähän hiljemmalle. Sitten kun oli ruuan laiton aika. nämä herrat halusivat paistella niitä lihoja, jossain meren rannalla. Heillä oli mukana pallogrilli. Itse olisin halunnut paistaa ruuat jossain niille tarkoitetussa grillaus pisteissä lähempänä mökkiämme. No, lopulta me kävelimme ja kannoimme siellä saatanan kuumassa hiekkarannalla kattiloidemme ja erilaisten grillaus vehkeiden kanssa. Ihmiset katteli vähä pitkään ja jotkut varoittelivat metsäpalovaroituksesta. Nämä herrat eivät antaneet periksi, vaan siellä me sitten pyörimme kattiloidemme kanssa hiekkarannalla. Kun löysimme hyvän paikan. Niin kaikkia pallogrillin jalka osia ei löytynytkään sieltä paketista ! matka mökille oli ollut muutenkin pitkä ja kaikille oli nälkä. siellä me hiekan keskellä oltiin grilli lihoinemme kanssa, jotka olivat pyörineet monta tuntia jo kuumassa auton takakontissa. Suomalaiset nuoret miehet kattelivat sivusta meidän tilannetta koota se pallogrilli ilman kaikkia osia ja tulivat avustamaan heitä. Lopulta kun pääsimme syömään niitä lihoja, ne oli täynnä suolaa ja vähän myös hiekkaa seassa! Tämä kaveri, jonka idea kaikki alkuun oli, kehtas minulle valittaa hänen kaverinsa tyttöystävästä. Mä vaa kuuntelin. Mä yritin kovasti olla positiivisella mielellä ja lopulta aloin kovaa tahtia juomaan ostamaani valkkaria saatanan kovaan vitutukseen. (itse juon tosi harvoin) Yritin kätkeä kaikki juuri sillä hetkellä ja nauraa koko tilanteelle. Sitten sinne mökille tuppaantui heidän kuokkavieraita ja lopulta kämppä oli loppua kohden täynnä vierasta porukkaa. Aamuyöstä sain kovan ahdistuskohtausksen ja halusin vain lähteä taksilla pois koko mökistä. ( en lähtenyt, koska kotiin olisi ollut reilu kahden tunnin matka)

      • Anonyymi

        Olen M65 joten en ole vertaisesi millään tavalla, mutta minulla on hieman kokemusta itämaisista elämäntavoista. Kertomasi on normaalin puitteissa, sen "kevyemmästä" päästä. Luulitko että mies olisi kuin suoraselkäinen suomimies, tai luulitko että voisi muuttaa hänen tapojaan? Kaikissa kulttuureissa tyttö mukautuu miehen tapoihin, ne kannattaa selvittää ennen suhteen aloittamista.


    • Anonyymi

      (JATKUU) Muutenkin raivostutti, että nämä herrat siellä olivat kun ellun kanat ja näppäilivät kännyköitään. Mieheni hoiti ruuan laittoon liittyvät asiat ja tää vanhempi nainen laittoi ihan sairaan hyvää intialaista ruokaa. Mua pyydettiin keittelee kahvia, vaikka se kaveri näki, että mulla oli joku  homma kesken. Sitten tämä sankari, jonka idea koko homma oli, viimeisenä päivänä töksäytti jonku yhden käskyn mulle (ei ollut mikää iso juttu, mutta se sanoi sen jutenki niin että menetin rauhallisuuteni sillä hetkessä)   ja mä sille jo sanoin takaisin. Kaiken huippuna kun mökkiaika oli lopuillaan ja mut ja mieheni  vietiin kaverin autolla paikkakunnan bussiasemalle. Tämä yks sankari oli juonut ajattelemattomuuttaan  meidän vesipullosta vetemme melkein tyhjilleen. Kyseessä kuuma päivä ja parin tunnin bussimatka edessä. Voin kertoa, että siinä oli kyllä meikäläisellä pitkäksi aikaa sulateltavaa ja pääkipu. Maksoin oman osuuteni kuluista nopeasti takaisin ja ei ole tullut yhteistä mökkireissua enää, vaikka on pyydetty. Pari vuotta suunnilleen meni, että halusin nähdä heidän naamat :D

    • Anonyymi

      (JATKUU) Mökki reissun jälkeen tajusin, ettei mulla oli velvollisuutta viettää (näiden eräiden) mieheni kavereiden kanssa vapaa aikaa. Se oli asia, joka pudotti kiven rinnaltani silloin.

