Luin työmatkalla Hesaria. Ajatuksia herättävä kirjoitus, vaikka kovin syvälle ei mennä:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009604683.html
Juttu alkaa: ”Pienet arkiset huomion osoitukset kertoo kumppanille, että tämä on tärkeä.” Siis kyse on siitä miten toista ihmistä huomioi parisuhteessa tai miksei myös tapailussa tai myös ystävyydessäkin. Ja jutussa käsitellään myös sitä, että sanoittamalla omia tarpeitaan, pitäisi osata kertoa mitä itse toivoo. Se toki ei aina omasta kokemuksesta pitkissä parisuhteissa riitä, vastapuoli ei kaikissa tapauksissa ole kiinnostunut puolison tarpeista. Itse näen asian niin, että suhteita on helppo löytää, mutta toimivia suhteita, keskinäisesti kunnioittavaa syvää ja aitoa rakkautta taas ei ole. Kun sen kohtaa, miksi ei haluaisi hoitaa ja helliä rakkautta, ja pitää siitä huolta samalla tavalla kuin pitää pienestä vauvasta. Vauva kasvaa nopeasti lapseksi, teiniksi ja lopulta itsenäistyy. Jos kasvavasta ihmisestä pidetään hyvää huolta, häntä rakastetaan omana itsenään, turtaan ja kunnioitetaan, ei hän mihinkään häviä elämästä isoksi kasvettuaan. Rakkaus ei katoa. Sama käy hyvässä parisuhteessa, alun pupuvaihe ja alun intensiivisyyden jälkeen, hyvä suhde saa ilmaa, mutta silti kaksi ihmistä tarvitsee toisiaan ja juuri niitä huomion osoituksia. Jossain kohtaa suhde voi olla kuin itse itsenäistynyt nuori aikuinen ja sitten taas myöhemmin taas kuin hoivaa tarvitseva vanhus.
Se mikä on hyvä tajuta, emme välttämättä anna huomiota tavalla mitä toinen haluaa vastaan ottaa. Näistäkin on jossain netissä testejä millä tavalla ihminen kokee haluavansa rakkautta ilmaistavan. Itse kaipaan ensisijaisesti läheisyyttä, kosketusta, tunneyhteyttä, läsnäoloa (hetki intensiivistä aikaa riittää, muuten saa olla itsenäinen ja omia menojakin), molemmin puolinen kunnioitus ja seksi. Toiseksi tärkein on sanat ja arjen teot. Tunnetko itsesi ja tiedätkö mikä saa sinut tuntemaan, että toinen välittää ja rakastaa? Onko se lahjat tai passaaminen? Vai rakkaudelliset sanat tai kehuminen tai kuuntelu ja kannustaminen? Vai kosketus, läheisyys tai/ja rakastelu? Alla lainaus HS jutusta, missä kiteytyy ehkä asian ydin. Rakkauden osoitukset voi jäädä huomaamatta, jos kaksi ihmistä on kovin erilaisia keskenään eikä asiaa tiedosta.
”Toinen osapuoli sanoo, että olen niin pitkään toivonut, että tekisit jotain romanttista, mutta toinen vastaa, että olen tehnyt tätä ja tätä, etkö ole huomannut”, Myllymaa kuvailee tyypillistä tilannetta.
Hän kertoo esimerkin 45 vuotta yhdessä olleesta pariskunnasta. Mies kertoi kurssilla, että hän oli rakkautensa osoituksena tuonut joka perjantai kukkakimpun puolisolleen. Vaimo kuunteli Myllymaan mukaan miehensä kertomusta järkyttyneenä. Hän ei ollut tiennyt, että kukat olivat miehelle rakkauden merkki. Hän olisi kaivannut sanoja: että mies olisi edes kerran sanonut rakastavansa.
Toisen pariskunnan mies ajatteli Myllymaan mukaan eron hetkellä, että vaimo ei ollut rakastanut häntä enää pitkään aikaan. Vaimo puolustautui, että hänhän oli joka lauantaiaamu herännyt ennen muita ja valmistanut perheelle aamiaisen. Mies vastasi, ettei hän ollut lainkaan kiinnostunut aamiaisesta, vaan olisi toivonut, että puoliso olisi jäänyt vapaapäivän aamuna kaikessa rauhassa sänkyyn, jotta he olisivat voineet olla yhdessä. ”
Pienet eleet - tunnetko itsesi?
44
460
Vastaukset
Hyvää tekstiä. 👍
Minä oon sitä mieltä, että puhuen suhteessa selvitetään nuokin asiat ja lopulta joko hyväksytään toistensa erilaisuus ja se ettei toiselle ole automaatio se mikä itselle on. Mutta hän huomioi, kun asiasta puhuu ja havahtuu, kun tietää mitä toinen kaipaa.
