Kirjoittaminen on minulle luontevaa, asiaa tuntuu tulevan jatkuvasti, luultavasti osittain geeniperäinen ominaisuus, jota vaikkapa lahjaksi joku voisi nimittää.
Kirjoitan milloin mistäkin ja missäkin, mutten pysty kokoamaan nivaskaa, jonka lähettäisin kustantajalle, koska se ei ole minulle luontainen tapa ilmaista itseäni, eli kirjoittaa.
Asiaa on, ei mitään korkeakoulutuksella opittua viisastelua ja jargoneitten, tunnettujen nimien, oppiarvojen, ja jo arvostettujen titteleiden ja tuotoksien toistelua, jota oudosti sivistykseksi jotkut nimittävät, tiedän toki tarvittaessa siitäkin ihan riittävästi, vaan se asia on elävää elämää, ihmiselämissä nähtyä, koettua, pohdittua, mietittyä, itse ajateltua. Luen suht paljon ja vierastan algoritmeja someja ym kuka-kukin-on-teemoissa häärimisiä. Asiapohjalta voisi olla esillä, jos ihan välttämätöntä.
Tiedän, että osaan kirjoittaa, tuottaa tekstejä, omalla tyylilläni ja tavallani ja sitä olen oppinut arvostamaan, kehittämiseksi kaiketi kutsutaan. Kirjoittamisessani oleellisen tärkeää on vapauden tunne. Tämä ei tarkoita, että vierastaisin "työtä", tai syvällistä asioitten pohtimista ja niihin paneutumista, päin vastoin, ihan todella uppoudun asioihin, jotka merkitsevät ja ovat mielestäni tärkeitä. Koen että kirjoittamisella pitää olla tunnelatausta, sen pitää kulkea siellä, missä kirjoittajakin ja antaa sieltä käsin tulla sitä, mitä pitää saada sanotuksi.
Haluaisin, että kustantaja ottaisi minuun yhteyttä ja sanoisi, että otamme sinut kirjailijaksi, ja alkaisi tekemään kanssani töitä, tyyliin mistä aloitetaan ? Antaisi "raamit", ehkäpä aiheen ja minä sitten täyttäisin sen sisällöllä. Olen ehdottomasti sisällöntuottaja, joka tarvitsee turvallisen yhteyden / ympäristön kirjoittamiselle, eli kustantajan joka ottaa asiakseen, kirjoittamiseni tukemisen, rahoittamisen ja tuottamisen. Teknisesti kirjoitan nopeasti kymmenellä sormella, mutta tietokoneiden tekniikan, sen insinööripuolen, jätän suosiolla toisille.
Voiko tätä selkeämmin sanoa. Turvallisuus on avainsana, että pystyy kirjoittamaan, eli ne taloudellisetkin realiteetit pitää olla kunnossa, että voi keskittyä tekemiseen, siihen mitä osaa parhaiten ja mitä haluaisi tehdä, mainituin ehdoin. Kustantajien pitäisi laajentaa kirjailijoitten etsintää, eikä tyytyä odottelemaan niitä, käsikirjoitusten kaavat osaavien, rahakkaiden korkeakoulutettujen, laskelmoituja, valmiita nivaskoja, sinne työpöydälleen, vaan kulkea silmät avoinna esim. täällä ja miettiä, voisiko kokeilla uusia menetelmiä, erilaisten kirjailijoitten löytämiseksi ja tien avaamiseksi kirjoittaville ihmisille, tai tälle yhdelle tässä tapauksessa, koetan tiivistää.
Olisihan se jo tarina itsessään, että kustantaja löytäisi, tämän kirjoittajan netistä ja etsisi hänet käsiinsä ja alkaisi tekemään hänen kanssaan yhteistyötä ja vieläpä ihan aidosti näin. Jotain luettavaa, arvokasta, ainutlaatuista voi olla kirjoittamatta, jotain jonka vain tämän kirjoittaja pystyy kertomaan, kun saa tilaisuuden.
Ainakin otsikon kirjallisuus -yhteydessä, voi tämän perhon heittää veden ylle pörhöilemään. Mihinkään kirjoituskilpailuihin en osallistu, ahdistaa ajatuskin. Psykopaatteja ei kuulemma ahdista. Oma tie on erilainen, vaatii uutta ajattelua kustantajaltakin, pois muoteista ja kaavoista kustantamisen suhteen tulemista. Ota yhteyttä kustantaja, jos tarvitse kirjoittavan ihmisen, elämällä ja kirjoitustaidolla varustetun.
Alan kirjailijaksi JOS kustantaja älyää ottaa minuun yhteyttä !
