Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa.
Luulin saavani jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä. Meillä ei ole avioehtoa. Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä. Eikä leskenasumisoikeus koske tapausta missä on poika osaomistajana. Meillä ei ollut lapsia. Leskenoikeus koskee vain sellaista asuntoa jonka leski ja kuollut aviopuoliso ovat yhdessä omistaneet. Kolmas osapuoli sotkee kuvion.
Laki on vajaa. Minunkin juristi väitti että voin asua kodissamme. Poika oli kuitenkin ottanut selvää ja laittoi äitipuolen pihalle jo hautajaisten jälkeen. Omat tavarat piti kerätä mukaan heti. Poika sanoo että hänelle kuuluvat isän ja äidin tavarat.
Nyt muutin asumisoikeusasuntoon.. Ei ole hätää. Mutta olkaa muut viisaampia lapsipuolenne suhteen.
Mieheni perintöasiat ovat vielä kesken. Palkkasin oman juristin saadakseni oikeutta. Poika ei puhu minulle kun avioliittomme oli väärin.
Lesken asumisoikeus
316
3649
Vastaukset
- Anonyymi
"Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä."
Väärin. Asunnolla oli edelleen samat kaksi omistajaa kuin ennen miehen uutta avioliittoa. Vaimolla toki on avio-oikeus miehen asunto-osuuteen, mutta se on eri asia kuin omistusoikeus. Avio-oikeus realisoituu vainajan pojan ja lesken välisessä omaisuuden osituksessa, missä leski, jos on puolisoista vähemmän omistava, saa vainajan omaisuutta tasinkona.
"Meillä ei ollut lapsia. Leskenoikeus koskee vain sellaista asuntoa jonka leski ja kuollut aviopuoliso ovat yhdessä omistaneet. Kolmas osapuoli sotkee kuvion."
Lesken hallintaoikeus koskee sellaista asuntoa, jonka kuollut puoliso oli yksin tahi puolisonsa kanssa omistanut. Kun asunnolla on muukin omistaja, on luonnollista, että tämä voi määrätä omaisuudestaan vapaasti isänsä kuoltua (jolla oli pojan asunto-osuuteen elinaikainen hallintaoikeus). Laki siten ei ole vajaa.
"Omat tavarat piti kerätä mukaan heti. Poika sanoo että hänelle kuuluvat isän ja äidin tavarat."
Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a
"Mutta olkaa muut viisaampia lapsipuolenne suhteen."
Teillä on oikeutenne - mutta myös lapsipuolellanne on lainmukaiset oikeutensa.
"Mieheni perintöasiat ovat vielä kesken. Palkkasin oman juristin saadakseni oikeutta."
Oikeutenne toteutuu omaisuuden osituksessa. Jos olette miestänne varattomampi, saatte hänen omaisuudestaan tasinkoa niin paljon, että nettovaranne ovat yhtä suuret. Omaisuus arvostetaan jakoajankohdan käypään arvoon (eli perunkirjoitusarvot eivät sido).- Anonyymi
Lawetin vastauksiin pitää suhtautua varauksella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetin vastauksiin pitää suhtautua varauksella.
Voi teitä reppanaa (edesmennyt äitini jo 1855-luvulta aina 1960 asti sanoi,että hulluja, idiootteja ja herroja tulee teititellä), kun ette erota kirjoittajaa jostakin toisesta, yritäppä idioottina uudelleen.
Uskoisin kirjoituksen olevan joko aatoslaisen tai lexlyläisen raapustama, sen verran on pahoja virheitä.
Tässä aloittajalle, leskensuoja oikeuttaa lesken asumaan (osakkaan jakovaatimukseta huolimatta eloonjäänellä on oikeus saada hallintaansa YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN) ja hallitsemaan, jollei muuta asumiseen soveltuvaa ole jäämistössä tai eloonjääneellä, on ulkomuistista kirjoitettu.
Eli tuo vanhapoika, että eloon jäänyt väärässä ja vain tuo asianajaja oikeassa ainakin tuossa asiassa.
Tuo asia on kiinni siitä, että edesmennyt ja eloonjäänyt olivat OIKEASTIKKIN NAIMISISSA eli vihitty aviopari.
Oli tuo yhteisenä kotina pidetty sitten vuokra-asunto, omistusoikeusasunto, osakehuoneisto tai omakotitalo.
Vuokra-asunnossa päävuokralaiseksi muutetaan leski, samoin omistusoikeutetussa pääoikeus asumiseen oikeutetuksi muutetaan eloonjäänyt, eli se ei edellytä yhtään omistamista eloonjääneeltä, KOSKA LAKI EI ESITÄ TÄLLAISTA VAATIMUSTA.
Sama koskee kahta viimeisintäkin, tuli sitten omistajaksi yksi tai sata muutakin, taikka vaikka jo olisikin ollut, niin se ei muuta eloonjääneen hallintaoikeutta.
Ainoastaan silloin asian muuttaa jos eloonjääneellä on jo omistuksessaan asumiseen soveltuva, mutta eloonjäänyt itse päättää käyttääkö hän hallintaoikeuttaan vaiko ei, siitä ei päätä muut omistajat taikka perimiseen oikeutetut ja näin sanoo laki.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi teitä reppanaa (edesmennyt äitini jo 1855-luvulta aina 1960 asti sanoi,että hulluja, idiootteja ja herroja tulee teititellä), kun ette erota kirjoittajaa jostakin toisesta, yritäppä idioottina uudelleen.
Uskoisin kirjoituksen olevan joko aatoslaisen tai lexlyläisen raapustama, sen verran on pahoja virheitä.
Tässä aloittajalle, leskensuoja oikeuttaa lesken asumaan (osakkaan jakovaatimukseta huolimatta eloonjäänellä on oikeus saada hallintaansa YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN) ja hallitsemaan, jollei muuta asumiseen soveltuvaa ole jäämistössä tai eloonjääneellä, on ulkomuistista kirjoitettu.
Eli tuo vanhapoika, että eloon jäänyt väärässä ja vain tuo asianajaja oikeassa ainakin tuossa asiassa.
Tuo asia on kiinni siitä, että edesmennyt ja eloonjäänyt olivat OIKEASTIKKIN NAIMISISSA eli vihitty aviopari.
Oli tuo yhteisenä kotina pidetty sitten vuokra-asunto, omistusoikeusasunto, osakehuoneisto tai omakotitalo.
Vuokra-asunnossa päävuokralaiseksi muutetaan leski, samoin omistusoikeutetussa pääoikeus asumiseen oikeutetuksi muutetaan eloonjäänyt, eli se ei edellytä yhtään omistamista eloonjääneeltä, KOSKA LAKI EI ESITÄ TÄLLAISTA VAATIMUSTA.
Sama koskee kahta viimeisintäkin, tuli sitten omistajaksi yksi tai sata muutakin, taikka vaikka jo olisikin ollut, niin se ei muuta eloonjääneen hallintaoikeutta.
Ainoastaan silloin asian muuttaa jos eloonjääneellä on jo omistuksessaan asumiseen soveltuva, mutta eloonjäänyt itse päättää käyttääkö hän hallintaoikeuttaan vaiko ei, siitä ei päätä muut omistajat taikka perimiseen oikeutetut ja näin sanoo laki.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VLovetorder jauhaa taas urbaania kakkaa,lesken oikeus jäädä yhteiseen kotiin väistyy jos yhteisellä kodilla on kolmas omistaja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lovetorder jauhaa taas urbaania kakkaa,lesken oikeus jäädä yhteiseen kotiin väistyy jos yhteisellä kodilla on kolmas omistaja.
Näin on, mutta saas nähdä, kuinka pitkäksi Lawet... vetää tämänkin ketjun..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lovetorder jauhaa taas urbaania kakkaa,lesken oikeus jäädä yhteiseen kotiin väistyy jos yhteisellä kodilla on kolmas omistaja.
Perustelematon väite, ei ansainne yhtään mitään vastaväitettä, koska perustelen asiani aina kuinka laissa on.
Te tyhmät idiootit, kun ei ymmärryksenne riitä yksinkertaisiinkaan asioihin, niin venytätte kesusteluita sekaviksi sekamelskoiksi perustelematta koskaan mitään, eli olette sotarikollisiin verrattavissa olevia joihin sovelletaan sotarikoslakia.
Professional of the law, Lawetordef Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustelematon väite, ei ansainne yhtään mitään vastaväitettä, koska perustelen asiani aina kuinka laissa on.
Te tyhmät idiootit, kun ei ymmärryksenne riitä yksinkertaisiinkaan asioihin, niin venytätte kesusteluita sekaviksi sekamelskoiksi perustelematta koskaan mitään, eli olette sotarikollisiin verrattavissa olevia joihin sovelletaan sotarikoslakia.
Professional of the law, Lawetordef Z via VNäin sanoo minilex.
Jakovaatimus kaventaa lesken hallintaoikeuden lesken vähimmäissuojaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus saada vähimmäissuojana hallintaansa jäämistöön kuuluva puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, jollei lesken omaan omaisuuteen sisälly asumiseen sopivaa asuntoa. Lesken hallintaan on aina jätettävä tavanomainen asuntoirtaimisto. Lesken vähimmäissuojan ulkopuolelle jää asunto, jonka omistaa edes osittain kolmas osapuoli.
https://www.minilex.fi/a/lesken-hallintaoikeus Anonyymi kirjoitti:
Perustelematon väite, ei ansainne yhtään mitään vastaväitettä, koska perustelen asiani aina kuinka laissa on.
Te tyhmät idiootit, kun ei ymmärryksenne riitä yksinkertaisiinkaan asioihin, niin venytätte kesusteluita sekaviksi sekamelskoiksi perustelematta koskaan mitään, eli olette sotarikollisiin verrattavissa olevia joihin sovelletaan sotarikoslakia.
Professional of the law, Lawetordef Z via VVerottajan kanta on tämä ja se on eittämättä oikea.
Lawetorder tapansa mukaan hämmentää soppaa senverran railakkaasti että faktat on hukassa.
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
Antopäivä 5.1.2022
DiaarinumeroVH/2358/00.01.00/2021
Voimassaolo5.1.2022 - ToistaiseksiValtuutussäännös
Laki verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Lesken lakisääteinen vähimmäisoikeus sisältää siis seuraavat oikeudet:
oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto
oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (oikeus ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin).
Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetin vastauksiin pitää suhtautua varauksella.
Tässä (16:54) on asialla henkilö, joka ei osaa erottaa L-höppänän tekstiä asiantuntijan tekstistä. Höpö tuli kuvioihin vasta myöhemmin helposti tunnistettavalla tyylillään - kieli- ja asiavirheineen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustelematon väite, ei ansainne yhtään mitään vastaväitettä, koska perustelen asiani aina kuinka laissa on.
Te tyhmät idiootit, kun ei ymmärryksenne riitä yksinkertaisiinkaan asioihin, niin venytätte kesusteluita sekaviksi sekamelskoiksi perustelematta koskaan mitään, eli olette sotarikollisiin verrattavissa olevia joihin sovelletaan sotarikoslakia.
Professional of the law, Lawetordef Z via V--´`Tässä aloittajalle, leskensuoja oikeuttaa lesken asumaan (osakkaan jakovaatimukseta huolimatta eloonjäänellä on oikeus saada hallintaansa YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN) ja hallitsemaan, jollei muuta asumiseen soveltuvaa ole jäämistössä tai eloonjääneellä, on ulkomuistista kirjoitettu. Niin se ulkomuisti, unohtui täysin VAINAJAN JA LESKEN YHDESSÄ omistamansa asunto.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin sanoo minilex.
Jakovaatimus kaventaa lesken hallintaoikeuden lesken vähimmäissuojaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus saada vähimmäissuojana hallintaansa jäämistöön kuuluva puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, jollei lesken omaan omaisuuteen sisälly asumiseen sopivaa asuntoa. Lesken hallintaan on aina jätettävä tavanomainen asuntoirtaimisto. Lesken vähimmäissuojan ulkopuolelle jää asunto, jonka omistaa edes osittain kolmas osapuoli.
https://www.minilex.fi/a/lesken-hallintaoikeusYksi ainoa kysymys.
Onko minilex suomen laki vaiko onko kyseinen sepustus minilexiläisten ihan oma TULKINTANSA laista???
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
JudgeDredd kirjoitti:
Verottajan kanta on tämä ja se on eittämättä oikea.
Lawetorder tapansa mukaan hämmentää soppaa senverran railakkaasti että faktat on hukassa.
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
Antopäivä 5.1.2022
DiaarinumeroVH/2358/00.01.00/2021
Voimassaolo5.1.2022 - ToistaiseksiValtuutussäännös
Laki verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Lesken lakisääteinen vähimmäisoikeus sisältää siis seuraavat oikeudet:
oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto
oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (oikeus ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin).
Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa.Yksi kysymys ainoastaan.
Onko verottaja laki vaiko lakia käyttävä julkisen vallan taho ja tuo heidän tulkintansa?
Muistutan PL 2§ 3mom. ja 6§, 22§, ynm ynm PL kohdat.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä (16:54) on asialla henkilö, joka ei osaa erottaa L-höppänän tekstiä asiantuntijan tekstistä. Höpö tuli kuvioihin vasta myöhemmin helposti tunnistettavalla tyylillään - kieli- ja asiavirheineen.
Esitä asiavirheet vaiko tarkoitat ettei osaa TULKITA LAIN/LAKIEN tarkoittama tienaamiskeinoksi??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. Kohtahan ne närhen munat tutkitaan, oletteko valmiit? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi kysymys ainoastaan.
Onko verottaja laki vaiko lakia käyttävä julkisen vallan taho ja tuo heidän tulkintansa?
Muistutan PL 2§ 3mom. ja 6§, 22§, ynm ynm PL kohdat.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VTässäpä entinen kumottu 4-odainen hallitusmuoto.
Ei, ei älkää ihmetelkö miksi tuon sen tähän, vaan annan teille pienen tehtävän.
Verratkaa uuteen suteen, äh anteeksi siis ns. perustuslakiin ja laskekaa sieltä samasta kohdasta lakivaraukset (lakivarauma) ja verratkaa tähän vanhaan, että kuinka monesta oikeudesta voidaan säätää lailla rajoittavasti taikka muutoin versus perustuslaki.
Tästä saatte osviitan siitä onko laki nykyään ristiriidassa versus aiemman ollessa voimassa.
Huvittavintahan tässä on sen voimassa oloaika 1919 -- 1995.
"II LUKU
Suomen kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeusturva
5 §
Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä.
6 §
Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan turvattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta.
Kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
7 §
Suomen kansalaisella on oikeus oleskella omassa maassa, vapaasti täällä valita asuinpaikkansa ja kulkea paikkakunnasta toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
8 §
Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei loukata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan.
9 §
Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan. Julkisiin virkoihin nähden ovat kuitenkin voimassa niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään.
10 §
Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan lailla.
11 §
Suomen kansalaisten kotirauha on loukkaamaton.
Kotietsinnän edellytyksistä ja toimittamisesta säädetään lailla.
12 §
Kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei
ole laissa poikkeusta säädetty.
13 §
Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeudessa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on.
14 §
Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet.
Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa ja hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa on turvattava lailla, varteenottamalla, että maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeus järjestetään samanlaisten perusteiden mukaan.
Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan.
15 §
Älköön tasavallassa annettako aatelisarvoja älköönkä muita perinnöllisiä arvoja.
16 §
Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sanottu, ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka sodan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden muulloinkin ovat välttämättömiä". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässäpä entinen kumottu 4-odainen hallitusmuoto.
Ei, ei älkää ihmetelkö miksi tuon sen tähän, vaan annan teille pienen tehtävän.
Verratkaa uuteen suteen, äh anteeksi siis ns. perustuslakiin ja laskekaa sieltä samasta kohdasta lakivaraukset (lakivarauma) ja verratkaa tähän vanhaan, että kuinka monesta oikeudesta voidaan säätää lailla rajoittavasti taikka muutoin versus perustuslaki.
Tästä saatte osviitan siitä onko laki nykyään ristiriidassa versus aiemman ollessa voimassa.
Huvittavintahan tässä on sen voimassa oloaika 1919 -- 1995.
"II LUKU
Suomen kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeusturva
5 §
Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä.
6 §
Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan turvattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta.
Kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
7 §
Suomen kansalaisella on oikeus oleskella omassa maassa, vapaasti täällä valita asuinpaikkansa ja kulkea paikkakunnasta toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
8 §
Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei loukata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan.
9 §
Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan. Julkisiin virkoihin nähden ovat kuitenkin voimassa niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään.
10 §
Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan lailla.
11 §
Suomen kansalaisten kotirauha on loukkaamaton.
Kotietsinnän edellytyksistä ja toimittamisesta säädetään lailla.
12 §
Kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei
ole laissa poikkeusta säädetty.
13 §
Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeudessa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on.
14 §
Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet.
Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa ja hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa on turvattava lailla, varteenottamalla, että maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeus järjestetään samanlaisten perusteiden mukaan.
Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan.
15 §
Älköön tasavallassa annettako aatelisarvoja älköönkä muita perinnöllisiä arvoja.
16 §
Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sanottu, ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka sodan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden muulloinkin ovat välttämättömiä".Huikeeta, liittyy kovin ap. tapaukseen, mutta miten ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä (16:54) on asialla henkilö, joka ei osaa erottaa L-höppänän tekstiä asiantuntijan tekstistä. Höpö tuli kuvioihin vasta myöhemmin helposti tunnistettavalla tyylillään - kieli- ja asiavirheineen.
Mistä asiantuntijan ja L-höppänän erottaa toisistaan? Täällä on esiintynyt jos jonkinlaista asiantuntijaa, wanna-be-loijeria, mutta ihan puuta-ja-heinää on ulosanti.
Ainoa todellinen asiantuntija oli kerran vuosia sitten nimim. Varatuomari. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin sanoo minilex.
Jakovaatimus kaventaa lesken hallintaoikeuden lesken vähimmäissuojaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus saada vähimmäissuojana hallintaansa jäämistöön kuuluva puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, jollei lesken omaan omaisuuteen sisälly asumiseen sopivaa asuntoa. Lesken hallintaan on aina jätettävä tavanomainen asuntoirtaimisto. Lesken vähimmäissuojan ulkopuolelle jää asunto, jonka omistaa edes osittain kolmas osapuoli.
https://www.minilex.fi/a/lesken-hallintaoikeusJoskin tässä on kyse eri asiasta. Tässä keississä on ollut ensin pariskunta, josta vaimo on kuollut. Kuolleen vaimon omaisuus on siirtynyt pojalle. Eli osa asuntoakin. Leski, jolla on ollut hallintaoikeus edesmenneen vaimonsakin omistamaan kämppään, on avioitunut uudelleen. Kun hänestäkin aika jätti, ei ollut sellaista asuntoa joka olisi kuulunut vainajan jäämistöön. Se asunto kuului myös pojalle.
Avioituneen lesken leski voi vaatia ositusta perunkirjoituksen jälkeen. Siinä realisoituu avio-oikeus, joka ei anna omistusoikeutta mihinkään avioliiton aikana, vasta ositusksen jälkeen on selvää mikä on pojan, mikä viimeksi jääneen lesken omaisuutta. Lyhyesti: kuolleen puolison ja lesken omaisuus-velat tulos lasketaan yhteen. Jaetaan kahdella- ellei ollut avioehtoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huikeeta, liittyy kovin ap. tapaukseen, mutta miten ?
Etkö tajuu??
Sill tavala, ett aemmin perustuslaissa annettii väljemmin mahdolisuus säätää perustuslaka alemmalla lainsäädännöllä ihmisenoikeuksin puuttua kuin uudessa.
Kyllä perustuslaki juurikin liittyy aloittajankin asiaan, mutta selvitä itse, ei aina jaksa jaella helmiä sioille.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lovetorder jauhaa taas urbaania kakkaa,lesken oikeus jäädä yhteiseen kotiin väistyy jos yhteisellä kodilla on kolmas omistaja.
Esittäisittekö lain kohdan joka niin sanoo, jos laissa on sanomallanne tavalla, silloin se on niin, muussa tapauksessa ei ole.
Onko tuttua, perustuslan 2§ 3mom ja 22§, että 118§ ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin sanoo minilex.
Jakovaatimus kaventaa lesken hallintaoikeuden lesken vähimmäissuojaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus saada vähimmäissuojana hallintaansa jäämistöön kuuluva puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, jollei lesken omaan omaisuuteen sisälly asumiseen sopivaa asuntoa. Lesken hallintaan on aina jätettävä tavanomainen asuntoirtaimisto. Lesken vähimmäissuojan ulkopuolelle jää asunto, jonka omistaa edes osittain kolmas osapuoli.
https://www.minilex.fi/a/lesken-hallintaoikeusMinilex sanomiset tulee oikeuskirjallisuuksista eli niin sanottua oikeuskäytäntöä heikosti ohjaavista lähteistä joilla oikeammin ei ole mitään tekoa lain kandsa, koska ovat vain kirjoittajansa näkemys ja mielipide.
Näkemyksillä ja mielipiteillä ei lakia rakenneta, vaan järjellä, niin kuin Suomessa on lakia rakennettu aina 1870-luvulta 1978 vuoteen asti sen jälkeen on lainsäädännöstä kadonnut järki, vain muutamia kirkkaita hetkiä on nähty ja nekin on kiireimmän kaupalla kumottu.
Minilexillä oleva ei ole jumalan sanaa, eikä voi edes verratakkaan.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
JudgeDredd kirjoitti:
Verottajan kanta on tämä ja se on eittämättä oikea.
Lawetorder tapansa mukaan hämmentää soppaa senverran railakkaasti että faktat on hukassa.
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
Antopäivä 5.1.2022
DiaarinumeroVH/2358/00.01.00/2021
Voimassaolo5.1.2022 - ToistaiseksiValtuutussäännös
Laki verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Lesken lakisääteinen vähimmäisoikeus sisältää siis seuraavat oikeudet:
oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto
oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (oikeus ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin).
Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa.Kuuleppas nyt te itseänne mahtipontisen narsistisesti (®nimimerkki) kutsuva ruikkuperse.
Te tuotte aina kioskikirjallisuuteen verrattavissa olevasta aina pätkän, jotta näyttäisitte laajasti opiskellulta, että kaikki tietävältä ja kuitenkin aina, ihan aina on kirjoituksenneloppu aivan omaanne ja koskaan, ette koskaan tuo lainsäädäntöä joka oikeastikkin on vahvin lainkäyttöä ohjaa sana ja tällä tavalla ohjaatte neuvoa hakevia aiban väärille urille.
Ukrainalle tulee käymään huonosti kun ei toteuttanut kansalaistensa tahtoa, niin miten luulette teille käyvän ja toivottavasti ette lähimmän 3 vuoden aikana ehdi mananmajoille.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö tajuu??
Sill tavala, ett aemmin perustuslaissa annettii väljemmin mahdolisuus säätää perustuslaka alemmalla lainsäädännöllä ihmisenoikeuksin puuttua kuin uudessa.
Kyllä perustuslaki juurikin liittyy aloittajankin asiaan, mutta selvitä itse, ei aina jaksa jaella helmiä sioille.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VTyönnäpäs se perustuslaki sinne minne ei päivä paista.
- Anonyymi
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17796502C
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Mikäli leskellä ei ole kodiksi sopivaa asuntoa omistuksessaan, saa leski pitää jakamattomana hallinnassaan puolison yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan lesken kodiksi sopivan asunnon. Kodin täytyy olla joko puolisoiden yhteisessä omistuksessa taikka yksin perittävän omistuksessa. Mikäli yhteisen kodin on omistanut perittävän lisäksi kolmas henkilö, ei kolmannen henkilön tarvitse sietää lesken asumissuojaa.
Ks. esim. Kangas: Perhevarallisuusoikeus, 2018, s. 481. Perintökaaren uudistamistarpeita koskevassa mietinnössä OM 2004:6 on todettu, että asumissuojasäännös kaipaisi tarkennusta.
Mietinnössä ehdotetaan, että säännökseen lisättäisiin nimenomaisen maininta siitä, että käyttöoikeus voi kohdistua joko perittävän yksin
omistamaan asuntoon tai perittävän ja lesken yhdessä omistamaan asuntoon.
Ks. OM 2004:6, s. 16–17- Anonyymi
Aivan, laissa ei ole mitään ja PL 2§ 3mom. on selkeä tulkintakielto, joten lain mukaan tulee toimia ja kyseinen kohta ja satuilukirjallisuus yhä edelleen ei ole laki.
Jos täällä toimittaisiin lakien mukaan ja jos jokin kohta josta saa virheellisen/virheisen käsityksen taikka olisi PL:n kanssa ristiriidassa, korjattaisiin heti välittömästi, olisi suomaliassa vähemmän ongelmia, mutta onnettomuudeksi, tienestit vähenisi ja siksihän täällä inkutetaan vastaan ja esitetään kuinka TULISI TULKITA, muttei sitä esitetä kuinka asia on todellisuudessa ja sitä ei pidetä lähtökohtana ja kiinni lainsäännöstöstä.
Perusoikeudet ei myöskään ylläolevasta syystä suomaliassa toteudu.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Ei tuossa lesken asumisoikeudessa mitään tulkinnanvaraista ole, asiahan on päivän selvä nykylainkin mukaan. Sitä olen täällä jo monen vuoden ajan opettanut. Lainaus laista:
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun JÄÄMISTÖÖN KUULUVAN eloonjääneen puolison kodiksi sopivan ASUNNON, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a
Asunnon tulee siis kuulua jäämistöön. Asunto ei kuulu jäämistöön, jos se kokonaisuudessaan ei ole perittävän omistama; tällöin jäämistöön kuuluu vain osa asunnosta. Se taas, että ko. asuntoa perittävän ohella omistaa perittävän leski, ei voi heikentää lesken asemaa eli oikeutta asunnon hallitsemiseen ko. säännöksessä tarkoitetulla tavalla. - Anonyymi
Jäämistöön kuuluvan,asunnon. Sen. Tässä ei ole kyse kuolleen jäämistöön kokonaan kuuluvasta asunnosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tuossa lesken asumisoikeudessa mitään tulkinnanvaraista ole, asiahan on päivän selvä nykylainkin mukaan. Sitä olen täällä jo monen vuoden ajan opettanut. Lainaus laista:
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun JÄÄMISTÖÖN KUULUVAN eloonjääneen puolison kodiksi sopivan ASUNNON, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a
Asunnon tulee siis kuulua jäämistöön. Asunto ei kuulu jäämistöön, jos se kokonaisuudessaan ei ole perittävän omistama; tällöin jäämistöön kuuluu vain osa asunnosta. Se taas, että ko. asuntoa perittävän ohella omistaa perittävän leski, ei voi heikentää lesken asemaa eli oikeutta asunnon hallitsemiseen ko. säännöksessä tarkoitetulla tavalla.Tämä on ihan oikein ja näin se kuuluukin olla ja on niin kauan kuin lainsäännöstö muutetaan, KAIKKI MUU ON TURHAA SAIVARTELUA JA TYHJÄN VATVOMISTA, koska silloin puututaan laissa annettuun oikeuteen johonkin asiaan.
Joten ruikkuperse voi tunkea ne satuilukirjansa tukkeeksi sinne mihin aurinko ei paista.
Ei kaikki opetettu ole oikein vaikka kuinka tinkaisi vastaan, mutta silloin se on oikein, jos ei omaa järjen valoo.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
"Minunkin juristi väitti että voin asua kodissamme."
Hän varmasti osasi perustella asiansa, tai sitten hänen saamissaan tiedoissa asunnosta oli vajausta.
"Poika oli kuitenkin ottanut selvää ja laittoi äitipuolen pihalle jo hautajaisten jälkeen. Omat tavarat piti kerätä mukaan heti. Poika sanoo että hänelle kuuluvat isän ja äidin tavarat."
Tavarat varmasti kuuluvatkin, siis ne jotka eivät ole sinun. Sen sijaan pojallakaan ei ole sen suurempaa oikeutta asua asunnossa nyt kuin sinullakaan. Siis olettaen että sinä olet yksi (toinen + mahdollisesti kuolinpesä) omistajista.
Yhteisomistuslain 2 §:n mukaan yhteisomistajien osuudet ovat keskenään samansuuruiset, jollei muuta näytetä. Yhteisomistajan oikeus yhteisomistusesineen hallintaan määrittyy omistusosuuden suuruuden mukaan.- Anonyymi
Jätit huomiotta viittaamasi lain 1 §:n 3 momentin säännöksen:
"Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän , , , osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista . . . on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty. "
Tässä tilanteessa sovellettava laki ei siten ole mainitsemasi, vaan aviolittolaki ja perintökaari.
PK 18:2.1
"Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta."
Yhteishallinto puretaan omaisuuden osituksessa, missä määrittyvät vainajan perillisen ja lesken omistukset.
Leskellä olisi ollut oikeus ainakin ositukseen asti jatkaa asumistaan puolisoiden kodissa.
Jos osituksessa olisi perustettu asuntoon yhteisomistussuhde (esim. poika 3/4 ja leski 1/4), asunto voitaisiin oikeuden päätöksellä määrätä myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Toki jo osituksessa määrätty pesänjakaja voi jaon toteuttamiseksi saada oikeudelta luvan asunnon myymiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jätit huomiotta viittaamasi lain 1 §:n 3 momentin säännöksen:
"Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän , , , osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista . . . on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty. "
Tässä tilanteessa sovellettava laki ei siten ole mainitsemasi, vaan aviolittolaki ja perintökaari.
PK 18:2.1
"Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta."
Yhteishallinto puretaan omaisuuden osituksessa, missä määrittyvät vainajan perillisen ja lesken omistukset.
Leskellä olisi ollut oikeus ainakin ositukseen asti jatkaa asumistaan puolisoiden kodissa.
Jos osituksessa olisi perustettu asuntoon yhteisomistussuhde (esim. poika 3/4 ja leski 1/4), asunto voitaisiin oikeuden päätöksellä määrätä myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Toki jo osituksessa määrätty pesänjakaja voi jaon toteuttamiseksi saada oikeudelta luvan asunnon myymiseen.Poika on avioliiton ja kuolinpesän ulkopuolinen omistaja. Uuteen leskeen nähden ei ole mitään suhdetta, ja poika oli omistanut osan asunnosta jo edesmenneen äitinsä jäljiltä.
Noudatetaan siis yhteisomistuslakia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poika on avioliiton ja kuolinpesän ulkopuolinen omistaja. Uuteen leskeen nähden ei ole mitään suhdetta, ja poika oli omistanut osan asunnosta jo edesmenneen äitinsä jäljiltä.
Noudatetaan siis yhteisomistuslakia.Sinä voit noudattaamitä haluat, mutta ap. tai vainajan poika eivät voi jakoa tehdä yhteisomistuslain, vaan avioliittolain ja perintökaaren nojalla.
Ap. ei ole kertonut, että hänen kuolleen miehensä ja tämän 1. vaimon perillisen välillä olisi toimitettu omaisuuden ositus. Siten on lähdettävä siitä, että ositusta ei ole toimitettu, joten ko. poika EI omista asuntoa määräosin, vaan sen omistaa osaksi isän kuolinpesä ja osaksi äidin kuolinpesä. Sanottu poika on siten isänsä kuolinpesän osakas sekä isän että äidin kautta.
Jos vaikka edellä po. ositus olisikin toimitettu, isän osuuden omistavat hänen kuolinpesänsä osakkaat eli leski ja poika. Ositus tulee toimittaa, jotta selviää, miten isän osuus asuntoon jakaantuu lesken ja pojan kesken. Vasta sen jälkeen tulee kysymykseen laki eräistä yhteisomistussuhteista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poika on avioliiton ja kuolinpesän ulkopuolinen omistaja. Uuteen leskeen nähden ei ole mitään suhdetta, ja poika oli omistanut osan asunnosta jo edesmenneen äitinsä jäljiltä.
Noudatetaan siis yhteisomistuslakia.Ei sovellu asiaan ja johan tänne esitettiin yhteisomistuslain 1§ 3mom. Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän , , , osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista . . . on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty, no missä on erikseen säädetty?
Perintökaaressa ja avioliittolaissa, eli perintökaari tulee kysymykseen, muttei avioliittolaki, koska ositus ei vaikuta perintökaaren antamaan asumis- ja hallintaoikeuteen.
Myöskään jonkun osittainen omistusoikeus, koska asunto/talo kuuluu osittainkin jäämistöön ja perintökaaressa lukee selkeästi, että osakkaan jakovaatimuksesta huolimatta asumiseen kelpaavan asunnon tulee olla ja jäädä lesKn asuiseen ja hallittavaksi. PISTE
Aloittajalle neuvo, nostatte riitakanteen oikeusloukkauksesta, vaaditte tuota "poikaa" maksamaan joka kuukausi yhtiövastikkeenne ja parisataa kuukaudessa korvausta oikeusloukkauksesta.
Asianajajanne oli täysin oikeassa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sovellu asiaan ja johan tänne esitettiin yhteisomistuslain 1§ 3mom. Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän , , , osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista . . . on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty, no missä on erikseen säädetty?
Perintökaaressa ja avioliittolaissa, eli perintökaari tulee kysymykseen, muttei avioliittolaki, koska ositus ei vaikuta perintökaaren antamaan asumis- ja hallintaoikeuteen.
Myöskään jonkun osittainen omistusoikeus, koska asunto/talo kuuluu osittainkin jäämistöön ja perintökaaressa lukee selkeästi, että osakkaan jakovaatimuksesta huolimatta asumiseen kelpaavan asunnon tulee olla ja jäädä lesKn asuiseen ja hallittavaksi. PISTE
Aloittajalle neuvo, nostatte riitakanteen oikeusloukkauksesta, vaaditte tuota "poikaa" maksamaan joka kuukausi yhtiövastikkeenne ja parisataa kuukaudessa korvausta oikeusloukkauksesta.
Asianajajanne oli täysin oikeassa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V"Perintökaaressa ja avioliittolaissa, eli perintökaari tulee kysymykseen, muttei avioliittolaki, koska ositus ei vaikuta perintökaaren antamaan asumis- ja hallintaoikeuteen."
L-höppänän höpötyksiä. Osituksessa noudatetaan SEKÄ avioliittolain ETTÄ perintökaaren säännöksiä. (Mutta ei yhteisomistuslain säännöksiä.)
Avioliittolaki 2 luku
"Osituksen toimittaminen
98 §
Ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty, noudattamalla sen ohessa, mitä tässä luvussa sanotaan." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O4L2
"koska asunto/talo kuuluu osittainkin jäämistöön"
Asunto ei kuulu jäämistöön, jos vain osa siitä kuuluu jäämistöön.
Parempi neuvo aloittajalle:
Sivuuttakaa palstalla hääräävän L-höppänän neuvot, saatatte joutua katkerasti katumaan, jos niihin luotatte. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sovellu asiaan ja johan tänne esitettiin yhteisomistuslain 1§ 3mom. Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän , , , osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista . . . on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty, no missä on erikseen säädetty?
Perintökaaressa ja avioliittolaissa, eli perintökaari tulee kysymykseen, muttei avioliittolaki, koska ositus ei vaikuta perintökaaren antamaan asumis- ja hallintaoikeuteen.
Myöskään jonkun osittainen omistusoikeus, koska asunto/talo kuuluu osittainkin jäämistöön ja perintökaaressa lukee selkeästi, että osakkaan jakovaatimuksesta huolimatta asumiseen kelpaavan asunnon tulee olla ja jäädä lesKn asuiseen ja hallittavaksi. PISTE
Aloittajalle neuvo, nostatte riitakanteen oikeusloukkauksesta, vaaditte tuota "poikaa" maksamaan joka kuukausi yhtiövastikkeenne ja parisataa kuukaudessa korvausta oikeusloukkauksesta.
Asianajajanne oli täysin oikeassa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VOlen avioleski, omistimme yhdessä, siis minä ja mieheni as. osakkeen, perillinen, siis puolisoni perillinen vaati minulta vuokria ties miteltä vuodelta, nää on vaan niin hauskoja, eikö vaan. Pitäisikö liinoittaa asunto omistussuhteitten perusteella?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä voit noudattaamitä haluat, mutta ap. tai vainajan poika eivät voi jakoa tehdä yhteisomistuslain, vaan avioliittolain ja perintökaaren nojalla.
Ap. ei ole kertonut, että hänen kuolleen miehensä ja tämän 1. vaimon perillisen välillä olisi toimitettu omaisuuden ositus. Siten on lähdettävä siitä, että ositusta ei ole toimitettu, joten ko. poika EI omista asuntoa määräosin, vaan sen omistaa osaksi isän kuolinpesä ja osaksi äidin kuolinpesä. Sanottu poika on siten isänsä kuolinpesän osakas sekä isän että äidin kautta.
Jos vaikka edellä po. ositus olisikin toimitettu, isän osuuden omistavat hänen kuolinpesänsä osakkaat eli leski ja poika. Ositus tulee toimittaa, jotta selviää, miten isän osuus asuntoon jakaantuu lesken ja pojan kesken. Vasta sen jälkeen tulee kysymykseen laki eräistä yhteisomistussuhteista.´´Jos vaikka edellä po. ositus olisikin toimitettu, isän osuuden omistavat hänen kuolinpesänsä osakkaat eli leski ja poika.`` Siis ositus on tehty vaikka nykyinen nykyinen leski ei ole ollut vielä kuvioissa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sovellu asiaan ja johan tänne esitettiin yhteisomistuslain 1§ 3mom. Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän , , , osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista . . . on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty, no missä on erikseen säädetty?
Perintökaaressa ja avioliittolaissa, eli perintökaari tulee kysymykseen, muttei avioliittolaki, koska ositus ei vaikuta perintökaaren antamaan asumis- ja hallintaoikeuteen.
Myöskään jonkun osittainen omistusoikeus, koska asunto/talo kuuluu osittainkin jäämistöön ja perintökaaressa lukee selkeästi, että osakkaan jakovaatimuksesta huolimatta asumiseen kelpaavan asunnon tulee olla ja jäädä lesKn asuiseen ja hallittavaksi. PISTE
Aloittajalle neuvo, nostatte riitakanteen oikeusloukkauksesta, vaaditte tuota "poikaa" maksamaan joka kuukausi yhtiövastikkeenne ja parisataa kuukaudessa korvausta oikeusloukkauksesta.
Asianajajanne oli täysin oikeassa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V¨Aloittajalle neuvo, nostatte riitakanteen oikeusloukkauksesta, vaaditte tuota "poikaa" maksamaan joka kuukausi yhtiövastikkeenne ja parisataa kuukaudessa korvausta oikeusloukkauksesta .¨ Tämähän se kertookin sen kuka perii minulta, leskeltä, vuokraa minun ja vainajan YHDESSÄ OMISTAMASTA asunnosta!!!!!! Vaan enpä maksa hah....
- Anonyymi
Tällä lisäyksellä leskelle annettiin oikeus kuolemaansa saakka jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon riippumatta siitä, onko hän asunnon omistaja. Lesken oikeus on vahva, koska se syrjäyttää perillisten jakovaatimukset. Kuolinpesän velkojien oikeutta lesken asumisoikeus ei syrjäytä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä voit noudattaamitä haluat, mutta ap. tai vainajan poika eivät voi jakoa tehdä yhteisomistuslain, vaan avioliittolain ja perintökaaren nojalla.
Ap. ei ole kertonut, että hänen kuolleen miehensä ja tämän 1. vaimon perillisen välillä olisi toimitettu omaisuuden ositus. Siten on lähdettävä siitä, että ositusta ei ole toimitettu, joten ko. poika EI omista asuntoa määräosin, vaan sen omistaa osaksi isän kuolinpesä ja osaksi äidin kuolinpesä. Sanottu poika on siten isänsä kuolinpesän osakas sekä isän että äidin kautta.
Jos vaikka edellä po. ositus olisikin toimitettu, isän osuuden omistavat hänen kuolinpesänsä osakkaat eli leski ja poika. Ositus tulee toimittaa, jotta selviää, miten isän osuus asuntoon jakaantuu lesken ja pojan kesken. Vasta sen jälkeen tulee kysymykseen laki eräistä yhteisomistussuhteista.Paha sanoa, mutta kyseiseen asuntoon ei kohdistu lesken omistusta, joten laki YHTEISOMISTUKSESTA ei sovellu.
Leskellä on siis asumisoikeus, poikkeukset ovat, jollei muuta asumiseen soveltuvaa jäämistöön kuulu tai leski EI OMISTA.
Nythän leskeksi jäänyt oli joutunut ostamaan asunnon itselleen kun munaton lapseton aikamiespoika oli tullut huseeraan.
- Anonyymi
> Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen.
Avaaja kertoo, että poika on ollut huoneiston yksi omistaja jo pitkään. Ilmeisesti siis jo vuosia sitten.
> Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä.
Avaajalla ja uudella leskellä ei ole keskenään minkäänlaista sukulaisuussuhdetta.
Koska pojalla ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset - kuten poika myös on todennut käytöksellään. Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta.- Anonyymi
Todellisuudessa AP eli ALOITTAJA kirjoittaa näin, joten miksi valehtelette täällä, vääntelette aloittajan tekstin vastaamaan omaa kuvitelmaanne tai tulkitsette vapaalla kädellä, ettekä paneudu asiassa siihen miten todellisuudessa onkin?