On jouduttu mekin puhumaan paljon ja useinkin aika perusteellisesti asioista mitkä ei kohtaa. Ja on selvinnyt ettei toinen tule edes ajatelleeksi niin miten toinen. Erilainen koko ajattelukaavio jossain kohtaa. Mutta minusta puhuminen on helpottanut kumpaakin ymmärtämään toistemme erilaisuuksia kuin samanlaisuuksiakin. Ja olen tyytyväinen, että on puhuttu ja kasvettu kumpikin ymmärtämään ja hyväksymään eroavaisuuksiamme.
Välillä ärsyttää, senkin saa sanoa, avoimuus. 👍❤️Minulle siis merkki välittämisestä on jo se, että toinen tulee minua vastaan ja kuuntelee, yrittää huomioida kuten toivon. Eikä ole maailmanloppu, jos aina ei suju. Ei suju mullakaan. 😛
Huitale kirjoitti:
Minulle siis merkki välittämisestä on jo se, että toinen tulee minua vastaan ja kuuntelee, yrittää huomioida kuten toivon. Eikä ole maailmanloppu, jos aina ei suju. Ei suju mullakaan. 😛
Mieheni ei oikein koskaan sanoita mahdollisia toiveitaan, jolloin joudun itse tekemään havaintoja ja tulkitsemaan häntä. Mutta olen hänelle sanonut usein, jottei jää epäselväksi miten tärkeä hän on mulle, miehenä, kumppanina ja lastemme isänä, rakastan häntä koko sydämestäni. Ja olen kertonut myös miten arvostan ja kiitän häntä siitä, että hän pitää minusta ja lapsistaan huolta taloudellisesti kuin muutenkin huolehtien, että meillä on ruokaa, katto päämme päällä ja turvallinen olla hänen kanssaan.
Silminnähden se on ollut hänelle huojentavaa kuulla.Huitale kirjoitti:
Mieheni ei oikein koskaan sanoita mahdollisia toiveitaan, jolloin joudun itse tekemään havaintoja ja tulkitsemaan häntä. Mutta olen hänelle sanonut usein, jottei jää epäselväksi miten tärkeä hän on mulle, miehenä, kumppanina ja lastemme isänä, rakastan häntä koko sydämestäni. Ja olen kertonut myös miten arvostan ja kiitän häntä siitä, että hän pitää minusta ja lapsistaan huolta taloudellisesti kuin muutenkin huolehtien, että meillä on ruokaa, katto päämme päällä ja turvallinen olla hänen kanssaan.
Silminnähden se on ollut hänelle huojentavaa kuulla.Ja se ettei hän painosta minua suoriutumaan, kun sairastelen. Vaan antaa ymmärtäväisesti mulle tilaa ja tukea hoitaa itseäni. Joku muu räyhäisi pää punaisena mulle heikkouksistani, hän ei. Hän halaa mua ja emppaa. ❤️
Huitale kirjoitti:
Ja se ettei hän painosta minua suoriutumaan, kun sairastelen. Vaan antaa ymmärtäväisesti mulle tilaa ja tukea hoitaa itseäni. Joku muu räyhäisi pää punaisena mulle heikkouksistani, hän ei. Hän halaa mua ja emppaa. ❤️
Kuulostaapa, niin kovin ihanalta😍 Näitä on niin kiva lukea…
Haaveilija39 kirjoitti:
Kuulostaapa, niin kovin ihanalta😍 Näitä on niin kiva lukea…
Kiva näitä on kertoakin. Oivalluksia läpi elämän ja parisuhteen täytyy itsekin tehdä. Välillä saa takoa päätä seinään hetken aikaa, kunnes hoksaa mikä on homman nimi ja kuinka suhtautua.
Mutta päätöshän se on vaikeissa tilanteissa sekin, että malttaa mielensä eikä heti luovuta, kun harmittaa tai ei ymmärrä toista. Pikkuhiljaa avartuu käsitykset ja oppii toisen mielenliikkeet. Ja oppii kysymään olettamisen sijaan, vaikka olis niin kiva kun kaikki vaan menis ittekseen. Niin ei kyllä mee. Joutuu näkee vaivaa. 😅Huitale kirjoitti:
Kiva näitä on kertoakin. Oivalluksia läpi elämän ja parisuhteen täytyy itsekin tehdä. Välillä saa takoa päätä seinään hetken aikaa, kunnes hoksaa mikä on homman nimi ja kuinka suhtautua.
