Käämin impedanssin mittaaminen kotikonstein

Mitenkä tämä mittaus kuuluu tehdä? Kytken käämin päihin resistiivisen keinokuorman, joka ottaa 1A 14V jännitteellä. Teho olisi 14W ja vastus 14ohm. Seuraavaksi kytken keinokuorman, joka on 6A ja jännite 10,5V. Nyt teho on 63W ja vastus 1,75ohm.

Huomataan, että olen selvittänyt keinokuorman arvot, mutta käämi on edelleen täys mysteeri.

Käämi oikosulkuun, pelkkä virtamittari välissä, virta nousee kymmeniin ampeereihin, mutta teho on lähellä nolla, kuten jännitekin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkä tämä mittaus kuuluu tehdä? Kytken käämin päihin resistiivisen keinokuorman, joka ottaa 1A 14V jännitteellä. Teho olisi 14W ja vastus 14ohm. Seuraavaksi kytken keinokuorman, joka on 6A ja jännite 10,5V. Nyt teho on 63W ja vastus 1,75ohm.

Huomataan, että olen selvittänyt keinokuorman arvot, mutta käämi on edelleen täys mysteeri.

Käämi oikosulkuun, pelkkä virtamittari välissä, virta nousee kymmeniin ampeereihin, mutta teho on lähellä nolla, kuten jännitekin.

Lue lisää

Muuntaja on tietenkin impedanssia mitattaessa 230V puolelta irti verkkojännitteestä. Ei siis mitään keinokuormia käytetä. Toisioon kytketään mittausta varten vaihtojännite, ja mitataan virta. Kannattaa tehdä mittauksia muutamalla eri jännitteellä, jotta voi vertailla saatuja Z arvoja toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Muuntaja on tietenkin impedanssia mitattaessa 230V puolelta irti verkkojännitteestä. Ei siis mitään keinokuormia käytetä. Toisioon kytketään mittausta varten vaihtojännite, ja mitataan virta. Kannattaa tehdä mittauksia muutamalla eri jännitteellä, jotta voi vertailla saatuja Z arvoja toisiinsa.

Lue lisää

Ok, kiitos! Eli perinteisiä verkkomuuntimia voi käyttää teholähteenä mittaukseen ja taitaa yksi signaaligeneraattorinkin olla.

Kyllä käämin impedanssi tuolla mittauksella selviää, mutta se ei selviä mikä on resistanssi ja reaktanssi mistä impedanssi muodostuu. Näiden selvittäminen onkin sitten vaikeampi tehtävä.

Yritin juosta, vaikka olisi pitänyt opetella ensin kävelemään.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17839856/sain-kasiini-taman-varaajan

Kuorman vastuksen osaan laskea, mutta piirin kokonaisvastuskin pitää ymmärtää ja saada se purettua osaimpedansseiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Yritin juosta, vaikka olisi pitänyt opetella ensin kävelemään.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17839856/sain-kasiini-taman-varaajan

Kuorman vastuksen osaan laskea, mutta piirin kokonaisvastuskin pitää ymmärtää ja saada se purettua osaimpedansseiksi.

Lue lisää

Laturin lähtöimpedanssi ei ole käämin impedanssista pääteltävissä. Jos laturissa on aktiivista elektroniikkaa jännitteensäädössä niin laturin lähtöimpedanssi voi olla esimerkiksi 0.001 ohmia.

Impedanssi ei ole niin yksiselitteinen arvo kuin on vaikka resistanssi tai induktanssi, sen arvoon vaikuttaa myös mittauskohteeseen vaikuttavan jännitteen taajuus. Ei ole yhtä ainoaa arvoa jonka yleismittari näyttäisi.

Ei se optimaalinen välttämättä ole vaan käyttökelpoinen alue on ilmoitettu taajuuskaistana. Kaapeli voi vastata ominaisuuksiltaan esim. alipäästösuodinta, jolloin on olemassa taajuus, jolla kaapelin vastus esim. tuplaantuu (-3dB piste). Laadukkailla kaapeleilla voidaan ilmoittaa myös esim. -1.5dB:n piste eli vaikutus signaaliin on huomattavasti pienempi.
Kaapelin "ohmimäärä" on sovittu luku, jolla kaapeli tulee päättää, jotta heijastuksia ei tapahtuisi. Tällaisen karvahattu-sovituksen tekemisen jälkeen yleensä kaivetaan jonkinlainen heijastusmittari esiin ja mitataan "oikea" päättöimpedanssin arvo. Kaapelin impedanssi taas kertoo jotain siitä, kuinka paljon tehoa hukkuu kaapelissa metriä kohden eli mikä osa signaalista hukkuu kaapelissa: Tämä on taajuuden funktio eli pitää tietää signaalin keskimääräinen taajuus ja käytetty kaistan leveys.