Joten esittäisittekö tästä väittämänne: "Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa". ""Avaaja kertoo, että poika on ollut huoneiston yksi omistaja jo pitkään. Ilmeisesti siis jo vuosia sitten"" ????? Mistä ilmenee, että "jo vuosia".
Huomaathan, että aloittaja on mennyt naimisiin aloituksessa olevan, vuodesta 2002 lähtien lesken kanssa VUONNA 2003 eli poika ei ole omistanut pätkääkään asunnosta, VAAN KUOLINPESÄ (jakamaton kuolinpesä, omistukseen tulee vasta kun kuolinpesä JAETAAN) eli siis kyseinen 53 vuotias aikamiespoika on ollut VUODEN jakamattoman kuolinpesän OSAKAS, ei siis omistaja. YMMÄRSITTEKÖ???
Mistä iekunasta KEKSEITTE TÄMÄN?? ""Avaajalla ja uudella leskellä ei ole keskenään minkäänlaista sukulaisuussuhdetta"" ???
Selvennätäämpä teille tämä kun tuo luetun ymmärtäminen teillä todellakin on hukassa,
"Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä. Meillä ei ole avioehtoa. Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä" .
"Mieheni" tarkoittaa siis tätä vuonna 2002 leskeksi jäänyttä ja omistussuhteita emme tiedä ennen vuotta 2002, mutta kyseinen aikamiespoika tulee vasta sitten omistajaksi, kun isänsäkin kuolee, MUTTA vasta sitten kun (vaikka olisikin ainoa perillinen) vasta kun pesänselvitys, että ilmoitus ns. "pesänjaosta" on tehty verottajalle, ei ennemmin.
En tiedä, mutta uskon, että aloittajalle on tullut tuossa omistamisessa väärinymmärrys, jotenka en puutu siihen, mutta kun lukee aloitusta eteenpäin (siis tulee ymmärtää lukemansa, eikä tehdä luulottejunsa perusteella hätiköityjä johtopäätöksiä, niin humataan, että aloittaja on koko tekstin takana, eikä kukaan ulkopuolinen ja totta kai avaajalla ja uudella leskellä on sukulaisuus suhde verenperintönä, vaiko voiko olla itse itselleen sukulainen, miksei, ei laki kiellä pitää itse itseään sielunkumppaninaan, taikka edes sukulaissielulliseksikkaan. 🤣🤣🤣 😇
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todellisuudessa AP eli ALOITTAJA kirjoittaa näin, joten miksi valehtelette täällä, vääntelette aloittajan tekstin vastaamaan omaa kuvitelmaanne tai tulkitsette vapaalla kädellä, ettekä paneudu asiassa siihen miten todellisuudessa onkin?
Joten esittäisittekö tästä väittämänne: "Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa". ""Avaaja kertoo, että poika on ollut huoneiston yksi omistaja jo pitkään. Ilmeisesti siis jo vuosia sitten"" ????? Mistä ilmenee, että "jo vuosia".
Huomaathan, että aloittaja on mennyt naimisiin aloituksessa olevan, vuodesta 2002 lähtien lesken kanssa VUONNA 2003 eli poika ei ole omistanut pätkääkään asunnosta, VAAN KUOLINPESÄ (jakamaton kuolinpesä, omistukseen tulee vasta kun kuolinpesä JAETAAN) eli siis kyseinen 53 vuotias aikamiespoika on ollut VUODEN jakamattoman kuolinpesän OSAKAS, ei siis omistaja. YMMÄRSITTEKÖ???
Mistä iekunasta KEKSEITTE TÄMÄN?? ""Avaajalla ja uudella leskellä ei ole keskenään minkäänlaista sukulaisuussuhdetta"" ???
Selvennätäämpä teille tämä kun tuo luetun ymmärtäminen teillä todellakin on hukassa,
"Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä. Meillä ei ole avioehtoa. Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä" .
"Mieheni" tarkoittaa siis tätä vuonna 2002 leskeksi jäänyttä ja omistussuhteita emme tiedä ennen vuotta 2002, mutta kyseinen aikamiespoika tulee vasta sitten omistajaksi, kun isänsäkin kuolee, MUTTA vasta sitten kun (vaikka olisikin ainoa perillinen) vasta kun pesänselvitys, että ilmoitus ns. "pesänjaosta" on tehty verottajalle, ei ennemmin.
En tiedä, mutta uskon, että aloittajalle on tullut tuossa omistamisessa väärinymmärrys, jotenka en puutu siihen, mutta kun lukee aloitusta eteenpäin (siis tulee ymmärtää lukemansa, eikä tehdä luulottejunsa perusteella hätiköityjä johtopäätöksiä, niin humataan, että aloittaja on koko tekstin takana, eikä kukaan ulkopuolinen ja totta kai avaajalla ja uudella leskellä on sukulaisuus suhde verenperintönä, vaiko voiko olla itse itselleen sukulainen, miksei, ei laki kiellä pitää itse itseään sielunkumppaninaan, taikka edes sukulaissielulliseksikkaan. 🤣🤣🤣 😇
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V>>>En tiedä, mutta uskon, että aloittajalle on tullut tuossa omistamisessa väärinymmärrys.
Nimimerkki huomioiden et todellakaan tiedä, et koskaan tiedä. Tietäisikö perustuslaki?
Koska pojalla ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset - kuten poika myös on osoittanut käytöksellään. Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>>En tiedä, mutta uskon, että aloittajalle on tullut tuossa omistamisessa väärinymmärrys.
Nimimerkki huomioiden et todellakaan tiedä, et koskaan tiedä. Tietäisikö perustuslaki?
Koska pojalla ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset - kuten poika myös on osoittanut käytöksellään. Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta.Ei noudateta lakia yhteisomistuksessa. Kuten edellä kerrottu, niin kuolinpesä on omistanut osuuden ehkä. Aviopuolison ei ole edes tarvinnut suostua tasingon maksuun, jos ositus olisi suoritettu aiemman avioliiton jälkeen. Koko aiempi omistajuus asuntoon on kuin veteen vedetty viiva.
Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty.
Tämä Yhteisomistuslaista. Eipä tässä missään ole kerrottu, että pojalla oli jo etukäteen määritelty osuus. Kuolinpesistä kummallakin voi olla tuhansia euroja muuta omaisuutta, niin osituksia lesken pitää jäädä vain odottelemaan lähitulevaisuudessa kotiinsa. Koskisi oikeus asumiseen toki muitakin asukkaita, kun ei osuuden omistajan kuolema toiselle osakkaalle suoraan mitään takaa minkään sopimuksen suhteen heti ennen ositusta ja omistajien määritystä jatkossa. Leskelle voi jäädä 67%. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei noudateta lakia yhteisomistuksessa. Kuten edellä kerrottu, niin kuolinpesä on omistanut osuuden ehkä. Aviopuolison ei ole edes tarvinnut suostua tasingon maksuun, jos ositus olisi suoritettu aiemman avioliiton jälkeen. Koko aiempi omistajuus asuntoon on kuin veteen vedetty viiva.
Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty.
Tämä Yhteisomistuslaista. Eipä tässä missään ole kerrottu, että pojalla oli jo etukäteen määritelty osuus. Kuolinpesistä kummallakin voi olla tuhansia euroja muuta omaisuutta, niin osituksia lesken pitää jäädä vain odottelemaan lähitulevaisuudessa kotiinsa. Koskisi oikeus asumiseen toki muitakin asukkaita, kun ei osuuden omistajan kuolema toiselle osakkaalle suoraan mitään takaa minkään sopimuksen suhteen heti ennen ositusta ja omistajien määritystä jatkossa. Leskelle voi jäädä 67%.Avauksessa lukee, että pojalla on omaa omistusta asunnosta. Hänellä ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, vaan he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset - kuten poika myös on osoittanut käytöksellään.
Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avauksessa lukee, että pojalla on omaa omistusta asunnosta. Hänellä ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, vaan he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset - kuten poika myös on osoittanut käytöksellään.
Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta.Ei vain avaudu näemmä teikäläiselle millään.
Ensiksi, aloittaja erehtyy luuleen, että pojalla olisi osaomistus koska äitinsä on kuollut, niin kuin moni muukin luulee ja näin erehtyy koko asiassa sitten ja ei ota huomioon, että aloittajan mies on jäänyt leskeksi 2002, aloittaja ja leskeksi jäänyt ovat menneet naimisiin 2003.
Eli vuosi pojan äidin kuolemisen jälkeen ja pesänjakoa ei ole tehty, tätä ei nykyään leski ilmaise onko silloin 2002 tehty ja mitä ilmeisimmin ei.
Aloittajaleski ei ilmaise edes sitä, että omistiko hänen miehensä leskeksi jäätyään kuinka paljon asunnosta, että omistiko hän yksinään sen, vaiko edesmenneen vaimonsa kanssa puoliksi.
Vaikka omistikin, niin poika äitinsä kuoltua, EI OMISTA asunnosta yhtään mitään, VAAN SEN OMISTAA LESKIMIES ja edesmenneen (2002) KUOLINPESÄ, eli ei siis poika, vaan hän on ainoastaan osakas kuolinpesässä ja sillä ei ole merkitystä oliko hän ainoa osakas vaiko ei, vaan omistus siirtyy vasta sitten kun kuolinpesä jaetaan eli jokainen osakas saa haltuunsa omaisuutta.
Niin yksinkertainen asia tajuta, mutta ymmärrän hyvin, että sellainen jolla tyhjä pää vain kumisee, niin ei tajua vaikka kuinka selkeästi kirjoittaisi.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. Olisi tuonkin miehen joka nyt on edesmennyt, käyttää kordaria, niin olisi jäänyt edes yksi tyhjäpää tulematta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avauksessa lukee, että pojalla on omaa omistusta asunnosta. Hänellä ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, vaan he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset - kuten poika myös on osoittanut käytöksellään.
Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta.Huomioithan väännellessäsi asiaa myös sen, että lesken asumiseen tarkoitettu asunto, niin omaa JAKAMATTOMUUS suojan, eli jo senkin perusteella tuolla aikamiespojalla OLE MITÄÄN omistusosaa aloituksessa kyseessä olevaan asuntoon.
Eli lyhyesti sanottuna, aikamiespoika on velvollinen korvaamaan nykyleskinaiselle oikeusloukkauksesta, että myöskin kaikki kulut jotka aiheutuneet toisen asunnon hankinnasta, että myöskin yhtiövastikkeet aina leskimiehensä kuolemasta asti. PISTE
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vain avaudu näemmä teikäläiselle millään.
Ensiksi, aloittaja erehtyy luuleen, että pojalla olisi osaomistus koska äitinsä on kuollut, niin kuin moni muukin luulee ja näin erehtyy koko asiassa sitten ja ei ota huomioon, että aloittajan mies on jäänyt leskeksi 2002, aloittaja ja leskeksi jäänyt ovat menneet naimisiin 2003.
Eli vuosi pojan äidin kuolemisen jälkeen ja pesänjakoa ei ole tehty, tätä ei nykyään leski ilmaise onko silloin 2002 tehty ja mitä ilmeisimmin ei.
Aloittajaleski ei ilmaise edes sitä, että omistiko hänen miehensä leskeksi jäätyään kuinka paljon asunnosta, että omistiko hän yksinään sen, vaiko edesmenneen vaimonsa kanssa puoliksi.
Vaikka omistikin, niin poika äitinsä kuoltua, EI OMISTA asunnosta yhtään mitään, VAAN SEN OMISTAA LESKIMIES ja edesmenneen (2002) KUOLINPESÄ, eli ei siis poika, vaan hän on ainoastaan osakas kuolinpesässä ja sillä ei ole merkitystä oliko hän ainoa osakas vaiko ei, vaan omistus siirtyy vasta sitten kun kuolinpesä jaetaan eli jokainen osakas saa haltuunsa omaisuutta.
Niin yksinkertainen asia tajuta, mutta ymmärrän hyvin, että sellainen jolla tyhjä pää vain kumisee, niin ei tajua vaikka kuinka selkeästi kirjoittaisi.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. Olisi tuonkin miehen joka nyt on edesmennyt, käyttää kordaria, niin olisi jäänyt edes yksi tyhjäpää tulematta.Mistä sinä TIEDÄT aloittajan erehtyvän luuleen ....´´.T. Professional of the law, Lawetorder Z via?? Kordaria jne isäs
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todellisuudessa AP eli ALOITTAJA kirjoittaa näin, joten miksi valehtelette täällä, vääntelette aloittajan tekstin vastaamaan omaa kuvitelmaanne tai tulkitsette vapaalla kädellä, ettekä paneudu asiassa siihen miten todellisuudessa onkin?
Joten esittäisittekö tästä väittämänne: "Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa". ""Avaaja kertoo, että poika on ollut huoneiston yksi omistaja jo pitkään. Ilmeisesti siis jo vuosia sitten"" ????? Mistä ilmenee, että "jo vuosia".
Huomaathan, että aloittaja on mennyt naimisiin aloituksessa olevan, vuodesta 2002 lähtien lesken kanssa VUONNA 2003 eli poika ei ole omistanut pätkääkään asunnosta, VAAN KUOLINPESÄ (jakamaton kuolinpesä, omistukseen tulee vasta kun kuolinpesä JAETAAN) eli siis kyseinen 53 vuotias aikamiespoika on ollut VUODEN jakamattoman kuolinpesän OSAKAS, ei siis omistaja. YMMÄRSITTEKÖ???
Mistä iekunasta KEKSEITTE TÄMÄN?? ""Avaajalla ja uudella leskellä ei ole keskenään minkäänlaista sukulaisuussuhdetta"" ???
Selvennätäämpä teille tämä kun tuo luetun ymmärtäminen teillä todellakin on hukassa,
"Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä. Meillä ei ole avioehtoa. Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä" .
"Mieheni" tarkoittaa siis tätä vuonna 2002 leskeksi jäänyttä ja omistussuhteita emme tiedä ennen vuotta 2002, mutta kyseinen aikamiespoika tulee vasta sitten omistajaksi, kun isänsäkin kuolee, MUTTA vasta sitten kun (vaikka olisikin ainoa perillinen) vasta kun pesänselvitys, että ilmoitus ns. "pesänjaosta" on tehty verottajalle, ei ennemmin.
En tiedä, mutta uskon, että aloittajalle on tullut tuossa omistamisessa väärinymmärrys, jotenka en puutu siihen, mutta kun lukee aloitusta eteenpäin (siis tulee ymmärtää lukemansa, eikä tehdä luulottejunsa perusteella hätiköityjä johtopäätöksiä, niin humataan, että aloittaja on koko tekstin takana, eikä kukaan ulkopuolinen ja totta kai avaajalla ja uudella leskellä on sukulaisuus suhde verenperintönä, vaiko voiko olla itse itselleen sukulainen, miksei, ei laki kiellä pitää itse itseään sielunkumppaninaan, taikka edes sukulaissielulliseksikkaan. 🤣🤣🤣 😇
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VSiis mitä, että``En tiedä, mutta uskon, että aloittajalle on tullut tuossa omistamisessa väärinymmärrys, jotenka en puutu siihen, mutta kun lukee aloitusta eteenpäin (siis tulee ymmärtää lukemansa, eikä tehdä luulottejunsa perusteella hätiköityjä johtopäätöksiä, niin humataan, että aloittaja on koko tekstin takana, eikä kukaan ulkopuolinen ja totta kai avaajalla ja uudella leskellä on sukulaisuus suhde verenperintönä, vaiko voiko olla itse itselleen sukulainen, miksei, ei laki kiellä pitää itse itseään sielunkumppaninaan, taikka edes sukulaissielulliseksikkaan. 🤣🤣🤣 😇``Àvaajalla ja leskellä, eikö LESKI ole avaaja? Ja sukulaisuussuhde verenperintö, rajoita nyt, jooko...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vain avaudu näemmä teikäläiselle millään.
Ensiksi, aloittaja erehtyy luuleen, että pojalla olisi osaomistus koska äitinsä on kuollut, niin kuin moni muukin luulee ja näin erehtyy koko asiassa sitten ja ei ota huomioon, että aloittajan mies on jäänyt leskeksi 2002, aloittaja ja leskeksi jäänyt ovat menneet naimisiin 2003.
Eli vuosi pojan äidin kuolemisen jälkeen ja pesänjakoa ei ole tehty, tätä ei nykyään leski ilmaise onko silloin 2002 tehty ja mitä ilmeisimmin ei.
Aloittajaleski ei ilmaise edes sitä, että omistiko hänen miehensä leskeksi jäätyään kuinka paljon asunnosta, että omistiko hän yksinään sen, vaiko edesmenneen vaimonsa kanssa puoliksi.
Vaikka omistikin, niin poika äitinsä kuoltua, EI OMISTA asunnosta yhtään mitään, VAAN SEN OMISTAA LESKIMIES ja edesmenneen (2002) KUOLINPESÄ, eli ei siis poika, vaan hän on ainoastaan osakas kuolinpesässä ja sillä ei ole merkitystä oliko hän ainoa osakas vaiko ei, vaan omistus siirtyy vasta sitten kun kuolinpesä jaetaan eli jokainen osakas saa haltuunsa omaisuutta.
Niin yksinkertainen asia tajuta, mutta ymmärrän hyvin, että sellainen jolla tyhjä pää vain kumisee, niin ei tajua vaikka kuinka selkeästi kirjoittaisi.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. Olisi tuonkin miehen joka nyt on edesmennyt, käyttää kordaria, niin olisi jäänyt edes yksi tyhjäpää tulematta.``Ensiksi, aloittaja erehtyy luuleen, että pojalla olisi osaomistus koska äitinsä on kuollut, niin kuin moni muukin luulee ja näin erehtyy koko asiassa sitten ja ei ota huomioon, että aloittajan mies on jäänyt leskeksi 2002, aloittaja ja leskeksi jäänyt ovat menneet naimisiin 2003.`` Älä aliarvio aloittajan järkeä, ellet itse ole aloittaja.
- Anonyymi
Lawetti taas höpöttää omiaan,ositus on aikoinaan tehty ja pesä jaettu ja haettu lainhuuto asuntoon.
- Anonyymi
Kerro siitä miten asuntoon haetaan lainhuutoa.
Pojalla on omaa omistusta asunnosta. Hänellä ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, vaan he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset. Näin avaus kertoo.
Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro siitä miten asuntoon haetaan lainhuutoa.
Pojalla on omaa omistusta asunnosta. Hänellä ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, vaan he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset. Näin avaus kertoo.
Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta.Lainhuuto tarkoittaa kiinteistön omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Lainhuutoa pitää hakea silloin, kun kiinteistön omistaja vaihtuu.
Lainhuutoa voi hakea kiinteistöön, määräalaan tai määräosaan. - Anonyymi
Lawetin aloitus, sen verran (paljon) aukkoja aloituksessa, että ketju jatkuujatkuujatkuu....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetin aloitus, sen verran (paljon) aukkoja aloituksessa, että ketju jatkuujatkuujatkuu....
Oletko tyhmä, puoli-idiootti vaiko koko idiootti, kunnet edes sitä ole jo tässä vaiheessa tajunnut, että tämä sama asia on ollut aikaisemmin, erilaisesti täällä ja aloittaja siihenkään saanut vastausta, koska te ja kaltaisenne sekoitatte aina selkeät asiat sekoiluillanne inttäen mitä milloinkin?
Ottakaa asioista ensinnä kunnolla selvää, miettikää asia eri tahoilta, soveltakaa asia lakiin nähden ja kun olette huomanneet asian ytimen, niin väsätkää sitten vasta, ehkä hakoteille ampuva vastauksenne, jos edes kehtaattekaan enään (idiootteja, hulluja ja aasitta-ajajia tämä neuvo ei koske) vastata.
Te joka, joka helvetin kerta inkuttaa "lawetin aloitus" tajuttuaan kuinka tyhmä taas onkaan ollut, niin voisitteko viisauksissane lopettaa tuon tuollaisen, koska professionalin aloituksia olen tänne laittanut noin puolen(100/0,05) promillen verran ja jopa niissäkin on selvinnyt idioottimaisuutenne selkeästi.
Joten kannattaa ihan lopettaa suosiolla, koska ymmärryksenne ei ole lähimmän kymmenen vuoden aikana lisääntynyt yhtään, vaan päinvastoin on käynyt.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lainhuuto tarkoittaa kiinteistön omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Lainhuutoa pitää hakea silloin, kun kiinteistön omistaja vaihtuu.
Lainhuutoa voi hakea kiinteistöön, määräalaan tai määräosaan.Miten se liittyy avauksen asuntoon?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko tyhmä, puoli-idiootti vaiko koko idiootti, kunnet edes sitä ole jo tässä vaiheessa tajunnut, että tämä sama asia on ollut aikaisemmin, erilaisesti täällä ja aloittaja siihenkään saanut vastausta, koska te ja kaltaisenne sekoitatte aina selkeät asiat sekoiluillanne inttäen mitä milloinkin?
Ottakaa asioista ensinnä kunnolla selvää, miettikää asia eri tahoilta, soveltakaa asia lakiin nähden ja kun olette huomanneet asian ytimen, niin väsätkää sitten vasta, ehkä hakoteille ampuva vastauksenne, jos edes kehtaattekaan enään (idiootteja, hulluja ja aasitta-ajajia tämä neuvo ei koske) vastata.
Te joka, joka helvetin kerta inkuttaa "lawetin aloitus" tajuttuaan kuinka tyhmä taas onkaan ollut, niin voisitteko viisauksissane lopettaa tuon tuollaisen, koska professionalin aloituksia olen tänne laittanut noin puolen(100/0,05) promillen verran ja jopa niissäkin on selvinnyt idioottimaisuutenne selkeästi.
Joten kannattaa ihan lopettaa suosiolla, koska ymmärryksenne ei ole lähimmän kymmenen vuoden aikana lisääntynyt yhtään, vaan päinvastoin on käynyt.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VSun kannattaisi mennä takaisin nukkumaan humalaasi pois.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro siitä miten asuntoon haetaan lainhuutoa.
Pojalla on omaa omistusta asunnosta. Hänellä ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, vaan he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset. Näin avaus kertoo.
Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta.Eikö järki tajua ja haluatte pakosti tuoda idiootinominaisuutenne yhä uudelleen kaikkien ihasteltavaksi?
Ensinnäkin, leskeksi jäävän A) tarvitse hakea lainhuutoa, B) tule omistamaan kiinteistöä, C) peri yhtään mitään.
Leskeksi saa siis lailla taatutun asumisoikeuden ASUNNOKSI KELPAAVAN viimeisimmän YHTEISENÄ kotina pidettyyn, oli se sitten omakotikiinteistö, osakehuoneisto, saunamökki, vuokra-asunto, jne. ja jos on ollut jonkun muun omistama taikka vain edesmenneen omistama, niin elämänsä loppuun asti ulottuvan jakamattomuussuojan.
Siis näin kun luetaan laista oikein, eikä lähdetä tukitsemistielle, koska tulkintoja on yhtä paljon kuin on tulkitsijoita.
Te takerrutte itsepintaisesti aloittajan väärin ymmärrykseen siitä, että pojalla olisi osaomistus asuntoon, vaikkei mikään muu aloituksessa ilmaise tätä.
Luetaanpa oikein, eli kun nyt edesmeneen aviopuoliso kuoli vuonna 2002, niin hän jäi leskeksi, niin mitä oikeuksia hänelle tuli??
Aivan oikein, hänelle lankesi perintökaaren antama lesken suoja asuntoon joka tuli hänen hallintaansa JAKAMATTOMANA ja sai myös JAKAMATTOMUUSsuojan eli joka tarkoittaa (tyhmät ja idiootit eivät ymmärrä) sitä, että kyseistä asuntoa ei voida perinnönjaossa jakaa osiin ja omistajana säilyy jakamiseen asti kuolinpesä (eli leskeksi jäänyt kuolee).
Poikkeuksen asiassa tekee se että kun leskeksi jäänyt menee uudelleen naimisiin, niin hänen puolisonsa, kun aiemmin leskeksi jäänyt kuolee ja jää leski, niin hänelle tulee lesken oikeudet, eli VIIMEISIMMÄN YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN, hallinta-, asumis- ja jakamattomuus suoja eli vaikka siihen tulisi joku osaomistajaksikin eli poika ei siinä vieläkään, vaikka isänsä kuolee ole omistaja, vaan omistajana onkin kaksi eri kuolinpesää, KOSKA JAKAMATTOMUUSSUOJA..
Tämä aloitus on ns. jummijammi asia, eli ähäskukkuu, miten teette asia.
T professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Kerroppa miten haet asuntoon pesänjakoa joka omaa lakiin kirjatun jakamattomuussuojan??????????????
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sun kannattaisi mennä takaisin nukkumaan humalaasi pois.
Kiitokset, mutta hieman jäi vaivaamaan tuo alku, "sun" eli kirjoititteko kehoituksen itsellenne luettavaksi ja halusitte täälläkin ilmaista itsenne, että on kiva olla humalassa ja muistutan itseäni nukkumaan humalani pois, kun pulloon tarttumishalu hellittää.
Teidän Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö järki tajua ja haluatte pakosti tuoda idiootinominaisuutenne yhä uudelleen kaikkien ihasteltavaksi?
Ensinnäkin, leskeksi jäävän A) tarvitse hakea lainhuutoa, B) tule omistamaan kiinteistöä, C) peri yhtään mitään.
Leskeksi saa siis lailla taatutun asumisoikeuden ASUNNOKSI KELPAAVAN viimeisimmän YHTEISENÄ kotina pidettyyn, oli se sitten omakotikiinteistö, osakehuoneisto, saunamökki, vuokra-asunto, jne. ja jos on ollut jonkun muun omistama taikka vain edesmenneen omistama, niin elämänsä loppuun asti ulottuvan jakamattomuussuojan.
Siis näin kun luetaan laista oikein, eikä lähdetä tukitsemistielle, koska tulkintoja on yhtä paljon kuin on tulkitsijoita.
Te takerrutte itsepintaisesti aloittajan väärin ymmärrykseen siitä, että pojalla olisi osaomistus asuntoon, vaikkei mikään muu aloituksessa ilmaise tätä.
Luetaanpa oikein, eli kun nyt edesmeneen aviopuoliso kuoli vuonna 2002, niin hän jäi leskeksi, niin mitä oikeuksia hänelle tuli??
Aivan oikein, hänelle lankesi perintökaaren antama lesken suoja asuntoon joka tuli hänen hallintaansa JAKAMATTOMANA ja sai myös JAKAMATTOMUUSsuojan eli joka tarkoittaa (tyhmät ja idiootit eivät ymmärrä) sitä, että kyseistä asuntoa ei voida perinnönjaossa jakaa osiin ja omistajana säilyy jakamiseen asti kuolinpesä (eli leskeksi jäänyt kuolee).
Poikkeuksen asiassa tekee se että kun leskeksi jäänyt menee uudelleen naimisiin, niin hänen puolisonsa, kun aiemmin leskeksi jäänyt kuolee ja jää leski, niin hänelle tulee lesken oikeudet, eli VIIMEISIMMÄN YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN, hallinta-, asumis- ja jakamattomuus suoja eli vaikka siihen tulisi joku osaomistajaksikin eli poika ei siinä vieläkään, vaikka isänsä kuolee ole omistaja, vaan omistajana onkin kaksi eri kuolinpesää, KOSKA JAKAMATTOMUUSSUOJA..
Tämä aloitus on ns. jummijammi asia, eli ähäskukkuu, miten teette asia.
T professional of the law, Lawetorder Z via VL-höppänän sekavan ja kielivirheitä vilisevän tekstin jokainen normaalijärkinen voi nähdä henkisesti vajaakuntoisen kyhäelmäksi. Sen yksityiskohtiin ei ole tarkoituksenmukaista paneutua, vaan varoittaa oikeaa tietoa hakevia lukijoita: hypätkää yli!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko tyhmä, puoli-idiootti vaiko koko idiootti, kunnet edes sitä ole jo tässä vaiheessa tajunnut, että tämä sama asia on ollut aikaisemmin, erilaisesti täällä ja aloittaja siihenkään saanut vastausta, koska te ja kaltaisenne sekoitatte aina selkeät asiat sekoiluillanne inttäen mitä milloinkin?
Ottakaa asioista ensinnä kunnolla selvää, miettikää asia eri tahoilta, soveltakaa asia lakiin nähden ja kun olette huomanneet asian ytimen, niin väsätkää sitten vasta, ehkä hakoteille ampuva vastauksenne, jos edes kehtaattekaan enään (idiootteja, hulluja ja aasitta-ajajia tämä neuvo ei koske) vastata.
Te joka, joka helvetin kerta inkuttaa "lawetin aloitus" tajuttuaan kuinka tyhmä taas onkaan ollut, niin voisitteko viisauksissane lopettaa tuon tuollaisen, koska professionalin aloituksia olen tänne laittanut noin puolen(100/0,05) promillen verran ja jopa niissäkin on selvinnyt idioottimaisuutenne selkeästi.
Joten kannattaa ihan lopettaa suosiolla, koska ymmärryksenne ei ole lähimmän kymmenen vuoden aikana lisääntynyt yhtään, vaan päinvastoin on käynyt.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V''Oletko tyhmä, puoli-idiootti vaiko koko idiootti, kunnet edes sitä ole jo tässä vaiheessa tajunnut, että tämä sama asia on ollut aikaisemmin, erilaisesti täällä ja aloittaja siihenkään saanut vastausta, koska te ja kaltaisenne sekoitatte aina selkeät asiat sekoiluillanne inttäen mitä milloinkin?¨ Niinpä, no miksi teet noita aloituksia?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro siitä miten asuntoon haetaan lainhuutoa.
Pojalla on omaa omistusta asunnosta. Hänellä ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, vaan he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset. Näin avaus kertoo.
Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta.Heh. Kyllähän pojalle sentään isänsä avioliiton myötä on syntynyt sukulaisuussuhde kuten isällä vaimoonsa myös. Vaimo on äitipuoli pojalle ja poika lienee poikapuoli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''Oletko tyhmä, puoli-idiootti vaiko koko idiootti, kunnet edes sitä ole jo tässä vaiheessa tajunnut, että tämä sama asia on ollut aikaisemmin, erilaisesti täällä ja aloittaja siihenkään saanut vastausta, koska te ja kaltaisenne sekoitatte aina selkeät asiat sekoiluillanne inttäen mitä milloinkin?¨ Niinpä, no miksi teet noita aloituksia?
Olette näemmä kaikkia noita kolmea, harmi kun ei järki sen vertaa pakota päätä, ettei huomaa mitään vaan pitää tulla heittämään järjenvastaisuuksiakin, aloittajan, tai oikeamminhan hän aloittaja on teille oikeammin laittanut tuon kompakysymyksen katsoakseen kenellä stä järkeä on näihin asioihin, eli hän "Tässä taas tyypillinen jäärä, joka ei ymmärrä saamaansa informaatiota".
Eli ehei, aloitus ei ole läwettilöwettipöwettibäwetin laittama.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
Avauksessa kerrotaan, että pojalla on omaa omistusta asunnosta jo valmiiksi. Hänellä ja leskellä ei ole sukulaisuussuhdetta, vaan he ovat keskenään kuin täysin vieraat ihmiset. Näin avaus kertoo.
Voiko avaaja vahvistaa?
Asiassa on siis noudatettava lakia yhteisomistuksesta.- Anonyymi
Tässä taas tyypillinen jäärä, joka ei ymmärrä saamaansa informaatiota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä taas tyypillinen jäärä, joka ei ymmärrä saamaansa informaatiota.
Missä on annettu oikeaa informaatiota, eikä Lawanderin höpöjuttuja?
Voisiko AP itse kommentoida, mikä tilanne on oikeasti? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä on annettu oikeaa informaatiota, eikä Lawanderin höpöjuttuja?
Voisiko AP itse kommentoida, mikä tilanne on oikeasti?Sen on jo avaaja antanut oikean informaation ja koska olette lukemansa ymmärtämätön, niin miksette suosiolla pysyisi poissa?
Te ette kertaakaan ole täällä ollessa antaneet palstalle yhtään mitään, vaan iskostutte yhden kommentoijan haukkumiseen ja persoonan mollaamiseen, mutta siihen teillä taitaa rahkeet vain riittääkkin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Avaus kyllä selkeästi kertoo sukulaisuuden toisin kuin väität.
Poika on vaimon miehen poika. Vaimo on äitipuoli. Nykyään eronneetkin lisäksi menervät uudelleen avioon ja heilläkin on lapsia, joista tulee sukulaisia keskenään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avaus kyllä selkeästi kertoo sukulaisuuden toisin kuin väität.
Poika on vaimon miehen poika. Vaimo on äitipuoli. Nykyään eronneetkin lisäksi menervät uudelleen avioon ja heilläkin on lapsia, joista tulee sukulaisia keskenään.Ei kyllä tee sukulaissuhdetta, koska sukulaissuhteeseen vaaditaan samaa DNA näytettä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen on jo avaaja antanut oikean informaation ja koska olette lukemansa ymmärtämätön, niin miksette suosiolla pysyisi poissa?
Te ette kertaakaan ole täällä ollessa antaneet palstalle yhtään mitään, vaan iskostutte yhden kommentoijan haukkumiseen ja persoonan mollaamiseen, mutta siihen teillä taitaa rahkeet vain riittääkkin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VNo kun aloittaja, kuka lieneekään, on antanut oikean infornaation, miksi jatkat, koska aloittajan tapauksessa ei ole lesken suojaa pitää asuntoa jakamattomana, eli leskelle lähtö kuten on itsekin tajunnut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avaus kyllä selkeästi kertoo sukulaisuuden toisin kuin väität.
Poika on vaimon miehen poika. Vaimo on äitipuoli. Nykyään eronneetkin lisäksi menervät uudelleen avioon ja heilläkin on lapsia, joista tulee sukulaisia keskenään.En minäkään ole puolisoni ed.avioliiton lasten sukulainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kun aloittaja, kuka lieneekään, on antanut oikean infornaation, miksi jatkat, koska aloittajan tapauksessa ei ole lesken suojaa pitää asuntoa jakamattomana, eli leskelle lähtö kuten on itsekin tajunnut?
Kyllä vain on leskensuoja.
Laki kun ei erittele sitä, tuleeko lesken olla se joka siinä asunut edesmenneen kanssa, eikä voi olla se joka vasta lesken kuollessa leskeytyy eli ei ole asunut/pitänyt kotina aikasemmin, eli ei erittele sisältyykö oikeus vain yhdelle leskelle vaiko voiko leski mennäkki uusiin naimisiin, eli laki ei estä uudeleen avioitumista tai erittele leskeyksiä ja suomessa kun nyt on vaan itsemääräämisoikeus, että oikeus yksityisyyteen.
Eli kyllä leskensuoja on täysin pätevä tässäkin tapauksessa.
T. Professional of the law, Lawetorfer Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vain on leskensuoja.
Laki kun ei erittele sitä, tuleeko lesken olla se joka siinä asunut edesmenneen kanssa, eikä voi olla se joka vasta lesken kuollessa leskeytyy eli ei ole asunut/pitänyt kotina aikasemmin, eli ei erittele sisältyykö oikeus vain yhdelle leskelle vaiko voiko leski mennäkki uusiin naimisiin, eli laki ei estä uudeleen avioitumista tai erittele leskeyksiä ja suomessa kun nyt on vaan itsemääräämisoikeus, että oikeus yksityisyyteen.
Eli kyllä leskensuoja on täysin pätevä tässäkin tapauksessa.
T. Professional of the law, Lawetorfer Z via VHöpöhöpö,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avaus kyllä selkeästi kertoo sukulaisuuden toisin kuin väität.
Poika on vaimon miehen poika. Vaimo on äitipuoli. Nykyään eronneetkin lisäksi menervät uudelleen avioon ja heilläkin on lapsia, joista tulee sukulaisia keskenään.Puuttumatta aikaisempaan totean, että olet väärässä: eivät äitipuoli ja poikapuoli ole sukua keskenään. Ei heistä sukulaisia sillä tule, että pojan isä on solminut uuden avioliiton. Sukulaiset ilmenevät perintökaaren 2. luvusta, jonka otsikko kuuluu "Sukulaisten perintöoikeudesta". https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L2
Sisar- ja velipuoli sensijaan ovat sukulaisia toisen biologisen vanhempansa kautta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vain on leskensuoja.
Laki kun ei erittele sitä, tuleeko lesken olla se joka siinä asunut edesmenneen kanssa, eikä voi olla se joka vasta lesken kuollessa leskeytyy eli ei ole asunut/pitänyt kotina aikasemmin, eli ei erittele sisältyykö oikeus vain yhdelle leskelle vaiko voiko leski mennäkki uusiin naimisiin, eli laki ei estä uudeleen avioitumista tai erittele leskeyksiä ja suomessa kun nyt on vaan itsemääräämisoikeus, että oikeus yksityisyyteen.
Eli kyllä leskensuoja on täysin pätevä tässäkin tapauksessa.
T. Professional of the law, Lawetorfer Z via VKyllä L-höppänä on täysin epäpätevä tässäkin tapauksessa.
Asuntoon, joka ei kokonaan kuulu vainajan jäämistöön tahi vainajan + lesken omistukseen, ei liity lesken elinaikaista hallintaoikeutta.
Sillä taas, ovatko perittävä ja leski asuneet ko. asunnossa, toisin kuin höpö esittää, ei ole merkitystä lesken hallinnan kannalta; oikeus voi kohdistua muuhunkin jäämistöön kuuluvaan asuntoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puuttumatta aikaisempaan totean, että olet väärässä: eivät äitipuoli ja poikapuoli ole sukua keskenään. Ei heistä sukulaisia sillä tule, että pojan isä on solminut uuden avioliiton. Sukulaiset ilmenevät perintökaaren 2. luvusta, jonka otsikko kuuluu "Sukulaisten perintöoikeudesta". https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L2
Sisar- ja velipuoli sensijaan ovat sukulaisia toisen biologisen vanhempansa kautta.Sukulaisuus ja perintöoikeushan ovat kaksi eri asiaa. Ei vaimokaan mitään peri, jos vainajalla sattuu olemaan rintaperillisiä.
Vielä uudemmista sukulaisista ollaan jossain keksimässä kuudelle eri uudelle sukulaiselle nimeä. tuttuja lienevät kuten käly ja anoppi myös siskopuoli, velipuoli, äitipuoli tai isäpuoli. Jollakin voi olla myös mummopuoli tai vaaripuoli. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä L-höppänä on täysin epäpätevä tässäkin tapauksessa.
Asuntoon, joka ei kokonaan kuulu vainajan jäämistöön tahi vainajan lesken omistukseen, ei liity lesken elinaikaista hallintaoikeutta.
Sillä taas, ovatko perittävä ja leski asuneet ko. asunnossa, toisin kuin höpö esittää, ei ole merkitystä lesken hallinnan kannalta; oikeus voi kohdistua muuhunkin jäämistöön kuuluvaan asuntoon.Aloittajan tapauksessa pitää erottaa hallinta ja asuminen toisistaan. Miehen kuolema ei tietenkään vielä lopeta mitään oikeutta asumiseen.
Kansankielisesti esitettynä tuskin poika itse henkilönä edes voi olla sen enempää omistaja kuten tuleva leskikään tuoreeltaan, kuten aloituksessa esitetään yksinkertaistettuna.
Perunkirjoituksen jälkeisiä osituksia ja niiden tuloksia leski saa jäädä ensi alkuun odottelemaan. Tuskin poika siihen on heti mahdollisena omistajakumppanina muuttamassa, jos omakin asunto löytyy. Eli lainkin puitteissa se oma asunto tulee puuttua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä L-höppänä on täysin epäpätevä tässäkin tapauksessa.
Asuntoon, joka ei kokonaan kuulu vainajan jäämistöön tahi vainajan lesken omistukseen, ei liity lesken elinaikaista hallintaoikeutta.
Sillä taas, ovatko perittävä ja leski asuneet ko. asunnossa, toisin kuin höpö esittää, ei ole merkitystä lesken hallinnan kannalta; oikeus voi kohdistua muuhunkin jäämistöön kuuluvaan asuntoon.Esittäisittekö lainkohdan väitteennetueksi, se riittää, jollei lain kohtaa tule, pitäydymme lainkohdassa jossa on leskensuoja asumisesta YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN JOLLEI muuta asunnoksi sopivaa ole jäämistössä tai eloonjääneen puolison omistuksessa eli ainoat poikkeukset jolla voidaan puuttua oikeuteen YHTEISENÄ KOTINA pidetyn asunnon suojaan.
Näin yksinkertainn on asia jota te ette millään ymmärrä, mutten ihmettele yhtään ettette ymmärrä kun ei ole sitä millä voisi ymmärtää.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sukulaisuus ja perintöoikeushan ovat kaksi eri asiaa. Ei vaimokaan mitään peri, jos vainajalla sattuu olemaan rintaperillisiä.
Vielä uudemmista sukulaisista ollaan jossain keksimässä kuudelle eri uudelle sukulaiselle nimeä. tuttuja lienevät kuten käly ja anoppi myös siskopuoli, velipuoli, äitipuoli tai isäpuoli. Jollakin voi olla myös mummopuoli tai vaaripuoli." Ei vaimokaan mitään peri, jos vainajalla sattuu olemaan rintaperillisiä."
Tällä kommentoijalla ei ole käsite sukulainen hallussaan, kun luulee vaimon olevan miehensä sukulainen. Vaimo EI ole miehensä sukulainen.
Perintökaaren 2 luvussa säädetään sukulaisten perintöoikeudesta.
