Ylläpitolaturi

Anonyymi-ap

Voiko nykyajan auton akun laittaa ylläpitolataukseen tupakansytytinliitännän kautta? Omassa autossa virta-avain täytyy olla tietyssä asennossa, että tupakansytyttimelle tulee jännite, samoin radio saa silloin jännitteen.

33

1634

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Voi tietysti, jos tuohon virtaa tulee. Siis sinun tapauksessa virta-avain pitää olla tietyssä asennossa. Mun autoissa ei tarvita virta-avainta tuohon ja olen ladannut akkua noin.

    • Anonyymi

      Mikä mahtaa olla tarve noin erikoiseen lataustapaan?

      • Anonyymi

        Silloin ei tarvita tietenkää ulkoista virtalähdettä. Kätevää jos ei ole edes lämmitystolppaakaan ja 7. kerroksesta ei oikein viitsi piuhoja vetää maahan asti..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin ei tarvita tietenkää ulkoista virtalähdettä. Kätevää jos ei ole edes lämmitystolppaakaan ja 7. kerroksesta ei oikein viitsi piuhoja vetää maahan asti..

        Jaa meinasit ladata akkua sen omalla virralla.
        Siinähän se ikiliikkuja tulikin keksittyä...


      • Anonyymi

        Se olisi kätevämpi tapa kuin esim. kiinteästi asennettu ylläpito laturi, joka lataa akkua moottorinlämmittimen ollessa kytkettynä. Jos haluaa käyttää kiinteästi asennettua pitkän aikaa tai vaikka kesällä, täytyy moottorinlämmitin kytkeä systeemistä irti. Erillinen ylläpito laturi olisi heipompi kytkeä tupakansytytinliitäntään sopivalla sovittimella kuin akun kenkiin. Akku on sitä paitsi joissain autoissa aika hankalassa paikassakin. En pitäisi tuollaista ylläpito latausta kovinkaan erikoisena tapana esim asuntoauton talvisäilytyksessä. Jos sille vaan ei ole nykyajan elektronisten laitteiden takia jotain estettä.


    • Anonyymi

      Riippuu ihan autosta, joissakin saa valittua että saako tupakansytytinliitäntään jatkuvan virran.

    • Anonyymi

      Ennemmin oma pikaliitin/tupakansytytin laturille. En jättäisi avaimia lukkoon, voi hukkua useampi ampeeri laturin kenttään ja ajotietokoneelle.

      • Anonyymi

        Lidlin paremmassa laturissa (lähtö 10A, 14,4 V tai pakkastilassa 14,7V) tulee mukana 2 kaapelia liitäntää varten:

        1) Hauenleukakaapeli tilapäiskäyttöä varten

        ja

        2) ajoneuvoon asennusta varten toinen kaapeli, päässä oli kai jotkut abiko -tyyppiset liittimet, jotka leikkasin sivuleikkureilla pois, kun eivät sopineet omaan asennustapaani.

        Tuote sinänsä toimii, niin kuin pitääkin, mutta jos asut kerrostalossa, niin huomaa, ettei käyttömukavuus ole paras mahdollinen:

        Kun käynnistät latauksen, niin mikäli tuleva verkkovirta keskeytyy, laturi toimii seuraavasti:

        1) lyhyt sähkökatkos: Lataus jatkuu valitun ohjelman mukaisesti, kun verkkovirtaa katkoksen jälkeen taas tulee.

        2) pitkä sähkökatkos: Lataus EI jatku automaattisesti lainkaan, vaan vaatii latausohjelman valinnan uudelleen laturissa olevalla painikkeella.

        Eli jos laitat auton liitosjohdolla lämpötolpan pistorasiaan (virta päällä), käynnistät latausohjelman ja sitten käyt kääntämässä lämpötolpan ajastimen siten, että virta on poikki mutta kytkeytyy päälle 2 h ennen haluttua lähtöhetkeä, niin jos virta on tässä välissä useamman tunnin poikki niin Lidlin laturi EI osaa aloittaa latausta uudelleen kun ajastin kytkee virran päälle.

        Kannattanee selvittää esim. Bilteman / Motonetin / Puuilon tarjonta, ja selvittää, mikä myynnissä olevista malleista olisi sellainen, jossa lataus jatkuu automaattisesti virtakatkoksen jälkeen.

        Sinänsä tuon Lidlin laturin asennus onnistui hyvin:

        Liitos suoraan akun napoihin, mutta plusnapaan sulakekotelo, jossa mikrolattasulake (kannattaa valita sama sulaketyyppi kuin omassa autossasi on käytössä ; näitä sekä Biltema että motonet myyvät sekä mini- että mikrolattasulakeversiona).

        Eli jos on aikaisia aamulähtöjä, tuo Lidlin laturi ei tällöin ole paras valinta.

        Jos joku nyt välttämättä haluaa kikkailla tuolla TupSyt -liitännällä, niin:

        1) monissa autoissa on tavaratilassa sellainen TupSyt -liitäntä, joka on "aina päällä" virtalukon asennosta riippumatta.

        Jos sellaista ei ole tai sitä ei halua käyttää, sitten:

        2) laita TupSyt -liitännän rinnalle elektrolyyttikondensaattori (ja varmista sen oikea napaisuus, väärästä napaisuudesta seuraa harmeja), ja tuosta TupSyt -liitännänän plusnavasta diodi akun plus -navalle.

