Aikanaan,kun varoitettiin hallayöstä,väki meni polttamaan tulia peltojen viereen.onko ollut konkreettista hyötyä??miten laajalle se lämpö vaikutti???varmaankin saivat hyvän mielen:estettiin hallatuhot..
Lämpöä hallayönä.
Anonyymi-ap
11
342
Vastaukset
- Anonyymi
Ehkäpä savulla yritettin estää lämmön heijastuminen avaruuteen. Monituhatkertainen teho!
- Anonyymi
Kyllä savupivi estää hallaa yhtä hyvin kuin oikea pilvikin.
- Anonyymi
Savuverho pitää saada pysymään lähellä maanpintaa. Hiukan vesihöyryä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Savuverho pitää saada pysymään lähellä maanpintaa. Hiukan vesihöyryä.
Halloja tulee usein tyynellä kelillä, jolloin esiintyy myös inversiota lähellä maan pintaa. Tällöin savu nousee inversiokerroksen rajalle ja leviää siihen.
Jos inversiota ei ole, niin enemmän notskeja ja sakeampaa savua.
- Anonyymi
Artikkeli vuodelta 2015 hallasta ja niistä tulista.
https://yle.fi/a/3-8355949
"Lähinnä se oli sellainen huono yritys, joka yleensä jäi yritykseksi."- Anonyymi
On varmaan muinoinkin ollut mitään osaamattomia tumpeloita porukassa, niin kuin on nytkin.
- Anonyymi
Ollakseen hyödyksi tuo vaatisi niin paljon savua, että tuskin onnistuu nykyisten ympäristömääräysten puitteissa. Armeijan savupanoksia?
Se mikä voisi onnistua olisi kastelemalla tuotettu sumupilvi mutta siinäkin tarvitsisi melkoisen määrän vettä ja aivan tyynen sään. Haihtuminen lisäksi jäähdyttää haihduttavaa pintaa joten sekään ei olisi ongelmatonta.
Pitäisi olla tarkoitusta varten suunniteltu sumutykki. Sellaisia myydään mutta eivät välttämättä ole huokeita.- Anonyymi
Ei taida olla sulla perusasiat hallasta ihan hallussa. 😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei taida olla sulla perusasiat hallasta ihan hallussa. 😁
Ehkä hää on onpi enempi noita Halla- aholaidan maajusseja?
- Anonyymi
Kymmeniä vuosia sitten syöksyttiin ukin mansikkatilan pelloille kastelulaitteita virittämään hallan uhatessa.
Ei siinä mitään sumutykkejä tarvittu, ihan tavalliset kasteluvehkeet ja hyvin estettiin hallatuhot. 👍
Varmasti tuttua puuhaa jokaiselle marjanviljelijälle.
- Anonyymi
Pienistä teoista voi olla iso apu erityisesti rajatapauksissa.
Peltojen luona poltetun tulen vaikutusta voidaan verrata vaikka sellaiseen että perinteiseen maakellariin viedään tulossa olevaa kovaa pakkasyötä vasten puoli rautaämpärillistä hehkuvia hiiliä estämään tilan meneminen pakkasen puolelle ja perunoiden pilaantuminen.
Molemmat kehittävät vähän lämpöä, muutama useita tunteja palava tuli toki enemmän, kun tulet oikeaan aikaan ja - paikalle sytytetään niin että savu eli samalla lämpö kaartuu pellon ylle, vaikutus voi todellakin pelastaa sadon.
Tulia oli tapana polttaa ( ns. kytösavut ) myös hyttysten karkottamiseksi kun lehmiä kesäaikaan jossain metsälaitumella lypsettiin, silloin tehoavana tekijänä oli nimenomaan savu.
Kaikkia noita konsteja olen ehtinyt olla näkemässä myös käytännössä, pelto kyllä taisi olla pienehkö mansikkapelto.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2704683Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343040Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442857Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k292841Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761791Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061654Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 601419
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2151180