      Tästä reissusta on aikaa nyt 2,5 vuotta. Tällä hetkellä en ole tekemisissä näiden ihmisten kanssa vapaaehtoisesti, mutta pariin otteeseen on tullut jälleen riideltyä siitä, kun he ilmaantuivat yhtäkkiä meille kun muutimme pääkaupunkiseudulle. He vain saapuvat kotiimme ja saattavat viipyä yhtäkkiä tosi pitkään. Yksi viikonloppu meni putkeen niin, että yksi tuli "käymään" heti mieheni tultua töistä. Tiesin, että mieheni oli sillä päivälle suunnitellu minulle jonkun yllätyksen minulle ja ajattelin, että se kaveri häipyy sitten kun lähdemme kodista. Yllätyksekseni tyyppi jäi kotiimme katsomaan jalkapalloa kun lähdimme. Ajattelin tässä vaiheessa, että hän on "jotain osa suunnitelmaa" . Mutta kun yllätys paljastui, ymmärsin, että kaveri vain jäi norkoileimaan kotiimme ja mahdollisesti jää vielä yöksi. Tyyppi asuu noin 3 km päässä kotoamme! No kun palasimme myöhään kotiimme niin hän makoili jo mukavasti sängyssämme yöpukuni päällä. Halusin siis vaihtaa vaatteeni yöpukuun, mutta jähmetyin niille sijoille. En osannut olla kodissamme rennosti ja mieheni kyllä vaistosi sen. Hän puhui hänelle jotain omalla kielellään ja hän sitten ymmärsi lähteä sängystämme. Menin vaihtaa yöpuvun päälle ja ajattelin olla vielä hetken aikaa television äärellä. Kyseinen kaveri on rauhallinen ja hänen läsnäolo ei sinänsä häirinnyt minua liikaa. Sitten tämän kaveri(se käskyttäjä) soitti ja pyysi heitä hänen pizzeriaan syömään. Minua ei kiinnostanut mennä. Kuulin että tyyppi tulee hakemaan heidät ja he lähtevät sitten saman tien pizzeriaan. No, se tyyppi joka tuli hakemaan, tuli ja jäikin notkumaan sen uuden tyttöystävänsä kanssa meille ja olivat myöhään. Mä olin jo aiemmin ennen heidän tuloaan lähtenyt siihen pieneen komeron näköiseen huoneeseen (makuuhuone) valmiiksi lepäämään. En jaksanut nähdä lisää porukkaa. Kun he lähtivät mieheni kanssa noin 1,5 tunnin jälkeen. Halusin syödä jotain, koska oli jo nälkä. No, tää kaveri oli näköjään syönyt mun valmiiksi tekemän tortilla leivän. Tää kaveri palasi yöllä mieheni kanssa takaisin kotiimme ja oli koko seuraavan päivän kotonamme. Itselläni oli menkat alkanut pari päivää sitten ja vatsa ihan sekaisin. Piti aamulla ettii taloyhtiön K-kerroksesta wc, koska kotimme on pieni ja kaikki äänet kuuluvat vessasta. Kun tää mies häipyi illalla mieheni kanssa johonkin koin helpotusta. Koin kiusalliseksi oleskella pienessä tilassa tyypin kanssa, jonka kanssa ei ole mitään keskustelun aihetta. Enkä osaa edes olla rennosti, kun joku pyörii siinä vieressä. Olin paljon pienessä makuuhuonekopissa, jossa ei ole ilmastointia. Menin myös sateeseen kävelylle vain sen takia, että pääsen tilanteesta vain pois. Tiesin että tämä mies ei tule enää yöksi, koska oli ottanut tavaransa mukaan.