        Diodin tulee kestää jatkuvaa virtaa saman verran, kuin akkulaturisi maksimi antovirta on.

        Huomaa: tässä kytkentätavassa akku jää 0,6V vajaaksi verrattuna täyteen lataukseen johtuen diodin kynnysjännitteestä, mutta kykentä toimii muuten oikein, edellyttäen että virtalukko katkaisee nimenomaan plusnavan TupSyt -liitännältä, kuten asia miinusmaadoitetuissa autoissa yleensä on.

        Mutta käsittääkseni plusmaadoitettuja autoja ovat olleet jotkut ikivanhat brittiautot, ja monessa niistäkin sähköjärjestelmä on uusittu miinusmaadoitetuksi, koska plusmaadoitettuun systeemiin esim. autoradion/-stereoiden asennus olisi yhtä hel*ettiä, kun stereot pitäisi asentaa erilliseen asennuskehikkoon, joka pitäisi sähköisesti eristää auton rungosta. Moni kokee moisen säätämisen liian hankalaksi, ja juuri siksi noiden vanhojen brittiautojen alkuperäinen plusmaadoitettu sähköjärjestelmä onkin yleensä korvattu nykyaikaisella miinusmaadoitetulla systeemillä.


    • Anonyymi

      Halvan ylläpitolaturin saa vanhasta kannettavan tietokoneen laturista, jonka perään laittaa johonkin käytettyyn siiliin kiinni, yhden tai useamman 7815 plus diodin. Itsellä pyörii pistorasiassa ajastinkello 15min/vk ja jokainen vekotin tuollaisen laturin perässä. Lataa tyhjän akun, kestää oikosulkua, eikä maksanut mitään.

      Valiina tuotteena suosittelen cetckiä. Toimii sãhkökatkon jälkeen.

      • Anonyymi

        Ylläpitolaturina tuollaista ei missään tapauksessa pidä käyttää ellei halua akuuaan tuhota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpitolaturina tuollaista ei missään tapauksessa pidä käyttää ellei halua akuuaan tuhota.

        Ai viikkokellolla 15min vuorokaudessa? Miten autossa akku sitten kestää kovempaa virtaa, suurempaa jännitettä ja autolla usein ajetaankin vuorokaudessa matkoja, joissa akku on yli 15min täyteen varattuna. Tyypillisesti tunteja.

        Tuollaisia latureita olen käyttänyt. Miksi yksikään suljettu tai avoin akku ei ole tuhoutunut? Mihin tuhoutuminen (mielestäsi) perustuu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai viikkokellolla 15min vuorokaudessa? Miten autossa akku sitten kestää kovempaa virtaa, suurempaa jännitettä ja autolla usein ajetaankin vuorokaudessa matkoja, joissa akku on yli 15min täyteen varattuna. Tyypillisesti tunteja.

        Tuollaisia latureita olen käyttänyt. Miksi yksikään suljettu tai avoin akku ei ole tuhoutunut? Mihin tuhoutuminen (mielestäsi) perustuu?

        Taitaa olla helpoin mahdollinen toteutus. Joskus avasin ikivanhan "8A/4A" laturin ja sen sisällä ei ollut juuri mitään muuta kuin iso rautamuuntaja 12/24V ulosotolla ja yksi diodi.
        Jos haluaisi varmistaa, että lataus tapahtuu riittävän tyhjälle akulle ja ettei varmasti ylilataa, niin sitten pitäisi varmaankin toteuttaa jokin komparaattorikytkentä kytkemään laturi päälle ja toinen kytkemään se pois päältä. Ja nuo mittauksetkin pitäisi varmaan tehdä vain ajoittain.
        Tuollainen 7815, josta saa n. 1A virtaa 15min kellokytkimellä latauksessa on varmaankin aika optimaalinen jo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla helpoin mahdollinen toteutus. Joskus avasin ikivanhan "8A/4A" laturin ja sen sisällä ei ollut juuri mitään muuta kuin iso rautamuuntaja 12/24V ulosotolla ja yksi diodi.
        Jos haluaisi varmistaa, että lataus tapahtuu riittävän tyhjälle akulle ja ettei varmasti ylilataa, niin sitten pitäisi varmaankin toteuttaa jokin komparaattorikytkentä kytkemään laturi päälle ja toinen kytkemään se pois päältä. Ja nuo mittauksetkin pitäisi varmaan tehdä vain ajoittain.
        Tuollainen 7815, josta saa n. 1A virtaa 15min kellokytkimellä latauksessa on varmaankin aika optimaalinen jo.

        Kaikista yksinkertaisin esitys on ollut muuntaja, termostaatti ja puoliaaltotasasuuntaus. Muutin laturin kokoaaltotasasuunnatuksi, mutta ei se mitään auttanut, sillä termostaatti vain naksutteli puolet useammin. Näissä reguloimattomissa latureissa täyden akun jännite saattoi olla helposti 16,5V ja siitä ei tietenkään suljetut akut pidä.

        Vähän paremmissa latureissa oli sitten kokoaaltotasasuuntaus ja tyristori, jolla oli rajoitettu sykkivän tasasähkön jännite 14.4V Tyristorin etu on siinä, ettei se tuota yhtä paljon hukkalämpöä kuin regulaattori.

        Kunnon laturit toimivat siten että ladataan ensin vakiovirralla 14.4V asti, sitten vakiojännitteellä odotellaan, että virta putoaa esim. 100mA ja siirrytään ylläpitoon/tarkkailuun.

