Henkilöautojen päästöt tulevat laskemaan nopeasti, kun nykyinen autokanta alkaa tulla käyttöikänsä päähän.
Ensirekisteröinnit vuosina 2015 ja 2022
2015
Diesel Bensa Ei Lad. hyb. Lad. hyb. Sähkö Metaani
35,70 % 60,90 % 2,60 % 0,40 % 0,20 % 0,10 %
2022
Diesel Bensa Ei Lad. hyb. Lad. hyb. Sähkö Metaani
6,63 % 23,56 % 31,47 % 19,79 % 17,79 % 0,73 %
Seitsemässä vuodessa pelkästään fossiilisia käyttävien ensirekisteröinti on on laskenut 96,6 %:sta 30, 2 %:iin. Samaan aikaan täyssähköautojen ja ladattavien hypridien osuus on noussut 0,6 %:sta 37,6 %:iin. Suurin yksittäinen on ei-ladattavat hypridit. Viimeisen kahden vuoden aikana täyssähköautojen määrä on lisääntynyt selvästi eniten, noin nelinkertaiseksi.
Liikenteen päästöjen kannalta kehitys on oikein hyvää ja samalla pääsemme hiljalleen irti saastuttavasta tuontienergiasta.
Ensirekisteröinnit vuosina 2015 ja 2022
2015
Diesel Bensa Ei Lad. hyb. Lad. hyb. Sähkö Metaani
35,70 % 60,90 % 2,60 % 0,40 % 0,20 % 0,10 %
2022
Diesel Bensa Ei Lad. hyb. Lad. hyb. Sähkö Metaani
6,63 % 23,56 % 31,47 % 19,79 % 17,79 % 0,73 %
Seitsemässä vuodessa pelkästään fossiilisia käyttävien ensirekisteröinti on on laskenut 96,6 %:sta 30, 2 %:iin. Samaan aikaan täyssähköautojen ja ladattavien hypridien osuus on noussut 0,6 %:sta 37,6 %:iin. Suurin yksittäinen on ei-ladattavat hypridit. Viimeisen kahden vuoden aikana täyssähköautojen määrä on lisääntynyt selvästi eniten, noin nelinkertaiseksi.
Liikenteen päästöjen kannalta kehitys on oikein hyvää ja samalla pääsemme hiljalleen irti saastuttavasta tuontienergiasta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vanhaa kalustoa riittää ympäri maailmaa meidän tarpeisiin.
Voimme jatkaa vielä pitkään korkeaa verotusta ja vanhojen autojen tekohengitystä
Suomalaisten henkilöautojen päästöjen lakkaaminen kokonaan vaikka tänä päivänä ei vaikuta tuon taivaallista yhtään mihinkään.
Edustanee n. 5% Suomen kokonaispäästöistä.
Maksat varmaankin erilaisia veroja? Sinun maksujesi loppuminen kokonaan vaikka tänä päivänä ei vaikuta tuon taivaallista yhtään mihinkään.
Pölhöpopulismia pahimmillaan. Viidenkymmenen miljoonan intialaisen hiilijalanjälki on mitättömän pieni länsimaihin verrattuna. Intian ei tarvitse tehdä mitään ilmaston eteen, ennen kuin kaikilla mailla on yhtä pieni hiilijalanjälki/asukas.
Ilmastonmuutoksen torjuminen lähtee lukemattomista pienistä asioista, jotka yhdessä vaikuttavat hitaasti mutta varmasti.
Ja samaan aikaan uusien autojen myynti ylipäätään on vähentynyt ja tulee vähenemään vielä lisää tänä vuonna. Kotitaloudet eivät tuhlaa rahojaan muutaman kymppitonnin autoihin ja velan ottaminen auton takia olisi idiotismia (tosin ei niin typerää kuin liisaaminen).
Vaikka joka ainoa uusi auto olisi sähköauto niin silti monet ajaisi vuonna 2040 polttomoottoriautoilla. Totuus on, että vuonna 2040 valtaosa suomalaisista ajaa edelleen autolla, jossa on polttomoottori.
Henkilöautojen merkitystä päästöistä on liioiteltu muutenkin. Henkilöautojen osuus päästöistä on alle 10% Suomessa.
Ja muuten, kyselyjen mukaan suurta osaa ladattavia hybridejä ei ikinä ladata.
Sekin 10 % tulee saada lähelle nollaa.
"Henkilöautojen päästöt tulevat laskemaan nopeasti, kun nykyinen autokanta alkaa tulla käyttöikänsä päähän."
Eli tuohon menee aika kauan, koska polttomoottoriautoa voi käyttää yli 30 vuotta.
Aika harva ajaa nykyään -90 luvun alun autolla.
Ja kun ilmastonmuutoksen torjunta ei ole äkillinen toimenpide, vaan se kestää pakostakin kymmeniä vuosia. Mitä nopeammin saamme päästöjä vähennetyksi sitä pienemmät haitat sadan vuoden päästä.
1990 luvun auto ei vaadi kalliita testereitä huollon mahdollistamiseksi. 2020 luvun auto vaatii. Voi olla, että vuonna 2050 kyseisiä testereitä omistavat autokorjaamot voivat olla aika vähissä. Ja moniko huoltoasema enää myy bensaa ja kiisseliä niille viimeisille häkäpöntöille?
Testereitä tullaan valmistamaan vielä pitkään ja sellaisen saa helposti netistä. Kuka vain voi ostaa testerin ja huoltaa itse autonsa. Jopa nykyautot voi huoltaa itse, vaikka se hieman vaikeampaa onkin.
Ja bensaa ja dieseliä myydään niin kauan kuin niille on kysyntää. Ja ainakin nykytahdilla niille riittää kysyntää jopa vuonna 2050.
Ehkä pitäisi myös tarkastella ja tuoda julki miten ekologisia näkemyksiä toteuttavat sähköisen liikkumisen akkujen materiaalinen , valmistuksen sekä tuottamisen unohtamatta käytön aikaista jälkikäsittelyä, useat vaiheet ja niiden energian kulutus sekä haitat.
Epäuskottavaa on sähköisen liikkumisen olevan nykyisiä vaihtoehtoja oleellisesti vähemmän haitallinen vaihtoehto.
Näkyvissä ovat vain ne käytön aikaiset edut, varatun sähkön kulutuksen vähäpäästöisyys, mutta ei se niiden akkujen olemassaolon haitat, joita siihen on tarvittu.
No, uusia riippuvuuksia akkumateriaalinen varannoista on jo nyt saatu aikaan, nekin ovat kertakäyttöisiä, eivätkä uusiudu mitenkään.
Väistämättä vaikuttaisi kuin kyse on enemmänkin teknologiatahojen intresseistä, kuin aidosta ekologisuudesta tai ympäristöllisestä haitattomuudesta.
Aikansa kutakin.
Niin pitkään kun jokin muu korvaava mahdollisuus seuraavaksi mahdollinen.