17
834
Vastaukset
- Anonyymi
Kannattaa päivystää puhelimen vieressä kellon ympäri. Veikkaan että kustantaja soittaa sulle ihan pian. Toinen vaihtoehto on, että kustannustoimittaja kiipeää sisään ikkunasta, joten muista nostaa hyttysverkko sivuun.
- Anonyymi
Tuossa on ongelma, en juuri koskaan pidä puhelinta auki, eikä ole myöskään hyttysverho käytössä, vintillä on kyllä sellainen tropiikkiin tarkoitettu.
- Anonyymi
Eiköhän kyse ole pikemminkin tunneista kuin päivistä, milloin kaikki merkittävät kustantamot ottavat sinuun yhteyttä ja aloittavat tarjouskilpailun kustannussopimuksesta. Sitten vain valitset päältä parhaimman tarjouksen.
- Anonyymi
Toivottavasti tuo oli parodiaa.
- Anonyymi
Miten niin toivottavasti ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten niin toivottavasti ?
Minusta on epäuskottavaa, että kirjoittamisesta kiinnostunut henkilö olisi oikeasti noin tietämätön kirjojen kustantamisen todellisuudesta.
- Anonyymi
Moi
Kustantaja täällä, kirjoitatko viiltävää luokka-analyysiä sodanjälkeisestä ajasta feministitwistillä tai haavoitetun homoseksuaalin identiteetillä?- Anonyymi
Tervehdys, tuo ensimmäinen osuu kyllä, sodanjälkeiseksi ajaksi luetaan varmaan, sotaveteraanien jälkeläisenä kasvaminen, niiden traumojen kuuleminen, näkeminen ja käsitteleminen, niiden vaikutus omaan elämään ja luokkaputoaminen ns. keskiluokasta paarialuokkaan, köyhyyteen pakotettujen joukkoon. Viiltävyys läpäisee kyllä kokemukset ja havainnot, joista kirjoitan, suoraan ja selvästi.
Haavoitetun homoseksuaalin identiteettiä, en omaa, joten sen voi jättää pois laskuista, mutta olen kyllä avarakatseinen, eli tiedostan seksuaalivähemmistöihin kohdistuvia epäoikeudenmukaisuuksia, joiden useimpien alkusyy- ja juuri, on eriarvoistamisessa yleensä, isossa, korjaamattomassa köyhyysongelmasta, erityisesti eläkeläisköyhyyteen, taloudellisesti oikeusturvattomaksi pakottamisessa.
- Anonyymi
Ps. Unohtui mainita että kauttaaltaan angstinen tyyli katsotaan eduksi. Ethän myöskään yritä kirjoittaa kansainvälistä menestyskirjaa, me täällä Suomessa nähdään sellaisen bullshitin läpi, meille riittää että kirja myy 1000-2000 kpl, sitä ainakin tavoitellaan. Jos vielä kiinnostaa, laita tulemaan täyspitkä käsikirjoitus. Luemme siitä muutamia sivuja alusta, koska näemme kyllä jo ensimmäisistä sivuista onko käsikirjoituksessasi potentiaalia. Olet varmaankin huomannut että kaikkien julkaistujen kirjojen 10 ensimmäistä sivua ovat huippuhyviä ja tempaavat mukaansa lukijan kuin lukijan. Ja muutenkin, kun luet suomalaisia julkaistuja kirjoja, opit mitä etsimme ja haluamme: kirjoja jotka myisivät sen verran, ettei tulisi kovasti tappiota.
- Anonyymi
Hienoa, selkeitä ohjeita tarvitaan. Vetävä laatuteksti on varmasti tärkeää, muuta kuin nettinäppäryyden ja somekikkailun, sivistyssanojen ja luokka-asemien esittelyä, toivottavasti.
Aika paljon mainostuksella saadaan myytyä, ja kirjailijoitten poliittisesti äärioikealle asemoitumisella, ainakin mitä ulkomailla asuvien myyntisuosikkien kirjoihin tulee. Ovat usein perintörikkaita kotirouvia, joiden maailmankuva on jäänyt, sille Suomessa asumisen nuoruusajalle, luuloihin, että "Suomessa on maksuton terveydenhoito ja korkeakoulutus", joita ei siis ole ollut koskaan ja toisaalta muistavat tuoda esille omaa parempiosaisuuttaan tyyliin: "suomalaisista tiedetään keltaiset hampaat" tms.