        Jos tekee pelkällä 7815 plus diodi, niin on tuo 14,4V jännite 24/7 ylläpitoon tarpeeton. Viikkokello tomii ylläpidossa, mutta ei toimi, jos akkua puretaan satunnaisesti.

        Pitäisi askarrella piirilevylle tarkasti paikallaan pysyvä hyppylanka ja hall-anturi. Zenereillä ylös/alasvetokytkennöillä pitopiiri releohjaukselle. Kun virta putoaa, pitopiiri resetoidaan. Jos akun jännite putoaa alle 12.8V rele lyödään uudestaan pitoon.

        Nykynuoriso varmaan toteuttaisi ennemmin arduinolla ja fetillä kuin operaatiovahvistinkytkennöillä/muilla yksittäisillä komponenteilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikista yksinkertaisin esitys on ollut muuntaja, termostaatti ja puoliaaltotasasuuntaus. Muutin laturin kokoaaltotasasuunnatuksi, mutta ei se mitään auttanut, sillä termostaatti vain naksutteli puolet useammin. Näissä reguloimattomissa latureissa täyden akun jännite saattoi olla helposti 16,5V ja siitä ei tietenkään suljetut akut pidä.

        Vähän paremmissa latureissa oli sitten kokoaaltotasasuuntaus ja tyristori, jolla oli rajoitettu sykkivän tasasähkön jännite 14.4V Tyristorin etu on siinä, ettei se tuota yhtä paljon hukkalämpöä kuin regulaattori.

        Kunnon laturit toimivat siten että ladataan ensin vakiovirralla 14.4V asti, sitten vakiojännitteellä odotellaan, että virta putoaa esim. 100mA ja siirrytään ylläpitoon/tarkkailuun.

        Jos tekee pelkällä 7815 plus diodi, niin on tuo 14,4V jännite 24/7 ylläpitoon tarpeeton. Viikkokello tomii ylläpidossa, mutta ei toimi, jos akkua puretaan satunnaisesti.

        Pitäisi askarrella piirilevylle tarkasti paikallaan pysyvä hyppylanka ja hall-anturi. Zenereillä ylös/alasvetokytkennöillä pitopiiri releohjaukselle. Kun virta putoaa, pitopiiri resetoidaan. Jos akun jännite putoaa alle 12.8V rele lyödään uudestaan pitoon.

        Nykynuoriso varmaan toteuttaisi ennemmin arduinolla ja fetillä kuin operaatiovahvistinkytkennöillä/muilla yksittäisillä komponenteilla.

        Kunnon laturi säätää latausjännitettä lämpötilan mukaan. Kylmässä jännitettä pitää nostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla helpoin mahdollinen toteutus. Joskus avasin ikivanhan "8A/4A" laturin ja sen sisällä ei ollut juuri mitään muuta kuin iso rautamuuntaja 12/24V ulosotolla ja yksi diodi.
        Jos haluaisi varmistaa, että lataus tapahtuu riittävän tyhjälle akulle ja ettei varmasti ylilataa, niin sitten pitäisi varmaankin toteuttaa jokin komparaattorikytkentä kytkemään laturi päälle ja toinen kytkemään se pois päältä. Ja nuo mittauksetkin pitäisi varmaan tehdä vain ajoittain.
        Tuollainen 7815, josta saa n. 1A virtaa 15min kellokytkimellä latauksessa on varmaankin aika optimaalinen jo.

        Tuollainen ylläpitolaturi, joka voisi olla jatkuvasti sähkötolppaan johdolla kytkettynä, olisi hieno ! (huom: siihen sähkötolpan pistorasiaan tulee virtaa 2h vuorokaudessa, eli 22h on ilman virtaa).

        Mutta: Varsinkin, jos ostan AGM -akun (mikä auton maahantuojan mukaan siinä kuuluisi olla, vaikka käytettynä ostetun auton mukana tulikin EFB -akku): Mitä sääntöjä pitää noudattaa, jottei AGM -akku kärsi "väärästä" lataustavasta ?

        Ainakin Lidlin 10A (myös 5A vaihtoehtona) laturin ohje kertoo seuraavaa latausjännitteestä:

        Normaaliasennossa latausjännite on max. 14,4 V

        Pakkasasennossa latausjännite on max. 14,7 V

        AGM -akkua tulee aina ladata pakkasasennossa (14,7 V).

        Tuo Lidlin laturi siis toimii niin, että:

        1) Asetettua maksimilatausjännitettä (14,4 tai 14,7 V) ei koskaan ylitetä

        2) Latausjännitettä alennetaan automaattisesti, jos maksimilatausjänniteellä lataaminen johtaisi siihen, että asetettu virta-arvo (latausohjelmasta riippuen 5A tai 10A, siis 12 V akuille) ylittyisi, siten, että asetettu virta-arvo ei todellisuudessa ylity.

        Tuo 7815 on mielestäni väärä valinta.

        Elektroniikkakaupasta pitäisi löytyä parempiakin vaihtoehtoja.

        7815 on ongelmallinen tästä syystä:

        7815 pyrkii antamaan 15V vakiojännitteen, siinä EI OLE automaattista virran säätöä !

        Valmistajast/versiosta riippuen maksimivirta on usein joko 1A tai 1,5 A.