Mutta päätöshän se on vaikeissa tilanteissa sekin, että malttaa mielensä eikä heti luovuta, kun harmittaa tai ei ymmärrä toista. Pikkuhiljaa avartuu käsitykset ja oppii toisen mielenliikkeet. Ja oppii kysymään olettamisen sijaan, vaikka olis niin kiva kun kaikki vaan menis ittekseen. Niin ei kyllä mee. Joutuu näkee vaivaa. 😅Se onkin haastavaa varsinkin tuoreessa parisuhteessa. Kyllä se avoimuus on kaiken a ja o.. sillä pääsee jo hyvään alkuun. Uskaltaa puhua mikä mieltä painaa. Tjms..
Minua itseäni viime parisuhteessa ollessani harmitti se, että kun olen esim välillä hidasta.(kuullun ymmärrys) niin siinä saattaa mennä hetki (ennen kuin reagoin) niin toinen löi vähän niinkuin omaa päätä seinään mun kanssa ollessa. Siinä olikin sitten vähän sen suhteen kompastuskivi, eipä pahemmin huvittanut tehdä mitään toisen kanssa.. varsinkaan mitään remontteja.. jos mulla ei ole tuon taivaallista käsitystä/kokemusta, niin mielestäni pitää olla myös ymmärrystä.. ettei kaikki ole seppiä syntyessään. Minä ainakin yritin hyväksyä toisen sellaisena kuin on.. niin kyllä sitä itselle toivoo samaa.. varsinkin kun minä en tahalleen ymmärrä väärin.Haaveilija39 kirjoitti:
Se onkin haastavaa varsinkin tuoreessa parisuhteessa. Kyllä se avoimuus on kaiken a ja o.. sillä pääsee jo hyvään alkuun. Uskaltaa puhua mikä mieltä painaa. Tjms..
Minua itseäni viime parisuhteessa ollessani harmitti se, että kun olen esim välillä hidasta.(kuullun ymmärrys) niin siinä saattaa mennä hetki (ennen kuin reagoin) niin toinen löi vähän niinkuin omaa päätä seinään mun kanssa ollessa. Siinä olikin sitten vähän sen suhteen kompastuskivi, eipä pahemmin huvittanut tehdä mitään toisen kanssa.. varsinkaan mitään remontteja.. jos mulla ei ole tuon taivaallista käsitystä/kokemusta, niin mielestäni pitää olla myös ymmärrystä.. ettei kaikki ole seppiä syntyessään. Minä ainakin yritin hyväksyä toisen sellaisena kuin on.. niin kyllä sitä itselle toivoo samaa.. varsinkin kun minä en tahalleen ymmärrä väärin.Joo ja on se sitä vielä helposti läpi pidemmänkin parisuhteen, että tulee väärinkäsityksiä varsinkin, jos unohtuu se avoimuus ja puhuminen sujuvasti.
Ilmanmuuta pitäisi pyrkimystä olla ymmärtämään toistakin, ettei vain itselle päin. Vaan kaikilla on joku sietoraja ja oletuksia minkä uudelleen säätö voi olla hankalaa. Voi ottaa monta polemiikkia, ennen kun menee perille. 😄
Sehän se just kivaa onkin, jos suhteessa voi oppia toisiltaan jotain ja maltetaan kumpainenkin opastaa. Ainakin ite tykkään itselleni oudon asian edessä, jos toinen on valmis neuvomaan, että katoppas näin... Ja näin. Koitappas. 😄
Ja tykkään itsekin jeesata, jos toinen kokee että tarttisi nyt vähän neuvoja oudossa asiassa. Eikä se haittaa vaikkei kaikkea opikkaan, kaikilla on vahvuutensa.Huitale kirjoitti:
Joo ja on se sitä vielä helposti läpi pidemmänkin parisuhteen, että tulee väärinkäsityksiä varsinkin, jos unohtuu se avoimuus ja puhuminen sujuvasti.
Ilmanmuuta pitäisi pyrkimystä olla ymmärtämään toistakin, ettei vain itselle päin. Vaan kaikilla on joku sietoraja ja oletuksia minkä uudelleen säätö voi olla hankalaa. Voi ottaa monta polemiikkia, ennen kun menee perille. 😄
Sehän se just kivaa onkin, jos suhteessa voi oppia toisiltaan jotain ja maltetaan kumpainenkin opastaa. Ainakin ite tykkään itselleni oudon asian edessä, jos toinen on valmis neuvomaan, että katoppas näin... Ja näin. Koitappas. 😄
Ja tykkään itsekin jeesata, jos toinen kokee että tarttisi nyt vähän neuvoja oudossa asiassa. Eikä se haittaa vaikkei kaikkea opikkaan, kaikilla on vahvuutensa.Ja voihan sitä sopia, että mikä sujuu toiselta se tekee niitä juttuja ja taas mikä muu toiselta, ne on sitten hänen juttuja. Ja minusta vaikka siivoominenkin tms. kukin tekee tavallaan, lopputulos kai eniten merkkaa.