"2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta"
Jos perittävän puoliso olisi perittävän sukulainen, hänen oikeudestaan olisi säädetty 2 luvussa. Mutta kun ei ole, hänelle on oma lukunsa. Hänelle ainoana suvun ulkopuolisena anneteen perintöoikeus tietyin ehdoin.
"3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä"
Sukulaisuus säilyy elämäntapahtumista riippumatta. Myöskään vävy tahi miniä jne. eivät ole sukulaisia. Jos olisivat, niin entäpä avioeron jälkeen? Olisivatko he edelleenkin, ex-vävynä ja ex-miniänä sukulaisia? Eivät olisi - eivätkä ole avioliiton aikanakaan. He ovat suvun ulkopuolisia "kylkiäisiä". Se, että heitä jossain suvussa voidaan kohdella sukulaisina, on eri asia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Ei vaimokaan mitään peri, jos vainajalla sattuu olemaan rintaperillisiä."
Tällä kommentoijalla ei ole käsite sukulainen hallussaan, kun luulee vaimon olevan miehensä sukulainen. Vaimo EI ole miehensä sukulainen.
Perintökaaren 2 luvussa säädetään sukulaisten perintöoikeudesta.
"2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta"
Jos perittävän puoliso olisi perittävän sukulainen, hänen oikeudestaan olisi säädetty 2 luvussa. Mutta kun ei ole, hänelle on oma lukunsa. Hänelle ainoana suvun ulkopuolisena anneteen perintöoikeus tietyin ehdoin.
"3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä"
Sukulaisuus säilyy elämäntapahtumista riippumatta. Myöskään vävy tahi miniä jne. eivät ole sukulaisia. Jos olisivat, niin entäpä avioeron jälkeen? Olisivatko he edelleenkin, ex-vävynä ja ex-miniänä sukulaisia? Eivät olisi - eivätkä ole avioliiton aikanakaan. He ovat suvun ulkopuolisia "kylkiäisiä". Se, että heitä jossain suvussa voidaan kohdella sukulaisina, on eri asia.Sukulaiset ovat tulleet sukuun usein avioliiton tai adoption kautta. Vaimo tai aviomies on tietenkin lähin sukulainen, jos sellainen on henkilöllä. Nykyisin he ovat usein myös samaa sukupuolta avioparina.
Suurin osa luontoiskulttuureista luki sukulaisiksi pelkästään isänpuoleiset (patrilineaariset) tai pelkästään äidinpuoleiset (matrilineaariset) jälkeläiset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Ei vaimokaan mitään peri, jos vainajalla sattuu olemaan rintaperillisiä."
Tällä kommentoijalla ei ole käsite sukulainen hallussaan, kun luulee vaimon olevan miehensä sukulainen. Vaimo EI ole miehensä sukulainen.
Perintökaaren 2 luvussa säädetään sukulaisten perintöoikeudesta.
"2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta"
Jos perittävän puoliso olisi perittävän sukulainen, hänen oikeudestaan olisi säädetty 2 luvussa. Mutta kun ei ole, hänelle on oma lukunsa. Hänelle ainoana suvun ulkopuolisena anneteen perintöoikeus tietyin ehdoin.
"3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä"
Sukulaisuus säilyy elämäntapahtumista riippumatta. Myöskään vävy tahi miniä jne. eivät ole sukulaisia. Jos olisivat, niin entäpä avioeron jälkeen? Olisivatko he edelleenkin, ex-vävynä ja ex-miniänä sukulaisia? Eivät olisi - eivätkä ole avioliiton aikanakaan. He ovat suvun ulkopuolisia "kylkiäisiä". Se, että heitä jossain suvussa voidaan kohdella sukulaisina, on eri asia.Sukulaiset ovat tulleet sukuun usein avioliiton tai adoption kautta. Eihän vävylle ja miniällekään mitään tapahdu joka tapauksessa, kun lisäksi riippuu kenen avioeroa tarkoitat.
Avioeronkin jälkeen he ovat A:lle ja B:lle vävy ja miniä, jollekin muulle ehkä entinen vävy ja miniä toisesta tai kolmannesta avioliitosta. Sellaista elämä on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sukulaiset ovat tulleet sukuun usein avioliiton tai adoption kautta. Eihän vävylle ja miniällekään mitään tapahdu joka tapauksessa, kun lisäksi riippuu kenen avioeroa tarkoitat.
Avioeronkin jälkeen he ovat A:lle ja B:lle vävy ja miniä, jollekin muulle ehkä entinen vävy ja miniä toisesta tai kolmannesta avioliitosta. Sellaista elämä on."Sukulaiset ovat tulleet sukuun usein avioliiton tai adoption kautta."
Puolisot eivät ole "tulleet sukuun", he ovat tulleet suvun kylkeen. Sen tähden he avioerossa, erotessaan suvun jäsenestä, eivät ole eronneet suvusta, mihin he eivät ole koskaan kuuluneetkaan. Sukuun ei voida liittyä eikä suvusta erota. Liittyminen tapahtuu syntymässä ja eroaminen kuolemassa. Adoptio on ainoa poikkeus tästä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avaus kyllä selkeästi kertoo sukulaisuuden toisin kuin väität.
Poika on vaimon miehen poika. Vaimo on äitipuoli. Nykyään eronneetkin lisäksi menervät uudelleen avioon ja heilläkin on lapsia, joista tulee sukulaisia keskenään.AAettä, ´`Nykyään eronneetkin lisäksi menervät uudelleen avioon ja heilläkin on lapsia, joista tulee sukulaisia keskenään.`` Siis eksän omat lapset ja puolison omat lapset ovat sukulaisia, vaikka ei ole mitään ns. verenperintöä? Nyt jotain jarrua....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vain on leskensuoja.
Laki kun ei erittele sitä, tuleeko lesken olla se joka siinä asunut edesmenneen kanssa, eikä voi olla se joka vasta lesken kuollessa leskeytyy eli ei ole asunut/pitänyt kotina aikasemmin, eli ei erittele sisältyykö oikeus vain yhdelle leskelle vaiko voiko leski mennäkki uusiin naimisiin, eli laki ei estä uudeleen avioitumista tai erittele leskeyksiä ja suomessa kun nyt on vaan itsemääräämisoikeus, että oikeus yksityisyyteen.
Eli kyllä leskensuoja on täysin pätevä tässäkin tapauksessa.
T. Professional of the law, Lawetorfer Z via VMeinaatko oikeasti, lesken, siis tässä tapauksessa leski numero 2 menee uudelleen avioon ja kuolee ensin, leskelle jää oikeus pitää asunto?
1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AAettä, ´`Nykyään eronneetkin lisäksi menervät uudelleen avioon ja heilläkin on lapsia, joista tulee sukulaisia keskenään.`` Siis eksän omat lapset ja puolison omat lapset ovat sukulaisia, vaikka ei ole mitään ns. verenperintöä? Nyt jotain jarrua....
Heh, sukulaisia on sekä isän että äidin puolelta normaalissa vanhanaikaisessa tai nykymuotoisessa avioliitossa. Avioliitto on luonut sukulaisuuden.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sukulaiset ovat tulleet sukuun usein avioliiton tai adoption kautta."
Puolisot eivät ole "tulleet sukuun", he ovat tulleet suvun kylkeen. Sen tähden he avioerossa, erotessaan suvun jäsenestä, eivät ole eronneet suvusta, mihin he eivät ole koskaan kuuluneetkaan. Sukuun ei voida liittyä eikä suvusta erota. Liittyminen tapahtuu syntymässä ja eroaminen kuolemassa. Adoptio on ainoa poikkeus tästä..."Liittyminen tapahtuu syntymässä.."
Jos ei avioliittoa olisi tulisi aina vain jonkun sukulaisen lapsista sukulaisia, kuten nytkin käy avoliitoissa.
Muutoin ei myöskään kysytä sukulaisen lapsista isää tai äitiä, kun heistä tulee muutoinkin sukulaisia (avioliiton kautta lisäksi).
"Sukulaiset ovat tulleet sukuun usein avioliiton tai adoption kautta." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En minäkään ole puolisoni ed.avioliiton lasten sukulainen.
"En minäkään ole puolisoni ed.avioliiton lasten sukulainen."
Olet heille äitipuoli tai isäpuoli. Elatusvelvollisen kanssa mennessä naimisiin huomaat kyllä sen. Perheessä kaikkien tulot otetaan huomioon monessakin käänteessä kuten sosiaalituissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sukulaiset ovat tulleet sukuun usein avioliiton tai adoption kautta. Vaimo tai aviomies on tietenkin lähin sukulainen, jos sellainen on henkilöllä. Nykyisin he ovat usein myös samaa sukupuolta avioparina.
Suurin osa luontoiskulttuureista luki sukulaisiksi pelkästään isänpuoleiset (patrilineaariset) tai pelkästään äidinpuoleiset (matrilineaariset) jälkeläiset.Mikäli vaimo tai aviomies on lähin sukulainen,on kyllä naimapuuassa ollut jotain pielessä. Nimittäin eikös serkkua läheisempi ole sopimaton puolisoksi?
Lähimmät sukulaiset ihmisellä ovat: jälkeläiset ja omat vanhemmat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh, sukulaisia on sekä isän että äidin puolelta normaalissa vanhanaikaisessa tai nykymuotoisessa avioliitossa. Avioliitto on luonut sukulaisuuden.
Avioliitto ei muuta genetiikkaa. Että,eikö jo ole selvää,että sekä omat lapset,ja omat vanhemmat on aina ne lähimmät sukulaiset. Puolison dna: sta ei kuuluisi löytyä lähimmän juttuja.
- Anonyymi
``Luulin saavani jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä. Meillä ei ole avioehtoa. Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä.`` Eihän avioliitto tee omistajaa.
- Anonyymi
Ei se ole ollut pojan, vaan mieslesken ja edesmenneen kuolimpesän, jos ja kun annatte tarkemmat tiedot, niin asia muuttuu, MUTTEI LESKEN SUOJAN OSALTA, koska laki ei erittele mitään kuin sanoo, YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN.
Se ettei laissa ole, niin ei ole lain vika, vaan sen vika joka lakia käyttää ja tulkisee, mikään oikeuskirjallisuus ei voi eikä saisi muuttaa lain tarkoitusta.
Mitä lailla silloin olisi merkitystä jos jokainen sitä muuttaisi niin kuin tulkitsee taikka jossain kirjassa lukisi??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se ole ollut pojan, vaan mieslesken ja edesmenneen kuolimpesän, jos ja kun annatte tarkemmat tiedot, niin asia muuttuu, MUTTEI LESKEN SUOJAN OSALTA, koska laki ei erittele mitään kuin sanoo, YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN.
Se ettei laissa ole, niin ei ole lain vika, vaan sen vika joka lakia käyttää ja tulkisee, mikään oikeuskirjallisuus ei voi eikä saisi muuttaa lain tarkoitusta.
Mitä lailla silloin olisi merkitystä jos jokainen sitä muuttaisi niin kuin tulkitsee taikka jossain kirjassa lukisi??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VAp kertoi pojan OMISTANEEN , joten miksi väännät omistussuhteita?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ap kertoi pojan OMISTANEEN , joten miksi väännät omistussuhteita?
Ratakiskoa, aloittajalla on sama typerä luulo kuin täällä on 95% lakia vastaan inttävillä, että kun joku kuolee ja on rintaperillisiä, niin omaisuuden omistus siirtyy välittömästi näille joilla oikeusperiä suoraan, eikä ajatella mikä rooli kuolinpesällä on ja miksi edes on olemassa kuolinpesä, ulkomuistista: osakkaiden tulee hallita yhteisesti kuolinpesänomaisuutta, tai valita keskuudestaan kuolinpesänhoitaja joka vastaa kuolinpesän asioista kolmatta osapuolta vastaan (velkojat/velallinen).
Nyt sitten tärkeä kysymys, MIKÄ TAI MITÄ on kuolinPESÄN OMAISUUS???
Saisiko tuohon vastauksen?
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ap kertoi pojan OMISTANEEN , joten miksi väännät omistussuhteita?
Otetaan tähän vielä ditten aloituksessa olleet vuosiluvut, että perintökaaresta leskensuojasta eli leskellä on oikeus pitää hallinnassaan JÄÄMISTÖÖN kuuluvan YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN ASUNNON jakamattomana, JOLLEI jäämistöön kuulu muuta asunnoksi sopivaa tai eloonjäänen omistukseen, jne.
Vuosiluvuilla ei niin kauheasti ole meritystä, koska tärkein, eli JAKAMATTOMUUSSUOJA oli jo tuossa ja se astui esiin vuonna 2002 kun nyt edesmenneen vaimo kuoli ja jälkeen jääneestä tuli leski, niin jakamattomuussuoja koski häntä, nyt kun leski MENI NAIMISIIN vuonna 2003, niin hän ei enään sillain ollut leski, vaan avioliitossa oleva ja nyt kun aviomies kuoli, niin HÄNELTÄ jäi LESKI ja ovat avioliiton kautta hallinnert ja asuneet tuota asuntoa eli pitäneet YHTEISENÄ KOTINA.
Ymmärdittekö??
T. Professionsl of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otetaan tähän vielä ditten aloituksessa olleet vuosiluvut, että perintökaaresta leskensuojasta eli leskellä on oikeus pitää hallinnassaan JÄÄMISTÖÖN kuuluvan YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN ASUNNON jakamattomana, JOLLEI jäämistöön kuulu muuta asunnoksi sopivaa tai eloonjäänen omistukseen, jne.
Vuosiluvuilla ei niin kauheasti ole meritystä, koska tärkein, eli JAKAMATTOMUUSSUOJA oli jo tuossa ja se astui esiin vuonna 2002 kun nyt edesmenneen vaimo kuoli ja jälkeen jääneestä tuli leski, niin jakamattomuussuoja koski häntä, nyt kun leski MENI NAIMISIIN vuonna 2003, niin hän ei enään sillain ollut leski, vaan avioliitossa oleva ja nyt kun aviomies kuoli, niin HÄNELTÄ jäi LESKI ja ovat avioliiton kautta hallinnert ja asuneet tuota asuntoa eli pitäneet YHTEISENÄ KOTINA.
Ymmärdittekö??
T. Professionsl of the law, Lawetorder Z via VSinun pitäisi kääntyä laillistetun lääkärin puoleen.
PIlaat sekaisuudellasi kaikki keskustelut, olet varsinainen loinen tai tuhoeläin. - Anonyymi
Kuoleman jälkeen aviopuolison omaisuus on lesken hallinnossa: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään.
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun pitäisi kääntyä laillistetun lääkärin puoleen.
PIlaat sekaisuudellasi kaikki keskustelut, olet varsinainen loinen tai tuhoeläin.Te mitä ilmeisemmin olette ja saaneet neuvon, " älkää missään nimessä yrittäkö vastata asiallisesti aloitukseen, koska teitäkin sata kertaa viisaampi on antanut lainmukaisen oikean vastauksen ja jos teidän on pakko kirjoittaa kiukkua puhisten, pysytelkää lyhyessä, vihjaavassa kirjotuksessa ilman totuuden häivääkään jottei mielenvikaisuutenne ilmenisi", olisiko jotenkin noin?
En ainakaan itse huomaa minkäänlaista pohdintaa aloittajan kysymykseen, huomaako kukaan muu, niin nyt voi kertoa.
Eli voisitteko antaa aloittajalle hyvän neuvon osaltanne, jotta aloittaja saisi lain mukaiset oikeutensa kunton, tästähän tässä on vain kyse, ymmärrättehän?
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Te mitä ilmeisemmin olette ja saaneet neuvon, " älkää missään nimessä yrittäkö vastata asiallisesti aloitukseen, koska teitäkin sata kertaa viisaampi on antanut lainmukaisen oikean vastauksen ja jos teidän on pakko kirjoittaa kiukkua puhisten, pysytelkää lyhyessä, vihjaavassa kirjotuksessa ilman totuuden häivääkään jottei mielenvikaisuutenne ilmenisi", olisiko jotenkin noin?
En ainakaan itse huomaa minkäänlaista pohdintaa aloittajan kysymykseen, huomaako kukaan muu, niin nyt voi kertoa.
Eli voisitteko antaa aloittajalle hyvän neuvon osaltanne, jotta aloittaja saisi lain mukaiset oikeutensa kunton, tästähän tässä on vain kyse, ymmärrättehän?
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V"Eli voisitteko antaa aloittajalle hyvän neuvon osaltanne, jotta aloittaja saisi lain mukaiset oikeutensa kunton, tästähän tässä on vain kyse, ymmärrättehän?"
Lain mukainen ohjaus aloittajalle on heti alkuun annettu. Sitä asiaa ymmärtämätön L-höppänä on parhaan kykynsä mukaan yrittänyt sekoittaa. Oikea ohjaus on tämä: lesken leskellä eli aloittajalla ei ole elinaikaista asumisoikeutta lesken eli perittävän VAIN OSAKSI omistamaan asuntoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eli voisitteko antaa aloittajalle hyvän neuvon osaltanne, jotta aloittaja saisi lain mukaiset oikeutensa kunton, tästähän tässä on vain kyse, ymmärrättehän?"
Lain mukainen ohjaus aloittajalle on heti alkuun annettu. Sitä asiaa ymmärtämätön L-höppänä on parhaan kykynsä mukaan yrittänyt sekoittaa. Oikea ohjaus on tämä: lesken leskellä eli aloittajalla ei ole elinaikaista asumisoikeutta lesken eli perittävän VAIN OSAKSI omistamaan asuntoon.Juuri oli kerrottu, mitä avioliittolaki määrää lesken lähiajan hallinnosta.
Kuoleman jälkeen aviopuolison omaisuus on lesken hallinnossa: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään.
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Te mitä ilmeisemmin olette ja saaneet neuvon, " älkää missään nimessä yrittäkö vastata asiallisesti aloitukseen, koska teitäkin sata kertaa viisaampi on antanut lainmukaisen oikean vastauksen ja jos teidän on pakko kirjoittaa kiukkua puhisten, pysytelkää lyhyessä, vihjaavassa kirjotuksessa ilman totuuden häivääkään jottei mielenvikaisuutenne ilmenisi", olisiko jotenkin noin?
En ainakaan itse huomaa minkäänlaista pohdintaa aloittajan kysymykseen, huomaako kukaan muu, niin nyt voi kertoa.
Eli voisitteko antaa aloittajalle hyvän neuvon osaltanne, jotta aloittaja saisi lain mukaiset oikeutensa kunton, tästähän tässä on vain kyse, ymmärrättehän?
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VAloittaja tietää lain mukaiset oikeutensa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otetaan tähän vielä ditten aloituksessa olleet vuosiluvut, että perintökaaresta leskensuojasta eli leskellä on oikeus pitää hallinnassaan JÄÄMISTÖÖN kuuluvan YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN ASUNNON jakamattomana, JOLLEI jäämistöön kuulu muuta asunnoksi sopivaa tai eloonjäänen omistukseen, jne.
Vuosiluvuilla ei niin kauheasti ole meritystä, koska tärkein, eli JAKAMATTOMUUSSUOJA oli jo tuossa ja se astui esiin vuonna 2002 kun nyt edesmenneen vaimo kuoli ja jälkeen jääneestä tuli leski, niin jakamattomuussuoja koski häntä, nyt kun leski MENI NAIMISIIN vuonna 2003, niin hän ei enään sillain ollut leski, vaan avioliitossa oleva ja nyt kun aviomies kuoli, niin HÄNELTÄ jäi LESKI ja ovat avioliiton kautta hallinnert ja asuneet tuota asuntoa eli pitäneet YHTEISENÄ KOTINA.
Ymmärdittekö??
T. Professionsl of the law, Lawetorder Z via VJäämistöön asunto ei kokonaan kuulu. Ei siinä laissa puhuta murto-osaltaan, tai puoliksi jäämistöön kuuluvasta asunnosta. Vaan: asunnosta joka kuuluu jäämistöön. Tapauksessa on jo lesken jälkeisen lesken kohdalla niin että asunto kuuluu sekä mieslesken pojalle että miehelle.
Siten kun tämä leski joka jäi mieslesken avioiduttua uudelleen, ei voi enää saada elinikäistä hallintaoikeutta asuntoon leskensuojana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri oli kerrottu, mitä avioliittolaki määrää lesken lähiajan hallinnosta.
Kuoleman jälkeen aviopuolison omaisuus on lesken hallinnossa: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään.
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan.Lesken omasta omaisuudesta tässä ei nyt ollut aloituksessa kyse,ellei leski mennessään avioliittoon ollut ostanut osaa asunnosta( mahdollisesti muustakin).
Totta kai leski saa käyttää omaa omaisuuttaan,myydä,nostaa käteiseksi,jne.
Sensijaan miten hän saisi pitää hallintaoikeuden asuntoon,jota hänen kuollut puolisonsa ei eläessään omistanut yksin,vaan yhtensä omistavana tahona oli hänen aiemman puolisonsa kuolinpesä?
Laki puhuu jäämistöön kuuluvan asunnon hallintaoikeudesta.
Kuuluuko tuo asunto jäämistöön,vaikka siitä osa omistusta on muulla taholla? Ei kuulu.
- Anonyymi
L-höppänä on niin paljon taas hämmentänyt tätä soppaa, että neuvoa etsivän on mahdotonta tunnistaa todellisuus.
- Anonyymi
Niinkö meinaat, kannattaisko miettiä mitä turhat välihuomautukset joissa ole aloitukseen mitään, niin tekevät, HMMMM......
NEUVOA ETSIVÄ LUKEE VAIN NE JOISSA ON allekirjoitus, löytyy neuvo. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinkö meinaat, kannattaisko miettiä mitä turhat välihuomautukset joissa ole aloitukseen mitään, niin tekevät, HMMMM......
NEUVOA ETSIVÄ LUKEE VAIN NE JOISSA ON allekirjoitus, löytyy neuvo.Nimim. "T. Professional of the law, Lawetorder Z via V" on kertonut itse olevansa auto-, kone- ja metsäurakoitsija. Hienolta kuulostava ura, mutta sillä ei ole mitään tekemistä perintö- ja perheoikeuden kanssa.
Tietoa etsivän pitää tärkeät asiat kysyä juristilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimim. "T. Professional of the law, Lawetorder Z via V" on kertonut itse olevansa auto-, kone- ja metsäurakoitsija. Hienolta kuulostava ura, mutta sillä ei ole mitään tekemistä perintö- ja perheoikeuden kanssa.
Tietoa etsivän pitää tärkeät asiat kysyä juristilta.Ja joka täällä höpöttää puuttumatta aloitukseen millään tavalla, eli ju+ pu+ muT tipatkin eli yllä näette 'juristin ammattitaidon'.
Kunpa te kaikki vastaan inttäjät ymmärtäisitte lukemastanne edes vähänkään.
T. Professional of the law, Lawetorder, Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja joka täällä höpöttää puuttumatta aloitukseen millään tavalla, eli ju pu muT tipatkin eli yllä näette 'juristin ammattitaidon'.
Kunpa te kaikki vastaan inttäjät ymmärtäisitte lukemastanne edes vähänkään.
T. Professional of the law, Lawetorder, Z via V"Kunpa te kaikki vastaan inttäjät ymmärtäisitte lukemastanne edes vähänkään."
Sinä olet inttäjä #1! Et ymmärrä laista kerrassaan mitään, sinulle nauretaan.
"T. Professional of the law, Lawetorder, Z via V"
Olet auto-, kone- ja metsäurakoitsija. Hienolta kuulostava ura, mutta sillä ei ole mitään tekemistä perintö- ja perheoikeuden kanssa. Sinä et vaan osaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kunpa te kaikki vastaan inttäjät ymmärtäisitte lukemastanne edes vähänkään."
Sinä olet inttäjä #1! Et ymmärrä laista kerrassaan mitään, sinulle nauretaan.
"T. Professional of the law, Lawetorder, Z via V"
Olet auto-, kone- ja metsäurakoitsija. Hienolta kuulostava ura, mutta sillä ei ole mitään tekemistä perintö- ja perheoikeuden kanssa. Sinä et vaan osaa.Ette te naura, vaan pelkäätte, että saan ihmisten (lampaiden) silmät avautuun laista ja laeista, ettei ne olekkaan niin vaikeita ja että ainoa tarkoitus näillä jotka muka kauheasti ovat opiskelleet väänteleen laken tarkoitus ihan päälaelleen, ettå voisi rahastaa hyvin, tätä te pelkäätte ja sksihän te täälläkn inkutatte vastaan niin lujaa, rahahanat muuten sulkeutuisi ja täten kilinävirta oliskin vain kilaus silloin tällöin.
Tämäkin aloituksen asia on niin yksnkertainen kuin olla voi, kun toimitaan lakien mukaan, eikä sekoiteta heikkoa höpöhöpökrjallisuutta sekaan, KOSKA NE NYT VAAN ON MIELIPITEITÄ, ei mtään muuta.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via Z
- Anonyymi
Avaaja: "Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä."
Poika omistaa osan asunnosta ihan itse ja pisti lesken pihalle.
Asiassa noudatetaan lakia yhteisomistuksesta.- Anonyymi
Pojalla ei ole mitään oikeutta kukkoiluun äitipuolelle.
Leski hallitsee vielä kuten koullut isäkin avioliittolain mukaisesti.
Kuoleman jälkeen aviopuolison omaisuus on lesken hallinnossa: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään.
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pojalla ei ole mitään oikeutta kukkoiluun äitipuolelle.
Leski hallitsee vielä kuten koullut isäkin avioliittolain mukaisesti.
Kuoleman jälkeen aviopuolison omaisuus on lesken hallinnossa: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään.
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan.Etkö huomaa yhtään edes kirjoittaessasi??
OMAISUUTTA versus OMAISUUTTAAN.
Älkää nyt herrane aika tukeutuko vain avioliittolakiin, koska sekin on susi, kuin perintökaarikin ja periaatteessa perustuslain,(nykyisen) kanssa osittain ristiriidassa, ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan, eli leski ja rintaperillinen on eriarvoisessa asemassa, mutta ennen oli ennen, kun laitkin osattiin järkeillä, nykyisin ei.
Tässä tärkein kohta: "1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
Eloonjääneen puolison oikeudesta avustukseen, kun hänelle ei 25 luvun säännösten johdosta tai muusta syystä voida turvata riittävää asuntoa ja asuntoirtaimistoa, säädetään 8 luvun 2 §:ssä".
Eli laki ei erittele, ei tuo mitään omistussuhteita, vaan yksinkertaisesti sanoo "SAA PITÄÄ HALLINNASSAAN PUOLISOIDEN yhteisenä KOTINA KÄYTETYN~" Eli erittäin yksnkertaista tekstiä, mutta onhan se hauska väännellä tekstiä ja näin saada aikaan riitatilanteitä, sanoa toiselle toista ja toiselle toista.
Sitten riidellään oikeus-saleissa niin että tukka pöllyää, ""HEEEII, ME TIENATAAN TÄLLÄ", surullisen kuuluisa lausahdus.
Voi ny vidu.
Olisi tärkeämpiäkin aiheita, vaikkapa tämä tämänkin vuotinen vaalivilppi joka on laskennallisesti todistettu, täältäkin (suoli24) se katosi kuin pieru saharaan.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pojalla ei ole mitään oikeutta kukkoiluun äitipuolelle.
Leski hallitsee vielä kuten koullut isäkin avioliittolain mukaisesti.
Kuoleman jälkeen aviopuolison omaisuus on lesken hallinnossa: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään.
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan.Poika omistaa ja on omistanut jo pitkään osan asunnosta, ja pisti isänsä lesken pihalle asunnosta. Ja kaikki meni lain mukaan. Siinä on kukkoilua kylliksi.
Asiassa noudatetaan yhteisomistuslakia. - Anonyymi
Tämä kiintiöjäärä ei ymmärrä, että poika omistaa osan asunnosta itse VAIN siinä tapauksessa, että pojan kuolleen äidin jälkeen on toimitettu omaisuuden ositus; muutoin omistus tältä osin kuuluu äidin kuolinpesälle. JOS ositus on toimitettu, asiaan sovelletaan lakia eräistä yhteisomistussuhteista, muussa tapauksessa avioliittolakia ja perintökaarta. Pojan isän leskelle ei kuulu asunnon elinaikaista hallintaoikeutta kummassakaan tapauksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö huomaa yhtään edes kirjoittaessasi??
OMAISUUTTA versus OMAISUUTTAAN.
Älkää nyt herrane aika tukeutuko vain avioliittolakiin, koska sekin on susi, kuin perintökaarikin ja periaatteessa perustuslain,(nykyisen) kanssa osittain ristiriidassa, ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan, eli leski ja rintaperillinen on eriarvoisessa asemassa, mutta ennen oli ennen, kun laitkin osattiin järkeillä, nykyisin ei.
Tässä tärkein kohta: "1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
Eloonjääneen puolison oikeudesta avustukseen, kun hänelle ei 25 luvun säännösten johdosta tai muusta syystä voida turvata riittävää asuntoa ja asuntoirtaimistoa, säädetään 8 luvun 2 §:ssä".
Eli laki ei erittele, ei tuo mitään omistussuhteita, vaan yksinkertaisesti sanoo "SAA PITÄÄ HALLINNASSAAN PUOLISOIDEN yhteisenä KOTINA KÄYTETYN~" Eli erittäin yksnkertaista tekstiä, mutta onhan se hauska väännellä tekstiä ja näin saada aikaan riitatilanteitä, sanoa toiselle toista ja toiselle toista.
Sitten riidellään oikeus-saleissa niin että tukka pöllyää, ""HEEEII, ME TIENATAAN TÄLLÄ", surullisen kuuluisa lausahdus.
Voi ny vidu.
Olisi tärkeämpiäkin aiheita, vaikkapa tämä tämänkin vuotinen vaalivilppi joka on laskennallisesti todistettu, täältäkin (suoli24) se katosi kuin pieru saharaan.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via VL-höppänän jaarituksia tämäkin, missä hän on täysin ulalla laista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poika omistaa ja on omistanut jo pitkään osan asunnosta, ja pisti isänsä lesken pihalle asunnosta. Ja kaikki meni lain mukaan. Siinä on kukkoilua kylliksi.
Asiassa noudatetaan yhteisomistuslakia.Kerroppa ensinnä mistä sait, "aikamiespoika omistaa/omistanut jo pitkään osan asunnosta" ???
Ensinnä, akamiespojan ÄITI KUOLI 2002, tämän jälkeen asunnon omisti aikamiespojan ISÄ ja edesmenneen KUOLINPESÄ asunnon ja asunnossa vuodsta 2002 LÄHTIEN jakamattomuussuoja, että leskeksi jääneellä hallinta oikeus, niin KERRO nyt ihmeessä mistä se omistus tulee??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
Mistä tulee YHTEISOMISTUS ja miten muodostunut, kerroppa ? ? ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerroppa ensinnä mistä sait, "aikamiespoika omistaa/omistanut jo pitkään osan asunnosta" ???
Ensinnä, akamiespojan ÄITI KUOLI 2002, tämän jälkeen asunnon omisti aikamiespojan ISÄ ja edesmenneen KUOLINPESÄ asunnon ja asunnossa vuodsta 2002 LÄHTIEN jakamattomuussuoja, että leskeksi jääneellä hallinta oikeus, niin KERRO nyt ihmeessä mistä se omistus tulee??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
Mistä tulee YHTEISOMISTUS ja miten muodostunut, kerroppa ? ? ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
T. Lawetorder, professional of the law with Z via VMissä on aikamiespoika, oletko itse sellainen? Luultavasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä kiintiöjäärä ei ymmärrä, että poika omistaa osan asunnosta itse VAIN siinä tapauksessa, että pojan kuolleen äidin jälkeen on toimitettu omaisuuden ositus; muutoin omistus tältä osin kuuluu äidin kuolinpesälle. JOS ositus on toimitettu, asiaan sovelletaan lakia eräistä yhteisomistussuhteista, muussa tapauksessa avioliittolakia ja perintökaarta. Pojan isän leskelle ei kuulu asunnon elinaikaista hallintaoikeutta kummassakaan tapauksessa.
Avioliittolakia noudatetaan joka tapauksessa isän osuuteen asunnosta. Valta kuuluu leskelle kaikista päätöksistä kunnes lesken oman osuuden määrä on tiedossa osituksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avioliittolakia noudatetaan joka tapauksessa isän osuuteen asunnosta. Valta kuuluu leskelle kaikista päätöksistä kunnes lesken oman osuuden määrä on tiedossa osituksessa.
Yhteisomistuslakia sovelletaan yhteisomistuksen purkamiseen, jos isän ja pojan välillä pojan äidin kuoltua on toimitettu omaisuuden ositus. Silloin poika omistaa määräosuuden, esim. 1/3 asunnosta ja isän kuolinpesä (jonka osakkaita ovat isän leski ja poika) loput 2/3 asunnosta. Asunto voidaan määrätä myytäväksi, jotta poika saa haltuunsa omistamansa osuuden eli sitä vastaavan osuuden kauppahinnasta. Loppu 2/3 tulee isän kuolinpesälle ja jää jaettavaksi lesken ja pojan välisessä osituksessa, joka tapahtuu avioliittolain ja perintökaaren säännösten mukaisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhteisomistuslakia sovelletaan yhteisomistuksen purkamiseen, jos isän ja pojan välillä pojan äidin kuoltua on toimitettu omaisuuden ositus. Silloin poika omistaa määräosuuden, esim. 1/3 asunnosta ja isän kuolinpesä (jonka osakkaita ovat isän leski ja poika) loput 2/3 asunnosta. Asunto voidaan määrätä myytäväksi, jotta poika saa haltuunsa omistamansa osuuden eli sitä vastaavan osuuden kauppahinnasta. Loppu 2/3 tulee isän kuolinpesälle ja jää jaettavaksi lesken ja pojan välisessä osituksessa, joka tapahtuu avioliittolain ja perintökaaren säännösten mukaisesti.
Leski on jo heitetty pihalle asunnosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhteisomistuslakia sovelletaan yhteisomistuksen purkamiseen, jos isän ja pojan välillä pojan äidin kuoltua on toimitettu omaisuuden ositus. Silloin poika omistaa määräosuuden, esim. 1/3 asunnosta ja isän kuolinpesä (jonka osakkaita ovat isän leski ja poika) loput 2/3 asunnosta. Asunto voidaan määrätä myytäväksi, jotta poika saa haltuunsa omistamansa osuuden eli sitä vastaavan osuuden kauppahinnasta. Loppu 2/3 tulee isän kuolinpesälle ja jää jaettavaksi lesken ja pojan välisessä osituksessa, joka tapahtuu avioliittolain ja perintökaaren säännösten mukaisesti.
Ei hyvää päivää, idiootti trollaajien kanssa, kun ei niillä järki kulje, nii e se vaan kulje.
Vielä kerran, OSITUS tehdään aina avioparin suhteen eli edesmenneen oli sitten mies ja mies (yöks) nainen ja nainen (yöks) eli hedän keskenään, eli omaisuus joka ollut yhteinen, oma omistus jää eloon jääneelle kuin edesmenneelle, mutta yhteinen omistus jaetaan kahtia ja edesmenneen osuus jää sitten perikunnan eli kuolinpesän hallintaan.
Nämä ovat niin vitun yksinkertaisia asioita että pitää ihmetellä miksei niitä tajuta.
Nyt kun laissa määrätään, että eloonjääneelle jää hallintaan yhteisenä kotina pidetty, niin se jää ja puolet siitä jää KUOLINPESÄN OMISTUKSEEN, jos se on ollut avioparin yhteisessä omistuksessa eli SITÄ EI OMISTA PÄTKÄÄKÄÄN PERIMISEEN OIKEUTETTU, vaan vasta kun pesänjako on tehty, niin omistaa perillinen sitten, koska kyseistä asuntoa koskee myös JAKAMATTOMUUSSUOJA eli kyseistä asuntoa ei voida jakaa pesänjaossa niin, että OMISTAJAKSI TULISI 1 -10 osakasta, koska laissa määrätty jakamattomuussuoja estää sen.
Asunto menee, (jos menee) perimiseenoikeutetulle/tuille omistukseen vasta kun pesänjako on suoritettu.
Kun ja jos leski menee uudelleen naimisiin, niin sama asia jatkuu kun tulee uusi leski, eli hän nauttii myt leskensuojaa ja se pitää koska se on lakiin kirjattu ja sillä ei ole merkitystä onko asunto ollut yhteisomistuksessa, VAAN SILLÄ ON, onko asuntoa pidetty yhteisenä kotina ja jos on, niin silloin on.
Ainoastaan silloin ei jää, jos jäämistössä on muu asumseen kelpaava, taikka lesken omistuksessa on jo ollut asumiseen käyvä asunto.
Tässä asiassa on kyse siitä, ettei isä ole halunnut jättää juopottelevalle veloissa pyörivälle pojalleen asuntoa myytäväksi ja mennyt uudelleen naimisiin, joten aikamiespoika haistakoon pitkän nenän isältään.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei hyvää päivää, idiootti trollaajien kanssa, kun ei niillä järki kulje, nii e se vaan kulje.
Vielä kerran, OSITUS tehdään aina avioparin suhteen eli edesmenneen oli sitten mies ja mies (yöks) nainen ja nainen (yöks) eli hedän keskenään, eli omaisuus joka ollut yhteinen, oma omistus jää eloon jääneelle kuin edesmenneelle, mutta yhteinen omistus jaetaan kahtia ja edesmenneen osuus jää sitten perikunnan eli kuolinpesän hallintaan.
Nämä ovat niin vitun yksinkertaisia asioita että pitää ihmetellä miksei niitä tajuta.
Nyt kun laissa määrätään, että eloonjääneelle jää hallintaan yhteisenä kotina pidetty, niin se jää ja puolet siitä jää KUOLINPESÄN OMISTUKSEEN, jos se on ollut avioparin yhteisessä omistuksessa eli SITÄ EI OMISTA PÄTKÄÄKÄÄN PERIMISEEN OIKEUTETTU, vaan vasta kun pesänjako on tehty, niin omistaa perillinen sitten, koska kyseistä asuntoa koskee myös JAKAMATTOMUUSSUOJA eli kyseistä asuntoa ei voida jakaa pesänjaossa niin, että OMISTAJAKSI TULISI 1 -10 osakasta, koska laissa määrätty jakamattomuussuoja estää sen.
Asunto menee, (jos menee) perimiseenoikeutetulle/tuille omistukseen vasta kun pesänjako on suoritettu.
Kun ja jos leski menee uudelleen naimisiin, niin sama asia jatkuu kun tulee uusi leski, eli hän nauttii myt leskensuojaa ja se pitää koska se on lakiin kirjattu ja sillä ei ole merkitystä onko asunto ollut yhteisomistuksessa, VAAN SILLÄ ON, onko asuntoa pidetty yhteisenä kotina ja jos on, niin silloin on.
Ainoastaan silloin ei jää, jos jäämistössä on muu asumseen kelpaava, taikka lesken omistuksessa on jo ollut asumiseen käyvä asunto.
Tässä asiassa on kyse siitä, ettei isä ole halunnut jättää juopottelevalle veloissa pyörivälle pojalleen asuntoa myytäväksi ja mennyt uudelleen naimisiin, joten aikamiespoika haistakoon pitkän nenän isältään.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VHöpön höpön, L-höppänän horinoita jälleen.
Pojan äidin kuoltua pojan isälle kuuluu po. asunnon elinaikainen hallintaoikeus. Vastoin höppänän luuloa, pojan isän kuoltua hänen leskellään (eli pojan äitipuolella) EI ole ko. asunnon hallintaoikeutta, koska asunto ei kuulu isän jäämistöön (vain osa siitä kuuluu).
Isä ja poika ovat voineet toimittaa välillään omaisuuden osituksen. Siinä poika olisi saanut OMISTUSOIKEUDEN ASUNNON MURTO-OSAAN (asunnon jäädessä edelleen isän hallintaan).
Jos näin on menetely, poika nyt voisi vaatia yhteisomistuksen purkamista yhteisomistuslain nojalla. Jos näin ei ole menetelty, ensinnä tulee toimittaa omaisuuden ositus ainakin isän ja pojan (äitinsä perillisenä) välisessä suhteessa. Se tapahtuu avioliittolain ja perintökaaren säännösten mukaan. Samoin menetellään pojan ja äitipuolen välisessä osituksessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpön höpön, L-höppänän horinoita jälleen.
Pojan äidin kuoltua pojan isälle kuuluu po. asunnon elinaikainen hallintaoikeus. Vastoin höppänän luuloa, pojan isän kuoltua hänen leskellään (eli pojan äitipuolella) EI ole ko. asunnon hallintaoikeutta, koska asunto ei kuulu isän jäämistöön (vain osa siitä kuuluu).
Isä ja poika ovat voineet toimittaa välillään omaisuuden osituksen. Siinä poika olisi saanut OMISTUSOIKEUDEN ASUNNON MURTO-OSAAN (asunnon jäädessä edelleen isän hallintaan).
Jos näin on menetely, poika nyt voisi vaatia yhteisomistuksen purkamista yhteisomistuslain nojalla. Jos näin ei ole menetelty, ensinnä tulee toimittaa omaisuuden ositus ainakin isän ja pojan (äitinsä perillisenä) välisessä suhteessa. Se tapahtuu avioliittolain ja perintökaaren säännösten mukaan. Samoin menetellään pojan ja äitipuolen välisessä osituksessa.Juuri näin. Kuolleen isän osalta tuo hallintakin kuuluu nyt avioliittolakia noudattaen leskelle osituksia odotellessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpön höpön, L-höppänän horinoita jälleen.