        MUTTA: Tuo EI tarkoita virranrajoitusta, vaan sitä, että kun maksimivirta ylitetään, niin ensin regulaattori ylikuumenee, ja jos tilanne jatkuu pitkään, se todennäköisesti rikkoutuu.

        Olisiko ollut L200 (kirjoitettu ulkomuistista, piirin tyyppikoodi voi olla väärinkin!), joka olisi yhdistetty jännite- ja virtaregulaattori.

        Eli pyrkii vakiojännitteeseen, mutta rajoittaa virtaa, jos virta muuten menisi yli maksimin.

        Valmislaturit ovat monestakin syystä ongelmallisia:

        1) osa ei osaa aloittaa latausta nappia painamatta, kun verkkovirta kytkeytyy päälle (taloyhtiön parkkipaikalla yleensä lämpötolpassa olevan ajastimen ohjaamana)

        2) kaikki laturit ei ole tehty siten, että niitä voisi pitää jatkuvasti autossa. Kas kun silloin laturin pitäisi kestää rajusti vaihtelevia lämpötiloja. Kesän helteessä auringon paahtaessa lukitun auton sisälämpötila voi nousta hyvinkin +70 °C tasolle, ja talvella voi olla -30 °C.
        100 °C lämpötilanvaihteluiden lisäksi laturin pitäisi kestää myös lähelle 100% suhteellista ilman kosteutta, jolle ulos pysäköity auto voi altistua.

        Ja noista moottoritilaan asennettavista:

        Vaikka ovat yleensä suunniteltu kestämään muita paremmin isoja lämpötilanvaihteluita sekä lähelle 100% suhteellista ilman kosteutta, niin:

        1) ovat hinnoiteltu törkeän kalliiksi. Vovat maksaa yli 100€, kun tuo Lidlin 10A laturi maksoi 34,99€.

        2) Oikeaoppinen asennustapa muodostuu hankalaksi. Olisi (nykyisin kalliin) sähkön tuhlausta käyttää myös kesällä moottorilämmitintä.
        Mutta Defa ja Calix eivät tästä välitä: Eivät (ainakaan kohtuuhinnalla) tarjoa ratkaisua, jolla kesällä saisi akkulaturille virtaa, mutta kesällä tarpeettoman moottorilämmittimen pois käytöstä. Sisätilanlämmittimestä sentään saa pistokkeen irti, ettei kesällä tuhlaa turhaan sähköä akkulaturin käytön aikana.

        Vahingoittuuko AGM -akku vanhan (mutta ei sentään aivan ikivanhan) akkulaturin käytöstä ?

        Käytettävissäni olisi BOSCH -akkulaturi (12V, 4A).
        Ei ensimmäistäkään nappia eikä kytkintä, eli aloittaa latauksen heti, kun saa verkkovirtaa.

        Mutta tässäkin laitteessa on hyvät ja huonot puolensa.

        Hyvää (niihin aivan ikivanhoihin verrattuna): katkaisee latauksen, kun jännite ylittää raja-arvon (ettei ns. keitä akkua pilalle). Mutta alkeellinen toteutus: heti, kun jännite vähänkin laskee, lataus alkaa heti uudelleen. Ei siis minkäänlaista muistia tässä asiassa, vaan pelkkä jännitevertailija, joka katkaisee latauksen, jos akun jännite ylittää tietyn raja-arvon.

        Huonoa:
        Ei ole hakkuvirtalähteellä, vaan perinteisellä 50 Hz muuntajalla toteutettu.
        Iso ns. rautamuuntaja, 2 tasasuuntausdiodia (2 riittää, koska muuntajassa väliulosotto, eli kokoaaltotasassuntaus tässä on), ja 1 jännitevertailuelektroniikan ohjaama tyristori, eli niin kauan kun akun jännite ei ylitä vertailujännitettä, tyristori liipaistaan 100 kertaa sekunnissa (50 Hz sisääntulevalla vaihtovirralla), ja jos akun jännite ylittää vertailujännitteen, niin silloin tyristori jätetään liipaisematta johtavaksi.

        Tuollaisessa kytkennässähän tyristori sammuu itsestään jokaisessa verkkovirran puolijakson jälkeen olevassa jännitteen hetkellisessä nollakohdassa.

        Jos nyt muistan oikein, niin erityisesti AGM -akut ovat herkkiä latausjännitteen aaltoilulle, ja sitähän noissa vanhoissa ns. rautamuuntajaan perustuvissa latureissa on runsaasti.

        Tietysti, jos sitä vanhaa laturia ei käyttäisikään sellaisenaan, vaan hyödyntäisi siitä juurikin sen rautamuuntajan, mutta oma hakkurikytkentä perään, ja alkuperäinen muuntaja toimimaan tuplajännitteellä, eli jätetään se väliulosotto kytkemättä ja käämin ääripäistä ulosotto 4 diodin tasasuuntaussillalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollainen ylläpitolaturi, joka voisi olla jatkuvasti sähkötolppaan johdolla kytkettynä, olisi hieno ! (huom: siihen sähkötolpan pistorasiaan tulee virtaa 2h vuorokaudessa, eli 22h on ilman virtaa).

        Mutta: Varsinkin, jos ostan AGM -akun (mikä auton maahantuojan mukaan siinä kuuluisi olla, vaikka käytettynä ostetun auton mukana tulikin EFB -akku): Mitä sääntöjä pitää noudattaa, jottei AGM -akku kärsi "väärästä" lataustavasta ?