Kyllä mäkin kysyn kumppaniltani niissä jutuissa missä tiedän olevani kökömpi mitä hän, että käykö jos teet, tulee parempi lopputulos.Huitale kirjoitti:
Ja se ettei hän painosta minua suoriutumaan, kun sairastelen. Vaan antaa ymmärtäväisesti mulle tilaa ja tukea hoitaa itseäni. Joku muu räyhäisi pää punaisena mulle heikkouksistani, hän ei. Hän halaa mua ja emppaa. ❤️
Kuulostaa siltä, että teillä on löytynyt parempi arki. Hieno homma!
Huitale kirjoitti:
Joo ja on se sitä vielä helposti läpi pidemmänkin parisuhteen, että tulee väärinkäsityksiä varsinkin, jos unohtuu se avoimuus ja puhuminen sujuvasti.
Ilmanmuuta pitäisi pyrkimystä olla ymmärtämään toistakin, ettei vain itselle päin. Vaan kaikilla on joku sietoraja ja oletuksia minkä uudelleen säätö voi olla hankalaa. Voi ottaa monta polemiikkia, ennen kun menee perille. 😄
Sehän se just kivaa onkin, jos suhteessa voi oppia toisiltaan jotain ja maltetaan kumpainenkin opastaa. Ainakin ite tykkään itselleni oudon asian edessä, jos toinen on valmis neuvomaan, että katoppas näin... Ja näin. Koitappas. 😄
Ja tykkään itsekin jeesata, jos toinen kokee että tarttisi nyt vähän neuvoja oudossa asiassa. Eikä se haittaa vaikkei kaikkea opikkaan, kaikilla on vahvuutensa.”Sehän se just kivaa onkin, jos suhteessa voi oppia toisiltaan jotain ja maltetaan kumpainenkin opastaa”.
Just tämä! Itselle se on aina ollut pahin jos ärähdetään. Siinä oppii koko ajan olemaan vähän varpaillaan, itse huomaan sitten stressaavani ihan hitosti näitä, että pitäisi jotain sellaista puuhata yhdessä mitä en jo valmiiksi osaa tehdä.
Välillä mietin sitä, kun tosiaan ex opasti työssään muita jotka siis tulivat koulunpenkiltä.. siinä vaiheessa ammattiosaamista ei vielä ole. Miten se on sielä pystynyt käyttäytymään.? Kysyinkin sitä, että ai miten muka sinä osaat rauhallisesti opastaa? Siitä saa palkkaa🙈 olis sitten pitänyt kotona jaella varmaan tippiä hyvästä käytöksestä.. hitto…
Työ luonteeltaan hän oli ihan älyttömän uppiniskainen. Kunnon jäärä.. jollain lailla vaikeasti johdettava.. teki vähän mitä haluaa,.. Siinä mielessä kyllä arvostin häntä suuresti, hän teki monta vuotta 6 päivästä työviikkoa, että lapset saivat olla kotona… ❤️Citrinella kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että teillä on löytynyt parempi arki. Hieno homma!
Nojoo, suu vaahdossa on puhuttu. Vähän nurkkaan ajaenkin. 😅
Huitale kirjoitti:
Nojoo, suu vaahdossa on puhuttu. Vähän nurkkaan ajaenkin. 😅
Joskus pitää kevyesti kriisiyttää tai ajaa nurkkaan, jos toinen ei muuten ymmärrä, että asia on kriittinen. Parempi vaihtoehto kuin hautoa eroa yksin….
- Anonyymi
Annan kikkelii ja orgasmeja rakkaudella
- Anonyymi
Naisille raha on se kaikkein tärkein rakkauden tunnustus mitä enempi on rahaa sitä rakastuneempi nainen on
- Anonyymi
Miksi naiset sitten rakastuvat jännämiehiin? Hehän eivät ole rikkaita.
Sulla on kauheen pitkä tarina, ettei sen lukemiseen kahvitauko riitä, vaikka ihan mielenkiintoinen aihe onkin. Mutta se on kiva kun te muutkin luette hesaria.