Pojan äidin kuoltua pojan isälle kuuluu po. asunnon elinaikainen hallintaoikeus. Vastoin höppänän luuloa, pojan isän kuoltua hänen leskellään (eli pojan äitipuolella) EI ole ko. asunnon hallintaoikeutta, koska asunto ei kuulu isän jäämistöön (vain osa siitä kuuluu).
Isä ja poika ovat voineet toimittaa välillään omaisuuden osituksen. Siinä poika olisi saanut OMISTUSOIKEUDEN ASUNNON MURTO-OSAAN (asunnon jäädessä edelleen isän hallintaan).
Jos näin on menetely, poika nyt voisi vaatia yhteisomistuksen purkamista yhteisomistuslain nojalla. Jos näin ei ole menetelty, ensinnä tulee toimittaa omaisuuden ositus ainakin isän ja pojan (äitinsä perillisenä) välisessä suhteessa. Se tapahtuu avioliittolain ja perintökaaren säännösten mukaan. Samoin menetellään pojan ja äitipuolen välisessä osituksessa."koska asunto ei kuulu isän jäämistöön (vain osa siitä kuuluu)".
SELITÄ TUO, Mistä tulee se osaomistus, KERRO NYT JO IHMEESSÄ.
Asia ei muutu todeksi vaikka kuinka monia kertoja tuot sen esiin.
Selitä myös tämä: "Isä ja poika ovat voineet toimittaa välillään omaisuuden osituksen. Siinä poika olisi saanut OMISTUSOIKEUDEN ASUNNON MURTO-OSAAN (asunnon jäädessä edelleen isän hallintaan)".
MIKÄ IHMEEN OSITUS ISÄN JA AIKAMIESPOJAN VÄLILLÄ PITÄÄ TEHDÄ???
Ositus tehdään ainoastaan avioparin (avioero) kohdalla taikka eloonjääneen ja edesmenneen välillä, eli avioliittolain mukaan.
Niin kerro nyt ihmeessä mikä on isän ja perillisen väinen ositus oikein on???
Aloittaja ei tuo mtään sellaista edes esiin, vaan on hänen, niin kuin 95% täällä kirjoittavien ihme käsitys, että kun joku kuolee, siirtyy hänen omaisuutensa heti välittömästi perillisille taikka edunsaajille.
EIHÄN SILLOIN EDES TARVITA MITÄÄN VITUN PESÄNJAKOAKAAN, KOSKA OMAISUUS ON JO SIIRTYNYT PERILLISTEN OMAISUUDEKSI, NIIN TÄLLÖIN JOKAINEN VOI VÄLITTÖMÄSTI VAIKKA MYYDÄ KENELLE HALUAA JA MITÄ HALUAA.
Eikö vain???
Voi elämän kevät - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"koska asunto ei kuulu isän jäämistöön (vain osa siitä kuuluu)".
SELITÄ TUO, Mistä tulee se osaomistus, KERRO NYT JO IHMEESSÄ.
Asia ei muutu todeksi vaikka kuinka monia kertoja tuot sen esiin.
Selitä myös tämä: "Isä ja poika ovat voineet toimittaa välillään omaisuuden osituksen. Siinä poika olisi saanut OMISTUSOIKEUDEN ASUNNON MURTO-OSAAN (asunnon jäädessä edelleen isän hallintaan)".
MIKÄ IHMEEN OSITUS ISÄN JA AIKAMIESPOJAN VÄLILLÄ PITÄÄ TEHDÄ???
Ositus tehdään ainoastaan avioparin (avioero) kohdalla taikka eloonjääneen ja edesmenneen välillä, eli avioliittolain mukaan.
Niin kerro nyt ihmeessä mikä on isän ja perillisen väinen ositus oikein on???
Aloittaja ei tuo mtään sellaista edes esiin, vaan on hänen, niin kuin 95% täällä kirjoittavien ihme käsitys, että kun joku kuolee, siirtyy hänen omaisuutensa heti välittömästi perillisille taikka edunsaajille.
EIHÄN SILLOIN EDES TARVITA MITÄÄN VITUN PESÄNJAKOAKAAN, KOSKA OMAISUUS ON JO SIIRTYNYT PERILLISTEN OMAISUUDEKSI, NIIN TÄLLÖIN JOKAINEN VOI VÄLITTÖMÄSTI VAIKKA MYYDÄ KENELLE HALUAA JA MITÄ HALUAA.
Eikö vain???
Voi elämän kevätAvioliittolaista ja perintökaaresta ulalla oleva henkilö kysyy:
"Ositus tehdään ainoastaan avioparin (avioero) kohdalla taikka eloonjääneen ja edesmenneen välillä, eli avioliittolain mukaan.
Niin kerro nyt ihmeessä mikä on isän ja perillisen väinen ositus oikein on???"
Ositus on nimenomaan lesken (tässä: isän) ja vainajan perillisen (tässä: pojan) välinen.
Vainaja kun on ehkä taivaassa, ehkä helvetissä, ehkä pilven reunalla, eikä voi olla osituksen osapuolena. Osapuolia ovat isä ja poika.
Avioliittolaki
IV OSA
OMAISUUDEN OSITUS
1 luku
Yleisiä määräyksiä
85 § (16.4.1987/411)
Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden =>>ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen<<= sitä vaatii.
Siis: Ositus on toimitettava, jos puoliso (isä) tai kuolleen puolison perillinen (poika) sitä vaatii. Osituksen osapuolia ovat nuo mainitut tahot - EI vainaja. Ositus toimitetaan siitä omaisuudesta, jota isällä ja äidillä oli äidin kuollessa.
Kun ositus on toimitettu, poika OMISTAA osituksessa saamansa omaisuuden, kuten määräosan (esim. 1/3) asunto-osakkeista. Siihen isän leskellä (2. vaimolla) ei ole mitään oikeutta. Vastaavasti pojalla ei ole velvoitetta antaa omaisuuttaan isän lesken hallintaan.
Tämän täällä ymmärtänee nokainen muu paitsi L-höppänä, palstan hupiveikko. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pojalla ei ole mitään oikeutta kukkoiluun äitipuolelle.
Leski hallitsee vielä kuten koullut isäkin avioliittolain mukaisesti.
Kuoleman jälkeen aviopuolison omaisuus on lesken hallinnossa: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään.
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan.Ei miehen leskellä ole mitään oikeutta hallita miehen pojan omaisuutta, eli äidiltään perimää osuutta asunnosta.
- Anonyymi
Miksi pojan pitäisi luovuttaa omaisuuttaan isänsä leskirouvan hallintaan?
Eihän poika tässä tapauksessakaan ole millään tapaa elatus- tai muukaan velvollinen. - Anonyymi
L-Höpsö, avauksessa sanotaan että poika omistaa osan asunnosta, on omistanut jo pitkään. Miten suhteutat kuvaamasi lain siihen?
- Anonyymi
Voi ny viiniköynnös, kun se on jo kahdesti selitetty, MIKSI EI VOI OLLA EDES OSAOMISTAJAKAAN.
YKSI, aiempi aviovaimo on kuollut 2002, EIKÖ OLE VAI ONKO???
Uusi avioliitto on SOLMITTU 2003, onko VAIKO EI OLE??
Vuodesta 2002 on eloonjäänyt LESKI, ONKO VAIKO EIKÖ OLE???
Onko aloituksessa millään kohtaa esitetty, OSITUS ON TEHTY, onko vaiko eikö ole?
Sisältyykö perintökaareen lesken oikeus asumiseen viimeiseen yhteisenä kotina pidettyyn ja omaisuudenn hallintaan kunnes ositus on tehty, SISÄLTYYKÖ VAIKO EI??
Näihin kun vastaat täyspääidiootti niin jatketaan siitä ja jollei vastauksia tule, olette omasta mielestä hauska, mutta pelkkä trollaaja.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi ny viiniköynnös, kun se on jo kahdesti selitetty, MIKSI EI VOI OLLA EDES OSAOMISTAJAKAAN.
YKSI, aiempi aviovaimo on kuollut 2002, EIKÖ OLE VAI ONKO???
Uusi avioliitto on SOLMITTU 2003, onko VAIKO EI OLE??
Vuodesta 2002 on eloonjäänyt LESKI, ONKO VAIKO EIKÖ OLE???
Onko aloituksessa millään kohtaa esitetty, OSITUS ON TEHTY, onko vaiko eikö ole?
Sisältyykö perintökaareen lesken oikeus asumiseen viimeiseen yhteisenä kotina pidettyyn ja omaisuudenn hallintaan kunnes ositus on tehty, SISÄLTYYKÖ VAIKO EI??
Näihin kun vastaat täyspääidiootti niin jatketaan siitä ja jollei vastauksia tule, olette omasta mielestä hauska, mutta pelkkä trollaaja.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V``Onko aloituksessa millään kohtaa esitetty, OSITUS ON TEHTY, onko vaiko eikö ole?``Siis jos tarkoitat miehen jan välillä ositusta? Ei kai sentään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
``Onko aloituksessa millään kohtaa esitetty, OSITUS ON TEHTY, onko vaiko eikö ole?``Siis jos tarkoitat miehen jan välillä ositusta? Ei kai sentään.
SOSOSORRY KARKASI, SIIS MIEHEN JA POJAN....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
``Onko aloituksessa millään kohtaa esitetty, OSITUS ON TEHTY, onko vaiko eikö ole?``Siis jos tarkoitat miehen jan välillä ositusta? Ei kai sentään.
Sillä, onko ositus tehty vai ei, ei ole relevanssia (oikeudellista merkitystä) isän lesken hallintaoikeuteen; sitä leskellä tässä tapauksessa ei ole. Merkitystä sillä on ainoastaan siinä suhteessa, voidaanko asiaan soveltaa lakia eräistä yhteisomistussuhteista vai tulevatko kysymykseen avioliittolaki ja perintökaari.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sillä, onko ositus tehty vai ei, ei ole relevanssia (oikeudellista merkitystä) isän lesken hallintaoikeuteen; sitä leskellä tässä tapauksessa ei ole. Merkitystä sillä on ainoastaan siinä suhteessa, voidaanko asiaan soveltaa lakia eräistä yhteisomistussuhteista vai tulevatko kysymykseen avioliittolaki ja perintökaari.
Leski hallitsee toistaiseksi kaikkea, jota avioparille on kuulunut avioliiton aikana. Pojalle ei ole todennäköisesti edes voitu vielä osittaa mitään isän (nyt lesken täydellisen) hallintaoikeuden vuoksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski hallitsee toistaiseksi kaikkea, jota avioparille on kuulunut avioliiton aikana. Pojalle ei ole todennäköisesti edes voitu vielä osittaa mitään isän (nyt lesken täydellisen) hallintaoikeuden vuoksi.
Juurikin noin allekirjoittanutkin asian näkee, eli koska eloonjääneen vaimo kuoli v.2002 ja jälkeenjäänyt mies(leski) meni uusiin naimisiin JO vuonna 2003 (ilmiselvä tarkoitus myöskin se, ettei aikamiespoika 53v saa asuntoa haltuunsa myytäväksi, koska oletus, että leskensuoja jatkuisi uuden lesken muodossa), mutta poikapa yrittikin olla ovela käyttäen omankäden oikeutta ja hääti lesken asunnosta jotta voi sen myydä viinavelkojensa ja muiden velkojensa maksamiseksi.
Poika ei mitenkään ole voinut saada mitään omistusta (asunto on ollut edesmenneen vaimon ja eloon jääneen miehen kahdestaan omistama, aloituksessa ilmaistu tämä), koska asuntoa on suojannut vuodesta 2002 lähtien jakamattomuussuoja, että myös vähimmäisuoja ja aikamiespojan äiti kuoli, niin kuolema ei mitenkään tee osaomistajaksi (erittäin paha ja väärä luulo, että omistus muuttaa leiriä heti kun joku kuolee).
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
> Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä.
Poika oli jo alunperin osaomistajana. Mitä lakia silloin noudatetaan?
Mitä kautta leskelle on syntynyt omistusoikeus?
Poika heitti isänsä uuden lesken pihalle, koska leskellä ei ollut hallintaoikeutta, ja asunto oli ja on yhteisomistuksessa.- Anonyymi
Jollette tosiaankaan ymmärrä edes lainaamastanne mitään, on tämä aika turhaa, mutta viel kerran ja lue huolellisesti lainaamanne.
" Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä", MIETI, ERITYISESTI, LOPPU "minä", niin viisaampi kysyisi itseltään, " miten hän aloittaja voi tulla OMISTAJAKSI vain perusteella kun menee naimisiin??"
Tuotahan te ette havainneet tai ette edes välittäneet, koska olisi mennyt pohja, omasta mielestä niin hauskalta trollaukselta, eiko vain??
Jos ja kun tajuatte, siis jos.
Selvitän teille mistä on kyse koska ette edes ohjaamalla tajua asiaa, niin kysykää vielä kerran.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jollette tosiaankaan ymmärrä edes lainaamastanne mitään, on tämä aika turhaa, mutta viel kerran ja lue huolellisesti lainaamanne.
" Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä", MIETI, ERITYISESTI, LOPPU "minä", niin viisaampi kysyisi itseltään, " miten hän aloittaja voi tulla OMISTAJAKSI vain perusteella kun menee naimisiin??"
Tuotahan te ette havainneet tai ette edes välittäneet, koska olisi mennyt pohja, omasta mielestä niin hauskalta trollaukselta, eiko vain??
Jos ja kun tajuatte, siis jos.
Selvitän teille mistä on kyse koska ette edes ohjaamalla tajua asiaa, niin kysykää vielä kerran.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via VEttekö täysjärkiset ole vieläkään havainneet, kuinka umpimetsiköstä L-höpö tulee tänne esittämään mielipuolisia käsityksiään avioliitto- ja jäämistöoikeudesta. Sillä, joka lähtee höppänän käsityksiä oikomaan, on edessään loputon suo.
Onko tuossa muka jotain mieltä? Ei ainakaan minusta; turhempaa ajanhukkaa en keksi kuin L-höpön matkaan lähteminen. Palstan ylläpitäjä ei ole tehtävänsä tasalla, kun sallii moisen sekoilijan jatkaa palstalla hillumistaan vuodesta toiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ettekö täysjärkiset ole vieläkään havainneet, kuinka umpimetsiköstä L-höpö tulee tänne esittämään mielipuolisia käsityksiään avioliitto- ja jäämistöoikeudesta. Sillä, joka lähtee höppänän käsityksiä oikomaan, on edessään loputon suo.
Onko tuossa muka jotain mieltä? Ei ainakaan minusta; turhempaa ajanhukkaa en keksi kuin L-höpön matkaan lähteminen. Palstan ylläpitäjä ei ole tehtävänsä tasalla, kun sallii moisen sekoilijan jatkaa palstalla hillumistaan vuodesta toiseen.Olette ihan oikeassa, täytyy tosiaankin ihmetellä kunka kaiken karvaiset, muka omasta mielestään ovat tietäjiä ja tajuavat hyvin asioita, saavat hillua.
Sama ilmiö toistuu kaikilla keskustelu foorumeilla ja haukkumiset saa aina niskaansa se joka tuo asioihin oikean näkökulman ja osoittaa kuinka tulisi olla.
Sama ilmiö on, kaksplussan vauva, murhainfo, ylilauta ja muissa joissa aletaan mollaamaan, ilman perusteita.
Tuohon viitaten, täytyy todella ihmetellä kuinka jotkut saavat vain hillua, tuomatta aloitukseen yhtään mitään, mutta pääteemana ainoastaan jonkun määrätyn haukkuminen, joten onnitteluni, kun olette kynsinhampain pitäneet kinni oikeudestanne sanoa mitä haluaa vuositolkulla ja viimeisin aloituksella "Ettekö täysjärkiset ole vieläkään~~ jne".
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olette ihan oikeassa, täytyy tosiaankin ihmetellä kunka kaiken karvaiset, muka omasta mielestään ovat tietäjiä ja tajuavat hyvin asioita, saavat hillua.
Sama ilmiö toistuu kaikilla keskustelu foorumeilla ja haukkumiset saa aina niskaansa se joka tuo asioihin oikean näkökulman ja osoittaa kuinka tulisi olla.
Sama ilmiö on, kaksplussan vauva, murhainfo, ylilauta ja muissa joissa aletaan mollaamaan, ilman perusteita.
Tuohon viitaten, täytyy todella ihmetellä kuinka jotkut saavat vain hillua, tuomatta aloitukseen yhtään mitään, mutta pääteemana ainoastaan jonkun määrätyn haukkuminen, joten onnitteluni, kun olette kynsinhampain pitäneet kinni oikeudestanne sanoa mitä haluaa vuositolkulla ja viimeisin aloituksella "Ettekö täysjärkiset ole vieläkään~~ jne".
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V"Sama ilmiö on, kaksplussan vauva, murhainfo, ylilauta ja muissa joissa aletaan mollaamaan, ilman perusteita."
EI sua mollata ilman syytä.
Sä kun vaan et tajua näitä asioita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jollette tosiaankaan ymmärrä edes lainaamastanne mitään, on tämä aika turhaa, mutta viel kerran ja lue huolellisesti lainaamanne.
" Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä", MIETI, ERITYISESTI, LOPPU "minä", niin viisaampi kysyisi itseltään, " miten hän aloittaja voi tulla OMISTAJAKSI vain perusteella kun menee naimisiin??"
Tuotahan te ette havainneet tai ette edes välittäneet, koska olisi mennyt pohja, omasta mielestä niin hauskalta trollaukselta, eiko vain??
Jos ja kun tajuatte, siis jos.
Selvitän teille mistä on kyse koska ette edes ohjaamalla tajua asiaa, niin kysykää vielä kerran.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V"ERITYISESTI, LOPPU "minä", niin viisaampi kysyisi itseltään, " miten hän aloittaja voi tulla OMISTAJAKSI vain perusteella kun menee naimisiin??"
"Tuotahan te ette havainneet tai ette edes välittäneet, koska olisi mennyt pohja, omasta mielestä niin hauskalta trollaukselta, eiko vain??" Eikö muka huomattu 2023-04-01 20:17:07 Eihän avioliitto tee omistajaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"ERITYISESTI, LOPPU "minä", niin viisaampi kysyisi itseltään, " miten hän aloittaja voi tulla OMISTAJAKSI vain perusteella kun menee naimisiin??"
"Tuotahan te ette havainneet tai ette edes välittäneet, koska olisi mennyt pohja, omasta mielestä niin hauskalta trollaukselta, eiko vain??" Eikö muka huomattu 2023-04-01 20:17:07 Eihän avioliitto tee omistajaa.No tekeekö jonkun kuolema sitten?
Eli kun henkilö jää leskeksi, aviopuoliso kuolee, hänelle eloonjääneelle tulee leskenoikeus hallita asuntoa ja suojaa vielä jakamattomuussuoja, niin miten eloonjääneen perilinen saa kyseiseen asuntoon omistuksen, kun asunto oli edesmenneen ja lesken yhteisomisteinen?
T. Lawetoder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tekeekö jonkun kuolema sitten?
Eli kun henkilö jää leskeksi, aviopuoliso kuolee, hänelle eloonjääneelle tulee leskenoikeus hallita asuntoa ja suojaa vielä jakamattomuussuoja, niin miten eloonjääneen perilinen saa kyseiseen asuntoon omistuksen, kun asunto oli edesmenneen ja lesken yhteisomisteinen?
T. Lawetoder, professional of the law with Z via VNOOOH, ETTEKÖ nyt osaakkaan vastata yksinkertaiseen kysymykseen?
"EI sua mollata ilman syytä.
Sä kun vaan et tajua näitä asioita".
Niinpä, en vain tajua, ei, en tosiaankaan tajua, mutta tajuamanne kyllä häviää minunkn tajuamiselle.
T. Lawetorder, professinal of the law with Z via V - Anonyymi
Lue hyvin tarkkaan, siis osaattehan lukea, koska sitä se lukeminen vaatii, muta kska saatte jotenkuten kirjoittaa, nin oletan, että lukutaitoakin saattaa olla.
"Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa,
jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa (TÄSSÄ ON YHTEISOMISTUS).
Luulin saavani jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen" ( VÄÄRÄ OLETTAMUS JA PERUSTUU SIHEN, KUN JOKU KUOLEE, NIIN KUOLLEEN OMAISUUS SIIRTYY VÄLITTÖMÄSTI PERILLISELLE/PERILLISILLE JA TÄSTÄ SYYSTÄ ALOITTAJA ILMAISEE, ETTÄ ASUNNOLLA HEIDÄN MENTYÄÄN NAIMISIIN, OLI KOLME OMISTAJAA, ISÄ (ELONJÄÄNYT LESKI), POIKA (RISTIIN NAULATTU RINTAPERILLINEN) JA PYHÄ HENKI, ÄÄÄÄH eikä kun siis aloittaja.
Toin nyt tämän selvennykseksi tänne ja joka olikin allekirjoittaneella tiedossa koko matkan.
Se lukutaito, lukutaito, mutta unohtamatta parasta tatitoa, siis lukemansa ymmärtämistä, eiköstä juu?
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue hyvin tarkkaan, siis osaattehan lukea, koska sitä se lukeminen vaatii, muta kska saatte jotenkuten kirjoittaa, nin oletan, että lukutaitoakin saattaa olla.
"Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa,
jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa (TÄSSÄ ON YHTEISOMISTUS).
Luulin saavani jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen" ( VÄÄRÄ OLETTAMUS JA PERUSTUU SIHEN, KUN JOKU KUOLEE, NIIN KUOLLEEN OMAISUUS SIIRTYY VÄLITTÖMÄSTI PERILLISELLE/PERILLISILLE JA TÄSTÄ SYYSTÄ ALOITTAJA ILMAISEE, ETTÄ ASUNNOLLA HEIDÄN MENTYÄÄN NAIMISIIN, OLI KOLME OMISTAJAA, ISÄ (ELONJÄÄNYT LESKI), POIKA (RISTIIN NAULATTU RINTAPERILLINEN) JA PYHÄ HENKI, ÄÄÄÄH eikä kun siis aloittaja.
Toin nyt tämän selvennykseksi tänne ja joka olikin allekirjoittaneella tiedossa koko matkan.
Se lukutaito, lukutaito, mutta unohtamatta parasta tatitoa, siis lukemansa ymmärtämistä, eiköstä juu?
T. Lawetorder, professional of the law with Z via VMitähän tuo parasta " tatitoa,
Ai aloittajasta tuli osaomistaja pelkästään siistä syystä, että meni avioon lesken kanssa lesken ja kuolinpesän omistamaan asuntoon? Ei kai kai kukaan ole niin tyhmä! - Anonyymi
Mitäs kautta aikamiespojalle syntynyt osaomstusoikeus kun asunto on ollut edesmenneen ja eloonjääneen kahdestaan omistama, ositusta ja perinnöjakoa ei ole tehty ja kuitenkin asuntoa koskee niin jakamattomuussuoja ja vähimmäissuoja, niin kertoisitteko tuosta osaomistuksen synnystä, kiitokset.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V
- Anonyymi
Lawander: "Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen" ( VÄÄRÄ OLETTAMUS JA PERUSTUU SIHEN, KUN JOKU KUOLEE, NIIN KUOLLEEN OMAISUUS SIIRTYY VÄLITTÖMÄSTI PERILLISELLE/PERILLISILLE JA TÄSTÄ SYYSTÄ ALOITTAJA ILMAISEE, ETTÄ ASUNNOLLA HEIDÄN MENTYÄÄN NAIMISIIN, OLI KOLME OMISTAJAA, ISÄ (ELONJÄÄNYT LESKI)."
MIKSI SINÄ HUUDAT !!!!!!!!!!!!!!!!
Millä menetelmin tulkitset ja millöä oikeuksin päädyt siihen, että uusi leski (AP) on tulkinnut tilannetta väärin? Sehän tarkoittaisi sitä, poika ei olisi omistanut asunnosta mitään. Kyllä poika de facto omistaa, sillä poika on jopa ajanut lesken eli entisen "pahan äitipuolen" pihalle asunnosta.
Pojan kannalta lakia yhteisomistuksesta ei voida ohittaa, sillä leski ja poika eivät ole sukulaisia. Voidaan mieluumminkin kysyä, että missä vaiheessa avauksen uuden lesken omistusoikeus asuntoon on päässyt syntymään.
Lesken ikuista asumis- ja hallintaoikeuttahan asuntoon asiassa ei tietenkään muodostu.- Anonyymi
Snähän se tässä huudat, (huutomerkki ilmaisee huutamista) ilman huutomerkkiä oleva ei ole huutamista, mutta (tämä on huutamista!!) Kirjoitettin asia pienellä tahi isolla, niin huutomerkki tekee huutamiseksi, ymmärsittekö??
Vain ja ainoastaan teidänkaltainen IDIOOTTI jatkaa selkeässä asiassa inkuttamistaan, esitä laki joka vanhentaa kuolemaan asti ulottuvan asumis- ja hallntaoikeuden.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Snähän se tässä huudat, (huutomerkki ilmaisee huutamista) ilman huutomerkkiä oleva ei ole huutamista, mutta (tämä on huutamista!!) Kirjoitettin asia pienellä tahi isolla, niin huutomerkki tekee huutamiseksi, ymmärsittekö??
Vain ja ainoastaan teidänkaltainen IDIOOTTI jatkaa selkeässä asiassa inkuttamistaan, esitä laki joka vanhentaa kuolemaan asti ulottuvan asumis- ja hallntaoikeuden.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via VSinä vaan et tajua näitä asioita. Asiantuntemuksesi on tasan nolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä vaan et tajua näitä asioita. Asiantuntemuksesi on tasan nolla.
Totally idiotism made me do it...
- Anonyymi
"Luulin saavani jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä." Kuinka SINÄ tulit omistajaksi, ostitkso osuuden? Pelkästään avioliitto ei tee omistajaa.
- Anonyymi
Ei aloituksessa ollut siitä kyse, jos et idiotismi stä tajnnut, että mksi jatkatte samaa väåntämstä aloittajan omasta erehdyksestä ilmoittaa väärin, perusasia eli lesken laiton (rikos) häätämnen on selvitetty jo, eli olette valovuosia myöhässä.
Olette samaa tyyliä kuin rukkulöpslöps alias judgedredd ja ilmeisesti tyhmempkin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z va V - Anonyymi
Lesken hallintaoikeus asuntoon on syntynyt avioliiton ja siitä seuranneen aviopuolison kuoleman johdosta. Omistusoikeus ratkeaa ja tulee, jos joku aikanaan vaatii ositusta koskien myös lesken ja vainajan asuntoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei aloituksessa ollut siitä kyse, jos et idiotismi stä tajnnut, että mksi jatkatte samaa väåntämstä aloittajan omasta erehdyksestä ilmoittaa väärin, perusasia eli lesken laiton (rikos) häätämnen on selvitetty jo, eli olette valovuosia myöhässä.
Olette samaa tyyliä kuin rukkulöpslöps alias judgedredd ja ilmeisesti tyhmempkin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z va VOlipa L-Höpsöllä nyt hämmästyttävän paljon kirjoitusvirheitä. Asia puolestaan on puhdasta L-Höpsöä.
"mksi jatkatte samaa väåntämstä aloittajan omasta erehdyksestä ilmoittaa väärin"
Mikä ja missä on erehdyksessä ilmoitettu väärin?
Miten asiassa otetaan huomioon yhteisomistus? Poikahan omistaa osan ja ajoi uuden lesken evakkoon. Siis ihan lain mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lesken hallintaoikeus asuntoon on syntynyt avioliiton ja siitä seuranneen aviopuolison kuoleman johdosta. Omistusoikeus ratkeaa ja tulee, jos joku aikanaan vaatii ositusta koskien myös lesken ja vainajan asuntoa.
Ei ole ollut kyse omistamisestakaan/hallinnasta, vaan ASUMISESTA eli oikeus asua vimeisessä yhteisenä kotina pidetyssä asunnossa
Jollette lue edes aloitustekstiä ollenkaan, miksi edes yritätte haparoiden jotakin edes tuoda esiin.
Omistusoikeus ratkeaa vasta JAOSSA, ei osituksessakaan, koska asuntoa koskee jakamattomuussuoja ja jos aikamiespoika esittää jakovaatimuksen, nin leskellä silti säilyy jakamattomuussuoja..
Näitä asioita n vaan kaikenlaiset riidankylväjä urpo partaset, kaikkoset &kehvelit, ynm. lähteneet väänteleen, että lakien oikea tarkoitus hämärtyy ja tuottaa rahaa heille.
Huomaathan, että ei aikamiespoika voi esittää ositusvaatimusta, vaan sen voi ainoastaan esitää erovan pariskunnan jompi kumpi osapuoli ja kuolemantapauksessa leski.
Kun jakovaatimus tehdäån, niin tällöin tehdään myös osituskin, mutta siltikään, ei kumpikaan kaada leskensuojana olevaa asunnonhallinta- ja jakamattomuussuojaa.
Näin yksinkertaista se on.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole ollut kyse omistamisestakaan/hallinnasta, vaan ASUMISESTA eli oikeus asua vimeisessä yhteisenä kotina pidetyssä asunnossa
Jollette lue edes aloitustekstiä ollenkaan, miksi edes yritätte haparoiden jotakin edes tuoda esiin.
Omistusoikeus ratkeaa vasta JAOSSA, ei osituksessakaan, koska asuntoa koskee jakamattomuussuoja ja jos aikamiespoika esittää jakovaatimuksen, nin leskellä silti säilyy jakamattomuussuoja..
Näitä asioita n vaan kaikenlaiset riidankylväjä urpo partaset, kaikkoset &kehvelit, ynm. lähteneet väänteleen, että lakien oikea tarkoitus hämärtyy ja tuottaa rahaa heille.
Huomaathan, että ei aikamiespoika voi esittää ositusvaatimusta, vaan sen voi ainoastaan esitää erovan pariskunnan jompi kumpi osapuoli ja kuolemantapauksessa leski.
Kun jakovaatimus tehdäån, niin tällöin tehdään myös osituskin, mutta siltikään, ei kumpikaan kaada leskensuojana olevaa asunnonhallinta- ja jakamattomuussuojaa.
Näin yksinkertaista se on.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VMistä aikamiespojasta puhut, keksitkö sen itse?
Poika pisti lesken pihalle rikkomatta lakia, vrt. laki yhteisomistuksesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä aikamiespojasta puhut, keksitkö sen itse?
Poika pisti lesken pihalle rikkomatta lakia, vrt. laki yhteisomistuksesta.Esitä yhteisomistuslain periaatteet ja prinspiteetit, sitten esitä lesken omistusoikeus jota ei ole, joten ei ole edes yhteisomistustakaan.
On vain lesken lakiin kirjattu oikeus pitää viimeisin yhteisenä kotina pidetty asunto jakamattomana hallnnassaan asumiseen.
Tästä on kyse, joten älä viitsis totaalisena idioottina esittää lakia yhteisomistuksen purkamisestakaan, kun ei edes ole kyse yhteisomistuksesta.
Tziizuuz.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esitä yhteisomistuslain periaatteet ja prinspiteetit, sitten esitä lesken omistusoikeus jota ei ole, joten ei ole edes yhteisomistustakaan.
On vain lesken lakiin kirjattu oikeus pitää viimeisin yhteisenä kotina pidetty asunto jakamattomana hallnnassaan asumiseen.
Tästä on kyse, joten älä viitsis totaalisena idioottina esittää lakia yhteisomistuksen purkamisestakaan, kun ei edes ole kyse yhteisomistuksesta.
Tziizuuz.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V"On vain lesken lakiin kirjattu oikeus pitää viimeisin yhteisenä kotina pidetty asunto jakamattomana hallnnassaan asumiseen."
Koskee vain sellaista asuntoa jonka kuollut omisti yksin tai sitten yhdessä lesken kanssa.
Topicin tapauksessa asunnon yksi omistaja oli kuolleen poika.
Näin ollen lesken asumisoikeus ei toteudu.
Johan tämäkin asia on sulle kertaalleen kerrottu.
Ihmettelen että miksi jauhat jostain lesken oikeudesta jäädä yhteiseen asuntoon asumaan kun kerran yhteisen asunnon yksi omistajista on kuolleen poika.
Ja tämä ei ole pelkästään minun mielipide vaan sen jakaa mm. Verottaja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"On vain lesken lakiin kirjattu oikeus pitää viimeisin yhteisenä kotina pidetty asunto jakamattomana hallnnassaan asumiseen."
Koskee vain sellaista asuntoa jonka kuollut omisti yksin tai sitten yhdessä lesken kanssa.
Topicin tapauksessa asunnon yksi omistaja oli kuolleen poika.
Näin ollen lesken asumisoikeus ei toteudu.
Johan tämäkin asia on sulle kertaalleen kerrottu.
Ihmettelen että miksi jauhat jostain lesken oikeudesta jäädä yhteiseen asuntoon asumaan kun kerran yhteisen asunnon yksi omistajista on kuolleen poika.
Ja tämä ei ole pelkästään minun mielipide vaan sen jakaa mm. Verottaja.Yksinkertaista, lain tulkintaa, lue perustuslain 2§ 3mom ja 22§, erittän yksinkeraista, eiköstä juu?
T. Professional of the law, lawetorder Z via V
Jk. Ei ole ihme että olemme lainvastaisesti natossa ja laittomuustilassa, tyhmyys lammaslaumassa on kasaantunut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei aloituksessa ollut siitä kyse, jos et idiotismi stä tajnnut, että mksi jatkatte samaa väåntämstä aloittajan omasta erehdyksestä ilmoittaa väärin, perusasia eli lesken laiton (rikos) häätämnen on selvitetty jo, eli olette valovuosia myöhässä.
Olette samaa tyyliä kuin rukkulöpslöps alias judgedredd ja ilmeisesti tyhmempkin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z va VNo, aloittaja luuli tulleensa asunnnon omistajaksi mennessään avioon lesken kanssa. Ei se niin mene, ellei olisi ostanut osuutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, aloittaja luuli tulleensa asunnnon omistajaksi mennessään avioon lesken kanssa. Ei se niin mene, ellei olisi ostanut osuutta.
Leskelle on tullut täysi hallinta aviopuolison kuollessa kummankin omaisuuteen ja oikeuksiin asuminen mukaan lukien.
Ositus aikanaan kertoo mahdollisen omistamisen (kummastakin kuolinpesästä todennäköisimmin).
- Anonyymi
Vuonna 2002 poika perii äitinsä osuuden asunnosta,suoritetaan ositus samaisena vuonna,poika hakee lainhuutoa asunnon puolikkaaseen.nyt tilanne on se että poika ja isä omistavat asunnon puoliksi.isä menee uudestaan naimisiin,nyt on avoinna kysymys että miten isän uusi puoliso on saanut topicin mukaan asuntoon osa-omistuksen.Tällä ei ole sinänsä merkitystä vaikka näin olisi tapahtunut.nyt isä kuolee ja poika perii isänsä osuuden asunnosta-Lesken asumisoikeus asuntoon ei toteudu koska poika omisti osan talosta yhdessä isänsä/lesken kanssa.
Lesken asumisoikeus koskee vain ja ainoastaan sellaista asuntoa jonka kuollut on omistanut yksin tai sitten puoliksi lesken kanssa.
Onko se nyt niin vaikeaa käsittää rakas Lawetorder?- Anonyymi
Osoita esittämiesi asioiden paikkansa pitävyys, lakia kun yhä edelleenkään ei jaeta arvelujen perusteella, joten olkaapa hyvä, kenttä on teidän, sinne ärripurria ja kusipäisyyttänne mahtuu.
T. Lawetorder, professional of the law whit Z via V - Anonyymi
Miten asuntoon haetaan lainhuutoa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten asuntoon haetaan lainhuutoa?
En tiennytkään, että osakehuoneistoon tarvitaan lainhuuto, tässä aloituksesta " Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa" ja tässä lainhuudon tarvitsevat "Lainhuutoa voi hakea kiinteistöön, määräalaan tai määräosaan".
HUOOOOOOOOOOH.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Kyllä ketju venyy kun oikeat trollaajat on liikkeellä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiennytkään, että osakehuoneistoon tarvitaan lainhuuto, tässä aloituksesta " Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa" ja tässä lainhuudon tarvitsevat "Lainhuutoa voi hakea kiinteistöön, määräalaan tai määräosaan".
HUOOOOOOOOOOH.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Kyllä ketju venyy kun oikeat trollaajat on liikkeellä"Kyllä ketju venyy kun oikeat trollaajat on liikkeellä."
Oletko sinä itse leikki- vaiko oikea trollaaja?
99 % teksteistäsi kuitenkin täyttää pilan ja pilailun tunnusmerkit.
- Anonyymi
"Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä. "
Tulee tarkastella lakia yhteisomistuksesta.
Leskellä ei ole oikeutta asua asunnossa (lesken vähimmäisoikeus), joten poika asetteli hänet siististi oven ulkopuolelle.
Poika ei ole aikamiespoika, avauksessa ei ainakaan niin sanota. Voi olla myös eronnut tai leski hänkin, emme tiedä. Ehkä on avoliitossa.- Anonyymi
AP: "Palkkasin oman juristin saadakseni oikeutta."
Tuo on hyvin tehty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AP: "Palkkasin oman juristin saadakseni oikeutta."
Tuo on hyvin tehty.Niin, ehkä kun jo täällä kymmenkunta itseään juristiksi luulevaa vastailee täysin päinvastoin kuin laissa on, höpökirjallisuuden perusteella, että kun varman häviön haluaa, on aina parasta palkata "ammatti" tasoista apua, niin on todellakin "hyvä juttu".
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, ehkä kun jo täällä kymmenkunta itseään juristiksi luulevaa vastailee täysin päinvastoin kuin laissa on, höpökirjallisuuden perusteella, että kun varman häviön haluaa, on aina parasta palkata "ammatti" tasoista apua, niin on todellakin "hyvä juttu".
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VTäältä on asiallinen ja oikea tieto jo moneen kertaan aloittajalle annettu, Mutta mistäpä maallikko sen osaisi erottaa L-höppönän, Z via V -rasputinin, sekoiluista.
- Anonyymi
Miksi aivoparkanne ei anna periksi selkeälle häviölle, vaan inkutatte yhä edelleen samaa levyn kohtaa, vaiko katosiko se vähäinenkin kytkentänne pääkopastanne ja hummeettine jäe soettoo hintriiko marssiloota.
Lue, lukeeko "on naimisissa/ollut naimsissa/on leski"? : "Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa".
Ei, lukee ainoastaan "poika, nyt 53v", ell aikamiespoika joka 53 vuotias.
Tähän "
Leskellä ei ole oikeutta asua asunnossa (lesken vähimmäisoikeus)". Niin annatte leskelle vähimmässuojan, niin mikä aloittaja on kun aviomies kuoli ja luettelisitteko lesken vähimmäissuojan.
Mielenkiinnolla jään odottamaa typeryytenne mittaista vastausta, arvoisa aikamespoika, josta kyse onkn aloituksessa.
T. Lawetorder, professional of the law with Z via V - Anonyymi
Lesken hallintaoikeus asuntoon on elinikäinen eli se lakkaa vasta lesken kuollessa. Se ei lakkaa, vaikka leski solmisi uuden avioliiton. Asunnon myyminen ei myöskään lakkauta lesken oikeutta pitää sitä jakamattomana hallinnassaan. Tämän vuoksi perilliset eivät voi myydä vapaasti asuntoa, joka on lesken hallintaoikeuden alainen.
On hyvä muistaa, että lesken oikeus pitää asuntoa jakamattomana hallussaan ei ole omistusoikeus vaan hallintaoikeus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että leskellä on oikeus asua huoneistossa ja käyttää asuntoirtaimistoa, mutta hän ei voi myydä, muuten luovuttaa eteenpäin tai hävittää kyseistä omaisuutta taikka pantata sitä omasta velastaan.
Sekaannun hieman tähän mielenkiinnottomaan ketjuun. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täältä on asiallinen ja oikea tieto jo moneen kertaan aloittajalle annettu, Mutta mistäpä maallikko sen osaisi erottaa L-höppönän, Z via V -rasputinin, sekoiluista.
Kelpaisiko tämä oikea tieto sitten?
Kooste työryhmän MIETINNÖSTÄ 2006, ei siis ole laki ollenkaan.
"Tältä osin perintökaarta muutettiin
vuonna 1983, jolloin leski sai oikeuden pitää hallinnassaan puolisoiden tavan-
omaisen asuntoirtaimiston ja tietyin edellytyksin myös yhteisenä kotina käytetyn
tai muun sellaisen asunnon, joka kuuluu jäämistöön ja sopii eloonjääneen puoli-
son kodiksi. Tämä oikeus on suojattu perittävän rintaperillisen tai testamentin
saajan jakovaatimusta vastaan, joten se menee myös lakiosaoikeuden edelle
(PK 3:1a). (Sivu 16)
3.2. Arvio
Työryhmä katsoo, ettei meillä ole tarpeen toteuttaa sellaisia lesken asemaa koske-
via uudistuksia, jotka poikkeavat olennaisesti nykyisestä perinteestä. Sitä vastoin
on tarpeen selvittää sitä, onko tarpeen ja mahdollista kehittää lesken asemaa ny-
kyisen perinteen pohjalta. Tällöin tarjoutuu harkittavaksi kolme vaihtoehtoa. Näis-
tä ensimmäinen on Ruotsissa vuonna 1988 toteutettu ratkaisu, jossa leski on ase-
tettu yhteisten rintaperillisten edelle samalla tavoin kuin hänet jo aiemmin oli ase-
tettu ensiksi kuolleen puolison toiseen parenteeliin kuuluvien perillisten edelle.