        Ainakin Lidlin 10A (myös 5A vaihtoehtona) laturin ohje kertoo seuraavaa latausjännitteestä:

        Normaaliasennossa latausjännite on max. 14,4 V

        Pakkasasennossa latausjännite on max. 14,7 V

        AGM -akkua tulee aina ladata pakkasasennossa (14,7 V).

        Tuo Lidlin laturi siis toimii niin, että:

        1) Asetettua maksimilatausjännitettä (14,4 tai 14,7 V) ei koskaan ylitetä

        2) Latausjännitettä alennetaan automaattisesti, jos maksimilatausjänniteellä lataaminen johtaisi siihen, että asetettu virta-arvo (latausohjelmasta riippuen 5A tai 10A, siis 12 V akuille) ylittyisi, siten, että asetettu virta-arvo ei todellisuudessa ylity.

        Tuo 7815 on mielestäni väärä valinta.

        Elektroniikkakaupasta pitäisi löytyä parempiakin vaihtoehtoja.

        7815 on ongelmallinen tästä syystä:

        7815 pyrkii antamaan 15V vakiojännitteen, siinä EI OLE automaattista virran säätöä !

        Valmistajast/versiosta riippuen maksimivirta on usein joko 1A tai 1,5 A.

        MUTTA: Tuo EI tarkoita virranrajoitusta, vaan sitä, että kun maksimivirta ylitetään, niin ensin regulaattori ylikuumenee, ja jos tilanne jatkuu pitkään, se todennäköisesti rikkoutuu.

        Olisiko ollut L200 (kirjoitettu ulkomuistista, piirin tyyppikoodi voi olla väärinkin!), joka olisi yhdistetty jännite- ja virtaregulaattori.

        Eli pyrkii vakiojännitteeseen, mutta rajoittaa virtaa, jos virta muuten menisi yli maksimin.

        Valmislaturit ovat monestakin syystä ongelmallisia:

        1) osa ei osaa aloittaa latausta nappia painamatta, kun verkkovirta kytkeytyy päälle (taloyhtiön parkkipaikalla yleensä lämpötolpassa olevan ajastimen ohjaamana)

        2) kaikki laturit ei ole tehty siten, että niitä voisi pitää jatkuvasti autossa. Kas kun silloin laturin pitäisi kestää rajusti vaihtelevia lämpötiloja. Kesän helteessä auringon paahtaessa lukitun auton sisälämpötila voi nousta hyvinkin 70 °C tasolle, ja talvella voi olla -30 °C.
        100 °C lämpötilanvaihteluiden lisäksi laturin pitäisi kestää myös lähelle 100% suhteellista ilman kosteutta, jolle ulos pysäköity auto voi altistua.

        Ja noista moottoritilaan asennettavista:

        Vaikka ovat yleensä suunniteltu kestämään muita paremmin isoja lämpötilanvaihteluita sekä lähelle 100% suhteellista ilman kosteutta, niin:

        1) ovat hinnoiteltu törkeän kalliiksi. Vovat maksaa yli 100€, kun tuo Lidlin 10A laturi maksoi 34,99€.

        2) Oikeaoppinen asennustapa muodostuu hankalaksi. Olisi (nykyisin kalliin) sähkön tuhlausta käyttää myös kesällä moottorilämmitintä.
        Mutta Defa ja Calix eivät tästä välitä: Eivät (ainakaan kohtuuhinnalla) tarjoa ratkaisua, jolla kesällä saisi akkulaturille virtaa, mutta kesällä tarpeettoman moottorilämmittimen pois käytöstä. Sisätilanlämmittimestä sentään saa pistokkeen irti, ettei kesällä tuhlaa turhaan sähköä akkulaturin käytön aikana.

        Vahingoittuuko AGM -akku vanhan (mutta ei sentään aivan ikivanhan) akkulaturin käytöstä ?

        Käytettävissäni olisi BOSCH -akkulaturi (12V, 4A).
        Ei ensimmäistäkään nappia eikä kytkintä, eli aloittaa latauksen heti, kun saa verkkovirtaa.

        Mutta tässäkin laitteessa on hyvät ja huonot puolensa.

        Hyvää (niihin aivan ikivanhoihin verrattuna): katkaisee latauksen, kun jännite ylittää raja-arvon (ettei ns. keitä akkua pilalle). Mutta alkeellinen toteutus: heti, kun jännite vähänkin laskee, lataus alkaa heti uudelleen. Ei siis minkäänlaista muistia tässä asiassa, vaan pelkkä jännitevertailija, joka katkaisee latauksen, jos akun jännite ylittää tietyn raja-arvon.

        Huonoa:
        Ei ole hakkuvirtalähteellä, vaan perinteisellä 50 Hz muuntajalla toteutettu.
        Iso ns. rautamuuntaja, 2 tasasuuntausdiodia (2 riittää, koska muuntajassa väliulosotto, eli kokoaaltotasassuntaus tässä on), ja 1 jännitevertailuelektroniikan ohjaama tyristori, eli niin kauan kun akun jännite ei ylitä vertailujännitettä, tyristori liipaistaan 100 kertaa sekunnissa (50 Hz sisääntulevalla vaihtovirralla), ja jos akun jännite ylittää vertailujännitteen, niin silloin tyristori jätetään liipaisematta johtavaksi.