En tunne, en ole vielä löytänyt itseäni
- Anonyymi
Joo
Pariskunta oli kylässä
Huomasin
Hellyyden hipaisu ohi mennessä kumppanille
Siitä sen huomaa
Hyvin menee Pikku-pirpana kirjoitti:
Minä voin auttaa jos sallit..
Mutta vain jos sallit.Sallin toki, ja olethan jo auttanutkin
- Anonyymi
Toisen ajattelumaailman kyllä oppii kohtuuajalla tuntemaan.
Alkuaikoina sanat "rakastan sinua" voi tuntua tärkeiltä, kun ollaan pitkään yhdessä sanoja ei tarvita. Huvittaa vieläkin se kun tuosta keskusteltiin, vastaus oli "sinun tulee olla sokea jos sitä et näe".
Se aukaisi silmäni. Tottahan on se, miten hän omalla käyttäytymisellään tunteet ilmaisi.
Toinen huomio voi olla se miten ihmiset ovat yhdessä kun on oltava yhdessä, papin aamen velvoittaa, perheyhtälö ja asuntolaina sitä suorastaan vaatii.
Toiset taas voivat hengailla yhdessä ilman mitään sitoumuksia, ilman sanoja rakkauden vannomiseksi.
Eilen nukahdin jo kello 19 jälkeen, heräsin puhelimen soittoääneen. Puhelimessa oli tytär joka iloisena kehui miten kivaa äidin kanssa oli ollut ja mitä oli tapahtunut. Unisilmin vastasin vain "wau, sehän on mukava kuulla että hauskaa on ollut".
Nukahdin uudelleen kun suljin puhelimen.
Aamulla kaikki olivat iloisia, luottamus ja tasapaino.
Jätettiin muutama tehtävä tehtäväksi, joten lähden niitä tekemään. Etsi yksi kirjaston kirja, vie kasa kirjoja kirjastoon. Rakkaudella sitä lähden tyttären kanssa etsimään, naisen kodista.
AV- Anonyymi
Ei se noinkaan mene. Toisille ne sanat voivat olla tärkeitä vain alussa ja toisille aina, joillekin eivät koskaan ja sama pätee ihan kaikkeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se noinkaan mene. Toisille ne sanat voivat olla tärkeitä vain alussa ja toisille aina, joillekin eivät koskaan ja sama pätee ihan kaikkeen.
Ja erot ovat seurausta siitä kun oma tunne toisen tunteista muuttuu?
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja erot ovat seurausta siitä kun oma tunne toisen tunteista muuttuu?
AVOmasta mielestäni sanat ovat pelkkää Baskaa.
Mies "rakastan rakastan, hinkkaa itsesi sillä aikaa märäksi kun käyn paskalla".
Tulee ja veivaa itsensä tyytyväiseksi 5 minuutissa.
Tässä yhtälössä mies olisi tunnustanut sanoin rakastavansa, mutta jäikö jokin juttu vajaaksi?
Toinen tapa voi olla se että mies näyttää käyttäytymisellään tunteellisesti pitävänsä naisesta, käyttäen kaikkeen enemmän aikaa.
Ajatellaan nyt vaikka sitä öljyhierontaa, jos mies jaksaa hieroa(joka muuten on oikeasti raskasta työtä) tunnin. Pitää olla hölmö ukko jos pelkän seksin takia tuota tekisi? Tuohon kun liittyy se miten haluaa antaa hyvinvointia ja huomiota toiselle, ja ehkä sen jälkeen jotain muuta jos se lavetilla oleva makuuhaavoja täynnä oleva emäntä enää mihinkään syttyy, kun on jo nukahtanut:)
Mutta joo, jokaiselle eri asiat ovat tärkeitä. Joskus riittää puhe, toisinaan taas ei.
AV Anonyymi kirjoitti:
Omasta mielestäni sanat ovat pelkkää Baskaa.
Mies "rakastan rakastan, hinkkaa itsesi sillä aikaa märäksi kun käyn paskalla".
Tulee ja veivaa itsensä tyytyväiseksi 5 minuutissa.
Tässä yhtälössä mies olisi tunnustanut sanoin rakastavansa, mutta jäikö jokin juttu vajaaksi?
Toinen tapa voi olla se että mies näyttää käyttäytymisellään tunteellisesti pitävänsä naisesta, käyttäen kaikkeen enemmän aikaa.
Ajatellaan nyt vaikka sitä öljyhierontaa, jos mies jaksaa hieroa(joka muuten on oikeasti raskasta työtä) tunnin. Pitää olla hölmö ukko jos pelkän seksin takia tuota tekisi? Tuohon kun liittyy se miten haluaa antaa hyvinvointia ja huomiota toiselle, ja ehkä sen jälkeen jotain muuta jos se lavetilla oleva makuuhaavoja täynnä oleva emäntä enää mihinkään syttyy, kun on jo nukahtanut:)
Mutta joo, jokaiselle eri asiat ovat tärkeitä. Joskus riittää puhe, toisinaan taas ei.
