Metsänhoidollisissa hakkuissa, kasvaa uusi metsä aina hakkuun jälkeen. Jos metsä jää rakentamisen alle, niin se häviää lopullisesti.
En pidä tätä kehitystä hyvänä.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaksinaismoralismia-suomen-metsa-ja-luontokeskustelussa?publisherId=69819944&releaseId=69970448
En pidä tätä kehitystä hyvänä.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaksinaismoralismia-suomen-metsa-ja-luontokeskustelussa?publisherId=69819944&releaseId=69970448
Vastaukset 27
Vanhimmat
Jos olisin metsänomistaja, menisin parisi vuodeksi puunmyyntilakkoon. Antaisin sitä, mitä tilataan....
Tuoltapa löytyi lisää metsäasiaa. Tämä minulle uutta tietoa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/luonnonvarakeskuksen-tutkimuspaallikko-kari-t-korhonen-metsien-monimuotoisuus-on-monella-tapaa-parantunut?publisherId=4627873&releaseId=69970039
Aiheellisia näkemyksiä, joiden näkyvyys kovin vähäinen. Etenkin tämä sähköverkon laajentamisen kulut, joista tuulivoiman tuottaja nähtävästi on vapautettu ?
Myös toista puuttuvaa kompensaatiota on syytä tarkastella lähemmin, vaikka tuulivoiman kapasiteetti olisi miten korkea tahansa, se ei edelleenkään ole 100% ajasta vaan se on luonteeltaan satunnaista, välillä 0...x % teoriassakaan sataa ei voida saavuttaa, sen verran hajautuneita sää ja tuuliolot ovat.
Pitäisikö edelleenkin tuulivoiman tuotannon osallistua vähäisen tuotannon ajalta muun korvaavaan sähköntuotannon kuluihin ?
Onhan sähkön saatavuudella merkitystä juuri niiden korkeiden kulutushuippujen aikana, ne tuskin seuraavat erityisen tarkoin tuuliolojen korkeimpia hyötyaikoja.
Luonnonennallistamisen takia pitää tuulimyllyt purkaa. Niitä ei ollut 1952.
Kyllähän niitä oli, mutta ei varmaan enää juuri jatkuvassa käytössä. 1800-luvun lopulla tuulimyllyjä oli arviolta jopa 20 000, mutta 2017 enää noin 650. Nuo jäljellä olevat pitäisi kyllä pyrkiä korjaamaan ja säilyttämään osana kulttuurimaisemaa.
Samoin Suomi oli silloin vähäpuustoinen. Ennallistaminen johtaa massiivisiin hakkuisiin.
Jos voimala ei tarvitse yhtä järeitä huoltoteitä kuin mitä rakentamisvaiheessa tarvitaan niin teitä voisi metsittää uudestaan?
Kyllä se tarvitsee myllyjen 70 m pitkät ja 15 tonnia painavat siivet kuluvat loppuun 5 - 10 vuodessa. Eli siipiä joudutaan kuljettamaan edes takaisin suhteellisen usein.
Lisäksi koko mylly on teknisen käyttöikänsä lopussa jo noin 25 vuoden ikäisenä ja se joudutaan silloin purkamaan. Ei tässäkään ajassa puusto kovin suureksi ehdi kasva.
Luin, että yksi siipi kevenee vuodessa 500 kg, eli kaikki kolme 1500 kg. Tämä kaikki on mikromuovia, joka leviää tuulipuiston lähialueelle. Tämä on mielestäni iso ongelma, josta ei puhuta.
Miksi siivet kuluisivat loppuun?
Uusien tuulivoimaloiden käyttöiäksi on laskettu 30 vuotta.
Perustukset kestävät paljon kauemmin joten samalle paikalle voidaan rakentaa uusi voimala.
En tiedä, miksi siivet kuluvat. Onhan ilmassa erilaisia hiukkasia, esim. Lunta, johon siivet törmäävät pyöriessään. Olen vain pistänyt merkille, että lähes kaikki siivet on vaihdettu lähellä olevista tuulimyllyistä ja ne ovat 6 - 7 vuoden ikäisiä. Juttelin asentajien kanssa, niin pitivät sitä huoltotoimenpiteenä. Vaihdetaanhan autoonkin tuulilasinpyyhkimet monta kertaa auton käyttöiän aikana.
Tottakai ne kuluvat loppuun. Koko tuulimylly vapisee ja tärisee käytössä ja sen epäbalannsi kasvaa, lopulta myllyn ajautuu pahasti resonassiin ja tuhoaa itsensä, siivet pirsoutuvat kappaleiksi ja sen runko katkeaa, lopulta koko torso kaatuu mäkeen.
Montako kertaa Suomessa on noin käynyt? Juttusi on samaa tasoa kuin räjähtävät lepakot.
Tietosi dynaamisesta lujuuslaskennasta taitaa olla heikolla tolalla. Ei siivissä mitään epäbalanssia ole, eikä niissä resonanssia esiinny. Sellaiset ilmiöt otetaan jo suunnittelussa huomioon.
Ne vaihdetaan, koska aerodynaamiset ominaisuudet muuttuvat eroosion vuoksi ja voimalaitoksen teho heikkenee.