Toinen vaihtoehto on toteuttaa Ruotsissa omaksuttu ratkaisu vain osittaisena,
asuntoa ja asuntoirtaimistoa koskevana. Kolmas vaihtoehto on kehittää nykyistä
mallia, jossa leski saa käyttöoikeuden jäämistöön, jollei kukaan vaadi jakoa, ja
jakovaatimuksesta riippumatta asuntoirtaimistoon sekä tietyin edellytyksin myös
jäämistöön kuuluvaan asuntoon. (Sivu 18)
5. Vallintaoikeuden antaminen leskelle asuntoon ja asuntoirtaimistoon
Tässä mallissa leski perisi rintaperillisten oikeuden estämättä puolisoiden asun-
toirtaimiston ja yht eisenä kotina käytetyn asunnon, jos asunnon saamisen edelly-
tykset täyttyvät. Nämä edellytykset voisivat olla pääosin samantapaisia kuin ne
ovat nykyisinkin PK 3: 1a:n mukaan. Niitä on kuitenkin tarpeen jäljempänä luvus-
sa 6 osoitetulla tavalla kehittää, jotta kohtuuttomien tilanteiden syntyminen voitai-
siin torjua.
Leski perisi asunnon ja asuntoirtaimiston nk. vallintaoikeudella. Hänen oikeus-
asemansa tähän omaisuuteen olisi siten sama kuin nykyisin siinä tapauksessa, että
leski on perinyt puolisonsa PK 3 luvun säännösten nojalla. Leski voisi toisin sa-
noen määrätä asunnosta ja asuntoirtaimistosta vapaasti inter vivos, mutta hän ei
voisi tehdä niistä testamenttia. (Sivu 22)
6. Lesken asumisoikeutta koskevan sääntelyn kehittäminen
6.1. Yleistä
Eloon jäänyt puoliso saa nykyisin ”rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentin-
saajan oikeuden estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhtei-
senä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi
sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison
varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina
jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison ha llintaan” (PK 3:1a.2). Lesken
hallintaoikeus saa sisältönsä PK 12 luvusta. PK 3:1a.3:n mukaan tuon luvun sään-
nöksiä testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta sovelletaan nä et myös leskelle
suoraan lain nojalla kuuluvaan käyttöoikeuteen.
Lesken asumisoikeutta koskeva sääntely on ollut voimassa noin 20 vuotta.
Sääntelystä saadut kokemukset viittaavat siihen, että se on käytännössä toiminut san-
gen hyvin.
Tämä näkyi myös työryhmän järjestämässä seminaarissa ja valtionhal-
linnon kansalaisfoorumissa käydyssä keskustelussa. (Sivu 23)"
Tämä yllä oleva on siis kopioitu suoraan virheineen ja löytyy pdf-muodossa kun vain viitsii googlailla - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lesken hallintaoikeus asuntoon on elinikäinen eli se lakkaa vasta lesken kuollessa. Se ei lakkaa, vaikka leski solmisi uuden avioliiton. Asunnon myyminen ei myöskään lakkauta lesken oikeutta pitää sitä jakamattomana hallinnassaan. Tämän vuoksi perilliset eivät voi myydä vapaasti asuntoa, joka on lesken hallintaoikeuden alainen.
On hyvä muistaa, että lesken oikeus pitää asuntoa jakamattomana hallussaan ei ole omistusoikeus vaan hallintaoikeus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että leskellä on oikeus asua huoneistossa ja käyttää asuntoirtaimistoa, mutta hän ei voi myydä, muuten luovuttaa eteenpäin tai hävittää kyseistä omaisuutta taikka pantata sitä omasta velastaan.
Sekaannun hieman tähän mielenkiinnottomaan ketjuun.Poika omistajana ajoi lesken mäkeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poika omistajana ajoi lesken mäkeen.
Huonoa kun teillä on on ymmärrys nolla ja luetun ymmärrys miinus sata
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poika omistajana ajoi lesken mäkeen.
Rikollinen poikahan siis tuskin omisti vielä mitään, mutta ei ollut edes lukenut avioliittolakia osituksineen saati ehtinyt vielä edesmenneen puolison osalta selata Perintökaarta perunkirjoitukseen asti puolisoiden varat selvitettynä.
Ei pojalla ole oikeutta puuttua lesken asumiseen ennen puolisoiden ositusta. Leski hallitsee kuolleen puolisonsa osaa myös toistaiseksi osittamatta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kelpaisiko tämä oikea tieto sitten?
Kooste työryhmän MIETINNÖSTÄ 2006, ei siis ole laki ollenkaan.
"Tältä osin perintökaarta muutettiin
vuonna 1983, jolloin leski sai oikeuden pitää hallinnassaan puolisoiden tavan-
omaisen asuntoirtaimiston ja tietyin edellytyksin myös yhteisenä kotina käytetyn
tai muun sellaisen asunnon, joka kuuluu jäämistöön ja sopii eloonjääneen puoli-
son kodiksi. Tämä oikeus on suojattu perittävän rintaperillisen tai testamentin
saajan jakovaatimusta vastaan, joten se menee myös lakiosaoikeuden edelle
(PK 3:1a). (Sivu 16)
3.2. Arvio
Työryhmä katsoo, ettei meillä ole tarpeen toteuttaa sellaisia lesken asemaa koske-
via uudistuksia, jotka poikkeavat olennaisesti nykyisestä perinteestä. Sitä vastoin
on tarpeen selvittää sitä, onko tarpeen ja mahdollista kehittää lesken asemaa ny-
kyisen perinteen pohjalta. Tällöin tarjoutuu harkittavaksi kolme vaihtoehtoa. Näis-
tä ensimmäinen on Ruotsissa vuonna 1988 toteutettu ratkaisu, jossa leski on ase-
tettu yhteisten rintaperillisten edelle samalla tavoin kuin hänet jo aiemmin oli ase-
tettu ensiksi kuolleen puolison toiseen parenteeliin kuuluvien perillisten edelle.
Toinen vaihtoehto on toteuttaa Ruotsissa omaksuttu ratkaisu vain osittaisena,
asuntoa ja asuntoirtaimistoa koskevana. Kolmas vaihtoehto on kehittää nykyistä
mallia, jossa leski saa käyttöoikeuden jäämistöön, jollei kukaan vaadi jakoa, ja
jakovaatimuksesta riippumatta asuntoirtaimistoon sekä tietyin edellytyksin myös
jäämistöön kuuluvaan asuntoon. (Sivu 18)
5. Vallintaoikeuden antaminen leskelle asuntoon ja asuntoirtaimistoon
Tässä mallissa leski perisi rintaperillisten oikeuden estämättä puolisoiden asun-
toirtaimiston ja yht eisenä kotina käytetyn asunnon, jos asunnon saamisen edelly-
tykset täyttyvät. Nämä edellytykset voisivat olla pääosin samantapaisia kuin ne
ovat nykyisinkin PK 3: 1a:n mukaan. Niitä on kuitenkin tarpeen jäljempänä luvus-
sa 6 osoitetulla tavalla kehittää, jotta kohtuuttomien tilanteiden syntyminen voitai-
siin torjua.
Leski perisi asunnon ja asuntoirtaimiston nk. vallintaoikeudella. Hänen oikeus-
asemansa tähän omaisuuteen olisi siten sama kuin nykyisin siinä tapauksessa, että
leski on perinyt puolisonsa PK 3 luvun säännösten nojalla. Leski voisi toisin sa-
noen määrätä asunnosta ja asuntoirtaimistosta vapaasti inter vivos, mutta hän ei
voisi tehdä niistä testamenttia. (Sivu 22)
6. Lesken asumisoikeutta koskevan sääntelyn kehittäminen
6.1. Yleistä
Eloon jäänyt puoliso saa nykyisin ”rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentin-
saajan oikeuden estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhtei-
senä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi
sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison
varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina
jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison ha llintaan” (PK 3:1a.2). Lesken
hallintaoikeus saa sisältönsä PK 12 luvusta. PK 3:1a.3:n mukaan tuon luvun sään-
nöksiä testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta sovelletaan nä et myös leskelle
suoraan lain nojalla kuuluvaan käyttöoikeuteen.
Lesken asumisoikeutta koskeva sääntely on ollut voimassa noin 20 vuotta.
Sääntelystä saadut kokemukset viittaavat siihen, että se on käytännössä toiminut san-
gen hyvin.
Tämä näkyi myös työryhmän järjestämässä seminaarissa ja valtionhal-
linnon kansalaisfoorumissa käydyssä keskustelussa. (Sivu 23)"
Tämä yllä oleva on siis kopioitu suoraan virheineen ja löytyy pdf-muodossa kun vain viitsii googlaillaEipä tuo mietintö ketään paljon lämmitä, kun ei kerrota mitään perunkirjoituksen järjestäjästä, aikanaan osituksesta ja avioliittolakia soveltaen aviopuolison kuoleman jälkeen jatkuvasta hallinnasta ja ennen sitä sopimisia koskien. Nyt nuo kuuluvat leskelle kaiken kaikkiaan toistaiseksi. Ei sitä ennen (ja jälkeen) ilman toisen lupaa ole saanut irtisanoa vuokra-asuntoakaan.
Leski on nyt poikapuolen sopimuskumppani koskien ensimmäistä kuolinpesääkin (puolisonsa sijasta) kunnes perunkirjoituksen jälkeen ehkä jonkun vaatimuksesta osituskin suoritetaan. Ositusta ei tarvitse suorittaa, jos vaatimusta ei tule ennen lesken kuolemaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rikollinen poikahan siis tuskin omisti vielä mitään, mutta ei ollut edes lukenut avioliittolakia osituksineen saati ehtinyt vielä edesmenneen puolison osalta selata Perintökaarta perunkirjoitukseen asti puolisoiden varat selvitettynä.
Ei pojalla ole oikeutta puuttua lesken asumiseen ennen puolisoiden ositusta. Leski hallitsee kuolleen puolisonsa osaa myös toistaiseksi osittamatta.Missä rikos?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä rikos?
Sitä voit hiljaa miettiä itseksesi ja jos et vieläkään ymmärrä, koetetaan idiootille vääntää ratakiskosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä voit hiljaa miettiä itseksesi ja jos et vieläkään ymmärrä, koetetaan idiootille vääntää ratakiskosta.
Äitisi pitäisi pestä suusi saippualla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kelpaisiko tämä oikea tieto sitten?
Kooste työryhmän MIETINNÖSTÄ 2006, ei siis ole laki ollenkaan.
"Tältä osin perintökaarta muutettiin
vuonna 1983, jolloin leski sai oikeuden pitää hallinnassaan puolisoiden tavan-
omaisen asuntoirtaimiston ja tietyin edellytyksin myös yhteisenä kotina käytetyn
tai muun sellaisen asunnon, joka kuuluu jäämistöön ja sopii eloonjääneen puoli-
son kodiksi. Tämä oikeus on suojattu perittävän rintaperillisen tai testamentin
saajan jakovaatimusta vastaan, joten se menee myös lakiosaoikeuden edelle
(PK 3:1a). (Sivu 16)
3.2. Arvio
Työryhmä katsoo, ettei meillä ole tarpeen toteuttaa sellaisia lesken asemaa koske-
via uudistuksia, jotka poikkeavat olennaisesti nykyisestä perinteestä. Sitä vastoin
on tarpeen selvittää sitä, onko tarpeen ja mahdollista kehittää lesken asemaa ny-
kyisen perinteen pohjalta. Tällöin tarjoutuu harkittavaksi kolme vaihtoehtoa. Näis-
tä ensimmäinen on Ruotsissa vuonna 1988 toteutettu ratkaisu, jossa leski on ase-
tettu yhteisten rintaperillisten edelle samalla tavoin kuin hänet jo aiemmin oli ase-
tettu ensiksi kuolleen puolison toiseen parenteeliin kuuluvien perillisten edelle.
Toinen vaihtoehto on toteuttaa Ruotsissa omaksuttu ratkaisu vain osittaisena,
asuntoa ja asuntoirtaimistoa koskevana. Kolmas vaihtoehto on kehittää nykyistä
mallia, jossa leski saa käyttöoikeuden jäämistöön, jollei kukaan vaadi jakoa, ja
jakovaatimuksesta riippumatta asuntoirtaimistoon sekä tietyin edellytyksin myös
jäämistöön kuuluvaan asuntoon. (Sivu 18)
5. Vallintaoikeuden antaminen leskelle asuntoon ja asuntoirtaimistoon
Tässä mallissa leski perisi rintaperillisten oikeuden estämättä puolisoiden asun-
toirtaimiston ja yht eisenä kotina käytetyn asunnon, jos asunnon saamisen edelly-
tykset täyttyvät. Nämä edellytykset voisivat olla pääosin samantapaisia kuin ne
ovat nykyisinkin PK 3: 1a:n mukaan. Niitä on kuitenkin tarpeen jäljempänä luvus-
sa 6 osoitetulla tavalla kehittää, jotta kohtuuttomien tilanteiden syntyminen voitai-
siin torjua.
Leski perisi asunnon ja asuntoirtaimiston nk. vallintaoikeudella. Hänen oikeus-
asemansa tähän omaisuuteen olisi siten sama kuin nykyisin siinä tapauksessa, että
leski on perinyt puolisonsa PK 3 luvun säännösten nojalla. Leski voisi toisin sa-
noen määrätä asunnosta ja asuntoirtaimistosta vapaasti inter vivos, mutta hän ei
voisi tehdä niistä testamenttia. (Sivu 22)
6. Lesken asumisoikeutta koskevan sääntelyn kehittäminen
6.1. Yleistä
Eloon jäänyt puoliso saa nykyisin ”rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentin-
saajan oikeuden estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhtei-
senä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi
sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison
varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina
jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison ha llintaan” (PK 3:1a.2). Lesken
hallintaoikeus saa sisältönsä PK 12 luvusta. PK 3:1a.3:n mukaan tuon luvun sään-
nöksiä testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta sovelletaan nä et myös leskelle
suoraan lain nojalla kuuluvaan käyttöoikeuteen.
Lesken asumisoikeutta koskeva sääntely on ollut voimassa noin 20 vuotta.
Sääntelystä saadut kokemukset viittaavat siihen, että se on käytännössä toiminut san-
gen hyvin.
Tämä näkyi myös työryhmän järjestämässä seminaarissa ja valtionhal-
linnon kansalaisfoorumissa käydyssä keskustelussa. (Sivu 23)"
Tämä yllä oleva on siis kopioitu suoraan virheineen ja löytyy pdf-muodossa kun vain viitsii googlaillaEdellä oleva on vain osoitus siitä, kuinka ulalla L-höpso on käsiteltävästä aiheesta. Höppänä tapansa mukaan copypastaa tänne tekstiä tekstin perään - joka kuitenkaan ei millään tavoin anna tukea höpön virheelliselle käsitykselle, että leskelle kuuluisi hallintaoikeus asuntoon, jolla on muukin omistaja kuin perittävä tai perittävä + leski.
Laissa ei ole mitään tulkinnanvaraa, kun siisnä seisoo, että tällainen oikeus leskellä voi olla JÄÄMISTÖÖN KUULUVAAN ASUNTOON. Asunto ei kuulu jäämistöön, jos siitä jäämistöön kuuluu vain osa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä oleva on vain osoitus siitä, kuinka ulalla L-höpso on käsiteltävästä aiheesta. Höppänä tapansa mukaan copypastaa tänne tekstiä tekstin perään - joka kuitenkaan ei millään tavoin anna tukea höpön virheelliselle käsitykselle, että leskelle kuuluisi hallintaoikeus asuntoon, jolla on muukin omistaja kuin perittävä tai perittävä leski.
Laissa ei ole mitään tulkinnanvaraa, kun siisnä seisoo, että tällainen oikeus leskellä voi olla JÄÄMISTÖÖN KUULUVAAN ASUNTOON. Asunto ei kuulu jäämistöön, jos siitä jäämistöön kuuluu vain osa.Ja mikä oli oikeammin kannanottonne asiaan??
Koettakaa ymmärtää lukemanne ja pahoittelen kovasti kopioiliitä, koska oletan aina väärin, että lukutaitoinen myöskin ymmärtää lukemansa, ettei tarvitsisi joka kerta selittää mitä tarkoitetaan rivillä erilaisia kirjaimia, tiedäthän, kutsutaan tekstiksi.
Tässä ensiksi laista ja selite sulkumerkeissä, siis selite ainoastaan teille, kun noita lukemansa ymmärtäneitä on pilvinpimein.
1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai
( TÄÄ TAI-SANA TÄSSÄ TARKOITTAA VAIHTOEHTOÄ ENSINNÄ ESITETYLLE, ELI ENSINNÄ ESITETTY ON AINA ENSISIJAINEN VAIHTOEHTO JA TAI-SANAN JÄLKEEN ON TOISSIJAINEN, ELI EÑSISIJASSA ON YHTEISENÄ KOTINA PIDETTY, KUULUI SE JÄÄMISTÖÖN TAIKKA EI JA SITTEN VASTA TULEE TOINEN VAIHTOEHTO JONKA TULEE KUULUA JÄÄMISTÖÖN)
muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.
(HUOMAATHAN, ETTÄ JOS TAI-SANAN JÄLKEEN LUKISI "tai jäämistöön kuuluvan muun kodiksi sopivan, jne", NIIN TÄLLÖIN TARKOITETTAISIINKIN MYÖSKIN YHTEISENÄ KOTINA PIDETTYÄ JÄÄMISTÖÖN KUULUVANA, EIKÖSTÄ VAAN? ELI PARIN SANA PAIKKOJEN VAIHDOLLA MUUTETTIINKIN PERINTÖKAAREN LAUSE IHAN TOISENLAISEKSI JA TARKOITTAVAKSI, HASSUA)
Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta".
JATKETAAN SITTEN LISÄÄ KUN OLETTE SISÄISTÄNEET NIIN HASSUNHAUSKAN JUTUN
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja mikä oli oikeammin kannanottonne asiaan??
Koettakaa ymmärtää lukemanne ja pahoittelen kovasti kopioiliitä, koska oletan aina väärin, että lukutaitoinen myöskin ymmärtää lukemansa, ettei tarvitsisi joka kerta selittää mitä tarkoitetaan rivillä erilaisia kirjaimia, tiedäthän, kutsutaan tekstiksi.
Tässä ensiksi laista ja selite sulkumerkeissä, siis selite ainoastaan teille, kun noita lukemansa ymmärtäneitä on pilvinpimein.
1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai
( TÄÄ TAI-SANA TÄSSÄ TARKOITTAA VAIHTOEHTOÄ ENSINNÄ ESITETYLLE, ELI ENSINNÄ ESITETTY ON AINA ENSISIJAINEN VAIHTOEHTO JA TAI-SANAN JÄLKEEN ON TOISSIJAINEN, ELI EÑSISIJASSA ON YHTEISENÄ KOTINA PIDETTY, KUULUI SE JÄÄMISTÖÖN TAIKKA EI JA SITTEN VASTA TULEE TOINEN VAIHTOEHTO JONKA TULEE KUULUA JÄÄMISTÖÖN)
muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.
(HUOMAATHAN, ETTÄ JOS TAI-SANAN JÄLKEEN LUKISI "tai jäämistöön kuuluvan muun kodiksi sopivan, jne", NIIN TÄLLÖIN TARKOITETTAISIINKIN MYÖSKIN YHTEISENÄ KOTINA PIDETTYÄ JÄÄMISTÖÖN KUULUVANA, EIKÖSTÄ VAAN? ELI PARIN SANA PAIKKOJEN VAIHDOLLA MUUTETTIINKIN PERINTÖKAAREN LAUSE IHAN TOISENLAISEKSI JA TARKOITTAVAKSI, HASSUA)
Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta".
JATKETAAN SITTEN LISÄÄ KUN OLETTE SISÄISTÄNEET NIIN HASSUNHAUSKAN JUTUN
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VVoisiko joku ottaa tuosta nuo huutokohdat pois, ja kertoa lyhyesti, mitä ihmettä L-Höpsö yrittää todeta meille muille? Huutoa ja kopiota toisensa perään.
Tästä ei taida enää olla kiistaa: avauksen tapauksessa asunto ei kuulu jäämistöön, sillä poika omistaa osan asunnosta. Lesken oikeus koskee vain miehen jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Leskellä eikä kuolinpesällä ole oikeutta määrätä toisen omasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisiko joku ottaa tuosta nuo huutokohdat pois, ja kertoa lyhyesti, mitä ihmettä L-Höpsö yrittää todeta meille muille? Huutoa ja kopiota toisensa perään.
Tästä ei taida enää olla kiistaa: avauksen tapauksessa asunto ei kuulu jäämistöön, sillä poika omistaa osan asunnosta. Lesken oikeus koskee vain miehen jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Leskellä eikä kuolinpesällä ole oikeutta määrätä toisen omasta.Olikos läskipää!!! Tuota HUUTOmerkkiä tekstissäni??
Ei, eipä tainnut olla, joten tämä merkki ! Tarkoittaa huutamista, ei isolla kirjaimilla kirjoitettu, jännämerkki, eikö olekkin, eroitatteko huutamisen esdes kysymyksestä, jolla merkitään tällä merkillä ? Kysymys?
Kun taas huutokysymys näin !? Eli "minne nyt menet !? Huusi hän perääni kysyen"
Jännää tämä Suomen-kieli, sitä joko ymmärtää tai siten ei ja huomattu, että olette ulalla kuin kananpokanen, vaikka pelkkä kana olettekin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisiko joku ottaa tuosta nuo huutokohdat pois, ja kertoa lyhyesti, mitä ihmettä L-Höpsö yrittää todeta meille muille? Huutoa ja kopiota toisensa perään.
Tästä ei taida enää olla kiistaa: avauksen tapauksessa asunto ei kuulu jäämistöön, sillä poika omistaa osan asunnosta. Lesken oikeus koskee vain miehen jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Leskellä eikä kuolinpesällä ole oikeutta määrätä toisen omasta.Avauksen tapauksessa ktina pidetty ei tarvitse kuulua jäämstöön ja joka on tänne esitetty ihan oikeusmnisteriön sivustolta otetussa cobypastauksessa.
Mutta vielä kerran, myös aloituksesta, "Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka ====>>>>mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa<<<<<==== KENEN JÄÄMISTÖÖN ASUNTO KUULUI??
ELI edesmenneen vaimon jäämistöön kuului PUOLET asunnosta ja toinen puoli eloon jääneelle LESKELLE, niin nyt kiperä kysymys, Kenen jäämstöön kuului asunnon puolikas kun leskeksi jäänyt mies kuoli??
Nyt kun huomataan, että asunto nautti JAKAMATTOMUUSSUOJAA kun asunnon omistaneen pariskunnan vaimo kuoli.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V.
Jk. Jollei taralla ole muuta sekoiltavaa, niin miksette vain pysyisi poissa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisiko joku ottaa tuosta nuo huutokohdat pois, ja kertoa lyhyesti, mitä ihmettä L-Höpsö yrittää todeta meille muille? Huutoa ja kopiota toisensa perään.
Tästä ei taida enää olla kiistaa: avauksen tapauksessa asunto ei kuulu jäämistöön, sillä poika omistaa osan asunnosta. Lesken oikeus koskee vain miehen jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Leskellä eikä kuolinpesällä ole oikeutta määrätä toisen omasta.Järkyttävää jääräpäisyyttää kuten typerillä idiooteilla on tapana lukittautua poteroonsa kun on ihan väärässä, tuttua kunnallisalalla..
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avauksen tapauksessa ktina pidetty ei tarvitse kuulua jäämstöön ja joka on tänne esitetty ihan oikeusmnisteriön sivustolta otetussa cobypastauksessa.
Mutta vielä kerran, myös aloituksesta, "Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka ====>>>>mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa<<<<<==== KENEN JÄÄMISTÖÖN ASUNTO KUULUI??
ELI edesmenneen vaimon jäämistöön kuului PUOLET asunnosta ja toinen puoli eloon jääneelle LESKELLE, niin nyt kiperä kysymys, Kenen jäämstöön kuului asunnon puolikas kun leskeksi jäänyt mies kuoli??
Nyt kun huomataan, että asunto nautti JAKAMATTOMUUSSUOJAA kun asunnon omistaneen pariskunnan vaimo kuoli.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V.
Jk. Jollei taralla ole muuta sekoiltavaa, niin miksette vain pysyisi poissaL-Höpsö kertoo: "Jännää tämä Suomen-kieli, sitä joko ymmärtää tai siten ei ja huomattu, että olette ulalla kuin kananpokanen, vaikka pelkkä kana olettekin."
Miten paljon suomen kielen virheitä sitä voikaan kirjoittaa todella lyhyessä ajassa. Onnea L-Höpötti!
Asiasisältö L-Höpsöllä oli tälläkin kertaa nolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avauksen tapauksessa ktina pidetty ei tarvitse kuulua jäämstöön ja joka on tänne esitetty ihan oikeusmnisteriön sivustolta otetussa cobypastauksessa.
Mutta vielä kerran, myös aloituksesta, "Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka ====>>>>mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa<<<<<==== KENEN JÄÄMISTÖÖN ASUNTO KUULUI??
ELI edesmenneen vaimon jäämistöön kuului PUOLET asunnosta ja toinen puoli eloon jääneelle LESKELLE, niin nyt kiperä kysymys, Kenen jäämstöön kuului asunnon puolikas kun leskeksi jäänyt mies kuoli??
Nyt kun huomataan, että asunto nautti JAKAMATTOMUUSSUOJAA kun asunnon omistaneen pariskunnan vaimo kuoli.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V.
Jk. Jollei taralla ole muuta sekoiltavaa, niin miksette vain pysyisi poissaVerottajan kanta.
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
Antopäivä 5.1.2022
DiaarinumeroVH/2358/00.01.00/2021
Voimassaolo5.1.2022 - ToistaiseksiValtuutussäännös
Laki verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Lesken lakisääteinen vähimmäisoikeus sisältää siis seuraavat oikeudet:
oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto
oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (oikeus ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin).
Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verottajan kanta.
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
Antopäivä 5.1.2022
DiaarinumeroVH/2358/00.01.00/2021
Voimassaolo5.1.2022 - ToistaiseksiValtuutussäännös
Laki verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Lesken lakisääteinen vähimmäisoikeus sisältää siis seuraavat oikeudet:
oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto
oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (oikeus ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin).
Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa.Eipä tässä kukaan ole aloituksessa hakenut verotusetua, kun ei ole vielä perunkirjoituksen ajankohta ollut edes. Lesken olisi pitänyt jäädä asumaan kuten kuuluu.
Asianajajan vastaus oli tietysti oikea ja hyvä että hankkii asianajajan jatkoa ajatellen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verottajan kanta.
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
Antopäivä 5.1.2022
DiaarinumeroVH/2358/00.01.00/2021
Voimassaolo5.1.2022 - ToistaiseksiValtuutussäännös
Laki verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Lesken lakisääteinen vähimmäisoikeus sisältää siis seuraavat oikeudet:
oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto
oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (oikeus ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin).
Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa.Eipä tässä kukaan ole aloituksessa hakenut verotusetua, kun ei ole vielä perunkirjoituksen ajankohta ollut edes. Lesken olisi pitänyt jäädä asumaan kuten kuuluu.
Asianajajan vastaus oli tietysti oikea ja hyvä että hankkii asianajajan jatkoa ajatellen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verottajan kanta.
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa
Antopäivä 5.1.2022
DiaarinumeroVH/2358/00.01.00/2021
Voimassaolo5.1.2022 - ToistaiseksiValtuutussäännös
Laki verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Lesken lakisääteinen vähimmäisoikeus sisältää siis seuraavat oikeudet:
oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto
oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (oikeus ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin).
Leski ei voi saada perintökaaren mukaista hallintaoikeutta sellaiseen asuntoon, joka on edes osin jonkun kolmannen omistuksessa. Oikeuden on siten kohdistuttava sellaiseen asuntoon, jonka vainaja on omistanut yksin tai yhdessä lesken kanssa.ONKO VEROTTAJAN TÄYSIN VÄÄRÄ TULKINTA LAISTA LAKI??? EI OLE. PISTE
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
L-Höpsö kertoo: "Jännää tämä Suomen-kieli, sitä joko ymmärtää tai siten ei ja huomattu, että olette ulalla kuin kananpokanen, vaikka pelkkä kana olettekin."
Miten paljon suomen kielen virheitä sitä voikaan kirjoittaa todella lyhyessä ajassa. Onnea L-Höpötti!
Asiasisältö L-Höpsöllä oli tälläkin kertaa nolla.Tullaanko teille tarjoilemaan viimeinen ateria as you whizz?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ONKO VEROTTAJAN TÄYSIN VÄÄRÄ TULKINTA LAISTA LAKI??? EI OLE. PISTE
Miksi sinä Lawander huudat koko ajan? Lopeta huutaminen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sinä Lawander huudat koko ajan? Lopeta huutaminen.
EIKÖ TEKSTINI MIELLYTTÄNYTKÄÄN SENSUROIJANA TOIMIVAA LANTTUPÄISTÄ "NAKITUSTA" OPISKELEVAA, ETTÄ PITI SENSUROIDA.
Toiveena olisi, että suolisuomessa palattaisiin aikaan jolloinka oli sananvapaus ja vastuu kirjoittajalla.
T. P o t l, l ZvV
- Anonyymi
Surunvalittelut leskelle näin jälkikäteen.
Avauksen tapauksessa asunto ei kuulu jäämistöön, sillä poika omistaa osan asunnosta. Lesken oikeus koskee vain miehen jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Leskellä eikä kuolinpesällä ole oikeutta määrätä toisen omasta.
Poika ei valitettavasti tykkää leskestä, ja heitti lesken asunnosta pihalle. Tässä ei ole rikottu lakia, ja erityisesti pitää huomioida laki yhteisomistuksesta.
On hyvä, että avauksen leski on palkannut itselleen asianajajan, niin asian lainmukaisuus selviää myös leskelle.- Anonyymi
Vaimolla on avio-oikeus miehen asunto-osuuteen, mutta se on eri asia kuin omistusoikeus. Avio-oikeus saattaa realisoitua tasinkona, mutta ikuista hallinta- ja asumisoikeutta leski ei tietenkään toisen omaisuuteen saa.
- Anonyymi
Osituksessa vaihtuu vain tasingon omistusoikeus, kun sen sijaan perinnönjaossa kaikki kuolinpesän hallitsema omaisuus jaetaan pesän osakkaille. Aviopuolisoiden omaisuus täytyy osittaa ennen kuin perintöä voi jakaa. Osituksesta täytyy laatia osituskirja, mutta osituksesta ja perinnönjaosta voi tehdä myös yhden asiakirjan. Ositusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos aviopuolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Vaikka toinen olisi omistanut asunnon yksin ennen eroa, voi osituksen seurauksena omistussuhteet asunnossa muuttua puolisoiden välillä.
Avauksessa lienee siten, että uusi puoliso ei ole ennen puolisonsa kuolemaa omistanut asunnosta mitään, mutta poika on omistanut edesmenneen äitinsä osuuden eli puolet.
Koska osituksen jäljiltäkään leski ei omista kuin maks. 1/4 asunnosta - jos edes sitä tasinko huomioiden - mitään lesken asumisoikeutta ei tietenkään ole.- Anonyymi
Esitä se missä vaiheessa on kuolinpesän omistama puolikas asunnosta siirtynyt aikames pojan omistukseen.
Tämän kun teet, niin poika on omistanut puolet asunnosta, äitinsä vuonna 2002 tapahtuneen kuolemisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen vuoden 2003 tapahtunutta uutta aviolittoa, kun asuntoa on vuoden 2002 jälkeen on koskenut jakamattomuussuoja, niin poika on tällöin omistanut puolet.
Kykenettekö?
Kiitos.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esitä se missä vaiheessa on kuolinpesän omistama puolikas asunnosta siirtynyt aikames pojan omistukseen.
Tämän kun teet, niin poika on omistanut puolet asunnosta, äitinsä vuonna 2002 tapahtuneen kuolemisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen vuoden 2003 tapahtunutta uutta aviolittoa, kun asuntoa on vuoden 2002 jälkeen on koskenut jakamattomuussuoja, niin poika on tällöin omistanut puolet.
Kykenettekö?
Kiitos.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VAikames pojan?
Voitko täsmentää kysymystäsi, onko poika siis eronnut vaiko mees?
Poika on omistanut edesmenneen äitinsä jäljiltä puolet asunnosta, sitähän tarkoitat? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikames pojan?
Voitko täsmentää kysymystäsi, onko poika siis eronnut vaiko mees?
Poika on omistanut edesmenneen äitinsä jäljiltä puolet asunnosta, sitähän tarkoitat?Misså vaiheessa omistus on vaihtunut?
Takerrutteko aina epäolennaiseen jotta vältytte vastaamatta suoraan kysymykseen, harkitkaa nyt hyvä henkilö täyspäisten poliittistauraa juurikin epäolennaisuuksien ja saivartelun vuoksi.
Esittäkääpä nyt suoraan kysymykseen vastaus, aloituksesta saatte osviittaa avioparin omistussuhteesta ennen lesken uudelleen avioitumista, ettei jää teillekkään epäselväksi jotta osaatte vastata.
Perintökaaren antamat oikeudet ovat näemmä selkeästi selvinneet.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Eipä se asunto usein ole kuolinpesän ainoa omaisuus ja tässä kuitenkin selvästi leskelläkin on omaisuutta.
Leski vain hallitsee kuolleen puolison osuutta ositukseen asti asuen yhteisestä kodissa irtaimistoineen. Osakkeet tässä tapauksessa voivat jakautua miten sattuu ja millä hyvänsä sopimuksella.
Kuolema ei muuta sopimusta tai sellaiseksi muodostunutta hiljaisella hyväksymisellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä se asunto usein ole kuolinpesän ainoa omaisuus ja tässä kuitenkin selvästi leskelläkin on omaisuutta.
Leski vain hallitsee kuolleen puolison osuutta ositukseen asti asuen yhteisestä kodissa irtaimistoineen. Osakkeet tässä tapauksessa voivat jakautua miten sattuu ja millä hyvänsä sopimuksella.
Kuolema ei muuta sopimusta tai sellaiseksi muodostunutta hiljaisella hyväksymisellä.Ei ole nyt olevalla leskellä omaisuutta.
LukIsitte sen aloituksen, eli leski oli joutunut ostaan ASUMIOIKEUSASUNNON.
Tähän tapaan hän avaa, "Luulin saavani jäädä asumaan yhteiseen kotiimme.
Nyt muutin asumisoikeusasuntoon.. Ei ole hätää. Mutta olkaa muut viisaampia lapsipuolenne suhteen".
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esitä se missä vaiheessa on kuolinpesän omistama puolikas asunnosta siirtynyt aikames pojan omistukseen.
Tämän kun teet, niin poika on omistanut puolet asunnosta, äitinsä vuonna 2002 tapahtuneen kuolemisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen vuoden 2003 tapahtunutta uutta aviolittoa, kun asuntoa on vuoden 2002 jälkeen on koskenut jakamattomuussuoja, niin poika on tällöin omistanut puolet.
Kykenettekö?
Kiitos.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V"Esitä se missä vaiheessa on kuolinpesän omistama puolikas asunnosta siirtynyt aikames pojan omistukseen." Se osuus on siirtynyt perijälle vanhenpansa kuoltuaan, tajuatko? OLLOS HYVÄ!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Esitä se missä vaiheessa on kuolinpesän omistama puolikas asunnosta siirtynyt aikames pojan omistukseen." Se osuus on siirtynyt perijälle vanhenpansa kuoltuaan, tajuatko? OLLOS HYVÄ!
Jonkun KUOLEMINENKO omistusoikeuden siirtää??
Eli esim. autoni jossa olen vain haltijana, niin omistaa joku muu, ollaan sovittu, että kun olen maksanut sen tai jos omistaja kuolee, auto siirtyy omistukseeni ja tästä ei ole mitään paperilla.
Niin A) minä tulen omistajaksi kun hän kuoli, vaiko B) hänen omistajan kuoilnpesä, koska omistajana edesmennyt rekisteriotteessa.
Arvuutteleppa piruuttas kukahan olisi. OLLOS HYVÄ.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
Ositus on suoritettu vuonna 2002,tuolloin poika peri äitinsä osuuden asunnosta.
T.Aloittaja.- Anonyymi
Isänsä jälkeen asunnon omistajaksi tuli poika, ainoa perillinen, joten leskelle lähhtö, kuten olet itsekin ymmärtänyt.
- Anonyymi
Hyvä yritys idiootti, pari virhettä, aloittaja on yli 60 vuotias naishenkilö ja kuten aloitus tekstistä huomaamme, aloittaja selventää asiaa vaikeimman kautta, eikä niin kuin hän suoraan ja ilmoittaa ositukseta ja joka ei kutenkaan vaikuta omistamiseen, vaan vasta pesänjako, koska aiemmin kuollut vaimo omisti puolet ja nyt edesmennyt leski omisti puolet ja lesken oikeus on pitää jakamattomana hallussaan asunto.
Hyvä yritys saada itsensä oleen oikeassa, minua teinä kyllä nyt vituttaisi ja laille ette voi mitään valehtelemalla.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä yritys idiootti, pari virhettä, aloittaja on yli 60 vuotias naishenkilö ja kuten aloitus tekstistä huomaamme, aloittaja selventää asiaa vaikeimman kautta, eikä niin kuin hän suoraan ja ilmoittaa ositukseta ja joka ei kutenkaan vaikuta omistamiseen, vaan vasta pesänjako, koska aiemmin kuollut vaimo omisti puolet ja nyt edesmennyt leski omisti puolet ja lesken oikeus on pitää jakamattomana hallussaan asunto.
Hyvä yritys saada itsensä oleen oikeassa, minua teinä kyllä nyt vituttaisi ja laille ette voi mitään valehtelemalla.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VSinä et ole mikään ruudinkeksijä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isänsä jälkeen asunnon omistajaksi tuli poika, ainoa perillinen, joten leskelle lähhtö, kuten olet itsekin ymmärtänyt.
Eipä tule ei, ei tule suoraan, vaan kuolinpesät tulee jakaa ja jonka sanoo lakikin ja lesken pikeudella (laki ei määrittele leskeysnumeroa vaan yhteisenä kotina pidetyn TAI MUUN jäämistöön kuuluvan~, jos lukisi TAI JÄÄMISTÖÖN KUULUVAN muun asumiseen, jne. niin tällöin tarkoitettaisiin, että myöskin tuo yhteisenä kotina pidetty tulee kuulua jäämistöön).
On se viuna vieköön jännää tämä lakitesti ja kun sitä aletaan tulkkaileen, käy niin kuin hebrealaiselle rabbiinille.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isänsä jälkeen asunnon omistajaksi tuli poika, ainoa perillinen, joten leskelle lähhtö, kuten olet itsekin ymmärtänyt.
"Isänsä jälkeen asunnon omistajaksi tuli poika..."
Ensin tulee uusikin perunkirjoitus vainajan ja puolison varoista. Sitten kuolinpesä ja mahdollinen osittus lesken kanssa.
Osakkeiden omistuksen jakautumiseen on vielä aikaa, jonka leski yleensä viettää asuen yhteistä kotia. Hän hallinnoi pariskunnan omaisuutta nyt yksin ja jatkossa koti-irtaimisto jää hänen hallintaansa loppuun asti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Isänsä jälkeen asunnon omistajaksi tuli poika..."
Ensin tulee uusikin perunkirjoitus vainajan ja puolison varoista. Sitten kuolinpesä ja mahdollinen osittus lesken kanssa.
Osakkeiden omistuksen jakautumiseen on vielä aikaa, jonka leski yleensä viettää asuen yhteistä kotia. Hän hallinnoi pariskunnan omaisuutta nyt yksin ja jatkossa koti-irtaimisto jää hänen hallintaansa loppuun asti."Osakkeiden omistuksen jakautumiseen on vielä aikaa, jonka leski yleensä viettää asuen yhteistä kotia. Hän hallinnoi pariskunnan omaisuutta nyt yksin ja jatkossa koti-irtaimisto jää hänen hallintaansa loppuun asti."
Laki eräistä yhteisomistussuhteista, eli yhteisomistus on mahdollista toteuttaa kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa yhteisomistus on jaotonta. Tällainen yhteisomistus tulee yleensä kyseeseen vain jakamattoman kuolinpesän kohdalla: kukaan ei omista pesän omaisuudesta (esineistä) mitään määräosaa, vaan osuuden pesästä. Useimmiten yhteisomistus on kuitenkin määräosaista, joka tarkoittaa sitä, että jokainen yhteisomistaja siis omistaa tietyn määräosan siitä omaisuudesta, joka on yhteisomistuksen alla.
Poika on pannut uuden lesken porraskäytävään, koska ei pidä hänestä. Osituksen jäljiltä on todennäköistä - ei varmaa - että leski omistaa asunnosta 1/4 ja poika 3/4. Leskellä on oikeus vaatia asunnon myyntiä, vaatia yhteisomistuksen purkua tai vaatia osuudestaan vuokratuottoa.
