Suomalaisten pätkätyöllistäminen pitäisi lopettaa, niin silloin vakityössä käyväkin saattaisi elää

Suurin syyllinen on liian vahvaksi kasvanut ammattiyhdistysliike. Sehän voi pakottaa ehdot, jolla työnantajat voivat ja saavat työllistää. Mutta se ei sentään pysty ketään pakottamaan ketään työllistämään. Ammattiyhdistysliike ei tietenkään itsetarkoituksellisesti ole halunnut vuokratyöfirmoja tuohon asemaan, mutta olennaista on vain se, että käytännössä näin on tapahtunut. Yleisemmin sama toistuu aina kun sosialisti saa mielestään loistavan idean, jonka todellisia vaikutuksia ei osaa ennakoida.

Periaatteessa tuo on ihan totta. Onglmaksi tietenkin muodostuvat sitten sellaiset ihmisryhmät, jotka eivät kuka mistäkin syystä kykene tekemään täyttä päivää ja joilla tietynlaiset pätkät sopivat. Vaan periaatteessa kyllä ja ihan totta. Ihmistä ei pitäisi voida pakottaa tekemään pätkä ja silpputyötä.

Vaan siis kylmä tosiasia on se, että työnvälitysfirman ja vuokratyöfirman intresseissä ei ole se, että ihmiset työllistyisivät vakituisesti. Heiltä itseltään loppuisi bisnes, jos noin pahasti pääsisi käymään. Tuollaista systeemiä, joka jo ihan itsessään luo pätkätyöllisyyttä ja -työttömyyttä ja sirpaloi työelämää, ei saisi nykymuodossa sallia. Jos järjestelmää haluttaisiin kehittää, niin sen pitäisi mennä vaikkapa sellaiseen suuntaan, että työnvälitysfirma saisi jonkinlaisen lisäpalkkion jokaisesta vakiutisesta työpaikasta/työntekijästä, jonka se järjestää ja tarkastelu on vaikkapa vuoden päästä työsuhteen alkamisesta. Tuossakin olisi ongelmansa, mutta tuohon suuntaan.

Toinen ihna selkeä nimenomaan Suomen ongelma on se, että meillä en ole samanlaista selkeää järjestelmää osatyökykyisten työllistämiseen ihan ilman vuokrafirmojakin. Esimerkiksi Ruotsissa on hyvin helppo löytää osa-aikatyötä tai lyhennettyä päivää tai työviikkoa, ihan suoraan yrityksistä. Tuollainen työsysteemi on täysin normaalia siellä. Suomessakin osa työpaikoista taipuu ja kykenee todella joustavasti siihen, että voi vaikka alkaa opiskella sivussa tai pienen lapsen vanhempi tekee lyhennettyä päivää tai jo olet ollut sairaslomalla niin palaat tekemään 50%:sta työviikkoa jne. Vaan vaikka meillä osa työpaikoista tuohon ihan helposti taipuu, niin systeemi on sellainen, että työtaakaa sitten kaatuukin helposti sinne muiden työntekijöiden niskaan, koska aliresurssointi. Se taas heikentää tietenkin muiden jaksamista ja sitä kautta ilmapiiriä ja painostaa tekemään täyttä päivää, vaikke oma tilanne tai kunto siihen sopisi.

Neljästi olen ollut vuokrafirman kirjoilla. Ja kolmesti minut on vakinaistettu, neljännellä kerralla irtisanouduin ennen luvattua vakinaistamista.

Nyt olen viidettä kertaa vuokrafirman kirjoilla ja taas minut olisi vakinaistettu. Tosin palaan vanhaan vakiduuniini ja tämänhetkinen lomautuksenaikainen työsuhteeni päättyy.

Eli kyllä tekevälle ja tunnolliselle työntekijälle vakinainen työpaikka irtoaa. Tai ainakin minulle.
Ja kai se on vähän myös alasidonnainen asia. Minä kun työskentelen metalliteollisuudessa ja siellä tuppaa olemaan työvoimapulaa.

Mulla on vielä tälläkin hetkellä töissä ihminen, joka ei pysty tekemään kokoaikaista työtä. Hänellä on erityislapsi, ns. AD-HD ja autistinen. Nainen on yksinhuoltaja, eikä lapsi tule toimeen vielä yksinään, on arvaamaton ja siksi oltava aina aikuisen seurassa.
Nyt hänet yritetään pakottaa kokopäiväiseen työhön tai työllisyystuki perutaan kokonaan. Hän tekee 24- 28h viikossa ja hoitaa lapsensa. Hänen työaikansa on sovitettu siksi ajaksi kun lapsi on matkalla kouluun tai koulussa.

