Lidl mainostaa plasmaleikkuria, jonka leikkuuteho on teräkselle 12mm, alumiinille 8mm ja kuparille vain 4mm. Liittyykö tuo maksimiteho jotenkin leikattavan materiaalin sähkönjohtavuuteen?
Onko kupari terästä kovempaa tai vahvempaa?
15
227
Vastaukset
- Anonyymi
jospa se liittyykin leikattavan materiaalin lämmönjohtavuuteen, kuparilla suurin ja teräksellä pienin
- Anonyymi
Eikö ne usein metalleilla kulje käsikädessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö ne usein metalleilla kulje käsikädessä.
Ei mene. Jotkut teräslaadut johtavat lämpöä todella huonosti.
Esim. voit lämmittää metallilevyn pistemäisesti todella kuumaksi, mutta parin sentin päässä metalli on kylmää. Kyllähän tämän huomaa teräskattilassakin, vaikka sisällä oleva neste ja kosteus levittääkin lämpöä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei mene. Jotkut teräslaadut johtavat lämpöä todella huonosti.
Esim. voit lämmittää metallilevyn pistemäisesti todella kuumaksi, mutta parin sentin päässä metalli on kylmää. Kyllähän tämän huomaa teräskattilassakin, vaikka sisällä oleva neste ja kosteus levittääkin lämpöä.Niin mutta se teräskattila kai johtaa myös sähköä todella huonosti verrattuna kupariseen?
- Anonyymi
Lämmönjohtavuuteen paremminkin.
- Anonyymi
Ehdottomasti ehkä.
Muovikalvo on niin vahvaa että sitä ei plasmaleikkurilla pysty leikkaamaan.- Anonyymi
Kohteen tulee olla sähkönjohtavaa.
- Anonyymi
APH tietää tämänkin.
- Anonyymi
Saakohan tuolla kassakaapin auki,?
- Anonyymi
Jos on kerroslevyä, niin ei saa. Ja mitä hyötyä palaneella sisällöllä olisikaan?
- Anonyymi
Onko sillä paineilmalla plasmassa muutakin tarkoitusta kuin puhaltaa rako auki? Vai polttaako ilman happi osaltan sulaa metallia. Ei kai se sähkövalokaari sen kuumempi ole vaikka palaisi puhtaassa hapessa.
- Anonyymi
Kemiallisella palamisella ei lämmön tuottamisen suhteen ole tässä juurikaan merkitystä. Vertaa happi-asetyleeniliekin lämpötila ja valokaaren lämpötila.
- Anonyymi
Teollisuudessa käytetään plasmaleikkauskaasuna typpeä tai vetyä. Niillä ei ole mitään kemiallista vaikutusta. Ilman kaasua ei valokaarta synny. Ilmaa ja happea pyritään välttämään koska niistä syntyy haitallista otsonia.
Propaani-happi-liekin lämpötila on suunnilleen 2000 K. Plasmaleikkurin plasman lämpötila on jossain 10000 ja 20000 K välimaastossa.
Polttoleikkauksessa on olennaista että leikattava materiaali palaa ja muodostaa helposti sulavaa oksidia. Alumiini ja kupari ja ruostumaton teräs eivät sovellu polttoleikattaviksi.
Työkaasun tarkoitus plasmaleikkauksessa on materiaalin sulattaminen ja sen puhaltaminen pois railosta. - Anonyymi
Teräksen palaessa hapessa, eksoterminen reaktio tuo lisäenergiaa leikkaukseen.
- Anonyymi
Paineilma valokaaren läpi tuo kaaren kuumentaman plasmaksi muuttuneen ilman leikattavaan kohteeseen. Eli se siis toimii lämmönsiirtäjänä. Ilman paineilmaa lämpö kaaresta poistuisi suurimmaksi osaksi säteilynä.
Mitä suurempi lämmönjohtavuus sitä ohuempi ainekerros riittää viemään lämmön pois ja estämään lämpötilaa nousemasta sulamispisteeseen.
Mitä korkeampi sulamispiste sitä ohuempi ainekerros riittää viemään lämpöä pois niin paljon, ettei sulamispistettä saavuteta.
Tästä syystä johtuen ero teräksen ja alumiinin välillä ei ole tuota suurempi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2444268Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1202724Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412482Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?841519Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1161466- 481199
- 781117
- 45986
- 59983
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En173965