Irtaimistoon ei lasketa kuuluvaksi arvoesineitä, taidekokoelmia tai ajoneuvoja. Uuden lesken irtaimiston hallintaoikeus ei myöskään koske sitä osuutta irtaimistosta, joka on ollut alunperin pojan äidin henkilökohtaista irtainta. On siis nimenomaisesti tärkeää painottaa termiä tavanomainen koti-irtaimisto eli tavanmukainen asuntoirtaimisto, muu osuus ei kuulu lesken vähimmäissuojan piiriin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Osakkeiden omistuksen jakautumiseen on vielä aikaa, jonka leski yleensä viettää asuen yhteistä kotia. Hän hallinnoi pariskunnan omaisuutta nyt yksin ja jatkossa koti-irtaimisto jää hänen hallintaansa loppuun asti."
Laki eräistä yhteisomistussuhteista, eli yhteisomistus on mahdollista toteuttaa kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa yhteisomistus on jaotonta. Tällainen yhteisomistus tulee yleensä kyseeseen vain jakamattoman kuolinpesän kohdalla: kukaan ei omista pesän omaisuudesta (esineistä) mitään määräosaa, vaan osuuden pesästä. Useimmiten yhteisomistus on kuitenkin määräosaista, joka tarkoittaa sitä, että jokainen yhteisomistaja siis omistaa tietyn määräosan siitä omaisuudesta, joka on yhteisomistuksen alla.
Poika on pannut uuden lesken porraskäytävään, koska ei pidä hänestä. Osituksen jäljiltä on todennäköistä - ei varmaa - että leski omistaa asunnosta 1/4 ja poika 3/4. Leskellä on oikeus vaatia asunnon myyntiä, vaatia yhteisomistuksen purkua tai vaatia osuudestaan vuokratuottoa.
Irtaimistoon ei lasketa kuuluvaksi arvoesineitä, taidekokoelmia tai ajoneuvoja. Uuden lesken irtaimiston hallintaoikeus ei myöskään koske sitä osuutta irtaimistosta, joka on ollut alunperin pojan äidin henkilökohtaista irtainta. On siis nimenomaisesti tärkeää painottaa termiä tavanomainen koti-irtaimisto eli tavanmukainen asuntoirtaimisto, muu osuus ei kuulu lesken vähimmäissuojan piiriin.Eihän vielä pojalle ole mitään lisää osoitettu, kun ei ole vielä perunkirjoituksen ajankohta edes.
Ensimmäisen osituksen laillisuudesta ei ole kerrottu.
Pojan olisi kuulunut maksaa perintövero ositetusta täysimääräisesti ja isän olisi pitänyt sitä jakona vaatia. Enää avioliitossa se ei olisi onnistunut ilman lesken lupaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän vielä pojalle ole mitään lisää osoitettu, kun ei ole vielä perunkirjoituksen ajankohta edes.
Ensimmäisen osituksen laillisuudesta ei ole kerrottu.
Pojan olisi kuulunut maksaa perintövero ositetusta täysimääräisesti ja isän olisi pitänyt sitä jakona vaatia. Enää avioliitossa se ei olisi onnistunut ilman lesken lupaa."Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen."
Tuo siis tapahtui vuonna 2002. Eikö perunkirjoitusta ole vieläkään pidetty? Siinä on kyllä rikottu pahasti annettuja ohjeita.
Kyllä poika lienee omistanut äitinsä jäljiltä puolet asunnosta, siis heti silloisen osituksen ja perinnönjaon jälkeen.
Näin kai avaaja pyrkii kertomaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen."
Tuo siis tapahtui vuonna 2002. Eikö perunkirjoitusta ole vieläkään pidetty? Siinä on kyllä rikottu pahasti annettuja ohjeita.
Kyllä poika lienee omistanut äitinsä jäljiltä puolet asunnosta, siis heti silloisen osituksen ja perinnönjaon jälkeen.
Näin kai avaaja pyrkii kertomaan.Usko nyt jo, perukirjoitus ei tee ketään omistajaksi vaan kuolinpesä omistaa puolet ja elonjäänyt puolet, hallinnoi omaisuutta ja asunnon puolikastakin joka edesmenneeltä on jäånyt JAKAMATTOMANA eli aikamiespoika ei ole millään saanut omistukseensa mitään.
Mikä kumman säälli te oikein olette kun ei yksinkertaiset asiat uppoa päähän??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Usko nyt jo, perukirjoitus ei tee ketään omistajaksi vaan kuolinpesä omistaa puolet ja elonjäänyt puolet, hallinnoi omaisuutta ja asunnon puolikastakin joka edesmenneeltä on jäånyt JAKAMATTOMANA eli aikamiespoika ei ole millään saanut omistukseensa mitään.
Mikä kumman säälli te oikein olette kun ei yksinkertaiset asiat uppoa päähän??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VOlet melko tyhmä kirjoittaja vai oletko pilailija?
Onko vuodelta 2002 perinnönjako tehty? Missä sanotaan kyllä tai ei? Kuka omistaa vuonna 2002 menehtyneen äidin osuuden asunnosta ja kuka asuntoa on hallinnoinut?
Miksi isän uusi leski ajettiin laillisesti pihalle asunnosta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet melko tyhmä kirjoittaja vai oletko pilailija?
Onko vuodelta 2002 perinnönjako tehty? Missä sanotaan kyllä tai ei? Kuka omistaa vuonna 2002 menehtyneen äidin osuuden asunnosta ja kuka asuntoa on hallinnoinut?
Miksi isän uusi leski ajettiin laillisesti pihalle asunnosta?En tiedä, mutta varmasti viisaampi kuin te koskaan tulette edes olemaan.
Vielä kerran, siis aviopari omisti kyseisen asunto-osakkeen, onko ymmärretty?
Avioparin vaimo kuoli 2002, niin kenestä tuli leski?? Miehestäkö vaiko nyt 53v olevasta aikamiespojasta?
Jos aikamiespojasta, niin tällöin hän omisti puolet, mutta jos tulikin leski aviomiehestä, niin edesmenneen osuudesta muodostui kuolinpesä, vaiko muodostuiko?
Lisäksi jäämistöä hallinnoi leski, jollei jakovaatimuksesta muuta johdu.
Jos miehestä tuli leski, niin tällöin astui voimaan myös lesken oikeudet, eli lesken asumisoikeus ja omaisuuden hallinta.
No mitä merkitsee asumisoikeus ainoaan omaisuuteen eli asuntoon?
No se merkisee sitä, että asunto vähintään tulee jäädä lesken asumiseen JAKAMATTOMANA, eli kuolinpesää ei voi jakaa koska puolikkaan omistaja asuu siinä leskenoikeuden perudteella joka tarkoittaa sitä, että edesmenneen jäämistöön kuuluvaa asunnon puolikasta ei voida jakaa kuolinpesän osakkaiden kesken jotta osuus tulisi heidän omistukseensa, koska yksikään kuolinpesän odakas ei voi myydä mitään kuolinpesästä omiin nimiinsä ellei ole valtakirjaa, eli kuolinpesän osakas ei omista mitään, vaam kuolinpesä omistaa.
Tämän yksinkertaisen asian luulisi kuka tahansa minuakn tyhmemmän ymmärtävän, tietysti poikkeuksiakin on, mutta niille ei mahda mitään.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen."
Tuo siis tapahtui vuonna 2002. Eikö perunkirjoitusta ole vieläkään pidetty? Siinä on kyllä rikottu pahasti annettuja ohjeita.
Kyllä poika lienee omistanut äitinsä jäljiltä puolet asunnosta, siis heti silloisen osituksen ja perinnönjaon jälkeen.
Näin kai avaaja pyrkii kertomaan.Tietenkin perukirjoitus on 2002 tehty, mutta eihän se mitään automaattisesti tee osituksen onnistumiseksi ja anna jakaa mitään kuolinpesästä. Leskelle kuuluu asuntoon täysi hallintaoikeus, jos hän ei ITSE vaadi jakoa. Aviossa hän ei saa sitä päättää yksin ilman lupaa puolisolta.
Perintövero on kuulunut maksaa täysimääräisesti, jos laillista jakoa olisi tapahtunut.
Mitään lisää poika ei tietenkään ole vielä edes saanut minään valuuttana, mutta ilmeisimmin odottelee kovin osituksesta lesken kesken joskus perunkirjoituksen jälkeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet melko tyhmä kirjoittaja vai oletko pilailija?
Onko vuodelta 2002 perinnönjako tehty? Missä sanotaan kyllä tai ei? Kuka omistaa vuonna 2002 menehtyneen äidin osuuden asunnosta ja kuka asuntoa on hallinnoinut?
Miksi isän uusi leski ajettiin laillisesti pihalle asunnosta?Ei ole vastattu täydentävästi, että isä näin olisi vaatinut. Se olisi ainoa jakotapa.
Ei ole tietenkään ollut laillista lesken hätistely pois avioparin asunnosta, kun mitään ei ole edes omaisuudelle tapahtunut vielä.
- Anonyymi
Avauksen mukaan poika on siis ollut jo 20 vuotta asunnon omistaja. Omistus on tullut edesmenneen äitinsä jäljiltä, kun isällä on ollut puolestaan leskenä täysi asumis- ja hallintaoikeus.
Uusi leski saattaa saada osituksen kautta asuntoon osittaisen omistusoikeuden, jolloin kyseeseen tulee laki yhteisomistuksesta. Lesken asumis- ja hallintaoikeuttahan uusi leski ei voi saada, koska poika omistaa osan asunnosta.- Anonyymi
Kuolinpesää ei ole pakko jakaa tietyssä määräajassa, mutta avauksesta on pääteltävissä, että perinnönjako on tehty, koska poika on asunnon omistajana. Tämä siis vuodesta 2002.
Jos henkilö oli kuollessaan naimisissa, aviopuolisoiden omaisuus täytyy osittaa ennen kuin perintöä voi jakaa. Osituksesta täytyy laatia osituskirja. Osituksesta ja perinnönjaosta voi tehdä yhden asiakirjan. Kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan sopia, että perintöä ei jaeta tai se jaetaan vain osittain.
Perinnönjakoa ei tarvitse tehdä, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas. Leski on osakas kuolinpesässä siihen saakka, kun ositus on tehty. Avauksen perusteella sekä ositus että perinnönjako on tehty, koska poika omistaa äitinsä osuuden asunnosta.
Edesmenneen isänsä jäljiltä poika omistaa ilmeisesti 3/4, jos tuore leski saa avio-oikeuden ja osituksen kautta 1/4. Siis jos ositus toteutuu asunnon osalta. - Anonyymi
Koska vainajalta eli äidiltä on vuonna 2002 on jäänyt rintaperillinen, poika, sekä pojalla että leskellä on oikeus vaatia ositusta toimitettavaksi. Kun omaisuuden ositus on toimitettu, kullakin perillisellä on mahdollisuus vaatia perinnönjakoa toimitettavaksi.
Asunnosta poika on omistanut äitinsä osuuden ja isällä on ollut ikuinen lesken asumisoikeus. Poika pisti "pahan äitipuolensa" pihalle asunnostaan.
"Äitipuolen" asuminen asunnossahan olisi ollut sopimuskysymys, mitään lakiin perustuvaa oikeutta asumiseen ei ole varsinaisesti kummallakaan. Yhteisomistus tulee purettavaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska vainajalta eli äidiltä on vuonna 2002 on jäänyt rintaperillinen, poika, sekä pojalla että leskellä on oikeus vaatia ositusta toimitettavaksi. Kun omaisuuden ositus on toimitettu, kullakin perillisellä on mahdollisuus vaatia perinnönjakoa toimitettavaksi.
Asunnosta poika on omistanut äitinsä osuuden ja isällä on ollut ikuinen lesken asumisoikeus. Poika pisti "pahan äitipuolensa" pihalle asunnostaan.
"Äitipuolen" asuminen asunnossahan olisi ollut sopimuskysymys, mitään lakiin perustuvaa oikeutta asumiseen ei ole varsinaisesti kummallakaan. Yhteisomistus tulee purettavaksi.Kovasti kirjoittelet 53v aikamiespoika ruokatunnillasi, mutta mitään järkeä kolmessa sepustuksessanne ei ole.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuolinpesää ei ole pakko jakaa tietyssä määräajassa, mutta avauksesta on pääteltävissä, että perinnönjako on tehty, koska poika on asunnon omistajana. Tämä siis vuodesta 2002.
Jos henkilö oli kuollessaan naimisissa, aviopuolisoiden omaisuus täytyy osittaa ennen kuin perintöä voi jakaa. Osituksesta täytyy laatia osituskirja. Osituksesta ja perinnönjaosta voi tehdä yhden asiakirjan. Kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan sopia, että perintöä ei jaeta tai se jaetaan vain osittain.
Perinnönjakoa ei tarvitse tehdä, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas. Leski on osakas kuolinpesässä siihen saakka, kun ositus on tehty. Avauksen perusteella sekä ositus että perinnönjako on tehty, koska poika omistaa äitinsä osuuden asunnosta.
Edesmenneen isänsä jäljiltä poika omistaa ilmeisesti 3/4, jos tuore leski saa avio-oikeuden ja osituksen kautta 1/4. Siis jos ositus toteutuu asunnon osalta.Edesmenneen vaimon kuolinpesää asunnon osalta ei ole edes voitu tehdä JOHTUEN LAISTA,
Asuntoa suojaa JAKAMATTOMUUS SUOJA, eli asuntoa ei voidajakaa, mikä taasen tarkoittaa sitä, että tuo aikamiespoika EI OLE, EIKÄ OLE EDES VOINUTKAAN omistaa yhtään osaa tuosta asunnosta.
Hyvin yksinkertaista, niin miten ette tajua noinkin yksinkertaista asiaa aikamiespoika iältään 53 vuotta vaikka kunka olisitte "nakastelleet" äitiänne.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edesmenneen vaimon kuolinpesää asunnon osalta ei ole edes voitu tehdä JOHTUEN LAISTA,
Asuntoa suojaa JAKAMATTOMUUS SUOJA, eli asuntoa ei voidajakaa, mikä taasen tarkoittaa sitä, että tuo aikamiespoika EI OLE, EIKÄ OLE EDES VOINUTKAAN omistaa yhtään osaa tuosta asunnosta.
Hyvin yksinkertaista, niin miten ette tajua noinkin yksinkertaista asiaa aikamiespoika iältään 53 vuotta vaikka kunka olisitte "nakastelleet" äitiänne.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VTuo oli valehteluasi vaille täyttä totta!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edesmenneen vaimon kuolinpesää asunnon osalta ei ole edes voitu tehdä JOHTUEN LAISTA,
Asuntoa suojaa JAKAMATTOMUUS SUOJA, eli asuntoa ei voidajakaa, mikä taasen tarkoittaa sitä, että tuo aikamiespoika EI OLE, EIKÄ OLE EDES VOINUTKAAN omistaa yhtään osaa tuosta asunnosta.
Hyvin yksinkertaista, niin miten ette tajua noinkin yksinkertaista asiaa aikamiespoika iältään 53 vuotta vaikka kunka olisitte "nakastelleet" äitiänne.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VMistä jakamattomuussuojasta puhut? Miten se suhtautuu rintaperillisen omistusoikeuteen? Kuka omistaa ja kuka asuu ja hallinnoi asuntoa osituksen ja perinnönjaon jäljiltä?
Isällä oli asumisoikeus asuntoon mutta uudella leskellä ei, koska poika omistaa edesmenneen äitinsä osuuden. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä jakamattomuussuojasta puhut? Miten se suhtautuu rintaperillisen omistusoikeuteen? Kuka omistaa ja kuka asuu ja hallinnoi asuntoa osituksen ja perinnönjaon jäljiltä?
Isällä oli asumisoikeus asuntoon mutta uudella leskellä ei, koska poika omistaa edesmenneen äitinsä osuuden.Leski hallinnoi asuntoa avioparin asuntona. Puoliso on vasta kuollut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä jakamattomuussuojasta puhut? Miten se suhtautuu rintaperillisen omistusoikeuteen? Kuka omistaa ja kuka asuu ja hallinnoi asuntoa osituksen ja perinnönjaon jäljiltä?
Isällä oli asumisoikeus asuntoon mutta uudella leskellä ei, koska poika omistaa edesmenneen äitinsä osuuden.Kyllä se totta on, että idiootteja on paljon suomessa, aiemmin en uskonut että olisi, mutta pakko se on uskoa.
Vielä kerran: aviovaimo ja mies omisti osakeasunnon kahdestaan eikä muita omistajia, eikö vain??
Aloituksesta: "Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, ======>>>jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa<<<<==== eli siis aviopari joille syntyi poika, avioparin vaimo kuoli VUONNA 2002 ja aviomies jäi täten leskeksi vuonna 2002, EIKÖ VAIN?
No kenelle tuli lesken oikeudet vuonna 2002, edesmenneelle vaimolle, äidittömäksi jääneelle (nyt 53v aikamiespoika) pojalle vaiko leskeksi jääneelle avioparin miehelle joka edesmenneen vaimonsa kanssa omisti KAHDESTAAN TUON ASUNNON??
KERTOKAA nyt tarkkaan mitä sisältyy lesken oikeuksiin??
Jatketaan siitä sitten eteen päin kun tämä asia ymmärretty täysin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z va V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se totta on, että idiootteja on paljon suomessa, aiemmin en uskonut että olisi, mutta pakko se on uskoa.
Vielä kerran: aviovaimo ja mies omisti osakeasunnon kahdestaan eikä muita omistajia, eikö vain??
Aloituksesta: "Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, ======>>>jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa<<<<==== eli siis aviopari joille syntyi poika, avioparin vaimo kuoli VUONNA 2002 ja aviomies jäi täten leskeksi vuonna 2002, EIKÖ VAIN?
No kenelle tuli lesken oikeudet vuonna 2002, edesmenneelle vaimolle, äidittömäksi jääneelle (nyt 53v aikamiespoika) pojalle vaiko leskeksi jääneelle avioparin miehelle joka edesmenneen vaimonsa kanssa omisti KAHDESTAAN TUON ASUNNON??
KERTOKAA nyt tarkkaan mitä sisältyy lesken oikeuksiin??
Jatketaan siitä sitten eteen päin kun tämä asia ymmärretty täysin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z va VKirjoitat tosi huonosti suomea, ehkä se ei ole äidinkielesi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski hallinnoi asuntoa avioparin asuntona. Puoliso on vasta kuollut.
Pojan äiti kuoli 2002, isä jäi leskeksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leski hallinnoi asuntoa avioparin asuntona. Puoliso on vasta kuollut.
Näinhän se onkin, laki ei erittele leskeyttä, kenen leski on, vaan jos leskeksi jäänyt menee uusiin naimisin, nin leskenoikeus säilyy sillä joka on aiemmn jäänyt, ja kun vielä omisti asunnon puoliisi, mutta perintökaari ei sano, että kotina pidetty tulisi kuulua edesmenneen jäämistöön, vaan sanoo että, "tai muun jäåmistöön kuuluvan, jne." eli tuo tai sana taittaa kokonaisuuden.
Jos taas lukisi " tai jäämistöön kuuluvan muun asumiseen kelpaavan", jne. niin tällöin tarkoitettaisiin, että yhteisenä kotina pidetty tulee kuulua edesmenneen jäämistöön tai jäämistössä oleva jokin muu asumiseen kelpaava, niin tällöin yhteisenä kotinakin ole voitasiin jakaa kuolinpesän osakkaiden kesken perinnönjaossa, jolloinka leski asuisi muualla, mutta taas sitä mihinbasettuisi asumaan, ei voitasi jakaa.
Nämä ovat niin yksinkertaisia asioita, ettei allekrjoittanut ei voi tajuta sitä miksei 95% suomalaisista voi mitenkään tajuta yksinkertaisuuttaan yksinkertaistakaan tekstiä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pojan äiti kuoli 2002, isä jäi leskeksi.
Huomaa ettette ymmärrä hönkäsen pöläystä ja leskeksi v.2002 jäånyt isä teitäkin enemmän, koska ei halunnut jättää juopon aikamiespojan myytäväksi omistamaansa asuntoa ja tästä syystä (oletti, että lakia ja aikamiespoikakin noudattaisi, muttei osannut ennakoida, ettei aikamiespoika huutavassa viinan ja rahan tarve himossaan ei noudattaisi lakia) avioitui mahdollisimman pian uudelleen.
Voidaan vain arvella, oliko tuo aikamiespoika, edes hänen leskimiehen poikakaan edes.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huomaa ettette ymmärrä hönkäsen pöläystä ja leskeksi v.2002 jäånyt isä teitäkin enemmän, koska ei halunnut jättää juopon aikamiespojan myytäväksi omistamaansa asuntoa ja tästä syystä (oletti, että lakia ja aikamiespoikakin noudattaisi, muttei osannut ennakoida, ettei aikamiespoika huutavassa viinan ja rahan tarve himossaan ei noudattaisi lakia) avioitui mahdollisimman pian uudelleen.
Voidaan vain arvella, oliko tuo aikamiespoika, edes hänen leskimiehen poikakaan edes.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V>>> ei halunnut jättää juopon aikamiespojan myytäväksi omistamaansa asuntoa.
Kerro lisää tuosta. Onko avauksessa mainittu poika siis naimaton ja lapseton juoppo?
Mistä ihmeestä teit tuon päätelmän? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska vainajalta eli äidiltä on vuonna 2002 on jäänyt rintaperillinen, poika, sekä pojalla että leskellä on oikeus vaatia ositusta toimitettavaksi. Kun omaisuuden ositus on toimitettu, kullakin perillisellä on mahdollisuus vaatia perinnönjakoa toimitettavaksi.
Asunnosta poika on omistanut äitinsä osuuden ja isällä on ollut ikuinen lesken asumisoikeus. Poika pisti "pahan äitipuolensa" pihalle asunnostaan.
"Äitipuolen" asuminen asunnossahan olisi ollut sopimuskysymys, mitään lakiin perustuvaa oikeutta asumiseen ei ole varsinaisesti kummallakaan. Yhteisomistus tulee purettavaksi.Eipä ole ollut pojalla edes 2002 mahdollisuutta vaatia ositusta eli jakoa, kun laki on taannut isälle hallintaoikeuden loppuelämäksi asuntoon.
Halu jakoon on tarvinnut tulla isältä ja silloinkin tarvittaessa isä on oikeutettu korvaukseen kuolinpesältä, jos sitä olisi tarvinnut 20 vuotta.
Tuo etenkin korjauksena luuloosi.
Asianajaja tarkistaa tarkkaan perunkirjoituksen pohjaksi tulevan vanhan perukirjan 2002. Tässä tapauksessa sitten verotuspäätöksillä liitteenä on myös merkitys perukirjaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä ole ollut pojalla edes 2002 mahdollisuutta vaatia ositusta eli jakoa, kun laki on taannut isälle hallintaoikeuden loppuelämäksi asuntoon.
Halu jakoon on tarvinnut tulla isältä ja silloinkin tarvittaessa isä on oikeutettu korvaukseen kuolinpesältä, jos sitä olisi tarvinnut 20 vuotta.
Tuo etenkin korjauksena luuloosi.
Asianajaja tarkistaa tarkkaan perunkirjoituksen pohjaksi tulevan vanhan perukirjan 2002. Tässä tapauksessa sitten verotuspäätöksillä liitteenä on myös merkitys perukirjaan.Sotket puurot ja vellit. Totta kai on mahdollisuus vaatia ositusta siitä huolimatta, että leski-isällä on elinikäinen mahdollinen asumisoikeus. Pesässä on voinut olla paljonkin myös muuta omaisuutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pojan äiti kuoli 2002, isä jäi leskeksi.
Vau, ihanko oikeasti ymmärsitte lukemastanne tuon?
Nyt helvatan iso ruksi seinään.
Asumis ja hallinnointioikeus EI PÄÄTY kuin oikeuden omaavan kuolemiseen, mutta pihkuran pihkura, leski menikin naimisiin, estääkseen asunnon saamisen pojaltaan ja nyt kun leski kuoli, nii alkoi uusi asumis ja hallinointioikeus UUDELLA LESKELLÄ ja juoppo aikamies poikaa tuo vitutti niin paljon, että päätti uhata uuden lesken muuttaan jotta saisi osakehuoneiston myytyä.
Koko homma on tuossa tiivistettynä.
Käyttäkää nyt herran jumala edes sitä vähäistäkin aivorimpulaanne tajuamaan yksinkertaiset asiat.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotket puurot ja vellit. Totta kai on mahdollisuus vaatia ositusta siitä huolimatta, että leski-isällä on elinikäinen mahdollinen asumisoikeus. Pesässä on voinut olla paljonkin myös muuta omaisuutta.
Hallintaoikeuden alaiseen asuntoon ei ole voinut poika hakea ositusta eikä jakoa. Oikeus vaatimukseen oli vain isällä. Tasinkoa isän ei ole ollut pakko maksaa myöskään.
Tuolla oletuksellasi poika ei sitten siis omistaisi ainakaan puoliskoa asunnosta niinkuin jotkut luulevat. Poikahan olisi saanut muuta omaisuutta. Kerrotulla tavalla taasen tulee menetellä, jos asunnon hallintaan on kajottu kuten on kerrottu.
- Anonyymi
"Isällä oli asumisoikeus asuntoon mutta uudella leskellä ei, koska poika omistaa edesmenneen äitinsä osuuden."
Uudella leskellä ei ole asuntoon silloin ikuista asumisoikeutta, vaikka uusi leski osituksessa saisikin osan asunnosta. Poika pani hänet porraskäytävään, mutta asiasta olisi voinut yhteisomistuslakia noudattaen sopiakin.- Anonyymi
Perustelisit kantasi edes kerrankin ja mksi muka yhteisomstus lakia tulisi käyttää?
Arvoton aatoslainen.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustelisit kantasi edes kerrankin ja mksi muka yhteisomstus lakia tulisi käyttää?
Arvoton aatoslainen.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VMihin unohdit teitittelyn? Minä olen sinuun nähden ylväs herra, jota sopii teititellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin unohdit teitittelyn? Minä olen sinuun nähden ylväs herra, jota sopii teititellä.
Juuh armonne isoisä pöljyys, olette han okeassa pahoittelen suureellisesti unohdustani jonka mummon mummon mummovainaa antoi meikälle, hulluja ja herroja tulee teititellä, muutoin ne loukkaantuu, joten korjaamme erheemme oi teidän hulluutenneherra.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
"""""Isällä oli asumisoikeus asuntoon mutta uudella leskellä ei, koska poika omistaa edesmenneen äitinsä osuuden.
Uudella leskellä ei ole asuntoon silloin ikuista asumisoikeutta, vaikka uusi leski osituksessa saisikin osan asunnosta. Poika pani hänet porraskäytävään, mutta asiasta olisi voinut yhteisomistuslakia noudattaen sopiakin."""""
Mitä laki sanoo?
Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään..... Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän välisistä oikeudellisista suhteista on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty..... Yhteiseen esineeseen ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti.
Avaaja kertoo, että poika on saanut perinnönjaossa jo 20 vuotta sitten asunnosta omistukseensa äitinsä osuuden, ilmeisesti puolet. Siis v. 2002-2003. Asunto on ollut leskellä eli isällä kuitenkin hallinnassa lesken asumisoikeuden mukaisesti, joka oikeus purkautuu isän kuolemaan. Siis nyt.
Nyt uusi leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty. Kun ositus on tehty, siitä on tehtävä ositussopimus. Poika on osituksen jälkeen kuolinpesän ainoa osakas, eikä silloin perinnön jakokirjaa ole tarvetta tehdä. Uusi leski voi saada avioliiton pohjalta asunnosta omistukseensa korkeintaan vain 1/4. Ilmeinen omistusosuus (ei varma, ei varmistettu) asunnosta jakautuu siten, että poika omistaa 3/4 ja uusi leski 1/4. Leski ei välttämättä saa osituksessa asunnosta mitään, jos hän saa osituksessa muuta omaisuutta, ja jolloin poika omistaa asunnosta 100 %.
Uudella leskellä ei ole vanhaan kotiinsa eli ko. asuntoon mitään lesken oikeuksia, koska poika on asunnon osaomistaja, ns. kolmas.
Koska uusi leski ja poika eivät ole sukua keskenään eivätkä osituksen jälkeen enää edes saman kuolinpesän osakkaita, omistavat he asunnon henkilöinä yhdessä. Yhteiseen asuntoon ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti.
Poika heitti pahan äitipuolensa pihalle asunnosta. Yhteisomistus voidaan purkaa, mutta niin kauan kuin poika asuu yhteisomistetussa asunnossa, poika joutuu maksamaan pahalle äitipuolelleen vuokraa äitipuolen omistamasta osuudesta. Sama olisi voinut käydä myös toisin päin, eli paha äitipuoli olisi jäänyt vuokralle poikapuolen osittain omistamaan asuntoon.- Anonyymi
Huoooh hoijjaaaaaa, otetaanpa aloituksesta: "Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän
(kenenkään kuoleminen, ei edes osituskaan tee omistajaksi, ositus tehdään edesmenneen ja lesken välillä, jolloinka selviintyy tasinkovelvollisuus taikka kieltäytyminen ja vasta perinnöJAKO jolloinka kuolinpesän osakas saa omaisuutta haltuunsa tekee omistajaksi)
yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä (Avioliiton solmiminen ei tee omistajaksi, eikä myöskään avio-oikeus "kaksi erheellistä ymmärrystä", avio-oikeus on vain avioliiton aikana hankittuun YHTEISEEN omaisuuteen, ei ennen avioliittoa olleeseen omaisuuteen "kts. Laki avioliitosta, lue huolellisesti jotta ymmärrät")
Meillä ei ole avioehtoa.Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä (yhä edelleen, avioliitto, eikä avio-oikeus tee omistajaksi, lue edellinen suluissa oleva)
Eikä leskenasumisoikeus koske tapausta missä on poika osaomistajan
(Edellinenkin on erehdys, missään laissa, etenkään ei perintökaaressa lue missään kohtaan näin ja perintökaari ainoastaan määrittelee lesken oikeudet. Tuota, että pitäisi olla yhdessä omistettu taikka kuulua vainajan jäämistöön, on yritetty ympätä oleen jo pitkän aikaa, "lue oikeusministrriön mietintö perintökaaren muuttamisesta, v.?2006")
Meillä ei ollut lapsia. Leskenoikeus koskee vain sellaista asuntoa jonka leski ja kuollut aviopuoliso ovat yhdessä omistaneet
(Ei pidä paikkansa, erehtyminen selkeä, lue edellinen sulkeissa oleva ja perintökaari määrittelee, "YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN tai muun, jne" Jos lukisi "yhteisenä kotina pidetyn tai jäämistöön kuuluvan muun asumiseen, jne". niin vasta tällöin tulisi tuo yhteisenä kotina pidetty kuulua myös jäämistöön, kuten muu asumiseen kelpaava. Eikä perintökaari todellakaan määrittele leskeysnumerointia, vaan antaa avioparin leskelle oikeuden hallita omaisuutta määrttyyn hetkeen asti ja sen jälkeen vähimmäissuojan joka on JAKAMATON asumsoikeus eli tarkoittaa ettei asumiseeoikeuteytua asuntoa voida jakaa tai myydä, kuin lesken suostumuksella tai jos leskellä on jo olemassa oma asunto "tuo tarkoittaa siis, kun luetaan oikein, niin mahdollisesti uudelleen avioitumista leskenä"
Kolmas osapuoli sotkee kuvion".
Tässä koko erehtymislitania, suluissa erheiden oikaisua.
En usko oikein, että kovinkaan moni edes ymmärtääkään, koska meitä jotka ymmärrämme lukemamme on niin vähä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huoooh hoijjaaaaaa, otetaanpa aloituksesta: "Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän
(kenenkään kuoleminen, ei edes osituskaan tee omistajaksi, ositus tehdään edesmenneen ja lesken välillä, jolloinka selviintyy tasinkovelvollisuus taikka kieltäytyminen ja vasta perinnöJAKO jolloinka kuolinpesän osakas saa omaisuutta haltuunsa tekee omistajaksi)
yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä (Avioliiton solmiminen ei tee omistajaksi, eikä myöskään avio-oikeus "kaksi erheellistä ymmärrystä", avio-oikeus on vain avioliiton aikana hankittuun YHTEISEEN omaisuuteen, ei ennen avioliittoa olleeseen omaisuuteen "kts. Laki avioliitosta, lue huolellisesti jotta ymmärrät")
Meillä ei ole avioehtoa.Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä (yhä edelleen, avioliitto, eikä avio-oikeus tee omistajaksi, lue edellinen suluissa oleva)
Eikä leskenasumisoikeus koske tapausta missä on poika osaomistajan
(Edellinenkin on erehdys, missään laissa, etenkään ei perintökaaressa lue missään kohtaan näin ja perintökaari ainoastaan määrittelee lesken oikeudet. Tuota, että pitäisi olla yhdessä omistettu taikka kuulua vainajan jäämistöön, on yritetty ympätä oleen jo pitkän aikaa, "lue oikeusministrriön mietintö perintökaaren muuttamisesta, v.?2006")
Meillä ei ollut lapsia. Leskenoikeus koskee vain sellaista asuntoa jonka leski ja kuollut aviopuoliso ovat yhdessä omistaneet
(Ei pidä paikkansa, erehtyminen selkeä, lue edellinen sulkeissa oleva ja perintökaari määrittelee, "YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN tai muun, jne" Jos lukisi "yhteisenä kotina pidetyn tai jäämistöön kuuluvan muun asumiseen, jne". niin vasta tällöin tulisi tuo yhteisenä kotina pidetty kuulua myös jäämistöön, kuten muu asumiseen kelpaava. Eikä perintökaari todellakaan määrittele leskeysnumerointia, vaan antaa avioparin leskelle oikeuden hallita omaisuutta määrttyyn hetkeen asti ja sen jälkeen vähimmäissuojan joka on JAKAMATON asumsoikeus eli tarkoittaa ettei asumiseeoikeuteytua asuntoa voida jakaa tai myydä, kuin lesken suostumuksella tai jos leskellä on jo olemassa oma asunto "tuo tarkoittaa siis, kun luetaan oikein, niin mahdollisesti uudelleen avioitumista leskenä"
Kolmas osapuoli sotkee kuvion".
Tässä koko erehtymislitania, suluissa erheiden oikaisua.
En usko oikein, että kovinkaan moni edes ymmärtääkään, koska meitä jotka ymmärrämme lukemamme on niin vähä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VMitä ihmettä yrität taas sanoa - miksi et opettele suomen kieltä niin, että saat kerrottua asiasi?
Oletko käynyt koskaan mitään koulua? - Anonyymi
Väärin: Osakkeet ja asunto eivät ole enää voineet olla isän hallintaoikeuden alaisia, jos poika on saanut jo omistukseensa osuuden. Tämä "jako" on pitänyt tapahtua isän vaatimuksesta ainoastaan.
Silloinkin hän voi saada avustusta kyseiseen asumiseen kuolinpesältä tarpeen mukaan. Nyt oikeus on toistaiseksi uudella leskellä hallinnossa perunkirjoituksen jälkeenkin, kun hän hallinnoi kaikkea avioparille kuulunutta.
Lopun oletuksen vastaisesti ei asiassa ole vielä mitään muutosta tapahtunut. Kuolema ei muuta mitään. Perunkirjoituksen jälkeen joskus myöhemmin ositus voi muuttaa, mutta sekin hitaasti asumiseen liittyen.
Leski tulee todennäköisesti toiseksi omistajaksi sittenkin. Nyt toistaiseksi omistusoikeutena leski hallitsee avioparin koko osuutta, jos oikeasti osa on luovutettu toiselle omistajalle. Tästä asianajajan pitää ottaa selvää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin: Osakkeet ja asunto eivät ole enää voineet olla isän hallintaoikeuden alaisia, jos poika on saanut jo omistukseensa osuuden. Tämä "jako" on pitänyt tapahtua isän vaatimuksesta ainoastaan.
Silloinkin hän voi saada avustusta kyseiseen asumiseen kuolinpesältä tarpeen mukaan. Nyt oikeus on toistaiseksi uudella leskellä hallinnossa perunkirjoituksen jälkeenkin, kun hän hallinnoi kaikkea avioparille kuulunutta.
Lopun oletuksen vastaisesti ei asiassa ole vielä mitään muutosta tapahtunut. Kuolema ei muuta mitään. Perunkirjoituksen jälkeen joskus myöhemmin ositus voi muuttaa, mutta sekin hitaasti asumiseen liittyen.
Leski tulee todennäköisesti toiseksi omistajaksi sittenkin. Nyt toistaiseksi omistusoikeutena leski hallitsee avioparin koko osuutta, jos oikeasti osa on luovutettu toiselle omistajalle. Tästä asianajajan pitää ottaa selvää.Pitkäksi sai Lawetti tämänkin typeryyden vedettyä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin: Osakkeet ja asunto eivät ole enää voineet olla isän hallintaoikeuden alaisia, jos poika on saanut jo omistukseensa osuuden. Tämä "jako" on pitänyt tapahtua isän vaatimuksesta ainoastaan.
Silloinkin hän voi saada avustusta kyseiseen asumiseen kuolinpesältä tarpeen mukaan. Nyt oikeus on toistaiseksi uudella leskellä hallinnossa perunkirjoituksen jälkeenkin, kun hän hallinnoi kaikkea avioparille kuulunutta.
Lopun oletuksen vastaisesti ei asiassa ole vielä mitään muutosta tapahtunut. Kuolema ei muuta mitään. Perunkirjoituksen jälkeen joskus myöhemmin ositus voi muuttaa, mutta sekin hitaasti asumiseen liittyen.
Leski tulee todennäköisesti toiseksi omistajaksi sittenkin. Nyt toistaiseksi omistusoikeutena leski hallitsee avioparin koko osuutta, jos oikeasti osa on luovutettu toiselle omistajalle. Tästä asianajajan pitää ottaa selvää.Ei mene vaan millään kaaleen, vaan sama inkutus jatkuu ja jatkuu.
MIELLÄ sana JAKAMATTOMUSSUOJA, mtä se tarkoittaa, niin se yksinkertaisesti tarkoittaa, että yhteisenä kotina pidettyä ei voida perinnönjaossa jakaa osiksi tai myydä, että myynnistä saatu voitaisiin jakaa ja jos on yksi ainoa rintaperilline, hän ei voi tulla omistamaan mitään ENNEN KUIN jakamattomuussuoja päättyy, eli kun leski menee uudelleen naimisiin ja leskeksi jäänyt kuolee niin uudella leskellä on hänen oma jakamattomuussuoja ja asumisoikeussuoja ja näitä ei kumoa muuta kun kuolema ja nyt uuden lesken myötä.
TUO jakamattomuussuoja on astunun voimaan kun avioparin vaimo on kuollut v.2002 ja jatkunut lesken kuolemiseen asti ja siirtyi vain uudelle leskelle ja joka oli mennyt naimisiin edesmenneen lesken kanssa v.2003 eli tarkoittaa sitä, ettei tuo nyt 53v. ja silloin äitinsä kuoltua on ollut n. 41v, niin ei mitenkään ole voinut saada omistusta kyseiseen asuntoon.
On jo selitetty kun vain ymmärtäisitte edes vähänkään lukemanne.
Mikä saatanan vittu on ettei veläkään uskota erittäin yksinkertaista asiaa??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä ihmettä yrität taas sanoa - miksi et opettele suomen kieltä niin, että saat kerrottua asiasi?
Oletko käynyt koskaan mitään koulua?Hienoa, ette ymmärtäneet, joten poistutteko vapaaehtoisesti takavasemmalle vaiko ihan viemällä saunan taakse.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitkäksi sai Lawetti tämänkin typeryyden vedettyä!
Kuka kumma on Läwetti, kun en ole havainnut täällä.
Ketjut venyy kaltaistenne idioottien vuoksi, joten onnitelkaa vain kuulkaa ihan itseänne.
- Anonyymi
"Hallintaoikeuden alaiseen asuntoon ei ole voinut poika hakea ositusta eikä jakoa. Oikeus vaatimukseen oli vain isällä. Tasinkoa isän ei ole ollut pakko maksaa myöskään."
Ja missä on uskottava linkki tähän väitteeseen?
Sotketko edelleen tahallasi puurot ja vellit keskenään?
On olemassa lesken enimmäissuoja ja vähimmäissuoja, joista enimmäissuoja väistyy. Jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii kuolinpesän jakamista, lesken oikeus enimmäissuojaan väistyy. Leskellä on vähimmäissuojassaan kuitenkin oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käyttämäänsä asuntoa hallinnassaan, mutta se ei estä tietenkään vaatimasta ositusta.
"Tuolla oletuksellasi poika ei sitten siis omistaisi ainakaan puoliskoa asunnosta niinkuin jotkut luulevat. Poikahan olisi saanut muuta omaisuutta. Kerrotulla tavalla taasen tulee menetellä, jos asunnon hallintaan on kajottu kuten on kerrottu."
Vähimmäissuoja ei koske lainkaan omistamista ja ositusta, vaan oikeutta hallita, siis asua. Leskellä on oikeus pitää avioparin yhteistä asuntoa edelleen kotinaan.