AVMonelle sanatkin ovat tärkeitä, vaikka ne ei ollsi edes aitoja. Jos näin on, hyvä kumppani huomioi asian.
Itse arvostan enemmän hellyyttä, kosketusta, silmiin katsomista, huomioimista arjessa ja intoa seksiin kuin sanoja. Jos sanat ja käytös on ristiriidassa ei sanat tee vaikutusta ja silmät usein kertoo paljon enemmän kuin mitä sanat koskaan voi.
"Tunnetko itsesi ja tiedätkö mikä saa sinut tuntemaan, että toinen välittää ja rakastaa? "
Minun tapani osoittaa rakkautta sisältää vähemmän sanoja ja enemmän tekoja. Teen perheelle lempiruokaa, teen kumppanini olon hyväksi, ostan pieniä lahjoja, kun olen huomannut, että jokin tietty asia ilahduttaisi jne.
Minä taas tarvitsen sekä sanoja että kosketusta. Tarvitsen nimenomaan tiettyjä sanoja, koska minun itseluottamukseni omaan viehätysvoimaani on täysin olematon. Haluan myös säännöllisesti tyydyttävää seksiä. - Toki huomioin ilolla myös, jos kumppani haluaa esimerkiksi hieroa hartioitani tai yllättäen hoitaa oma-aloitteisesti jonkin kotityön; tekee ruokaa, täyttää tiskikoneen tms. 🙂- Anonyymi
Niinhän se on, että ihmiset puhuvat erilaisia "rakkauden kieliä", eikä pitäisi olettaa toisen ajattelevan ja toimivan samoin kuin itse toimii. Jälleen kerran päästään siihen, että tästäkin pitäisi osata puhua, eikä vaan pitää tuollaista kokemusta sisällään vuosikausia.
- Anonyymi
Rakkauden osoittaminen parisuhteessa on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, se on kuin suhteen liima. Siinä vaiheessa, kun kumpaakaan ei enää kiinnosta osoittaa toiselle lämpimä tunteita eikä edes huomaa, mitä se toinen tekee, ollaan eron tiellä.
Itse kaipaan suhteelta hyvin pitkälti samoja asioita kuin sinä. Tunneyhteyttä, keskusteluyhteyttä, läsnäoloa, kosketusta, seksiä. Arjen pienet teot ovat mielestäni tärkeitä myös. Se, että huomioi toista arjessa ja osoittaa teoillaan haluavansa toiselle hyvää, ylläpitää hyvää henkeä ja lämmintä tunnelmaa parisuhteessa. Pieniä tekoja, hymyjä, kosketuksia. Itse en kaipaa mitään suureellista, en kalliita lahjoja tms mutta mielestäni kumppania täytyy huomioida esim toisen synttäripäivänä. Osoittaa, että muistaa ja että toinen on tärkeä.
Mielestäni olen aika helppolukuinen. Osaan ja uskallan myös sanoittaa, mitä parisuhteessa kaipaan, mutta olen myös kokenut sen, miten hiljalleen lakkaa kertomasta, jollei koe tulevansa kuunnelluksi. Kuunteleminen on mielestäni siis ehdottoman tärkeää ja siinä varmaan itsellänikin on vielä opettelemista. Siinä että antaa toiselle aidosti tilaisuuden ja ajan kertoa omana itsenään, mitä haluaa ja kaipaa, tunkematta omia olettamuksiaan ja odotuksiaan joka väliin.Tämä näköjään lähti rekkaamattomana, mutta laitetaan nyt puumerkit tähän 😊
Kiitos mielenkiintoisesta aloituksesta!Aletheias kirjoitti:
Tämä näköjään lähti rekkaamattomana, mutta laitetaan nyt puumerkit tähän 😊
Kiitos mielenkiintoisesta aloituksesta!Liputan myös sanoittamisen puolesta. On paljon helpompaa olla kun ei tarvitse arvata mitä toinen haluaa ja ajattelee. Aina tietysti ei saa mitä haluaa tai tarvitsisi, eikä sekään ole maailman loppu, suuri kokonaisuus on se mitä ratkaisee.
Citrinella kirjoitti:
Liputan myös sanoittamisen puolesta. On paljon helpompaa olla kun ei tarvitse arvata mitä toinen haluaa ja ajattelee. Aina tietysti ei saa mitä haluaa tai tarvitsisi, eikä sekään ole maailman loppu, suuri kokonaisuus on se mitä ratkaisee.