Invataksi vie ja tuo lapsen, joka ei ole itse kykenevä kulkemaan erityisluokalleen kouluun. Nyt Kela viisaudessaan on päättänyt pakottaa hänet hakemaan kokoaikaista työtä! Fine, mä en ainakaan tule maksamaan sellaisesta työstä hänelle, jota hän ei pysty tekemään... eli poissaoloista, lapsen hoidollisista syistä. Välillä erikoislääkäreillä käyntejä, sekä kasvatusneuvolaa ym.

Miks ei katsota tapauskohtaisesti... on kai parempi vaihtoehto, ett hän tekee lähes kokoaikaisesti -> kuin olla pakotettu olemaan 100%sti työtön.
Vai onko viranomaisista järkevämpää, laittaa lapsi jatkuvaan laitoshoitoon, jotta huoltaja pystyy tekemään täyttä työpäivää?
Ei kyllä järjen hiventäkään, nyt tässä tapauksessa; -> pakko työllistämisessä!

Meidän välinen työsuhde loppuu ylihuomenna ja teemme niin kuin laki ja asetukset määräävät! Hän kirjoittaa 2-3 työhakemusta viikossa ja liittää työtodistuksensa mukaan. Haastatteluun jos pääsee; kertoo tilanteensa rehellisesti, ett poissa oloja tulee olemaan, vammaisenlapsen vuoksi ja realistinen työ aika hänellä on 24- 26h viikossa. On silloin kokonaan avustusten varassa, hänen taloutensa.
trollikka

Mä tein vuokratöitä yli kymmenen vuotta. Ja se on mun mielestä perheettömälle ihän hyvä vaihtoehto. Rakennusalalla oli töitä koko ajan ja väliä sai tarvittaessa pitää. Palkka tuli ihan taulukoiden mukaan, eikä se sen huonompi ollu. Hyvin tuli toimeen vaikka raksa alan palkat pieniä onkin.

Tuosta ketjuttamisesta sen verran, ettei nytkään saa kahta ketjuttamista pidempää työsuhdetta luoda, jonka jälkeen on vakinaistettava työntekijä työsuhteella, jos hänet aikoo töissä pitää. Tällä on tietenkin seurauksensa, sitä työsuhdetta ei solmita, vaan otetaan uusi vuokratyöntekijä tai pahimmassa tapauksessa työharjoittelija, jolle yritys ei maksa palkkaa.
Vaan työ- ja elinkeinotoimisto maksaa päivärahaa, ns. työkokeilusta, parhaimmillaan sellaiset 1300€/kk, miinus verot, ja matkakustannukset työkokeiluun osallistunut maksaa tietenkin itse. Ainoa hyvä puoli tuossa oli se, ett kyseinen mies asui vuokralla yksiössä, jonka vuokran yhteiskunta maksoi kokonaisuudessaan.

Työnantaja saa kyseisen harjoittelijan ilmaiseksi, 2 kk ajaksi ja sekin voidaan tuplata, eli noin 4kk ilmainen työntekijä. Parin viikon jälkeen saattaa seuraava työtön saada tällaisen harjoittelupaikan, ja tarkkaan ottaen metallialan yrityksistä puhutaan. Keski-Suomessa ainakin tällaista harjoitetaan.
Puoliautomaatti sorvilla työskenteli sen 4 kk ja nyt on edelleen työttömänä, sai yhteyden oton tässä taannoin, samaiseen firmaan josko kiinnostaisi 2kk kesätyö.
Kokemuksestaan voi kertoa ettei pahemmin kiinnosta, on saanut rakennukselta ns. hanttihommia, kesäkuun alusta alkaen, palkallisia vaihteeksi.

Ikää on nyt 49 vuotta ja olen mennyt elämäni näillä pätkä töillä se on asenne kysymys pärjääkö vai ei melko pitkälle.

Näillä palkoilla tulisi ihan hyvin toimeen, jos kustannukset ois pienemmät. palkat o n ihan hyvät ja kestää vertailun, vaikka onhan esim. rakennusalan palkat saksaa alhaisempia. mutta jos noi kaupat ja vuokran antajat ei olisi niin ahneita, niin hyvin pärjäisi melkein minkä alan palkalla tahansa.