Salaliittoteoria osiossa oli linkki uutiseen jossa todisteltiin maan olevan pallo.
Olenkin miettinyt kun oma planeettamme on osoittautunut olevan pallo voisiko avaruudessa jossakin olla litteää planeettaa? Siis niinkuin Saturnuksen renkaat jonka maailman yllä olisi taivaankansi?
Olenkin miettinyt kun oma planeettamme on osoittautunut olevan pallo voisiko avaruudessa jossakin olla litteää planeettaa? Siis niinkuin Saturnuksen renkaat jonka maailman yllä olisi taivaankansi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei voisi, usko pois. Jos litteä kappale jostain löytyy, niin ei se ainakaan luonnon muokkaama ole, vaan Nasan ufojaoston askartelukerhon tekele.
Planeetan määritelmä on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen.
Joten muita kuin pallonmuotoisia kappaleita ei kutsuta planeetoiksi. Mutta kysymys, voisiko lituskoja yhtä suuri massaisia kappaleita olla olemassa?
Gravitaatio vaikuttaa yhteen keräytyviin kappaleisiin eli planetesimaaleihin. Sen seurauksena todennäköisin muoto syntyvälle planeetalle on pallomainen. Jos kuitenkin jokin materiaali aiheuttaisi lohkareita planetesimaalien törmätessä keskenään, niin ehkä voisi olla lituskainenkin kappale. Joskin tällainenkin kappale törmäilisi ajan kuluessa uudestaan muihin kappaleisiin ja rikkoutuisi.
Minä määrittelen itse mitä kappaleita kutsun planeetoiksi. Minulle jokainen yli metrin kokoinen kappale avaruudessa on planeetta. Sitä pienemmät ovat meteoriittejä.
Sinulla on merkillinen maailma.
Minun avaruudessani on meteoroideja ja asteroideja tähtien planeettojen ja kuiden lisäksi.
Meteoriittejä on minun maailmassani vain planeettojen pinnalla.
Terry Pratchettin Kiekkomaa on neljän avaruuskilpikonnan kuorella seisovan norsun selässä oleva levymäinen maailma.
Aikanaan kun metrin mitta määriteltiin, tosiaan luultiin että maapallo on pallo ja siksi käyttöön tulikin virheellinen metri.
Nimittäin kun oli aika tarkoin määritelty maapallon pinnan kaarevuus ja sen perusteella pallon ympärysmitta, päätettiin että metri on tietty osa päiväntasaajan ja napojen välisestä etäisyydesta mutta pallon ympärysmitta kun ei napojen kautta olekaan sama kuin ympärysmitta päiväntasaajalla joten metri ei ollutkaan määritelmänsä mukainen.
Eli kyse on siitä että kun metri määriteltiin ei vielä tiedetty ja tunnettu napojen litistymää!
Paljonko muuten olisi alkuperäisellä menetelmällä määriteltynä metrin pituus?
Nykyään metri määritellään valon nopeudella. Kun vilkutat taskulampulla metrin päästä seinään pimeässä niin menee tietty laskettavissa oleva aika lampun sytyttämisestä ennenkuin valo näkyy seinässä.
Koe on helppo tehdä vaikka kotioloissa.
Tuosta on laskettavissa valon nopeus, kyse oli metrin mitan määrittelystä.
Mutta paljonko olikan se metrin mitan alkuperäinen virhe, sen määrittelyyn ei tarvita edes valon nopeudella pelaamista vaikka ihan valon nopeudella se ei useimmille avaudukaan?
Valonnopeutta ei tarvitse laskea. Metrin määritelmä perustuu nykyään valonnopeuteen.
Wiki: "Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa."
Matka Maan keskipisteestä pohjoisnavalle on n. 21 km lyhyempi kuin päiväntasaajalle. Siitä vaan laskemaan eroa ympärysmittaan. Ero on pilkun jälkeen kolmannessa numerossa.
Maapallon ympärysmitan murto-osaa käytettiin alusta alkaen vain metrin likimääräisenä arvona. Lopullinen, tarkka metri määriteltiin metrin mallikappaleella viime vuosikymmeniin asti, jolloin metrin määritelmä sidottiin valonnopeuteen.
Valonnopeus on ääretön. Metri on määritelty rullamitan nauhassa.
Tulet yllättymään oppivelvollisuusikäsi koittaessa...
Tutka ei toimi, laser etäisyysmittari ei toimi, siirtolinja-analysaattorit eivät toimi, eikä edes VHF suuntimo.
Hyvä kun tuli tuokin selväksi. Nyt vaan pitää keksiä valonnopeuden rajallisuuteen perustuvien laitteiden toiminnalle aivan uusia selityksiä.