Suunsa pitää saada auki, kukaan meistä ei ole ajatusten lukija. Aina ei tosiaan saa sitä mitä toivoisi eikä myöskään pysty antamaan, mitä toinen on vailla. Terveellä pohjalla oleva suhde kuitenkin kestää tämän. Elämässä on hetkiä, kun syystä tai toisesta ei pysty antamaan parastaan. On stressiä, kiirettä, sairauksia, menetyksiä yms ja silloin suhteessa joustetaan ja tuetaan puolin ja toisin.
Muistan kun avioliitossa ollessani, firman lähellä eläkeikää oleva naispuoleinen assistentti neuvoi, että hyvä esileikki kotona on auttaa kotitöissä.
Siihen minä, että minun elämänihän on yhtä esileikkiä sitten, kun teen kotitöitä joka päivä, jopa enemmän kuin vaimoni.
"Vaimo puolustautui, että hänhän oli joka lauantaiaamu herännyt ennen muita ja valmistanut perheelle aamiaisen. "
Tuo on hyvä tapa paeta sieltä sängystä. Hän sitä paitsi valmistaa PERHEELLEEN aamiaisen, eikä miehelleen. Siinä on vissi ero.
Kyllä sanoisin, että liian moni kuvittelee, että ne teot, kuten kahvit, tai siivoukset riittää. Niissä tahtoo olla sama asia, kuin palkankorotuksessa, ne riittää hetken ja sitten halutaankin jo enemmän. Todella tärkeää on, että kertoo haluavansa ja rakastavansa ja sitten vielä fyysisestikin sen osoittaa. Naisen on vaikea kiistää haluttavuutensa, jos saa usein ja säännöllisesti seksiä.On kiva, että auttaa tai tekee toiselle hyviä tekoja. Se ei kuitenkaan ole yksinään riittävä parisuhteeksi ainakaan itselle eikä korvaa läsnäoloa, seksiä eikä läheisyyttä. Itselle luontaisia tapoja näyttää, että välittää ja rakastaa, on hyvä käyttää, mutta sitä miten toinen tunteet itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi ei saa myöskään unohtaa arjessa.
- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
On kiva, että auttaa tai tekee toiselle hyviä tekoja. Se ei kuitenkaan ole yksinään riittävä parisuhteeksi ainakaan itselle eikä korvaa läsnäoloa, seksiä eikä läheisyyttä. Itselle luontaisia tapoja näyttää, että välittää ja rakastaa, on hyvä käyttää, mutta sitä miten toinen tunteet itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi ei saa myöskään unohtaa arjessa.
En edes ymmärrä mitä tarkoitatte puhumattomuudella, kai nyt normaalit ihmiset keskustelevat päivän aikana "jopa liikaakin". Sopivat asioista joista täytyykin tehdä jonkinlainen suunnitelma jne.
Naiset valittavat seksistä ja läheisyydestä, heh, valittakaa vain läheisyydestä, koska kyllä miehet seksiä riittävästi jopa tuputtavat viidesti viikossa:)
Kärjistetysti:
Mielestäni naisille tärkein on läheisyyden tunne ja hellyys. Seksiä tulee vasta sitten, jos nuo tunteet ovat kunnossa. Anonyymi kirjoitti:
En edes ymmärrä mitä tarkoitatte puhumattomuudella, kai nyt normaalit ihmiset keskustelevat päivän aikana "jopa liikaakin". Sopivat asioista joista täytyykin tehdä jonkinlainen suunnitelma jne.
Naiset valittavat seksistä ja läheisyydestä, heh, valittakaa vain läheisyydestä, koska kyllä miehet seksiä riittävästi jopa tuputtavat viidesti viikossa:)
Kärjistetysti:
Mielestäni naisille tärkein on läheisyyden tunne ja hellyys. Seksiä tulee vasta sitten, jos nuo tunteet ovat kunnossa.Ei kaikki miehet halua paljon tai ollenkaan ja nainenkin voi haluta ihan itse sen 5 krt/vko tai enemmänkin.
Naisena myönnän, että läheisyys, läsnäolo ja kosketus on tärkeintä. Mutta jos suhteessa on tarve valita voiden ja rakkaudesta rakastelun välillä, suhde tuskin on kovin hyvä. Huonoon suhteeseen ei kannata lähteä ja hyvässä on nuo kaikki neljä!- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Ei kaikki miehet halua paljon tai ollenkaan ja nainenkin voi haluta ihan itse sen 5 krt/vko tai enemmänkin.