Avauksessa pojalle on voinut siirtyä osituksessa ja on ilmeisesti siirtynyt asunnon omistusoikeus - siis osa siitä-, mutta omistusta rasittaa lesken hallintaoikeus. Asuntoa ei voi myydä vapaana sitä rasittavasta lesken hallintaoikeudesta. Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. (Perintökaari 12:6) Myöskään leski ei voi myydä kiinteistöä, koska hänellä ei ole siihen täyttä omistusoikeutta vaan ainoastaan hallintaoikeus.
Ositus, omistaminen sekä lesken vähimmäissuoja ovat aivan eri asioita.- Anonyymi
Avaajan tapauksessa lesken vähimmäissuoja ei koske uutta leskeä, koska aviopari ei omistanut asuntoa kokonaan. Osa asunnosta on ja oli jo pojan omistuksessa äitinsä jäljiltä.
- Anonyymi
Läwetti: "Yhteisenä kotina pidettyä ei voida perinnönjaossa jakaa osiksi tai myydä, että myynnistä saatu voitaisiin jakaa ja jos on yksi ainoa rintaperilline, hän ei voi tulla omistamaan mitään ENNEN KUIN jakamattomuussuoja päättyy, eli kun leski menee uudelleen naimisiin ja leskeksi jäänyt kuolee niin uudella leskellä on hänen oma jakamattomuussuoja ja asumisoikeussuoja ja näitä ei kumoa muuta kun kuolema ja nyt uuden lesken myötä."
Tuossa lauseessa oli ilmeisesti yli 60 sanaa; on hieman vaikeaa luettavaa. Kerro vielä se, mistä olet päätynyt tuollaiseen päätelmään.
Missä poikaa ainoana lapsena on estetty perimästä omaa äitiään, ja missä omaisuuden on estetty vaihtavan omistajaa? Kyllä poika perii äitinsä!
Jäämistöoikeudessa vainajan eloonjääneellä puolisolla on myös nimenomainen laissa säädetty oikeus pitää vainajan jäämistö tai vähintään puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto jakamattomana hallinnassaan (PK 3 luvun 1 a §). Hallintaoikeus on näissä tilanteissa eri henkilöllä kuin omaisuuden omistusoikeus.
Leskellä ei ole oikeutta pitää kuolinpesää hallussaan jakamattomana, jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii jakoa. Ositusta ja jakoa ei ole missään erikseen estetty, sen sijaan lesken asumisoikeus on turvattu. Avauksen tapauksessa poika omistaa äitinsä osuuden asunnosta eli ilmeisesti puolet. Poika on avauksen mukaisesti omistanut osan asunnosta, joka estää uutta leskeä käyttämästä asumisoikeuttaan.
Isän 20 vuotta vanha lesken hallintaoikeus ei ole este ositukselle, omistamiselle ja hallintaoikeudelle. Poika omistaa ja on omistanut ja isä on lesken oikeuksin hallinnut asuntoa ja koti-irtaimistoa. Näin avauksessa kerrotaan.
Hallintaoikeusvähennys myönnetään yleensä aina, kun asunto kuuluu kokonaan tai osittain vainajan jäämistöön ja leski vetoaa hallintaoikeuteen. Velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet. - Anonyymi
"Ja missä on uskottava linkki tähän väitteeseen?" Lue perintökaari, mutta ymmärtäen.
Huoooh hoijjaaaaaa, otetaanpa aloituksesta: "Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän
(kenenkään kuoleminen, ei edes osituskaan tee omistajaksi, ositus tehdään edesmenneen ja lesken välillä, jolloinka selviintyy tasinkovelvollisuus taikka kieltäytyminen ja vasta perinnöJAKO jolloinka kuolinpesän osakas saa omaisuutta haltuunsa tekee omistajaksi)
yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä (Avioliiton solmiminen ei tee omistajaksi, eikä myöskään avio-oikeus "kaksi erheellistä ymmärrystä", avio-oikeus on vain avioliiton aikana hankittuun YHTEISEEN omaisuuteen, ei ennen avioliittoa olleeseen omaisuuteen "kts. Laki avioliitosta, lue huolellisesti jotta ymmärrät")
Meillä ei ole avioehtoa.Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä (yhä edelleen, avioliitto, eikä avio-oikeus tee omistajaksi, lue edellinen suluissa oleva)
Eikä leskenasumisoikeus koske tapausta missä on poika osaomistajan
(Edellinenkin on erehdys, missään laissa, etenkään ei perintökaaressa lue missään kohtaan näin ja perintökaari ainoastaan määrittelee lesken oikeudet. Tuota, että pitäisi olla yhdessä omistettu taikka kuulua vainajan jäämistöön, on yritetty ympätä oleen jo pitkän aikaa, "lue oikeusministrriön mietintö perintökaaren muuttamisesta, v.?2006")
Meillä ei ollut lapsia. Leskenoikeus koskee vain sellaista asuntoa jonka leski ja kuollut aviopuoliso ovat yhdessä omistaneet
(Ei pidä paikkansa, erehtyminen selkeä, lue edellinen sulkeissa oleva ja perintökaari määrittelee, "YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN tai muun, jne" Jos lukisi "yhteisenä kotina pidetyn tai jäämistöön kuuluvan muun asumiseen, jne". niin vasta tällöin tulisi tuo yhteisenä kotina pidetty kuulua myös jäämistöön, kuten muu asumiseen kelpaava. Eikä perintökaari todellakaan määrittele leskeysnumerointia, vaan antaa avioparin leskelle oikeuden hallita omaisuutta määrttyyn hetkeen asti ja sen jälkeen vähimmäissuojan joka on JAKAMATON asumsoikeus eli tarkoittaa ettei asumiseeoikeuteytua asuntoa voida jakaa tai myydä, kuin lesken suostumuksella tai jos leskellä on jo olemassa oma asunto "tuo tarkoittaa siis, kun luetaan oikein, niin mahdollisesti uudelleen avioitumista leskenä"
Kolmas osapuoli sotkee kuvion".
Tässä koko erehtymislitania, suluissa erheiden oikaisua.
En usko oikein, että kovinkaan moni edes ymmärtääkään, koska meitä jotka ymmärrämme lukemamme on niin vähä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Läwetti: "Yhteisenä kotina pidettyä ei voida perinnönjaossa jakaa osiksi tai myydä, että myynnistä saatu voitaisiin jakaa ja jos on yksi ainoa rintaperilline, hän ei voi tulla omistamaan mitään ENNEN KUIN jakamattomuussuoja päättyy, eli kun leski menee uudelleen naimisiin ja leskeksi jäänyt kuolee niin uudella leskellä on hänen oma jakamattomuussuoja ja asumisoikeussuoja ja näitä ei kumoa muuta kun kuolema ja nyt uuden lesken myötä."
Tuossa lauseessa oli ilmeisesti yli 60 sanaa; on hieman vaikeaa luettavaa. Kerro vielä se, mistä olet päätynyt tuollaiseen päätelmään.
Missä poikaa ainoana lapsena on estetty perimästä omaa äitiään, ja missä omaisuuden on estetty vaihtavan omistajaa? Kyllä poika perii äitinsä!
Jäämistöoikeudessa vainajan eloonjääneellä puolisolla on myös nimenomainen laissa säädetty oikeus pitää vainajan jäämistö tai vähintään puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto jakamattomana hallinnassaan (PK 3 luvun 1 a §). Hallintaoikeus on näissä tilanteissa eri henkilöllä kuin omaisuuden omistusoikeus.
Leskellä ei ole oikeutta pitää kuolinpesää hallussaan jakamattomana, jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii jakoa. Ositusta ja jakoa ei ole missään erikseen estetty, sen sijaan lesken asumisoikeus on turvattu. Avauksen tapauksessa poika omistaa äitinsä osuuden asunnosta eli ilmeisesti puolet. Poika on avauksen mukaisesti omistanut osan asunnosta, joka estää uutta leskeä käyttämästä asumisoikeuttaan.
Isän 20 vuotta vanha lesken hallintaoikeus ei ole este ositukselle, omistamiselle ja hallintaoikeudelle. Poika omistaa ja on omistanut ja isä on lesken oikeuksin hallinnut asuntoa ja koti-irtaimistoa. Näin avauksessa kerrotaan.
Hallintaoikeusvähennys myönnetään yleensä aina, kun asunto kuuluu kokonaan tai osittain vainajan jäämistöön ja leski vetoaa hallintaoikeuteen. Velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet.Esitä väittämiisi lainkohdat jotka esittää asan olevan niin.
Esitä myöskin kiistaton todiste siitä, että pojan äidinkuoleman jälkeen on esitetty pesänjakovaatimus, huomioithan ensinnä sen, että leskelle tulee automaattisesti KOTINA PIDETTYYN asuntoon lesken asumisoikeus että samaisen asunnon jakamattomuus suoja ja nuo molemmat pysyy PESÄNJAOSTA/JAKOVAATIMUKSESTA huolimatta, eli kyseiseen asuntoon ei voi tulla ketään muuta omistajaksi, vaan muuhun omaisuuteen voi tulla.
Huomaathan, että perintökaaressa lukee selkeästi, että JAKAMATTOMANA,
Perintökaari 3lku 1a§ 2mom. Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn
Erittäin yksinkertaista, eli tuosta syystä tuo aikamiespoika EI VOI TULLA EDES OSAOMISTAJAKSI.
VITTU OPETELKAA NYT JO LUKEMANNE YMMÄRTÄMINENKIN.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esitä väittämiisi lainkohdat jotka esittää asan olevan niin.
Esitä myöskin kiistaton todiste siitä, että pojan äidinkuoleman jälkeen on esitetty pesänjakovaatimus, huomioithan ensinnä sen, että leskelle tulee automaattisesti KOTINA PIDETTYYN asuntoon lesken asumisoikeus että samaisen asunnon jakamattomuus suoja ja nuo molemmat pysyy PESÄNJAOSTA/JAKOVAATIMUKSESTA huolimatta, eli kyseiseen asuntoon ei voi tulla ketään muuta omistajaksi, vaan muuhun omaisuuteen voi tulla.
Huomaathan, että perintökaaressa lukee selkeästi, että JAKAMATTOMANA,
Perintökaari 3lku 1a§ 2mom. Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn
Erittäin yksinkertaista, eli tuosta syystä tuo aikamiespoika EI VOI TULLA EDES OSAOMISTAJAKSI.
VITTU OPETELKAA NYT JO LUKEMANNE YMMÄRTÄMINENKIN.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V""""VITTU OPETELKAA NYT JO LUKEMANNE YMMÄRTÄMINENKIN.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V """"
Millä sektorilla harjoitat lakia? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avaajan tapauksessa lesken vähimmäissuoja ei koske uutta leskeä, koska aviopari ei omistanut asuntoa kokonaan. Osa asunnosta on ja oli jo pojan omistuksessa äitinsä jäljiltä.
Esitä kohta missä osaomistajaksi olisi tullut aikamiespoika.
Ensinnäkin, selitä mikä on kuolinpesä, A) onko se jaettu omaisuus, että pesänosakkaat/osakas on omaisuuden omistaja/omistajia, eli tällöin voi myydä omaisuutensa kenelle itse haluaa?
B) onko se edesmenneen omaisuus yhtenä ryppäänä ja perikunta eli perilliset ovat osakkaita ja hallinnoivat yhdessä omaisuutta kuitenkin niin ettei kukaan voi myydä tai luovuttaa yksinään pesän ulkopuoliselle mitään omaisuuden osaa, mutta voivat luovuttaa tai myydä OMAN OSUUTENSA toiselle kuolinpesän osakkaalle?
Selitä mitä tarkoittaa jaettu kuolinpesä ja selitä mitä tarkoittaa jakaminen, ettei vainajan ja kuolinpesään kohdistuneita velkoja ole maksettu, voidaanko siis jakaa ja kuolinpesä lopettaa?
Kun nämä edes selvität itsellenne, olette ymmärtämisen alkutekijöissä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Avaajakin kertoi vain, että poika omistaa "osan". Osa voi myös olla pieni ja vaikkapa 10%.
Oletuksesi laskutapa tekee lopputuloksen vääjäämättä tuohon suuntaan, kun pojalle ei tule enempää kuin isälle, vaikka olisi ositettu ja hallintaoikeus säilyy.
Silloin hallintaoikeus on nyt leskellä hallussa, kun odottelee uutta perunkirjoitusta ja joskus ehkä ositusta. Pakko ei ole osittaa lesken eläessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ja missä on uskottava linkki tähän väitteeseen?" Lue perintökaari, mutta ymmärtäen.
Huoooh hoijjaaaaaa, otetaanpa aloituksesta: "Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän
(kenenkään kuoleminen, ei edes osituskaan tee omistajaksi, ositus tehdään edesmenneen ja lesken välillä, jolloinka selviintyy tasinkovelvollisuus taikka kieltäytyminen ja vasta perinnöJAKO jolloinka kuolinpesän osakas saa omaisuutta haltuunsa tekee omistajaksi)
yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä (Avioliiton solmiminen ei tee omistajaksi, eikä myöskään avio-oikeus "kaksi erheellistä ymmärrystä", avio-oikeus on vain avioliiton aikana hankittuun YHTEISEEN omaisuuteen, ei ennen avioliittoa olleeseen omaisuuteen "kts. Laki avioliitosta, lue huolellisesti jotta ymmärrät")
Meillä ei ole avioehtoa.Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä (yhä edelleen, avioliitto, eikä avio-oikeus tee omistajaksi, lue edellinen suluissa oleva)
Eikä leskenasumisoikeus koske tapausta missä on poika osaomistajan
(Edellinenkin on erehdys, missään laissa, etenkään ei perintökaaressa lue missään kohtaan näin ja perintökaari ainoastaan määrittelee lesken oikeudet. Tuota, että pitäisi olla yhdessä omistettu taikka kuulua vainajan jäämistöön, on yritetty ympätä oleen jo pitkän aikaa, "lue oikeusministrriön mietintö perintökaaren muuttamisesta, v.?2006")
Meillä ei ollut lapsia. Leskenoikeus koskee vain sellaista asuntoa jonka leski ja kuollut aviopuoliso ovat yhdessä omistaneet
(Ei pidä paikkansa, erehtyminen selkeä, lue edellinen sulkeissa oleva ja perintökaari määrittelee, "YHTEISENÄ KOTINA PIDETYN tai muun, jne" Jos lukisi "yhteisenä kotina pidetyn tai jäämistöön kuuluvan muun asumiseen, jne". niin vasta tällöin tulisi tuo yhteisenä kotina pidetty kuulua myös jäämistöön, kuten muu asumiseen kelpaava. Eikä perintökaari todellakaan määrittele leskeysnumerointia, vaan antaa avioparin leskelle oikeuden hallita omaisuutta määrttyyn hetkeen asti ja sen jälkeen vähimmäissuojan joka on JAKAMATON asumsoikeus eli tarkoittaa ettei asumiseeoikeuteytua asuntoa voida jakaa tai myydä, kuin lesken suostumuksella tai jos leskellä on jo olemassa oma asunto "tuo tarkoittaa siis, kun luetaan oikein, niin mahdollisesti uudelleen avioitumista leskenä"
Kolmas osapuoli sotkee kuvion".
Tässä koko erehtymislitania, suluissa erheiden oikaisua.
En usko oikein, että kovinkaan moni edes ymmärtääkään, koska meitä jotka ymmärrämme lukemamme on niin vähä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V"En usko oikein, että kovinkaan moni edes ymmärtääkään, koska meitä jotka ymmärrämme lukemamme on niin vähä."
Kovin vähän todella on niitä, jotka ymmärtävät lukemansa L-höppänän tavoin. L-höpö on puhdas amatööri sekä "ymmärtämisessään" että sen pohjalta laatimissaan loputtomissa sepustuksissa. Toisenlaista ymmärtämistä löytyy KKO:n ratkaisuista ja alan yliopistollisista oppikirjoista.
- Anonyymi
"On olemassa lesken enimmäissuoja ja vähimmäissuoja, joista enimmäissuoja väistyy. Jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii kuolinpesän jakamista, lesken oikeus enimmäissuojaan väistyy. Leskellä on vähimmäissuojassaan kuitenkin oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käyttämäänsä asuntoa hallinnassaan, mutta se ei estä tietenkään vaatimasta ositusta."
Eli leski saa asua sellaisessa asunnossa, joka on ollut hänen, hänen puolisonsa tai puolisoiden yhdessä omistama. Asumis- ja hallintaoikeus eivät ole sama kuin omistusoikeus.
Nyt äidin osuus on vuonna 2002-03 siirtynyt kuolinpesän ja sitten ainoa pojan omistukseen. Omistusoikeus ei ole este lesken hallinnalle, vaan leskellä on oikeus pitää avioparin yhteistä asuntoa edelleen kotinaan perintökaaren mukaisesti.
"Asuntoa ei voi myydä vapaana sitä rasittavasta lesken hallintaoikeudesta. Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. (Perintökaari 12:6) Myöskään leski ei voi myydä kiinteistöä, koska hänellä ei ole siihen täyttä omistusoikeutta vaan ainoastaan hallintaoikeus."
Koska ositus, omistaminen sekä lesken vähimmäissuoja ovat aivan eri asioita, ei ole mitään estettä sille, etteikö poika olisi jo äitinsä kuolemasta saakka omistanut osan asunnosta. Näin avaaja myös kertoo.
Uuden lesken eli avaajan tapauksessa noudatetaan osituksen jälkeen lakia yhteisomistuksesta.- Anonyymi
Ositus tai omaisuuden erottelu itsessään ei lakkauta lesken oikeutta PK 3:1a.1:n jakamattomuussuojaan, vaan leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan osituksen toimittamisen jälkeenkin, mikäli jakovaadetta ei esitetä. Rintaperillisen tekemää ositusvaatimusta jakamattomuussuojan kohteen täsmentämiseksi ei myöskään tulisi pitää PK 3:1a:ssa tarkoitettuna jakovaatimuksena, joka johtaisi automaattisesti perinnönjakoon. (Urpo Kangas)
Leskellä voi olla oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan myös osituksen jälkeen, jos perinnönjakoa ei toimiteta. Osituksen avulla leski voi selvittää, mitä omaisuutta hän saa käyttää omistajan oikeuksin ja mitä hallintaoikeuden nojalla.
Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista. Avaaja on kertonut, että poika on leski-isän ohella ollut asunnon omistaja. Avaaja voinee itse vielä todeta, että ositus ja omaisuuden erottelu on 20 vuotta sitten tehty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ositus tai omaisuuden erottelu itsessään ei lakkauta lesken oikeutta PK 3:1a.1:n jakamattomuussuojaan, vaan leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan osituksen toimittamisen jälkeenkin, mikäli jakovaadetta ei esitetä. Rintaperillisen tekemää ositusvaatimusta jakamattomuussuojan kohteen täsmentämiseksi ei myöskään tulisi pitää PK 3:1a:ssa tarkoitettuna jakovaatimuksena, joka johtaisi automaattisesti perinnönjakoon. (Urpo Kangas)
Leskellä voi olla oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan myös osituksen jälkeen, jos perinnönjakoa ei toimiteta. Osituksen avulla leski voi selvittää, mitä omaisuutta hän saa käyttää omistajan oikeuksin ja mitä hallintaoikeuden nojalla.
Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista. Avaaja on kertonut, että poika on leski-isän ohella ollut asunnon omistaja. Avaaja voinee itse vielä todeta, että ositus ja omaisuuden erottelu on 20 vuotta sitten tehty.Sä koko aja vetoat siihe, että omaisuude erottelu ja situs on tehty, nii esitä khta missä aloittaja niin ilmaisee.
Se että erehtyy luuleen, että omaisuus vaihtaa omistajaa kun joku kuolee tai menee naimisin on osa omistaja, niin ilmenee selkästi aloituksesta, mutta te typeryydessänne jatkatte tuota luulemista, ettekä huomioi sitä ollenkaan kunka todellisuudessa omistus vaihtuu osapuolelta toiselle.
Ostamalla, myymällä, lahjoittamalla ja kuolinpesässä jakamalla pesän omaisuus ja lakkauttamalla kuolinpesä.
Erittäin yksinkertaista, niin kysymys, missä vaiheessa edes osakaan tuota eli edesmenneen osuus on siirtynyt jollekkin muulle KUN ASUNTOA SITOO JAKAMATTOMUUSSUOJA, ELI MITÄ SE MERKITSEE ASIASSA, HÄH???
Kuinka saatanan pitkään pitää näin yksnkertaista asaa oikein vatvoa??
Edesmenneen osuus ei voi olla mitenkään mennä aikamiespojalle, koska asunto nauttii juurikin JAKAMATTOMUUSSUOJAA.
Miten kuolinpesä lakkaa olemasta?? Jakamalla kuolinpesän omaisuus osakkaiden kesken JOLLOINKA OSA OMAISUUDESTA SIIRTYY OSAKKAÄN OMAISUUDEKSI.
Eli esittäkää nyt jo miten se omistus edesmenneen äidiltä on siirtynyt pojalle?????????????
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sä koko aja vetoat siihe, että omaisuude erottelu ja situs on tehty, nii esitä khta missä aloittaja niin ilmaisee.
Se että erehtyy luuleen, että omaisuus vaihtaa omistajaa kun joku kuolee tai menee naimisin on osa omistaja, niin ilmenee selkästi aloituksesta, mutta te typeryydessänne jatkatte tuota luulemista, ettekä huomioi sitä ollenkaan kunka todellisuudessa omistus vaihtuu osapuolelta toiselle.
Ostamalla, myymällä, lahjoittamalla ja kuolinpesässä jakamalla pesän omaisuus ja lakkauttamalla kuolinpesä.
Erittäin yksinkertaista, niin kysymys, missä vaiheessa edes osakaan tuota eli edesmenneen osuus on siirtynyt jollekkin muulle KUN ASUNTOA SITOO JAKAMATTOMUUSSUOJA, ELI MITÄ SE MERKITSEE ASIASSA, HÄH???
Kuinka saatanan pitkään pitää näin yksnkertaista asaa oikein vatvoa??
Edesmenneen osuus ei voi olla mitenkään mennä aikamiespojalle, koska asunto nauttii juurikin JAKAMATTOMUUSSUOJAA.
Miten kuolinpesä lakkaa olemasta?? Jakamalla kuolinpesän omaisuus osakkaiden kesken JOLLOINKA OSA OMAISUUDESTA SIIRTYY OSAKKAÄN OMAISUUDEKSI.
Eli esittäkää nyt jo miten se omistus edesmenneen äidiltä on siirtynyt pojalle?????????????
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VLesken jakamattomuussuoja antaa leskelle käyttöoikeuden jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen, mutta siis vain käyttöoikeuden, ei omistusoikeutta. Mainittu lesken suoja jatkuu siihen asti kunnes perillinen vaatii jakoa. Jakovaatimuksen esittämisen jälkeen jakamattomuussuoja muuttuu lesken asumissuojaksi.
Poika on vanhempiensa ainoa lapsi, joten osituksen jälkeen perinnönjakokirjaa ei tarvita. Kuolinpesän ainoana osakkaana poika saa koko äiti-vainajan omaisuuden. Hän voi päättää omaisuuden käytöstä haluamallaan tavalla pois lukien asuntoa rasittava asumissuoja.
Uuden lesken ja pojan välillä noudatetaan osituksen jälkeen lakia yhteisomistuksesta, eikä uudella leskellä ole asumissuojaa.
On helppo ymmärtää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sä koko aja vetoat siihe, että omaisuude erottelu ja situs on tehty, nii esitä khta missä aloittaja niin ilmaisee.
Se että erehtyy luuleen, että omaisuus vaihtaa omistajaa kun joku kuolee tai menee naimisin on osa omistaja, niin ilmenee selkästi aloituksesta, mutta te typeryydessänne jatkatte tuota luulemista, ettekä huomioi sitä ollenkaan kunka todellisuudessa omistus vaihtuu osapuolelta toiselle.
Ostamalla, myymällä, lahjoittamalla ja kuolinpesässä jakamalla pesän omaisuus ja lakkauttamalla kuolinpesä.
Erittäin yksinkertaista, niin kysymys, missä vaiheessa edes osakaan tuota eli edesmenneen osuus on siirtynyt jollekkin muulle KUN ASUNTOA SITOO JAKAMATTOMUUSSUOJA, ELI MITÄ SE MERKITSEE ASIASSA, HÄH???
Kuinka saatanan pitkään pitää näin yksnkertaista asaa oikein vatvoa??
Edesmenneen osuus ei voi olla mitenkään mennä aikamiespojalle, koska asunto nauttii juurikin JAKAMATTOMUUSSUOJAA.
Miten kuolinpesä lakkaa olemasta?? Jakamalla kuolinpesän omaisuus osakkaiden kesken JOLLOINKA OSA OMAISUUDESTA SIIRTYY OSAKKAÄN OMAISUUDEKSI.
Eli esittäkää nyt jo miten se omistus edesmenneen äidiltä on siirtynyt pojalle?????????????
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VKorjaan: Eli esittäkää nyt jo miten se omistus edesmenneen (pitää olla EDESMENNEELTÄ) äidiltä on siirtynyt pojalle?????????????
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sä koko aja vetoat siihe, että omaisuude erottelu ja situs on tehty, nii esitä khta missä aloittaja niin ilmaisee.
Se että erehtyy luuleen, että omaisuus vaihtaa omistajaa kun joku kuolee tai menee naimisin on osa omistaja, niin ilmenee selkästi aloituksesta, mutta te typeryydessänne jatkatte tuota luulemista, ettekä huomioi sitä ollenkaan kunka todellisuudessa omistus vaihtuu osapuolelta toiselle.
Ostamalla, myymällä, lahjoittamalla ja kuolinpesässä jakamalla pesän omaisuus ja lakkauttamalla kuolinpesä.
Erittäin yksinkertaista, niin kysymys, missä vaiheessa edes osakaan tuota eli edesmenneen osuus on siirtynyt jollekkin muulle KUN ASUNTOA SITOO JAKAMATTOMUUSSUOJA, ELI MITÄ SE MERKITSEE ASIASSA, HÄH???
Kuinka saatanan pitkään pitää näin yksnkertaista asaa oikein vatvoa??
Edesmenneen osuus ei voi olla mitenkään mennä aikamiespojalle, koska asunto nauttii juurikin JAKAMATTOMUUSSUOJAA.
Miten kuolinpesä lakkaa olemasta?? Jakamalla kuolinpesän omaisuus osakkaiden kesken JOLLOINKA OSA OMAISUUDESTA SIIRTYY OSAKKAÄN OMAISUUDEKSI.
Eli esittäkää nyt jo miten se omistus edesmenneen äidiltä on siirtynyt pojalle?????????????
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VLisään, että ainoa olemassa oleva mahdollisuus on, että edesmennyt aikamiespojan äiti on myynyt/lahjoittanut eläessään tuolle oman osuutensa, niin tällöin ainoastaan aikamiespoika on osaomistaja asunnossa.
Mikään muu ei tee äitinsä kuoleman jälkeen omistajaksi, tajuatteko???
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sä koko aja vetoat siihe, että omaisuude erottelu ja situs on tehty, nii esitä khta missä aloittaja niin ilmaisee.
Se että erehtyy luuleen, että omaisuus vaihtaa omistajaa kun joku kuolee tai menee naimisin on osa omistaja, niin ilmenee selkästi aloituksesta, mutta te typeryydessänne jatkatte tuota luulemista, ettekä huomioi sitä ollenkaan kunka todellisuudessa omistus vaihtuu osapuolelta toiselle.
Ostamalla, myymällä, lahjoittamalla ja kuolinpesässä jakamalla pesän omaisuus ja lakkauttamalla kuolinpesä.
Erittäin yksinkertaista, niin kysymys, missä vaiheessa edes osakaan tuota eli edesmenneen osuus on siirtynyt jollekkin muulle KUN ASUNTOA SITOO JAKAMATTOMUUSSUOJA, ELI MITÄ SE MERKITSEE ASIASSA, HÄH???
Kuinka saatanan pitkään pitää näin yksnkertaista asaa oikein vatvoa??
Edesmenneen osuus ei voi olla mitenkään mennä aikamiespojalle, koska asunto nauttii juurikin JAKAMATTOMUUSSUOJAA.
Miten kuolinpesä lakkaa olemasta?? Jakamalla kuolinpesän omaisuus osakkaiden kesken JOLLOINKA OSA OMAISUUDESTA SIIRTYY OSAKKAÄN OMAISUUDEKSI.
Eli esittäkää nyt jo miten se omistus edesmenneen äidiltä on siirtynyt pojalle?????????????
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VSuuressa kiim.... et sitten viitsi lukea!
Anonyymi
2023-04-12 23:15:37
Ositus on suoritettu vuonna 2002,tuolloin poika peri äitinsä osuuden asunnosta.
T.Aloittaja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suuressa kiim.... et sitten viitsi lukea!
Anonyymi
2023-04-12 23:15:37
Ositus on suoritettu vuonna 2002,tuolloin poika peri äitinsä osuuden asunnosta.
T.Aloittaja.Suuressa idi... Et stten viitsi edes lukea?
Missä aloittaja mainitsee, että ositus on tehty, ja ositus ei tee omistajaksi, koska ositusta ei, huom. EI tehdä isän ja aikamiespojan välillä vaan lesken ja edesmenneen välillä jolloinka saadaan isän osuus ja EDESMENNEEN osuus eli edesmenneeltä ei siirry osituksessa pätkääkään omistusta perilliselle, vaan kuolinpesälle ja se on yks vitunmaku onko kuolinpesässä yks vaiko kymmenen osakasta, vaan vasta perinnönjako tai kuolinpesän lakkauttaminen.
Huomioi täyskypärä idiootti, että asuntoa siitä huolimatta suojaa jakamattomuussuoja ja joka tarkoittaa sitä, että kuolinpesää ei voida jakaa tuon asunnonosalta eli kuolinpesääkään ei voida lakkauttaa.
Ette ymmärrä, joten ruikutus jatkukoon.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suuressa idi... Et stten viitsi edes lukea?
Missä aloittaja mainitsee, että ositus on tehty, ja ositus ei tee omistajaksi, koska ositusta ei, huom. EI tehdä isän ja aikamiespojan välillä vaan lesken ja edesmenneen välillä jolloinka saadaan isän osuus ja EDESMENNEEN osuus eli edesmenneeltä ei siirry osituksessa pätkääkään omistusta perilliselle, vaan kuolinpesälle ja se on yks vitunmaku onko kuolinpesässä yks vaiko kymmenen osakasta, vaan vasta perinnönjako tai kuolinpesän lakkauttaminen.
Huomioi täyskypärä idiootti, että asuntoa siitä huolimatta suojaa jakamattomuussuoja ja joka tarkoittaa sitä, että kuolinpesää ei voida jakaa tuon asunnonosalta eli kuolinpesääkään ei voida lakkauttaa.
Ette ymmärrä, joten ruikutus jatkukoon.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VSä olet todella yksinkertainen ihminen! Sääliksi käy kaikkia läheisiäsi, jos sellaisia enää on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suuressa idi... Et stten viitsi edes lukea?
Missä aloittaja mainitsee, että ositus on tehty, ja ositus ei tee omistajaksi, koska ositusta ei, huom. EI tehdä isän ja aikamiespojan välillä vaan lesken ja edesmenneen välillä jolloinka saadaan isän osuus ja EDESMENNEEN osuus eli edesmenneeltä ei siirry osituksessa pätkääkään omistusta perilliselle, vaan kuolinpesälle ja se on yks vitunmaku onko kuolinpesässä yks vaiko kymmenen osakasta, vaan vasta perinnönjako tai kuolinpesän lakkauttaminen.
Huomioi täyskypärä idiootti, että asuntoa siitä huolimatta suojaa jakamattomuussuoja ja joka tarkoittaa sitä, että kuolinpesää ei voida jakaa tuon asunnonosalta eli kuolinpesääkään ei voida lakkauttaa.
Ette ymmärrä, joten ruikutus jatkukoon.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V"T. Professional of the law, Lawetorder Z via V" on HÄVINNYT tämän taistelun alatyylisen ulosantinsa johdosta. Olisit pysynyt asialinjalla....
- Anonyymi
"Lesken jakamattomuussuoja antaa leskelle käyttöoikeuden jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen, mutta siis vain käyttöoikeuden, ei omistusoikeutta. Mainittu lesken suoja jatkuu siihen asti kunnes perillinen vaatii jakoa. Jakovaatimuksen esittämisen jälkeen jakamattomuussuoja muuttuu lesken asumissuojaksi."
Pitää erottaa toisistaan käyttöoikeus ja omistusoikeus sekä jakamattomuussuoja ja asumissuoja.
"Poika on vanhempiensa ainoa lapsi, joten osituksen jälkeen perinnönjakokirjaa ei tarvita. Kuolinpesän ainoana osakkaana poika saa koko äiti-vainajan omaisuuden. Hän voi päättää omaisuuden käytöstä haluamallaan tavalla pois lukien asuntoa rasittava asumissuoja."
Leski ei ole perinyt mitään, vaan poika peri äitinsä omaisuuden. Pojan omaisuutta on rasittanut isän asunnon asumissuoja.
"Uuden lesken ja pojan välillä noudatetaan osituksen jälkeen lakia yhteisomistuksesta, eikä uudella leskellä ole asumissuojaa."
Poika on omistajana asunnossa, jolloin uusi leski ei saa asumissuojaa.- Anonyymi
Leskellä on perintökaaren 3 luvun 1a § 2 momentin nojalla rintaperillisen jakovaatimuksen tai testamentinsaajan oikeuden estämättä oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai muu jäämistöön sisältyvä lesken kodiksi sopiva asunto jakamattomana hallinnassaan, ellei lesken varallisuuteen sisälly tämän kodiksi sopivaa asuntoa.
Lesken eläessä on mahdollista toimittaa perinnönjako, jossa irtaimen esineen omistus osoitetaan rintaperilliselle tai legaatinsaajalle hallinnan jäädessä leskelle. Ainoastaan legaattiomaisuuden hallinta kuuluu leskelle tämän kuolemaan saakka. Mikäli rintaperillinen tai testamentinsaaja ei esitä jakovaatimusta eikä perinnönjakoa muutoinkaan tehdä, lesken oikeus asua yhteisessä kodissa perustuu jakamattomuussuojaan.
Jakovaatimuksen esittäminen on käytännössä perillisten keino estää lesken mahdollinen oman asunnon myynti, eikä jakovaatimuksen esittämistä ole tarkoitettu siihen. Asumissuoja on leskelle merkittävä lakiin perustuva etuus, joka oikeutena eroaa omistusoikeudesta. Perillinen voi esittää jakovaatimuksen välittömästi perittävän kuoltua ja muutoinkin kuolinpesän osakkaana ryhtyä toimiin pesänselvityksen sekä lesken asumissuojan edellytysten tutkimiseksi.
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Poika on esittänyt jakovaatimuksen, ositus on tehty 20 vuotta sitten ja poika on omistanut siitä saakka osan asunnosta. - Anonyymi
Ensimmäisen kuolinpesän pitää saada ensin ositus toimitetuksi, jotta mitään olisi ollut jakaa ainoalle perilliselle. Tasinkoa isän ei ole tarvinnut antaa, jos äiti oli vähävaraisempi.
Lopun tapahtumat ovat joskus tulevaisuudessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäisen kuolinpesän pitää saada ensin ositus toimitetuksi, jotta mitään olisi ollut jakaa ainoalle perilliselle. Tasinkoa isän ei ole tarvinnut antaa, jos äiti oli vähävaraisempi.
Lopun tapahtumat ovat joskus tulevaisuudessa.> Ensimmäisen kuolinpesän pitää saada ensin ositus toimitetuksi, jotta mitään olisi ollut jakaa ainoalle perilliselle.
Aloittaja sanoo, että poika omistaa ja että "ositus on suoritettu vuonna 2002, tuolloin poika peri äitinsä osuuden asunnosta."
Poika on siis esittänyt perinnöstään jakovaatimuksen ja poika on saanut äitinsä jäämistön. Asuntoa toki rajoitti isän asumissuoja.
Nyt poika heitti äitipuolensa pihalle. Noudatetaan lakia yhteisomistuksesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Ensimmäisen kuolinpesän pitää saada ensin ositus toimitetuksi, jotta mitään olisi ollut jakaa ainoalle perilliselle.
Aloittaja sanoo, että poika omistaa ja että "ositus on suoritettu vuonna 2002, tuolloin poika peri äitinsä osuuden asunnosta."
Poika on siis esittänyt perinnöstään jakovaatimuksen ja poika on saanut äitinsä jäämistön. Asuntoa toki rajoitti isän asumissuoja.
Nyt poika heitti äitipuolensa pihalle. Noudatetaan lakia yhteisomistuksesta.Oletteko puoli-idiootti kuitenkin olemalla täysidiootti?
Tässä teidän: "===>>>Aloittaja sanoo<<<==, että poika omistaa ja ===>>että "ositus on suoritettu vuonna 2002<<<<===, tuolloin poika peri äitinsä osuuden asunnosta."
Poika on siis esittänyt perinnöstään jakovaatimuksen ja poika on saanut äitinsä jäämistön. Asuntoa toki rajoitti isän asumissuoja.
Nyt poika heitti äitipuolensa pihalle. Noudatetaan lakia yhteisomistuksesta".
Esitä tästä aloituksesta nuolitettu kohtanne "Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa.
Luulin saavani jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä. Meillä ei ole avioehtoa. Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä".
Niin esitä että ositus ja tehty jakovaatimuskin on toimitettu vuonna 2002, NIIN KUIN TE VÄITÄTTE.
Sitten heman laista johon vetoatte, ILMAN YHTEISOMISTUSTA, uusi leski kun näetsen ei omista yhtään, vaan erehtyy luuleen omistavansa KUN MENEE NAIMISIIN lue avioliittolaki h u o l e l l i s e s t i.
Lukekaa yhteisomistuksesta nuolitettu kohta ja esitä kyseisen asunnon jakaminen, IDIOOTTIPARKKIPELLE
"Laki eräistä yhteisomistussuhteista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.
Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.
====>>>>Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakasten välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä noudatettakoon, mitä niistä on erikseen säädetty<<<<===. Tämän lain säännösten estämättä noudatettakoon myös, mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakasten välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakasten kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudesta erikseen säädetty".
Kuinkahan kauan näiden pellejen kanssa joutuu leikkiin, mami, sano kun en jaksa enään vääntää laivateräksestä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk, ei saa luulla, että valhe tai väåntely muuttuu totuudeksi kun stä ysrpeeksi jauhaa, vain täydelliset idiootit luulee niin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletteko puoli-idiootti kuitenkin olemalla täysidiootti?
Tässä teidän: "===>>>Aloittaja sanoo<<<==, että poika omistaa ja ===>>että "ositus on suoritettu vuonna 2002<<<<===, tuolloin poika peri äitinsä osuuden asunnosta."
Poika on siis esittänyt perinnöstään jakovaatimuksen ja poika on saanut äitinsä jäämistön. Asuntoa toki rajoitti isän asumissuoja.
Nyt poika heitti äitipuolensa pihalle. Noudatetaan lakia yhteisomistuksesta".
Esitä tästä aloituksesta nuolitettu kohtanne "Kuollut mieheni oli ollut naimisissa ja tästä liitosta oli poika. Nyt 53v. Mieheni jäi leskeksi 2002 ja menimme naimisiin 2003. Asuimme Hgissä osakehuoneistosssa, jonka mieheni oli omistanut pojan äidin kanssa.
Luulin saavani jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Mutta ei. Kun mieheni 1. vaimo kuoli, huoneisto oli pojan ja isän yhteinen. Kun mieheni nai minut, asunnolla olikin 3 omistajaa mies, poika ja minä. Meillä ei ole avioehtoa. Mieheni kuoltua oli kaksi omistajaa poika ja minä".
Niin esitä että ositus ja tehty jakovaatimuskin on toimitettu vuonna 2002, NIIN KUIN TE VÄITÄTTE.
Sitten heman laista johon vetoatte, ILMAN YHTEISOMISTUSTA, uusi leski kun näetsen ei omista yhtään, vaan erehtyy luuleen omistavansa KUN MENEE NAIMISIIN lue avioliittolaki h u o l e l l i s e s t i.
Lukekaa yhteisomistuksesta nuolitettu kohta ja esitä kyseisen asunnon jakaminen, IDIOOTTIPARKKIPELLE
"Laki eräistä yhteisomistussuhteista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.
Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.
====>>>>Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakasten välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä noudatettakoon, mitä niistä on erikseen säädetty<<<<===. Tämän lain säännösten estämättä noudatettakoon myös, mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakasten välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakasten kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudesta erikseen säädetty".
Kuinkahan kauan näiden pellejen kanssa joutuu leikkiin, mami, sano kun en jaksa enään vääntää laivateräksestä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk, ei saa luulla, että valhe tai väåntely muuttuu totuudeksi kun stä ysrpeeksi jauhaa, vain täydelliset idiootit luulee niin.Oletko sinä kehitysvammainen? Heilläkin on oikeus kirjoittaa mielipiteensä. Faktan taso sinulla on tasan nolla.
- Anonyymi
"Poika on siis esittänyt perinnöstään jakovaatimuksen ja poika on saanut äitinsä jäämistön. Asuntoa toki rajoitti isän asumissuoja."
Mikä tuossa enää voi olla epäselvää? Poika ajoi äitipuolensa evakkoon, muitakin mahdollisuuksia olisi ollut. Äitipuoli on saattanut avioliiton perusteella saattanut saada osituksessa asunnosta 1/4.- Anonyymi
Edes perunkirjoitusta ei ole vielä ollut.