Siiven kärki elää noin metrin jokaisella pyörähdyksellä tornin kohdalla. Tämä on pääasiallinen syy myös siihen tuulivoimameluun, josta lähiseudun asukkaat valittavat.
Tuulivoimaloiden perustat, tiet ja sähkölinjat ovat yhteensä n. 0,8 % Suomen metsien pinta-alasta. Persujen taistelulla tuulimyllyjä vastaan on historiallinen esimerkki.
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSlW_mv1UJjZ1bdNqguCfT0_83M2lYdc4ruAA&usqp=CAU
Suomessa on nyt noin 1400 tuulivoimalaa, joka vähentää 0,8% metsäpinta-alaa. Suunnitteilla tai jo rakenteilla on noin 5500 maatuulivoimalaa (STY ) lisää. Minusta tuulivoimaloiden aiheuttama metsäkato on niin merkittävää, että siitä pitää olla huolissaan. Vaikka hankkeista ei toteutuisi kuin puolet, se johtaa reilusti yli 2 % metsäkatoon.
Se ei ole ongelma, koska puhdas energia korvaa hiilinielujen pienen vähenemisen.
Ai pienen vähenemisen? - Metsän hakkuista vihreät pitävät yllä hirveää älämölöä, mutta kaikki käsittelylajit mukaanlukien (mm. harvennukset, väljennykset, siemenpuuhakkuut, uudistushakkuut jne.) hakkuut kohdistuvat alle 0,5 % metsäpinta-alaan vuodessa. Niiden jäljiltä metsä jää aina kasvamaan. Kun metsään rakennetaan tuulivoimaloita, alueesta tulee teollisuusalue, jolta metsä katoaa lopullisesti!
Kaiken kukkuraksi sitä sähköä saa, jos sattuu tuulemaan.
Tuulivoima on puhdasta, mutta tuulivoimalat eivät valkoisesta väristään ole kovinkaan puhtaita.
Jos asiaa pystyy tarkastelemaan kriittisesti, niin totuus alkaa paljastumaan.
Meinaatko että joku muu väri pysyisi paremmin puhtaana?
Talvista tuulivoimalan lapojen jäätymistä voisi vähentää mustalla värityksellä, se kun absorboi lämpösäteilyä vähäisenkin valoisuuden aikana.
Kesäisin niiden pintalämpötila voi tosin olla muuta väritystä korkeampi, mutta ehkä teknologia voisi kehittää sähköisesti muunneltavan värityksen, joten esim. mikrosuomujen avulla, joita säätelemällä lavat voisi häivittää maisemasta näkymistä.
Tuulivoiman talteenotto saattaa hyvinkin kehittää uusia maisemaan itsensä mustekalojen tapaan mukautuvia uusia innovaatioita.
Myös erlaisiä äänihaittoja voisi kenties vähentää adaptiivisella lavan suomurakenteella, jonka profiili minimoi äänihaittoja suhteessa tuulenpaineen vaikutukseen.
Vihreä teknologia on nykyisin vielä kovin alkeellista.
Puun polttamisen tasoiseen kestävään aurinkolähtöiseen ekologiaan on vielä matkaa.
Jos jyskyttävä ääni tulee tolpan ja lavan väliin pusertuneesta ilmamassasta, niin sitä on aika vaikea siiven pinnoitteilla muuksi muuttaa. Äänestä pääsisi eroon kasvattamalla riittävästi tolpan ja lavan välistä etäisyyttä, mutta jostain syystä sitä ei ole tehty.
Tuuleeko tuulimyllyn takana vähemmän kuin sen edessä? Eli, paljonko tuulen nopeudesta muuttuu energiaksi noissa myllyissä ja paljonko hukkalämmöksi joka lämmittää ilmastoa?
Toki heti tuulivoimalan takana tuulen nopeus on matalampi kuin edessä, eihän se voimala energiaa tyhjästä tee. Tuulen energiasta pystytään hyödyntämään teoreettisesti lähes 60%. Suomen tuulivoimalat tuottavat energiaa keskimäärin kolmanneksen verrattuna siihen että pyörisivät jatkuvasti maksimiteholla.
Ei tuuli muutu hukkalämmöksi, mutta tuulivoimala sekoittaa ilmamassaa ja voi paikallisesti hieman nostaa lämpötilaa varsinkin yöaikaan siirtämällä lämpimämpää ilmaa lähemmäs maata.
Matalat äänet kulkeutuvat ilmassa kyllä vähemmän vaimentuen.
Jos tuulivoimaloiden haittoja voi vähentää ohimenevän lavan kohdalla ilmanpaineen impulssia hajottavalla huokoisella rakenteella, kyse ei ole mitenkään suuresta lisäyksestä.
Onhan vaikutus mitattavissa ja todettavissakin, kerran se on kuultavissa.
Miksi tuulivoimaloita pystytetään luontoon?
Miksei valmiin infran luokse?
Onko ainoa syy, että yksittäisen kansalaisen omaisuuden ottaminen muodollisella korvauksella kattaa parhaiten rakentamis- ja kuljetuskustannukset?