        Tuollaisessa kytkennässähän tyristori sammuu itsestään jokaisessa verkkovirran puolijakson jälkeen olevassa jännitteen hetkellisessä nollakohdassa.

        Jos nyt muistan oikein, niin erityisesti AGM -akut ovat herkkiä latausjännitteen aaltoilulle, ja sitähän noissa vanhoissa ns. rautamuuntajaan perustuvissa latureissa on runsaasti.

        Tietysti, jos sitä vanhaa laturia ei käyttäisikään sellaisenaan, vaan hyödyntäisi siitä juurikin sen rautamuuntajan, mutta oma hakkurikytkentä perään, ja alkuperäinen muuntaja toimimaan tuplajännitteellä, eli jätetään se väliulosotto kytkemättä ja käämin ääripäistä ulosotto 4 diodin tasasuuntaussillalle.

        Ostaisin mieluimmin vaan sen Cetekin, se toimii ainakin oikein. Liiterin latureista ei ole hyviä kokemuksia. Täyteen lataaminen kestää monta päivää ja joskus jää silti jumiin 14,5V jännitteeseen.

        Purkautunutta akkua ladataan ensin laturin maksimivirralla ja kun tavoitejännite saavutetaan, virta alkaa tippua. Tämä tulee ihan siitä ohmin laista, akun sisäinen vastus kasvaa sen täyttyessä.

        Eikö tässä juuri sanota aivan alussa, että 78XX sarjassa on automaattinen ylikuormasuojaus:
        https://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/82833/FAIRCHILD/LM7805.html

        Kyllä ne minulla kestää olla tyhjässä akussa kiinni tuntikaupalla, tosin virta on tippunut, jos levy on ollut polttavan kuuma. Monet kaupalliset laturit lataavat pakkasella niin kovalla jännitteellä pitkän aikaa, että täyden akun ylläpidossa se on vain turha rasite akulle. Siksi 7815 kellon kanssa on hellävaraisempi.

        En leikkisi vanhoilla latureilla AGM-akun kanssa ilman että varmaksi tiedän laturin toiminnan. Jotkut laturit osasivat pitää jännitteen 14.4V mutta eivät siirry ylläpitoon. Sellainen ei ainakaan jatkuvaan lataukseen ole hyvä, mutta kellon kanssa menee siinä kuin 1715 + 0,6V diodi.

        Tuskin AGM jännitteen aaltoilulle on mitenkään herkkä, niin kauan kuin sallittu latausjännite ei ylity. Vanhat reguloimattomat laturit olivat ongelmallisia siksi, että siniaallon Û (aallon harja) saattoi olla 16V tuntumassa ja siitä muodostui ongelma, kun akku täyttyi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollainen ylläpitolaturi, joka voisi olla jatkuvasti sähkötolppaan johdolla kytkettynä, olisi hieno ! (huom: siihen sähkötolpan pistorasiaan tulee virtaa 2h vuorokaudessa, eli 22h on ilman virtaa).

        Mutta: Varsinkin, jos ostan AGM -akun (mikä auton maahantuojan mukaan siinä kuuluisi olla, vaikka käytettynä ostetun auton mukana tulikin EFB -akku): Mitä sääntöjä pitää noudattaa, jottei AGM -akku kärsi "väärästä" lataustavasta ?

        Ainakin Lidlin 10A (myös 5A vaihtoehtona) laturin ohje kertoo seuraavaa latausjännitteestä:

        Normaaliasennossa latausjännite on max. 14,4 V

        Pakkasasennossa latausjännite on max. 14,7 V

        AGM -akkua tulee aina ladata pakkasasennossa (14,7 V).

        Tuo Lidlin laturi siis toimii niin, että:

        1) Asetettua maksimilatausjännitettä (14,4 tai 14,7 V) ei koskaan ylitetä

        2) Latausjännitettä alennetaan automaattisesti, jos maksimilatausjänniteellä lataaminen johtaisi siihen, että asetettu virta-arvo (latausohjelmasta riippuen 5A tai 10A, siis 12 V akuille) ylittyisi, siten, että asetettu virta-arvo ei todellisuudessa ylity.

        Tuo 7815 on mielestäni väärä valinta.

        Elektroniikkakaupasta pitäisi löytyä parempiakin vaihtoehtoja.

        7815 on ongelmallinen tästä syystä:

        7815 pyrkii antamaan 15V vakiojännitteen, siinä EI OLE automaattista virran säätöä !

        Valmistajast/versiosta riippuen maksimivirta on usein joko 1A tai 1,5 A.

        MUTTA: Tuo EI tarkoita virranrajoitusta, vaan sitä, että kun maksimivirta ylitetään, niin ensin regulaattori ylikuumenee, ja jos tilanne jatkuu pitkään, se todennäköisesti rikkoutuu.

        Olisiko ollut L200 (kirjoitettu ulkomuistista, piirin tyyppikoodi voi olla väärinkin!), joka olisi yhdistetty jännite- ja virtaregulaattori.

        Eli pyrkii vakiojännitteeseen, mutta rajoittaa virtaa, jos virta muuten menisi yli maksimin.

