Muuntajan ensiön arvot on tunnettu 230V 50Hz, toisio ei. Miten mittaaminen pitäisi tehdä? Resistiivisellä keinokuormalla suurin teho ja tästäkö sitten saadaan Z = U/I ?
Käämin impedanssin mittaaminen kotikonstein
Anonyymi-ap
15394
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Haluat siis tietää toisiokäämin vaihtovirtavastuksen (Z) jollain tunnetulla vaihtosähkön taajuudella?
Kytket vaan tietyn jännitteisen vaihtojännitteen siihen käämiin, ja mittaat paljonko ottaa virtaa. Kaavalla U/I saadaan Z
Mitenkä tämä mittaus kuuluu tehdä? Kytken käämin päihin resistiivisen keinokuorman, joka ottaa 1A 14V jännitteellä. Teho olisi 14W ja vastus 14ohm. Seuraavaksi kytken keinokuorman, joka on 6A ja jännite 10,5V. Nyt teho on 63W ja vastus 1,75ohm.
Huomataan, että olen selvittänyt keinokuorman arvot, mutta käämi on edelleen täys mysteeri.
Käämi oikosulkuun, pelkkä virtamittari välissä, virta nousee kymmeniin ampeereihin, mutta teho on lähellä nolla, kuten jännitekin.
Muuntaja on tietenkin impedanssia mitattaessa 230V puolelta irti verkkojännitteestä. Ei siis mitään keinokuormia käytetä. Toisioon kytketään mittausta varten vaihtojännite, ja mitataan virta. Kannattaa tehdä mittauksia muutamalla eri jännitteellä, jotta voi vertailla saatuja Z arvoja toisiinsa.
Ok, kiitos! Eli perinteisiä verkkomuuntimia voi käyttää teholähteenä mittaukseen ja taitaa yksi signaaligeneraattorinkin olla.
Kyllä käämin impedanssi tuolla mittauksella selviää, mutta se ei selviä mikä on resistanssi ja reaktanssi mistä impedanssi muodostuu. Näiden selvittäminen onkin sitten vaikeampi tehtävä.
Katso kirjasta/verkosta millainen vastinkytkentä muuntajalla on.
Käämien voimakkaan keskinäisen kytkennän eli keskinäisinduktanssin vuoksi joudut mittaamaan käämin kahdella eri tavalla. Yksityäisen käämin induktanssi selviää mittaamalla ulkoisen signaalilähteen avulla toisen käämin ollessa avoimena. Keskinäisinduktanssi eli samalla kytkentäkerroin selviää mittaamalla molempien käämien induktanssit toisen käämin ollessa oikosulkettuna tai ensiö- ja toisiokäämit sarjaankytkettynä vaihtaen mittauksen aikana toisen käämin suuntaa.
Mitä tarkoitusta varten haluat toisiokäämin impedanssin tietää?
Ettei olisi ongelmasi ratkaisuun suoraviivasempikin tapa.
Yritin juosta, vaikka olisi pitänyt opetella ensin kävelemään.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17839856/sain-kasiini-taman-varaajan
Kuorman vastuksen osaan laskea, mutta piirin kokonaisvastuskin pitää ymmärtää ja saada se purettua osaimpedansseiksi.
Laturin lähtöimpedanssi ei ole käämin impedanssista pääteltävissä. Jos laturissa on aktiivista elektroniikkaa jännitteensäädössä niin laturin lähtöimpedanssi voi olla esimerkiksi 0.001 ohmia.
Hyvä kysymys. Miksi yleismittarilla voi mitataa resistanssin ja kondensaattorin kapasitanssin, mutta ei kelan impedanssia?
https://www.wikihow.com/Calculate-Impedance
Impedanssi ei ole niin yksiselitteinen arvo kuin on vaikka resistanssi tai induktanssi, sen arvoon vaikuttaa myös mittauskohteeseen vaikuttavan jännitteen taajuus. Ei ole yhtä ainoaa arvoa jonka yleismittari näyttäisi.
Pitäisi olla taajuusmuuttaja, siis ei muuntaja vaan taajuuden muuttaja, sekä spekrianalysaattori työvälineinä.
no esimerkiksi jossain antennikaapeleillekin on yleensä ilmoitettu joku imbedanssi sekä ohmimäärä jollekin tietylle taajuudelle mille se olisi optimaalinen se kaapeli...
Ei se optimaalinen välttämättä ole vaan käyttökelpoinen alue on ilmoitettu taajuuskaistana. Kaapeli voi vastata ominaisuuksiltaan esim. alipäästösuodinta, jolloin on olemassa taajuus, jolla kaapelin vastus esim. tuplaantuu (-3dB piste). Laadukkailla kaapeleilla voidaan ilmoittaa myös esim. -1.5dB:n piste eli vaikutus signaaliin on huomattavasti pienempi.
Kaapelin "ohmimäärä" on sovittu luku, jolla kaapeli tulee päättää, jotta heijastuksia ei tapahtuisi. Tällaisen karvahattu-sovituksen tekemisen jälkeen yleensä kaivetaan jonkinlainen heijastusmittari esiin ja mitataan "oikea" päättöimpedanssin arvo. Kaapelin impedanssi taas kertoo jotain siitä, kuinka paljon tehoa hukkuu kaapelissa metriä kohden eli mikä osa signaalista hukkuu kaapelissa: Tämä on taajuuden funktio eli pitää tietää signaalin keskimääräinen taajuus ja käytetty kaistan leveys.
kun itse katsoin jotain verkkokaapeleiden speksejä.... niin totesin että joo ei tarvitse olla 20m pitkään CAT-6, käy hyvin CAT-5e joita sai halvemmalla :D