Naisena myönnän, että läheisyys, läsnäolo ja kosketus on tärkeintä. Mutta jos suhteessa on tarve valita voiden ja rakkaudesta rakastelun välillä, suhde tuskin on kovin hyvä. Huonoon suhteeseen ei kannata lähteä ja hyvässä on nuo kaikki neljä!Wau, miehenä olen kateellinen naisille joilla on nuo kaikki neljä.
Miehille sitä on harvoin tarjolla?
AV
Kun kissaa silittää, se makaa paikallaan ja kehrää. Joskus kissa kuitenkin puskee päätään kämmentä vasten ja haluaa lisää huomiota.
Kesällä eleeni huomioidaan herkästi ja puolisoni virittäytyy kanssani samaan tunnelmaan. Talvella on viileämpää.
En pyri hellimään sanoilla, mutta sanoistani on ilahduttu, vaikka en sellaista odottanut.
Olisi kurjaa, jos pitäisi keksiä kehumisen aiheita ja vielä kurjempaa, jos pitäisi kertoa suloisia valheita.Paljon hyviä vastauksia ja ajattelemisen aihetta. Vielä pitää tehdä töitä pari tuntia, joten en varmaan ihan jokaiselle pysty vastaamaan.
- Anonyymi
Multa jää hyvin vähän, jos ollenkaan asioita huomaamatta. Harvemmin kyselen, koska harvemmin kysymyksiin saa rehellisiä vastauksia. Ja sekin, että jos joutuu kyselemään jotain, mikä on selvästi näkyvissä, jotain on jo pielessä. Tämä on oikeastaan melkein metafysiikkaa, jos alkaisin avaamaan tätä kaikkea.
Minulla on usein, ei aina, ongelmaksi muodostunut se, että toinen osapuoli ei aina huomaa samoja asioita, niitä kaikkia pieniä yksityiskohtia ja on alkanut pitämään minua itsestäänselvyytenä. Silloinkaan en enimmäkseen edes puhu koko asiasta ja odotan milloin aikuinen ihminen huomaa itse sen, että on ollut jo jonkun aikaa sivuraiteella ja tekee korjausliikkeen. Jos sellaista ei tule, jossain vaiheessa neuvottelut loppuu eikä edes selityksiä tipu. Sen jälkeen ihminen oppii, jos tahtoa oppimiseen on, eikä ota seuraavaa samanlaisena itsestäänselvyytenä.
Tärkein ohje jokaiselle onkin se, että ihan ensiksi pitää katsoa hyvin tarkkaan ja syvälle itseensä. Vasta sen jälkeen, kun on hyvin varma omasta täydellisyydestä, voi alkaa arvostelemaan toista. Mutta pieni varoituksen sana siihen. Täydellisenä olo on hyvin yksinäistä ja tulee kerta toisensa jälkeen kohtaamaan edestään aina ne täsmälleen samat ongelmat. :)- Anonyymi
Viisasta ja koettua.
AV
- Anonyymi
Pienet eleet ja suuret elkeet.
Elkeet kuin Euroopan omistajalla. - Anonyymi
Joo moottoripyörien MOLLE-korjaaMOLLE tallentamaan hauskoja ääniä choppereista ja jne..m utta heille viedä lahjaksi joku oma tuotettu levy sitten samalla... hyviä ääniä jotain johonkin musiikkikappaleeseen..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anna vielä vähän vihreää valoa
Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet442016- 2271200
Koulu kielsi therianit - "tunneilla kontataan ja nau'utaan"
Oululainen koulu on kieltänyt eläin- ja rooliasujen käytön koulussa. Hyvä homma, sillä koulussa keskitytään muihin asioi1351148- 142943
- 192906
Enemmistön diktatuuri Ähtärin valtuustossa
Salo ja Nortunen, ette saa keikuttaa venettä. Olette mätiä omenoita, jotka pitää poimia pois Ähtärin kaupunginhallitukse23855Onhan se myönnettävä
Että alkaa jo vähän puuduttamaan tämä. Aion silti ottaa tästä kaiken irti viimeisiä rippeitä myöden. Olenpa sitten suju54842Astuin tuntemattomaan
kun sinut tapasin, sieluni valo. Niin olen paljaaksi riisuttu kuin syksyiset puut.50782Rakastan sinua niin paljon
Kun ollaan tutustuttu lisää niin se rakkaus ei ole vähentynyt vaan muuttunut. Jännitys on vähentynyt ja tilalle on tullu40770Taisit vähän aliarivoida minua ihmisenä
Et tajunnut että olenkin aika nokkela tyttö 🤭 Jutut ja ulkonäkö varmaan hämäs.35756