        Valmislaturit ovat monestakin syystä ongelmallisia:

        1) osa ei osaa aloittaa latausta nappia painamatta, kun verkkovirta kytkeytyy päälle (taloyhtiön parkkipaikalla yleensä lämpötolpassa olevan ajastimen ohjaamana)

        2) kaikki laturit ei ole tehty siten, että niitä voisi pitää jatkuvasti autossa. Kas kun silloin laturin pitäisi kestää rajusti vaihtelevia lämpötiloja. Kesän helteessä auringon paahtaessa lukitun auton sisälämpötila voi nousta hyvinkin 70 °C tasolle, ja talvella voi olla -30 °C.
        100 °C lämpötilanvaihteluiden lisäksi laturin pitäisi kestää myös lähelle 100% suhteellista ilman kosteutta, jolle ulos pysäköity auto voi altistua.

        Ja noista moottoritilaan asennettavista:

        Vaikka ovat yleensä suunniteltu kestämään muita paremmin isoja lämpötilanvaihteluita sekä lähelle 100% suhteellista ilman kosteutta, niin:

        1) ovat hinnoiteltu törkeän kalliiksi. Vovat maksaa yli 100€, kun tuo Lidlin 10A laturi maksoi 34,99€.

        2) Oikeaoppinen asennustapa muodostuu hankalaksi. Olisi (nykyisin kalliin) sähkön tuhlausta käyttää myös kesällä moottorilämmitintä.
        Mutta Defa ja Calix eivät tästä välitä: Eivät (ainakaan kohtuuhinnalla) tarjoa ratkaisua, jolla kesällä saisi akkulaturille virtaa, mutta kesällä tarpeettoman moottorilämmittimen pois käytöstä. Sisätilanlämmittimestä sentään saa pistokkeen irti, ettei kesällä tuhlaa turhaan sähköä akkulaturin käytön aikana.

        Vahingoittuuko AGM -akku vanhan (mutta ei sentään aivan ikivanhan) akkulaturin käytöstä ?

        Käytettävissäni olisi BOSCH -akkulaturi (12V, 4A).
        Ei ensimmäistäkään nappia eikä kytkintä, eli aloittaa latauksen heti, kun saa verkkovirtaa.

        Mutta tässäkin laitteessa on hyvät ja huonot puolensa.

        Hyvää (niihin aivan ikivanhoihin verrattuna): katkaisee latauksen, kun jännite ylittää raja-arvon (ettei ns. keitä akkua pilalle). Mutta alkeellinen toteutus: heti, kun jännite vähänkin laskee, lataus alkaa heti uudelleen. Ei siis minkäänlaista muistia tässä asiassa, vaan pelkkä jännitevertailija, joka katkaisee latauksen, jos akun jännite ylittää tietyn raja-arvon.

        Huonoa:
        Ei ole hakkuvirtalähteellä, vaan perinteisellä 50 Hz muuntajalla toteutettu.
        Iso ns. rautamuuntaja, 2 tasasuuntausdiodia (2 riittää, koska muuntajassa väliulosotto, eli kokoaaltotasassuntaus tässä on), ja 1 jännitevertailuelektroniikan ohjaama tyristori, eli niin kauan kun akun jännite ei ylitä vertailujännitettä, tyristori liipaistaan 100 kertaa sekunnissa (50 Hz sisääntulevalla vaihtovirralla), ja jos akun jännite ylittää vertailujännitteen, niin silloin tyristori jätetään liipaisematta johtavaksi.

        Tuollaisessa kytkennässähän tyristori sammuu itsestään jokaisessa verkkovirran puolijakson jälkeen olevassa jännitteen hetkellisessä nollakohdassa.

        Jos nyt muistan oikein, niin erityisesti AGM -akut ovat herkkiä latausjännitteen aaltoilulle, ja sitähän noissa vanhoissa ns. rautamuuntajaan perustuvissa latureissa on runsaasti.

        Tietysti, jos sitä vanhaa laturia ei käyttäisikään sellaisenaan, vaan hyödyntäisi siitä juurikin sen rautamuuntajan, mutta oma hakkurikytkentä perään, ja alkuperäinen muuntaja toimimaan tuplajännitteellä, eli jätetään se väliulosotto kytkemättä ja käämin ääripäistä ulosotto 4 diodin tasasuuntaussillalle.

        Saahan lohkolämmittimelle lähtevän piuhan helposti nykäistyä haaroituksesta kesäksi irti jos ei aivan tumpelo ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saahan lohkolämmittimelle lähtevän piuhan helposti nykäistyä haaroituksesta kesäksi irti jos ei aivan tumpelo ole.

        Voi sitä talvellakin olla tarvetta ladata akkua, vaikka ei moottoria halua lämmittää. Itse laiton sen Defan puihan poikki, holkkitiivisteellä silumiinirasiaan ja kaksitoiminen ON/OFF -kytkin väliin. Ne defan pistokkeet löystyvät nopeasti ja sitten on irti tai liitin sulanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saahan lohkolämmittimelle lähtevän piuhan helposti nykäistyä haaroituksesta kesäksi irti jos ei aivan tumpelo ole.

        Etkö sinä saatanan tollo tajua, että avaaja pyrki juuri ylimääräisen näpräämisen minimoimiseen sillä, että latauksen voisi kytkeä tupakansytytinliitännän kautta helposti? Ja voihan ollam ettei edes ole sitä kiinteästi moottoritilaan asennettua ylläpitolaturia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö sinä saatanan tollo tajua, että avaaja pyrki juuri ylimääräisen näpräämisen minimoimiseen sillä, että latauksen voisi kytkeä tupakansytytinliitännän kautta helposti? Ja voihan ollam ettei edes ole sitä kiinteästi moottoritilaan asennettua ylläpitolaturia.