      No, sitten yöllä saan soitan jossa mieheni ilmoittaa, että hän on tulossa jonkun toisen henkilön kanssa meille ja yöksi. He tulivat vähän ennen kello aamu 4.00. Siinä mä jo kilahdin puhelimessa, että mikä majoituspalvelu tämä on! Kaveri oli kuullut siinä vieressä kaiken puhelimen läpi ja ei olisi halunnut tulla meille, mutta mun mies piti päänsä ja toi hänet tänne. Oli aika kiusallista. Tyyppi oli minulle vielä tuttu ja tosi ystävällinen ja sydämellinen ihminen. Myöhemmin minua hävetti tiuskimiseni puhelimessa, sillä miehelläni oli kyllä ollut silloin hyvä syy auttaa häntä. Sattui vaan ikävä tilanne juuri sille yölle. Minä vielä menin vastaan provosoivasti yöpuku päällä. O.o Pyysin miestäni soittamaan hänelle myöhemmin ja pahoittelemaan puolestani asiaa ja kertomaan että sattui liikaa porukkaa samalle viikonlopulle ja menetin hermoni eli ei mitään henkilökohtaista häntä kohtaan.

      Ja en, en rajoita mieheni sosiaalista elämää. Ainut asia on koti ja haluan elää siellä rauhassa. Mieheni näkee kavereita kodin ulkopuolella vähintään 2-3 kertaa viikossa ( mies siis käy töissä) ja minulla ei ole tapana soitella perään. (Joskus äärimmäisissä harvoissa tilanteissa soitan perään. ) Hän myös puhuu heidän ja perheen kanssa puhelimessa.. Luotan mieheeni 100 % Tiedän että kaverit ovat hänelle tärkeitä, koska hänen perhe ei asu Suomessa. Olen itse itseni poistanut näkemästä tiettyjä mieheni kavereita, koska se on minun itseni omaksi parhaaksi(mielenterveyden). Olen alkanut kunnioittamaan omia rajoja ja oppinut paljon. Kaksi asuntoa auttaa tässä suhteessa paljon. Jos mieheni olisi mulkku ja väkivaltainen, olisin lähtenyt tästä suhteesta jo ajat sitten. 6 vuotta on mielestäni paljon ja silloin myös oppii tuntemaan toista. Miehessäni on paljon hyvää ja siksi olen suhteessa hänen kanssaan. Hän osaa suomen kieltä huomattavasti enemmän kuin muut hänen kaverinsa ja ymmärtää enemmän suomen kulttuuria. hän valmistui perustutkinnosta, jossa täytyy ymmärtää Suomen lakia.

      Valitettavasti hänen ystävänsä eivät ole kotiutuneet samalla tavalla, samaan aikaan.

      • Anonyymi

        Miksi elät tuommoista elämää ja valitat. Etkö tajua erota??


    • Anonyymi

      Kannattasko erota ja antaa toisen elää ilman rajoituksia?

    • Anonyymi

      Muista noitten mielestä nainen on työjuhta eläimen veroinen.
      Ei sielua tehty miestä palvelee.
      Jos niskuroi mies voi antaa sulle selkään ystävien nähden. Eroa on neuvoni. Ole piilossa sit eron jälkeen

      • Anonyymi

        Mieheni ei kyllä ole väkivaltainen. Kyllä se olisi tässä 6 vuoden suhteessa tullut esille. Älä siis huoli. Jokaisessa parisuhteessa on joku asia - pieni tai suuri, mikä vaikuttaa parisuhteeseen, oli kyseessä suomalaisten tai ulkolaisten parisuhde. Kyllä tiedostan, että joukossa on myös sellaisia väkivaltaisia yksilöitä mm. pään katkojia jne. Ei kaikki irakilaiset ole sellaisia. Joukossa on myös niitä hyväsydämisiä ihmisiä. Valitettavasti, niin kuin mieheni on sanonut, että varmasti joukossa - yli puolet heistä ovat niitä " ikäviä ihmisiä" jotka pilaa myös hänen ja " hyvien ihmisten" maineensa täällä Suomessa.


      • Anonyymi

        Olen seurustellut aikaisemmin suomalaisten miesten kanssa, todetakseni, että alkoholismi, työnarkomaanius ja väkivallan riski( ymmärsin erota ajoissa) kukoistaa. Myös kukaan heistä ei osannut näyttää tunteitaan - jos niitä edes koskaan heillä minua kohtaan olikaan. Sellainen tunnekylmyys oli suhteessa aika julmaa.

        Tälläistä ei tarvitse nähdä nykyisessä suhteessa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      69
      2237
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2063
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1668
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1490
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1486
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1387
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1354
    8. 52
      1248
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      62
      1190
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      28
      1179
    Aihe