Olen syksy ihmisiä

Kaikki käy, ei ole oikein lempivuodenaikaa kun jokaisessa on omat kivat puolensa. Syksy on toki kiva kun pääsee marja- ja sienimettälle, raskaat aamu-usvat, nopeasti viilenevät illat.

Olen kevät- ja kesäihminen. Kesän lapsi.

Syksy on rauhoittumisen aikaa ja keväällä tuntuu usein että liikaakin kaikkea taas edessä. Se kesän lyhyyskin jotenkin velvoittaa monenlaiseen ehtimiseen ja auringon palvomiseen.

Loppukesä. Ihanat pimenevät elokuun illat. 😍

Olen kevät - ja kesäihminen. Vuoden parasta aikaa on, kun luonto herää ja muuttuu keväästä kesäksi. Olen toukokuun lapsi.

Minä olen sekä kevät että syksy ihminen.

Ihan alkukevät kun koko ilo on vielä edessä. Maaliskuu on varmaan se paras kuukausi. Voi olla todella kylmää mutta kun aurinko jo lämmittää niin tietää että ei hätää.

Kesä, tarkemmin loppukesä ... lämmintä, mutta pimeitä öitä. Ihanuutta!

Rakastan kaikkia vuodenaikoja ja inhoan myös.

Keväässä on parasta kun lumi sulaa ja luonto herää.. mutta inhoan maantiepölyä, hiekkaa jalkakäytävillä, koiranpaskaa joka puolella..

Kesä on ihanaa, kun on valoisaa ja lämmintä.
Tosin ihoan nihkeää hikisyyttä helteillä. Liian kuuma ei ole hyvä. Inhoan myös liian kylmiä kesiä.

Syksy on ihan parasta aikaa.. illat pimenee ja saa rauhoittua niiden lempeyteen. Väriloisto ja matalalta paistava aurinko.. kirkkaan sininen taivas.. oih. Autuasta.
Tosin inhoan kun päivät lyhenee.

Talvi on ihana jos se onnoikea talvi. Lunta ja pakkasta. Muutoin se on ihan pyllystä.. pimeetä ja märkää.

Jokaisessa vuodenajassa on puolensa ja puolensa.

Olen ehdottomasti kevät- ja kesäihminen. Rakastan sitä, miten keväällä kaikki tulee taas eloon. Aurinko alkaa lämmittää, päivät pitenevät, luonto alkaa vihertää ja edessä on ihana pitkä ja lämmin kesä ☀️ Ei tarvitse laittaa viittä vaatekertaa ulos lähtiessä eikä liukastella tai tallustaa sohjossa, ei skrapata autoa eikä hytistä huulet jäässä. Voi nauttia aamukahvin aamuauringossa ja roseeviinin kesäillan lämmössä lintujen sirkuttaessa ja pilvien lipuessa lempeästi taivaankannen yli..

Syksy ehdottomasti.
Varsinkin aika kun lehdet on lähteneet puista ja ympäristö muutenkin näyttää luovuttaneen elämänilonsa. Vettä sataa, tuulee ja lämpötila hieman nollan yläpuolella. Ensimmäiset jouluihmiset jo vaativat radioon joululauluja ja liiaksi kesäloman odotuksiin satsanneet ihmiset alkavat taas rutiininomaisesti suorittaa nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä jota myös työksi kutsutaan.

Ehkä se on sellainen hengähdyksen paikka kesän jälkeen ennen joulun ajan odotusta. Kevät menee kesään valmistautuessa ja kesällä taas suoritetaan ne suunnitelmat mitkä nyt on sitten toteutuakseen.
Syksy on aikaa johon ei lataa odotuksia eikä suunnitelmia joten pettymystenkin määrä pysyy aisoissa.

Katselin taidemaalari Johanna Oraa tänään aamuteeveestä. Rakastin kaikkea taidettaan. Lempivuodenaika voi olla mikä tahansa. Kaikki mikä päähän kirjoitetaan.

Sosiologien ja kallonkutistajien olisi syytä tutkia ihmisiä, jotka tykkäävät pimeydestä. Tropiikissa sen ymmärtää, koska pimeys helpottaa kuumuutta, mutta meillä pimeys liittyy aina kylmyyteen.

Mäkin diggaan syssystä. Sit on kesä...talvi ja viimeisenä kevät...

Vaikka mä oon kuitenkin viiriilein keväällä. Silloin oon jopa vähän höperö....tosin oonko myös silloin heikoin? 😁

https://youtu.be/LxEfFq8r8GU

Yyh... faijan kipeleet on kipeitä. 😁

Mä lährn pari ottaa kyllä aulaan.... sit nukkuu...😆

Kevät ja syksy ovat parhaita, hellekesä ja luminen talvi painajaisia.

-aito piirakka on aito