        Sinähän se et näytä tajuavan...


    • Anonyymi

      . Voin auttaa sinua etsimään tietoa auton akun ylläpitolatauksesta tupakansytytinliitännän kautta. Auton akun ylläpitolataus tarkoittaa akun lataamista pienellä virralla pitkän ajan kuluessa, jotta akku pysyy täyteen ladattuna ja ehkäistään sen tyhjeneminen ja sulfatoituminen. Ylläpitolataus on hyvä idea, jos auto on käyttämättä pitkiä aikoja tai jos akku on vanha tai heikkokuntoinen.

      Auton akun ylläpitolataus on mahdollista tehdä tupakansytytinliitännän kautta, mutta siinä on muutamia huomioitavia seikkoja:

      Tupakansytytinliitäntä pitää olla jatkuvasti kytkettynä virtaan. Joissakin autoissa liitäntä saa virtaa vain, kun virta-avain on tietyssä asennossa. Tällöin akku ei lataudu, kun avain on pois päältä. Tarkista autosi käyttöohjeesta, millainen liitäntä sinulla on.
      Latausvirta pitää olla riittävän pieni, ettei se riko liitännän sulaketta tai aiheuta ylikuumenemista. Yleensä tupakansytytinliitännän sulake kestää 10–15 ampeeria. Latausvirta kannattaa pitää alle 4 ampeerissa.
      Latauslaite pitää olla tarkoitettu ylläpitolataukseen ja sopiva tupakansytytinliitäntään. Markkinoilla on erilaisia ylläpitolatureita, jotka liitetään tupakansytytinliitäntään ja jotka säätävät latausvirran automaattisesti sopivaksi. Lue aina laturin käyttöohjeet ennen käyttöä.
      Tässä on muutamia esimerkkejä ylläpitolatureista tupakansytytinliitäntään:

      Nedis mastovahvistinsarja: Tämä on yksinkertainen ja edullinen ylläpitolaturi, joka liitetään tupakansytytinliitäntään ja antaa 1 ampeerin latausvirran. Se sopii 12 voltin lyijyakuille ja siinä on merkkivalo latauksen tilasta1.
      Prego sisäantenni vahvistimella: Tämä on monipuolisempi ja kalliimpi ylläpitolaturi, joka liitetään tupakansytytinliitäntään ja antaa 4 ampeerin latausvirran. Se sopii 12 voltin lyijy-, geeli-, AGM- ja EFB-akuille ja siinä on LCD-näyttö latauksen tilasta ja akun jännitteestä2.
      Nedis UFO matkailuantenni TV/FM LTE700: Tämä on erikoisempi ja innovatiivisempi ylläpitolaturi, joka liitetään tupakansytytinliitäntään ja antaa 0,5 ampeerin latausvirran. Se hyödyntää aurinkoenergiaa lataamiseen ja sopii 12 voltin lyijyakuille. Se toimii myös tv- ja radioantennina.
      Toivottavasti näistä esimerkeistä oli sinulle hyötyä ja innostusta kokeilla auton akun ylläpitolatausta tupakansytytinliitännän kautta. Muista aina noudattaa turvallisuusohjeita ja tarkistaa laitte

    • Mistä siihen tupakansytytinliitäntään tulee virta?

      • Anonyymi

        Onko sillä tässä tapauksessa mitään väliä? Kysyjähän meinaa ladata akkua tupakinsytkärin kautta, e!i nyt on kysymys siitä mihin se virta tupakansytyttimestä menee, eikä mistä se tulee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sillä tässä tapauksessa mitään väliä? Kysyjähän meinaa ladata akkua tupakinsytkärin kautta, e!i nyt on kysymys siitä mihin se virta tupakansytyttimestä menee, eikä mistä se tulee.

        Ei ole järkevää tuollainen vastakarvaan lataaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole järkevää tuollainen vastakarvaan lataaminen.

        Myötäkarvaan lataaminen ei onnistu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole järkevää tuollainen vastakarvaan lataaminen.

        Iinvertteriin virta tupakansytyttimestä ja invertterin perään voi kytkeä akkulaturin. Verkkovirrasta riippumaton lataus 24/7.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myötäkarvaan lataaminen ei onnistu.

        Vähän sama kuin kysyisi että, voiko autoon tankata bensaa pakoputken kautta!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähän sama kuin kysyisi että, voiko autoon tankata bensaa pakoputken kautta!!!

        Tai ehkä et vaan ymmärrä tästäkään asiasta mitään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai ehkä et vaan ymmärrä tästäkään asiasta mitään?

        Osui ja upposi. 😁😁😁


    • Anonyymi

      matti 4 amppeerin laite hoitaa akkuongelmat.
      t.suomenmuuntolaite

      • Anonyymi

        Siinäpä oiva neuvo 40 vuoden takaa menneisyydestä.


      • Anonyymi

        Joo. Ei ollut turhan monimutkainen lyijyakun kiehuttaja. Mutta eikö se ollut vieläkin vanhempi vanhempi, siis valmistus aloitettu jo aiemmin?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      89
      4170
    2. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      103
      2343
    3. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      31
      2238
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      95
      2058
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1867
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      31
      1850
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1557
    8. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1521
    9. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      188
      1330
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      72
      1142
    Aihe