Todellisuuden 1-3-7 hahmotus

1-3-7 hahmotus (rajapinnat, oktaavit - erilaistuminen)

1= erilaistumaton alkutila josta alkaa

3= erilaistuminen samalla tavalla kuin organismien solujen jakautuminen alkaa eli todellisuudessa mikään ei ole dualistista (kyllä vs ei, oikea vs väärä, aine vs henki) vaan kaikilla näennäisillä vastakohdilla on aina rajapinta joka mahdollistaa niiden välisen vuorovaikutuksen ja elävissä soluissa nimenomaan aistinelimet muodostuvat tuolle rajapinnalle joka taas logiikassa tarkoittaa sitä että "on-off kytkin" pitää korvata "liukusäätimellä" joka mahdollistaa säädön mihin tahansa asteikon ääripäiden välille ja lisäksi ns. totuus liittyy aina viitekehykseen eli ts. vain laajin mahdollinen näkökulma mahdollistaa aidon kokonaistotuuden saavuttamisen ja kaikki muu on sitten vain korkeintaan hyödyllistä fiktiota ja nykyisessä tieteessä enimmäkseen vain hyödytöntä fiktiota siltä osin kun siitä ei seuraa edes suoraan mitään oikeasti käytännön tasolla toimivaa ja hyödyllistä teknikkaa ja/tai muuta vastaavanlaista tieto-taitoa.

7= värähtelyn oktaavit kaikessa mikä liittyy värähtelyyn (ääni eli paineaallot, sähkömagnetismi, gravitaatio)
...
Parilliset ns. "feminiiniset" luvut mahdollistavat vain jo olemassaolevan kopioinnin kun taas parittomat ns. "maskuliiniset" luvut erilaistumisen yksilöiksi eli uuden sisällön tuottamisen (esim. dna & evoluutio) . Dna= aperiodic crystal joka resonoi paikallisen avaruuden massakeskittymien keskinäisen konfiguraation muodostaman resonanssin kanssa.

Kaikkiin kiteisiin ja kristalleihin tallentuu koko niiden ympäristön historia joka voidaan tietyllä tekniikalla toistaa minkä takia monissa esoteerisissa opeissa jalokivillä oli suuri merkitys koska niihin on varastoitunut energeettistä informaatiota ja niitä voidaan käyttää myös kommunikoinnin välineenä (vrt kideradiot) epälokaalisti.

Myös aika-avaruus on kidemäinen ja mahdollistaa valoa nopeammat paineaallot (longitudinal waves) mm. plasmarihmastojen kautta.

...
Kaiken aineellisen (eliöt, fys. kappaleet) ympärillä on kenttä/aalto joka on sen aineellisen objektin informaatiosisältö joka voidaan aistia ns. "ilmapiirinä" (ambience) eri paikoissa joissa sen kentän muokkaajat (organismit ja aineelliset objektit) ovat vaikuttaneet ja jokaisella oliolla on myös kislöllinen värähtelytaajuutensa joka resonoi ympäristön kanssa sekä myös epälokaalisti. Tämä ambience-kenttä on muokattavissa intentiolla ja/tai sähkömagneettisen templaatin avulla epälineaarisesti ja epälokaalisti.

Ks. myös Gurdjieff Law of Three, Law of seven
J.P. Farell Topological metaphor
...

B