Leski voi saada puoliskonkin, jos on muuta omaisuutta. Enemmänkin jos poika ei omista niin suurta osaa asunnosta.
Ainahan leski voi ostaa pojan osuuden pois asunnosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edes perunkirjoitusta ei ole vielä ollut.
Leski voi saada puoliskonkin, jos on muuta omaisuutta. Enemmänkin jos poika ei omista niin suurta osaa asunnosta.
Ainahan leski voi ostaa pojan osuuden pois asunnosta.Äitipuoli on heitetty jo pihalle.
Perunkirjoitus on pidetty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äitipuoli on heitetty jo pihalle.
Perunkirjoitus on pidetty.Tapahtui heti hautajaisten jälkeen ennen tulevaa perunkirjoitusta.
"Mieheni perintöasiat ovat vielä kesken. Palkkasin oman juristin saadakseni oikeutta. "
Vielä mikään ei ole muuttunut kuoleman johdosta. nyt laski hallitsee avioparin omaisuutta ja oikeuksia. ositus aikanaan määrittelee tarkemmin omistussuhteita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tapahtui heti hautajaisten jälkeen ennen tulevaa perunkirjoitusta.
"Mieheni perintöasiat ovat vielä kesken. Palkkasin oman juristin saadakseni oikeutta. "
Vielä mikään ei ole muuttunut kuoleman johdosta. nyt laski hallitsee avioparin omaisuutta ja oikeuksia. ositus aikanaan määrittelee tarkemmin omistussuhteita.> Poika oli kuitenkin ottanut selvää ja laittoi äitipuolen pihalle jo hautajaisten jälkeen. Omat tavarat piti kerätä mukaan heti. Poika sanoo että hänelle kuuluvat isän ja äidin tavarat.
Ei leski mitään hallinnoi, kuolinpesä hallinnoi. Äitipuoli on jo laskettu porraskäytävään.
Leski on kuolinpesän osakas vai ositukseen saakka, sen jälkeen ainoa poika on pesän ainoa osakas ja tietenkin ainoa perillinen.
Noudatetaan lakia yhteisomistuksesta, ja poikaa ei saa asunnosta pihalle enää kirveelläkään. Jos poika pitäisi äitipuolestaan, tilanne voisi olla toinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Poika oli kuitenkin ottanut selvää ja laittoi äitipuolen pihalle jo hautajaisten jälkeen. Omat tavarat piti kerätä mukaan heti. Poika sanoo että hänelle kuuluvat isän ja äidin tavarat.
Ei leski mitään hallinnoi, kuolinpesä hallinnoi. Äitipuoli on jo laskettu porraskäytävään.
Leski on kuolinpesän osakas vai ositukseen saakka, sen jälkeen ainoa poika on pesän ainoa osakas ja tietenkin ainoa perillinen.
Noudatetaan lakia yhteisomistuksesta, ja poikaa ei saa asunnosta pihalle enää kirveelläkään. Jos poika pitäisi äitipuolestaan, tilanne voisi olla toinen.Teille aikamiespoika on jo juoppohulluus, joten älkää lisätkö hulluuttanne täällä ja sammuttakaa gramofoninne, levy jää soittaan samaa inkutustanne, yhteisomistuksen purkamiseksi käytetään yhteisomistus laka KUN USEAMPI OMISTAA, ei silloin kun ei omista mitään, vaan on rikkonut jonkun oikeutta vastaan käytetään lakia vahingonkorvauksesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teille aikamiespoika on jo juoppohulluus, joten älkää lisätkö hulluuttanne täällä ja sammuttakaa gramofoninne, levy jää soittaan samaa inkutustanne, yhteisomistuksen purkamiseksi käytetään yhteisomistus laka KUN USEAMPI OMISTAA, ei silloin kun ei omista mitään, vaan on rikkonut jonkun oikeutta vastaan käytetään lakia vahingonkorvauksesta.
Lhöpsötti viihtyy äitinsä kanssa saunan takana.
Äiti koulutti huonosti eikä mahdollisuuksia sodan jälkeen ollut kun asuu metsässä.
Lähimpään ihmisasumukseen oli kymmenen kilometriä.
Ei siinä opi ihmisten tavoille äiti eikä poika. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teille aikamiespoika on jo juoppohulluus, joten älkää lisätkö hulluuttanne täällä ja sammuttakaa gramofoninne, levy jää soittaan samaa inkutustanne, yhteisomistuksen purkamiseksi käytetään yhteisomistus laka KUN USEAMPI OMISTAA, ei silloin kun ei omista mitään, vaan on rikkonut jonkun oikeutta vastaan käytetään lakia vahingonkorvauksesta.
Poika on esittänyt perinnöstään jakovaatimuksen ja poika on saanut äitinsä jäämistön. Asuntoa toki rajoitti isän asumissuoja mutta nyt poika pitää kotia isänsä ja äitinsä entisessä asunnossa. Äitipuoli on poissa kuviosta.
Mitä aiot tehdä asialle? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poika on esittänyt perinnöstään jakovaatimuksen ja poika on saanut äitinsä jäämistön. Asuntoa toki rajoitti isän asumissuoja mutta nyt poika pitää kotia isänsä ja äitinsä entisessä asunnossa. Äitipuoli on poissa kuviosta.
Mitä aiot tehdä asialle?Poika ei ole lainmukaisesti voinut esittää mitään. On toimittu lainvastaisesti.
Asuntoa koski jakamattomuussuoja ja hallintaoikeus. Isä olisi voinut toimia näiden puitteissa haluamallaan tavalla.
Mitään "asumissuojaa" vain ei ole olemassa.
Kaikkea muuta voidaan jakaa (Kangas), mutta ei ainoaa asuntoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poika ei ole lainmukaisesti voinut esittää mitään. On toimittu lainvastaisesti.
Asuntoa koski jakamattomuussuoja ja hallintaoikeus. Isä olisi voinut toimia näiden puitteissa haluamallaan tavalla.
Mitään "asumissuojaa" vain ei ole olemassa.
Kaikkea muuta voidaan jakaa (Kangas), mutta ei ainoaa asuntoa.Etkö edelleenkään osaa erottaa toisistaan omistusta ja lesken hallinta- ja asumisoikeutta?
Jos ja kun poika on vaatinut äitinsä jäljiltä ositusta, ositus tehdään. Asuntoa rasittaa silti lesken asumissuoja, vaikka poika omistaisikin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edelleenkään osaa erottaa toisistaan omistusta ja lesken hallinta- ja asumisoikeutta?
Jos ja kun poika on vaatinut äitinsä jäljiltä ositusta, ositus tehdään. Asuntoa rasittaa silti lesken asumissuoja, vaikka poika omistaisikin.Ettekö te osaa erottaa jakamattomuussuojaa omistusoikeuden antavasta kuolinpesän lakkauttamisesta, koska omaisuuden ositus tehdään vain aviopuolisoden kesken, eli eroavien, edesmenneen ja lesken välillä eli nyt kun leskeksi jäänyt on omistanut jo puolet kyseessä olevasta asunnosta ja jos ositus (mikään ei ilmaise, että olisi tehty) vuonna 2002, niin ei tee aikamiespojasta edes omistajaa, vaan lesken toisena omistajana ja KUOLINPESÄN toisena omistajana jonka OSAKKAITA on leski, että aikamiespoika ja jos ositus tehtykkin, niin ainoastaan leski ei enään olisi kuolinpesän osakas ja aikamiespoka olisi, mutta siltikään ei omistaisi yhtään osaa, VAIKKA KUINKA oikeus periä äitinsä ja saa perintöä, NIIN EI TEE omstajaksi, vaan VASTA KUOLINPESÄN lakkauttaminen tekee.
Eli vaikka sanallisesti on oikeus periä, niin ei tee omstajaksi (lue huolellisesti perintökaaresta osio PESÄN HOIDOSTA) ja ymmärrä että kuolleen omaisuudesta muodostuu kuolinpesä.
Erittäin yksinkertaista ymmärtää ja tämän yksinkertaisemmin ei asiaa voi esittää.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö edelleenkään osaa erottaa toisistaan omistusta ja lesken hallinta- ja asumisoikeutta?
Jos ja kun poika on vaatinut äitinsä jäljiltä ositusta, ositus tehdään. Asuntoa rasittaa silti lesken asumissuoja, vaikka poika omistaisikin."Jos ja kun poika on vaatinut äitinsä jäljiltä ositusta.."
Ainoaa asuntoa on suojannut jakamattomuussuoja ja hallintaoikeus. Aloittaja ei ole kertonut tarkemmin.
Isä olisi voinut vuokrata asunnon ja muuttaa vuokrarahoilla etelämmäksi Viroon kylpylään väliaikaisesti.
Laki ei ole sallinut jakoa laillisena toimenpiteenä.
Pykälän voimaan tullessa sitä ei ole varsinaisesti sallinut edes silloinen asunto-osakeyhtiölaki. Se ei sallinut kyseistä omistussuhdetta asunto-osakkeelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos ja kun poika on vaatinut äitinsä jäljiltä ositusta.."
Ainoaa asuntoa on suojannut jakamattomuussuoja ja hallintaoikeus. Aloittaja ei ole kertonut tarkemmin.
Isä olisi voinut vuokrata asunnon ja muuttaa vuokrarahoilla etelämmäksi Viroon kylpylään väliaikaisesti.
Laki ei ole sallinut jakoa laillisena toimenpiteenä.
Pykälän voimaan tullessa sitä ei ole varsinaisesti sallinut edes silloinen asunto-osakeyhtiölaki. Se ei sallinut kyseistä omistussuhdetta asunto-osakkeelle.Kerro lisää tuosta, että laki ei ole sallinut jakoa laillisena toimenpiteenä.
Lesken jakamattomuussuoja ei ole mikään pysyvä tila, sen sijaan lesken asumissuoja ja hallintaoikeus ovat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro lisää tuosta, että laki ei ole sallinut jakoa laillisena toimenpiteenä.
Lesken jakamattomuussuoja ei ole mikään pysyvä tila, sen sijaan lesken asumissuoja ja hallintaoikeus ovat.Jakamattomuussuoja koskee lesken ainoaa asuntoa, johon hänellä myös sattui olemaan lain suoma pysyvä hallintaoikeus.
Joku voi toki nimittää sitä asumissuojaksi, mutta hallintaoikeus oikeuttaa käyttää oikeuttaan myös muulla tavoin esimerkiksi vuokrattavaksi.
- Anonyymi
Leski-isällä on ollut perintökaaren 3 luvun 1a § 2 momentin nojalla rintaperillisen jakovaatimuksen tai testamentinsaajan oikeuden estämättä oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai muu jäämistöön sisältyvä lesken kodiksi sopiva asunto jakamattomana hallinnassaan, ellei lesken varallisuuteen sisälly tämän kodiksi sopivaa asuntoa.
Lesken eläessä on mahdollista toimittaa perinnönjako, jossa irtaimen esineen omistus osoitetaan rintaperilliselle tai legaatinsaajalle hallinnan jäädessä leskelle. Ainoastaan legaattiomaisuuden hallinta kuuluu leskelle tämän kuolemaan saakka. Mikäli rintaperillinen tai testamentinsaaja ei esitä jakovaatimusta eikä perinnönjakoa muutoinkaan tehdä, lesken oikeus asua yhteisessä kodissa perustuu jakamattomuussuojaan.
Jakovaatimuksen esittäminen on käytännössä perillisten keino estää lesken mahdollinen oman asunnon myynti, eikä jakovaatimuksen esittämistä ole tarkoitettu siihen. Asumissuoja on leskelle merkittävä lakiin perustuva etuus, joka oikeutena eroaa omistusoikeudesta. Perillinen voi esittää jakovaatimuksen välittömästi perittävän kuoltua ja muutoinkin kuolinpesän osakkaana ryhtyä toimiin pesänselvityksen sekä lesken asumissuojan edellytysten tutkimiseksi.
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Poika on esittänyt jakovaatimuksen, ositus on tehty 20 vuotta sitten ja poika on omistanut siitä saakka ja äitinsä jäljiltä osan asunnosta. Uuden lesken ja isän osituksen seurauksena poika on asunnon ainoa omistaja tai asunto omistetaan yhdessä, jolloin noudatatetaan lakia yhteisomistuksesta. Poika on pannut pahan äitipuolensa käytävän puolelle, joskin asiassa olisi voitu toimia myös toisin.- Anonyymi
Mikä vitun inisijä oikein olette kun luette lakia myös täysin väärin??
Alan pahasti epäillä, että olette juurikin tuo kusipäinen aikamiespoika.
Mutta vielä kerran, edes jakovaatimus ei tee omistajaksi, se on jo kerran täällä teille sanottu muden toimesta, muut omaisuus erät voidaan jakaa, MUTTEI ASUMISOIKEUTETTUA asuntoa ja siitä on selkeä kielto laissa, miksette ymmärrä vaiko ette halua ymmärtää että toimitte väärin??
Vielä kerran laista, "1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
!!!!!Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn!!!!!!!!!
tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan".
Te jäätte jumiin ensimmäiseen momenttiin ja perustelette itsellenne, että olette oikeassa, koska jäämistöön kuuluu asuntokin/kuuluu pelkästään asunto, mutta lukekaa nyt herran jumala toinen momentti eli jos jäämidtöön kuuluu vain asunto, niin tällöin asunto kuuluu siihen osaan jäämistöä JOTA EI VOI JAKAA.
Koko asia on hyvin yksinkertaine, kasvakaa edes mieheksi, varmaan isännekin toivoi niin.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. Lopettakaa tuo inkuttamisenne, ei tällaista jaksa kukaan, nielkää tappionne ja palauttakaa asia oikealle tolalle jotta vältytte suurilta korvauksilta.
- Anonyymi
Kenenkään subjektiiviset mielipiteet eivät ohita lakia, joka on asiassa yksiselitteinen.
Poika on pannut pahan äitipuolensa käytävän puolelle, joskin asiassa olisi voitu toimia myös toisin. Laki yhteisomistuksesta ratkaisee heti osituksen jälkeen.
Leski-isällä on ollut perintökaaren 3 luvun 1a § 2 momentin nojalla rintaperillisen jakovaatimuksen tai testamentinsaajan oikeuden estämättä oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai muu jäämistöön sisältyvä lesken kodiksi sopiva asunto jakamattomana hallinnassaan, ellei lesken varallisuuteen sisälly tämän kodiksi sopivaa asuntoa.
Lesken eläessä on mahdollista toimittaa perinnönjako, jossa irtaimen esineen omistus osoitetaan rintaperilliselle (tai legaatinsaajalle) hallinnan jäädessä leskelle. Ainoastaan legaattiomaisuuden hallinta kuuluu leskelle tämän kuolemaan saakka. Mikäli rintaperillinen tai testamentinsaaja ei esitä jakovaatimusta eikä perinnönjakoa muutoinkaan tehdä, lesken oikeus asua yhteisessä kodissa perustuu jakamattomuussuojaan.
Jakovaatimuksen esittäminen on käytännössä perillisten keino estää lesken mahdollinen oman asunnon myynti, eikä jakovaatimuksen esittämistä ole tarkoitettu siihen. Asumissuoja on leskelle merkittävä lakiin perustuva etuus, joka oikeutena eroaa omistusoikeudesta. Perillinen voi esittää jakovaatimuksen välittömästi perittävän kuoltua ja muutoinkin kuolinpesän osakkaana ryhtyä toimiin pesänselvityksen sekä lesken asumissuojan edellytysten tutkimiseksi.
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Poika on esittänyt jakovaatimuksen, ositus on tehty 20 vuotta sitten ja poika on omistanut siitä saakka ja äitinsä jäljiltä osan asunnosta. Uuden lesken ja isän osituksen seurauksena poika on asunnon ainoa omistaja tai asunto omistetaan yhdessä, jolloin noudatatetaan lakia yhteisomistuksesta.
Pitää erottaa toisistaan omistaminen, hallinta sekä asuminen. Ne eivät ole sama asia.- Anonyymi
Väsymätön paskakasa olette, ei ole subjektivinen mielipide, vaan objektiivinen lainkhta, joka osaa erottaa OMISTAMISEN, HALLINNAN, ETTÄ ASUMISEN, mutta te ette erota edes pöllöä kanasta kanaa varpusesta, ne kun vaan on lintuja, sanot mitä sanot.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väsymätön paskakasa olette, ei ole subjektivinen mielipide, vaan objektiivinen lainkhta, joka osaa erottaa OMISTAMISEN, HALLINNAN, ETTÄ ASUMISEN, mutta te ette erota edes pöllöä kanasta kanaa varpusesta, ne kun vaan on lintuja, sanot mitä sanot.
> Väsymätön paskakasa olette.
Et sinä tästä aiheesta kehumalla selviä, mutta kiitos kuitenkin tuostakin vähästä.
> Poika on pannut pahan äitipuolensa käytävän puolelle, joskin asiassa olisi voitu toimia myös toisin. Laki yhteisomistuksesta ratkaisee heti osituksen jälkeen.
Äitipuoli kertoi avauksessa, että poika ei tykännyt uudesta avioliitosta. Siinä kai se ongelma on ollut.
> Lesken eläessä on mahdollista toimittaa perinnönjako, jossa irtaimen esineen omistus osoitetaan rintaperilliselle hallinnan jäädessä leskelle. Mikäli rintaperillinen tai testamentinsaaja ei esitä jakovaatimusta eikä perinnönjakoa muutoinkaan tehdä, lesken oikeus asua yhteisessä kodissa perustuu jakamattomuussuojaan.
Kun jakovaatimus esitetään, jakamattomuussuoja lakkaa olemasta, ja sen sijaan tulee lesken asumissuoja. Avauksen uuden lesken tapauksessa asumissuoja ei toimi sekään, koska asunnolla oli kuolinhetkellä useita omistajia. Uusi leski ei saa lesken minimisuojaa.
> Perillinen voi esittää jakovaatimuksen välittömästi perittävän kuoltua ja muutoinkin kuolinpesän osakkaana ryhtyä toimiin pesänselvityksen sekä lesken asumissuojan edellytysten tutkimiseksi.
Näin avauksessa on tehty. Poika on esittänyt jakovaatimuksen, ositus on tehty 20 vuotta sitten ja poika on omistanut siitä saakka ja äitinsä jäljiltä osan asunnosta. Uuden lesken ja isän osituksen seurauksena poika on asunnon ainoa omistaja tai asunto omistetaan yhdessä, jolloin noudatatetaan lakia yhteisomistuksesta.
> Pitää erottaa toisistaan omistaminen, hallinta sekä asuminen. Ne eivät ole sama asia.
Miten vaikeaa tuo erottaminen eräille onkaan. Kummallista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väsymätön paskakasa olette, ei ole subjektivinen mielipide, vaan objektiivinen lainkhta, joka osaa erottaa OMISTAMISEN, HALLINNAN, ETTÄ ASUMISEN, mutta te ette erota edes pöllöä kanasta kanaa varpusesta, ne kun vaan on lintuja, sanot mitä sanot.
Jaoton yhteysomistus on poikkeuksellista ja yleensä jaottomia yhteisomistustilanteita on lähinnä jakamaton kuolinpesä, jossa kukaan ei omista pesän esineistä mitään tiettyä määräosaa vaan omistuksen kohteena on osuus koko kuolinpesän varallisuusmassasta.
Yleensä yhteisomistus on määräosaista eli jokainen yhteisomistaja omistaa tietyn määräosan yhteisomistuksessa olevasta omaisuudesta. Määräosan omistaja voi myydä osuutensa muille yhteisomistajille tai sitten ulkopuoliselle. Lisäksi tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta ja muita yhteisomistajia kuultuaan määrätä asunnon myytäväksi.
Jos äitipuoli saa tai on saanut osituksessa osankaan asunnosta aviolittolain pohjalta, yhteinen omistajuus päättyy normaalisti siihen, että asunto myydään tai toinen ostaa toisen osuuden. Avauksen tapauksessa poika ostanee äitipuolensa osuuden, koska on hänet ajanut porraskäytävään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaoton yhteysomistus on poikkeuksellista ja yleensä jaottomia yhteisomistustilanteita on lähinnä jakamaton kuolinpesä, jossa kukaan ei omista pesän esineistä mitään tiettyä määräosaa vaan omistuksen kohteena on osuus koko kuolinpesän varallisuusmassasta.
Yleensä yhteisomistus on määräosaista eli jokainen yhteisomistaja omistaa tietyn määräosan yhteisomistuksessa olevasta omaisuudesta. Määräosan omistaja voi myydä osuutensa muille yhteisomistajille tai sitten ulkopuoliselle. Lisäksi tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta ja muita yhteisomistajia kuultuaan määrätä asunnon myytäväksi.
Jos äitipuoli saa tai on saanut osituksessa osankaan asunnosta aviolittolain pohjalta, yhteinen omistajuus päättyy normaalisti siihen, että asunto myydään tai toinen ostaa toisen osuuden. Avauksen tapauksessa poika ostanee äitipuolensa osuuden, koska on hänet ajanut porraskäytävään.Mistä ihmeestä teitä kaiken tajuamattomia oikein sikiää?
Ensiksikin, pitää tajuta oikein, osata huomata milloinka aloittajalta tulee asioissa selkeä väärin ymmärrys, mutta luulen, että aloittaja onkin jonkun luokan opiskelijan planttu joka kirjoittanut gradunsa/opiskelunäytön kyseisessä asassa, että kun asunnon muka omistaa joku muu/osan asunnosta, niin leskenoikeus ei koske tällaista, eli lähdetty tulkitsemaan lakia väärin ja tätä jatketaan niin kauan kunnes se saadaan läpi, sitten hihkutaan suureen äåneen kuinka olin oikeassa.
Sama asia taitaa olla kyse luulossa 'kuollutkin perii' mikä on mahdotonta, koska vain ja ainoastaan elävä voi periä, mikä ilmeneekin selkeästi perintökaaresta, eli se on samalla kielto, koska kuollut ei ole elossa.
Mutta tähän kun luullaan, että avio-oikeus antaisi omistus-oikeuden on myöskin väärä luulo ja sen ilmaisee selkeästi avioliittolaki ettei niin ole.
Mutta lähdeppä se sanomaan faktaperustein ja faktat esittämällä, niin ei sellainen usko joka on ottant itselleen päähän pinttymän eli voidaan ottaa vajaakanttisena tuollainen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä ihmeestä teitä kaiken tajuamattomia oikein sikiää?
Ensiksikin, pitää tajuta oikein, osata huomata milloinka aloittajalta tulee asioissa selkeä väärin ymmärrys, mutta luulen, että aloittaja onkin jonkun luokan opiskelijan planttu joka kirjoittanut gradunsa/opiskelunäytön kyseisessä asassa, että kun asunnon muka omistaa joku muu/osan asunnosta, niin leskenoikeus ei koske tällaista, eli lähdetty tulkitsemaan lakia väärin ja tätä jatketaan niin kauan kunnes se saadaan läpi, sitten hihkutaan suureen äåneen kuinka olin oikeassa.
Sama asia taitaa olla kyse luulossa 'kuollutkin perii' mikä on mahdotonta, koska vain ja ainoastaan elävä voi periä, mikä ilmeneekin selkeästi perintökaaresta, eli se on samalla kielto, koska kuollut ei ole elossa.
Mutta tähän kun luullaan, että avio-oikeus antaisi omistus-oikeuden on myöskin väärä luulo ja sen ilmaisee selkeästi avioliittolaki ettei niin ole.
Mutta lähdeppä se sanomaan faktaperustein ja faktat esittämällä, niin ei sellainen usko joka on ottant itselleen päähän pinttymän eli voidaan ottaa vajaakanttisena tuollainen."Sama asia taitaa olla kyse luulossa 'kuollutkin perii' mikä on mahdotonta."
Kerropa, missä perustuslaissa on kielto asiasta. Etkö löydä?
Foorumilla logiikan mukaisesti KKO 1997:7 on niin, että testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Sen takia myös kuolleet saavat periä, koska kieltoa ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sama asia taitaa olla kyse luulossa 'kuollutkin perii' mikä on mahdotonta."
Kerropa, missä perustuslaissa on kielto asiasta. Etkö löydä?
Foorumilla logiikan mukaisesti KKO 1997:7 on niin, että testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Sen takia myös kuolleet saavat periä, koska kieltoa ei ole.Etkö oikeastikkaan tajua päätöksen sanomaa??
Päätös viestii selkeästi sen, ettei mongolisminen ole ymmärtänyt testamentin merkitystä ja oikeudellista asemaa.
Nyt kun mongoloidistisen ymmärryksen taso on määritelty 7- 8v tasoiseksi, on katsottava että myöskin sen ikäinen lapsi ei ymmärrä testamentin tarkoitusta ettei myöskään oikeudellista asemaa eli tällöin vedetää raja siihen minkä ikäinrn lapsi ymmärtää eli se on tällöin 8v ja ylöspäin eli on elävä, niin kerropa nyt sitten miten vertautuu kuollut ihminen elävään, kykeneekö kuollut antamaan valtakirjan allekirjoituksensa kera, entäpä perukirjaan/pernnönjakokirjaan kuolinpesän osakkaana paikalla olleena.
Näihin kun esität keinon miten tekee, niin sovitaan, että kuollutkn perii.
Pikaista vastausta odotetaan kun tunnutte nukkuvankin tässä ketjussa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö oikeastikkaan tajua päätöksen sanomaa??
Päätös viestii selkeästi sen, ettei mongolisminen ole ymmärtänyt testamentin merkitystä ja oikeudellista asemaa.
Nyt kun mongoloidistisen ymmärryksen taso on määritelty 7- 8v tasoiseksi, on katsottava että myöskin sen ikäinen lapsi ei ymmärrä testamentin tarkoitusta ettei myöskään oikeudellista asemaa eli tällöin vedetää raja siihen minkä ikäinrn lapsi ymmärtää eli se on tällöin 8v ja ylöspäin eli on elävä, niin kerropa nyt sitten miten vertautuu kuollut ihminen elävään, kykeneekö kuollut antamaan valtakirjan allekirjoituksensa kera, entäpä perukirjaan/pernnönjakokirjaan kuolinpesän osakkaana paikalla olleena.
Näihin kun esität keinon miten tekee, niin sovitaan, että kuollutkn perii.
Pikaista vastausta odotetaan kun tunnutte nukkuvankin tässä ketjussa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VVoi sinua, HerrKo ja Imatran sinikat.
Olet itse opettanut kaikille muille, että ellei se ole täsmällisellä sanalla kiellettyä, se on silloin sallittua. KKO 1997:7 mukaan on niin, että testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Sen takia myös kuolleet saavat periä, koska kieltoa ei ole. Tämä on se logiikka, jonka KKO vahvistaa.
Mitä sanot, Munsalan mies, onko lyijykynän, patalapun tai käytetyn sanomalehden ottaminen pesästä kuolinpesään ryhtymistä? urpolahtisella oli ennen Lawarderia selkeä näkemys asiasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö oikeastikkaan tajua päätöksen sanomaa??
Päätös viestii selkeästi sen, ettei mongolisminen ole ymmärtänyt testamentin merkitystä ja oikeudellista asemaa.
Nyt kun mongoloidistisen ymmärryksen taso on määritelty 7- 8v tasoiseksi, on katsottava että myöskin sen ikäinen lapsi ei ymmärrä testamentin tarkoitusta ettei myöskään oikeudellista asemaa eli tällöin vedetää raja siihen minkä ikäinrn lapsi ymmärtää eli se on tällöin 8v ja ylöspäin eli on elävä, niin kerropa nyt sitten miten vertautuu kuollut ihminen elävään, kykeneekö kuollut antamaan valtakirjan allekirjoituksensa kera, entäpä perukirjaan/pernnönjakokirjaan kuolinpesän osakkaana paikalla olleena.
Näihin kun esität keinon miten tekee, niin sovitaan, että kuollutkn perii.
Pikaista vastausta odotetaan kun tunnutte nukkuvankin tässä ketjussa.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VKenenkään subjektiiviset mielipiteet eivät ohita lakia, joka on asiassa yksiselitteinen. Sen takia KKO 1997:7 toteaa, että kehitysvammaisia kohdellaan kuten lapsia ja kuolleet voivat periä, jos ovat 7-8 v. tasolla. Perintökaari määrää tästä asiasta yksiselitteisesti, koska kieltoa ei ole. Perintökaari määrää sen, miten lasten ymmärtämystä voidaan testata erilaisilla kysymyksillä. Mielipiteesi on subjektiivinen, eikä kieltoa ole.
- Anonyymi
> Jaoton yhteysomistus on poikkeuksellista ja yleensä jaottomia yhteisomistustilanteita on lähinnä jakamaton kuolinpesä, jossa kukaan ei omista pesän esineistä mitään tiettyä määräosaa vaan omistuksen kohteena on osuus koko kuolinpesän varallisuusmassasta.
Kuolinpesä yleensä lakkaa olemasta muutamissa vuosissa, mutta nillä voi olla ikää kymmeniä tai satakin vuotta.
> Yleensä yhteisomistus on määräosaista eli jokainen yhteisomistaja omistaa tietyn määräosan yhteisomistuksessa olevasta omaisuudesta. Määräosan omistaja voi myydä osuutensa muille yhteisomistajille tai sitten ulkopuoliselle. Lisäksi tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta ja muita yhteisomistajia kuultuaan määrätä asunnon myytäväksi.
Avauksen tapauksessa isä ja poika ovat omistaneet, uusi vaimo ja äitipuoli kenties avioikeuden kautta. Sen avaaja voisi vahvistaa.
> Jos äitipuoli saa tai on saanut osituksessa osankaan asunnosta aviolittolain pohjalta, yhteinen omistajuus päättyy normaalisti siihen, että asunto myydään tai toinen ostaa toisen osuuden. Avauksen tapauksessa poika ostanee äitipuolensa osuuden, koska on hänet ajanut porraskäytävään.
Paha äitipuoli ei ole saanut pojan hyväksyntää, mutta raha lopulta ratkaisee asunnon kohtalon. Poika on kuitenkin suurin omistaja äitinsä ja isänsä jäljiltä.- Anonyymi
Laki on yksiselitteinen, selitä tänne lainkohta/kohdat perintökaaresta ja esitä laista esittämänne kohdat ja perustelkaa lainkohta ja tarkoitus.
Yksinkertainen keino, kykenettekö?
Jos ette esittäkää syy miksette kykene.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
> Jos äitipuoli saa tai on saanut osituksessa osankaan asunnosta aviolittolain pohjalta, yhteinen omistajuus päättyy normaalisti siihen, että asunto myydään tai toinen ostaa toisen osuuden. Avauksen tapauksessa poika ostanee äitipuolensa osuuden, koska on hänet ajanut porraskäytävään.
Poikahan oli äitinsä jäljiltä asunnon toinen omistaja, koska oli esittänyt jakovaatimuksen. Leski-isällä oli omistusoikeutta alkaen 2002-03 sekä lesken asumisoikeus, jota uudella leskellä eli äitipuolella ei ollut. Poika kun oli "ulkopuolisena" omistajana.- Anonyymi
Missä näin on esitetty ja jakovaatimus ei ole omaisuuden jakoa, joten selittäisittekö päättelynne loogisuus ja jakovaatimuksen johdosta tuleva omistusoikeuden toteutuminen.
- Anonyymi
Poika sai osan asunnosta edesmenneeltä äidiltään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä näin on esitetty ja jakovaatimus ei ole omaisuuden jakoa, joten selittäisittekö päättelynne loogisuus ja jakovaatimuksen johdosta tuleva omistusoikeuden toteutuminen.
HerrKo-Lawander on itse opettanut kaikille muille, että ellei se ole täsmällisellä sanalla kiellettyä, se on silloin sallittua. KKO 1997:7 mukaan on niin, että testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Sen takia myös kuolleet saavat periä, koska kieltoa ei ole. Tämä on se logiikka, jonka KKO vahvistaa.
Mitä sanot, Munsalan mies, onko lyijykynän, patalapun tai käytetyn sanomalehden ottaminen pesästä kuolinpesään ryhtymistä? urpolahtisella oli ennen Lawarderia selkeä näkemys asiasta, samoin kuin Imatran Sinikoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
HerrKo-Lawander on itse opettanut kaikille muille, että ellei se ole täsmällisellä sanalla kiellettyä, se on silloin sallittua. KKO 1997:7 mukaan on niin, että testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Sen takia myös kuolleet saavat periä, koska kieltoa ei ole. Tämä on se logiikka, jonka KKO vahvistaa.
Mitä sanot, Munsalan mies, onko lyijykynän, patalapun tai käytetyn sanomalehden ottaminen pesästä kuolinpesään ryhtymistä? urpolahtisella oli ennen Lawarderia selkeä näkemys asiasta, samoin kuin Imatran Sinikoista.Yksinkertasesti näin, arvoton pelletrolli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksinkertasesti näin, arvoton pelletrolli.
Mitä sanot, Munsalan mies - Imatran Sinikka, onko lyijykynän, patalapun tai käytetyn sanomalehden ottaminen pesästä kuolinpesään ryhtymistä?
- Anonyymi
"HerrKo-Lawander on itse opettanut kaikille muille, että ellei se ole täsmällisellä sanalla kiellettyä, se on silloin sallittua. KKO 1997:7 mukaan on niin, että testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Sen takia myös kuolleet saavat periä, koska kieltoa ei ole. Tämä on se logiikka, jonka KKO vahvistaa."
Kyllä eli lapset tekevät testementit ja kuolleet perivät, koska kieltoa ei ole.
"Mitä sanot, Munsalan mies, onko lyijykynän, patalapun tai käytetyn sanomalehden ottaminen pesästä kuolinpesään ryhtymistä? urpolahtisella oli ennen Lawarderia selkeä näkemys asiasta, samoin kuin Imatran Sinikoista."
Tätä Lawander kiertää kuin hutunkeittoa pesäpallossa. HerrKo vaihtoi foorumin toiseen ja on nyt häriköinyt täällä vuosia.- Anonyymi
Ole vaihtunut, mutta heinät on loppu
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ole vaihtunut, mutta heinät on loppu
"Mitä sanot, Munsalan mies, onko lyijykynän, patalapun tai käytetyn sanomalehden ottaminen pesästä kuolinpesään ryhtymistä? urpolahtisella oli ennen Lawarderia selkeä näkemys asiasta, samoin kuin Imatran Sinikoista."
Kysymys on siitä, että Lawander on ammentanut kaikki pesäpallo-oppinsa Munsalasta sekä Itä-Taalainmaan markiisilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mitä sanot, Munsalan mies, onko lyijykynän, patalapun tai käytetyn sanomalehden ottaminen pesästä kuolinpesään ryhtymistä? urpolahtisella oli ennen Lawarderia selkeä näkemys asiasta, samoin kuin Imatran Sinikoista."
Kysymys on siitä, että Lawander on ammentanut kaikki pesäpallo-oppinsa Munsalasta sekä Itä-Taalainmaan markiisilta.Ei olis uskonu, että väärässä oleminen jotakin vituttaa noin paljon että pelihousutkn ihan riekaleina, voi voi 😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei olis uskonu, että väärässä oleminen jotakin vituttaa noin paljon että pelihousutkn ihan riekaleina, voi voi 😁
Nimimerkki Herkko tai HerrKo oli kotoisin, tai suku oli kotoisin, Imatran kupeesta, mutta vaikutti myös Kaakkois-Suomessa, vaikkakin taisi asua lopulta Kehä III:sen tuntumassa. Ammatti oli metsäpuolella, ja hän sanoi tietävänsä metsästä, sen kaadosta ja hoidosta samoin kuin puusta yleensäkin kaiken. Olisiko siis ollut itseoppinut metsuri, vaikka yritti puhua kuin energiainsinööri. Herkko oli ollut jossakin tekemisissä selluteollisuuden ioninvaihdon kanssa, jota muisti mainostaa.
Herkko vihasi Fortumin Liliusta sekä Tarja Halosta että Sinikka Mönkärettä. Siitä syntyi termi "Imatran Sinikat" ja sota heitä vastaan. Herkko tosiaan vihasi Sinikka-nimisiä naisia, mutta rakasti puista pesäpallomailaansa. Jos joku puhui muuta kieltä kuin suomea hänen lähipiirissään, maila alkoi heilua hyvin nopeasti.
HerrKo on nykyisin laista kirjoittava Lawetti. - Anonyymi
Voi teitä onnettomia!
KKO 1997:7
Osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:ssä tarkoitettu yhtiökokouksen päätös vahingonkorvauskanteen nostamisesta yhtiön lukuun sanotun luvun 1 §:n nojalla oli kanteen hyväksymisen edellytys. Kun kanne ei perustunut rangaistavaan tekoon, tällainen päätös oli tehtävä osakeyhtiölain 15 luvun 7 §:ssä säädetyssä määräajassa siitä riippumatta, oliko kanne nostettu tuossa määräajassa vai ei.
Ei liity tähän asiaan.
- Anonyymi
Kysymys on siitä, että Lawander on ammentanut kaikki pesäpallo-oppinsa Munsalasta sekä Itä-Taalainmaan markiisilta.
Lawander on HerrKo. - Anonyymi
Avaaja olisi voinut asua asunnossa vielä jonkin aikaa, mutta ei lesken vähimmäissuojan perusteella. Lesken vähimmäissuoja koskee vain jäämistöön kuuluvaa asuntoa, joten poikapuolen omistus on estänyt tämän.
Sen sijaan leski (avaaja) olisi voinut asua asunnossa niin kauan kuin poikapuoli ryhtyy yhteisomistuslain mukaiseen menettelyyn asunnon jakamiseksi, eli toisin sanoen myymiseksi. Yhteisomistuslain mukaan myynnin suorittaa tuomioistuimen määräämä uskottu mies, jollei osapuolet sovussa myyntiä hoida. Lesken häätäminen asunnosta ennen uskotun miehen määräystä ei olisi menestynyt.
Leski olisi joutunut maksamaan hyvitystä poikapuolelle siitä, että olisi asunut viimeksi mainitun osaksi omistamassa asunnossa perittävän kuoltua. Hyvitys olisi voitu ottaa huomioon kuolinpesän ja lesken välisessä omaisuuden osituksessa, jos leski olisi ollut saamassa tasinkoa kuolinpesältä (olettaen, että leski ei suostuisi maksamaan itse tasinkoa kuolleen plson perilliselle varakkaampana puolisoista).- Anonyymi
No tuohon olisi kestänyt jo tosi kauan, että osituksen jälkeen lesken kesken pojalla olisi ensin lisää todellista omistusta asuntoon. Jos sitten oli vieläkäään mitenkään laillista omistusta olemassa, kun aikanaan ositus on ollut tehoton kuitenkin.
Lesken sen verran vahva asumishistoria olisi luvannut varsin hidasta asunnonnottamaksi joutumista pitkin oikeuksin lykkäyksiin, että pojalla ei olisi ollut mahdollisuuksia muuttaa tilalle asumaan saatika muuhun.
Todettu oli, että leski saattaa olla nytkin kuten aiemmin lunastajaehdokas asunnolle. Kuitenkin varmasti kiinnostus hiipui. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tuohon olisi kestänyt jo tosi kauan, että osituksen jälkeen lesken kesken pojalla olisi ensin lisää todellista omistusta asuntoon. Jos sitten oli vieläkäään mitenkään laillista omistusta olemassa, kun aikanaan ositus on ollut tehoton kuitenkin.
Lesken sen verran vahva asumishistoria olisi luvannut varsin hidasta asunnonnottamaksi joutumista pitkin oikeuksin lykkäyksiin, että pojalla ei olisi ollut mahdollisuuksia muuttaa tilalle asumaan saatika muuhun.
Todettu oli, että leski saattaa olla nytkin kuten aiemmin lunastajaehdokas asunnolle. Kuitenkin varmasti kiinnostus hiipui.``Todettu oli, että leski saattaa olla nytkin kuten aiemmin lunastajaehdokas asunnolle. Kuitenkin varmasti kiinnostus hiipui.`` Kuka leski haluaa jäädä aumaan toisen esim. poikapuolen omistaman asuntoon, ei kukaan, paitsi se, joka kuvittelee avioliiton tuoneen omistusoikeuden
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
``Todettu oli, että leski saattaa olla nytkin kuten aiemmin lunastajaehdokas asunnolle. Kuitenkin varmasti kiinnostus hiipui.`` Kuka leski haluaa jäädä aumaan toisen esim. poikapuolen omistaman asuntoon, ei kukaan, paitsi se, joka kuvittelee avioliiton tuoneen omistusoikeuden
"Kuka leski haluaa jäädä aumaan toisen esim. poikapuolen omistaman asuntoon..."
Olikin tarkoitettu, että leski maksaa poikapuolen osuuden pois. Kuolinpesistä voi olla muutakin omaisuutta ja selvästi leskelläkin olisi ollut omansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
``Todettu oli, että leski saattaa olla nytkin kuten aiemmin lunastajaehdokas asunnolle. Kuitenkin varmasti kiinnostus hiipui.`` Kuka leski haluaa jäädä aumaan toisen esim. poikapuolen omistaman asuntoon, ei kukaan, paitsi se, joka kuvittelee avioliiton tuoneen omistusoikeuden
..."avioliiton tuoneen omistusoikeuden..."
Ositus tuo omistusoikeuden siinä määrin missä tuokin.
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152121Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842068- 1011367
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1451170Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101166Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663791122Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249876Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha171853- 62821
- 59811