Keille kustantajat sitten ajattelevat kirjojaan luettaviksi, no moni toki haaveilee, että olisi varaa asua ulkomailla, tai edes joskus matkustaa jonnekin, ym helpommasta elämästä. Korkeakoulutettuja vanhempia ei voi toki rahalla ostaa ja tavallisen rahvaan keskellä kasvanut, ilman koulutusta jäänyt, elämän korkeakoulun sivistyksellä varustettu, harvemmin puhuu sitä akateemisen sanaston kieltä, vaikka olisi kuinka paljon lukenut, sitä oppinut ja ymmärtäisi, se ei vain istu omaan suuhun, metsän kuusilta ja murre-runonlaulajilta puheen oppineen.
Sitten kaikessa ns. taiteeksi ja kulttuuriksi mielletyssä, on iso määrä ökyrikkaita perintöpoikia, jotka ovat käytännössä kovaotteisia yrittäjiä, pörssikeinottelijoita, jotka eivät keinoja kaihda, uriensa edistämiseksi. Tielle asuttuville on luvassa kova kohtalo, raiskatuille uhreille syyllistäminen ym. Traagisinta on, että esim. muusikoille on rakennettu "köyhän pojan" imago, jota esittävät, vaikka ovat pulskia pullapoikia, perintömökkeineen ja ties minkälaisine varallisuuksineen, eivätkä aidosti ole köyhyyttä, koskaan kokeneet, päin vastoin köyhempien jymäyttäminen on verissä.
Sellaista vaurasta väkeä, feikkiköyhiä, pikimustan hiilijalan jäljen piirtäjiä, kustannetaan sitten kirjailijoina, kun vähän värittävät hyväosais-matkailujaan, joita apurahoilla, jotka lisäävät luokkaeroja ja eriarvoistavat, köyhempien kustannuksella tuetaan. Monet heistä tekevät vieläpä tylsiä kirjoja, vain toistoa jollekin, jossa ei ole mitään puhuttelevaa, saati kiinnostavaa.
Se vaikuttaa siltä, että suomalaisessa kirjallisuudessa on iso musta aukko, puutostauti, tyhjiö, vajaus, jonka täyttämiseen tarvittaisiin, meitä taviskansalaisia joilla on mieltä, sanoja ja näppejä kirjoittaa. Kustantajien pitäisi "haistaa" se aitouden tuoksu, ihminen siellä sanojen takana, ei kopioida sitä, eikä yrittää soveltaa, jonkun perintölapsen tehtäväksi, kun se aitous ei ole siirrettävissä, eikä varastettavissa, se on ainutlaatuista.
- Anonyymi
Pss. Kun luin aloituksesi, huomasin heti ettet sovi kustannusohjelmaamme. Onnea muualla.
- Anonyymi
Tämä on keskustelua, ei tarkoitettukaan mihinkään kustannusohjelmaan, vaan kustantamisesta keskustelemista. Kommentistasi päätellen, et edes ole mikään kustantaja.
- Anonyymi
Terveisin Angsti Kustannus
Julia-Emilia-Saara-Matilda-Jenni
-------
Angsti Kustannus on Suomen suurin kustantamo, joka julkaisee vuosittain suuren määrän tuttua ja turvallista (lue: omaäänistä, tajunnan räjäyttävää) kaunokirjallisuutta, joka pitää yllä kirjallisuuskentällä mukavaa pikku pöhinää. - Anonyymi
Ihan varmasti, ja vieläpä pelkillä naisten nimillä, olisiko jonkun petetyn kokpersun angstia, kun ei kelpaa naisille. Luultavasti.
Keskustelun avaus oli ehkä rohkea, joten saa aiheuttaakin tunteita. - Anonyymi
Kirjailija joka on näpsäkkä netissä, hyvä markkinoimaan, elää yläluokkaista "unelmien elämää" ja solahtaa viralliseen "Suomikuva"-kulissiin, niin poliittisesti, kuin taustoiltaan ja korkeakoulutuksiltaan ym näyttää olevan se mitä halutaan ja mitä ehkä myydään, tuputetaan isolla markkinoinnilla, mutta lukijoille se ei välttämättä anna oikein mitään.
Mainitunlaiset kirjailijat ovat yleensä aika sovinnaisia ja hyväosais-taustaiset tympeän eriarvoistavia, eivät tunne suomalaisia taviksia, eivät osaa eläytyä heihin kirjoissaan. Kun tuotanto perustuu siihen, olen korkeakoulutettu-taustainen, ja jo lähtökohtaisesti jollain, epäselväksi jäävällä tietotasolla, joten mitä tahansa puklautankin suustani / koneestani, pitäisi olla kaikkien mielestä että ohoo, niin eihän sellaista jaksa. Pelkkä kaupallinen tuote, ei enää anna tässä ajassa mitään.
Ulkomaisien kustantamojen kirjoissa, silloin harvoin, kun niitä vähemmän kaupallisia käännetään, onkin sitten yhteiskuntakriittisiä helmiä ja ajattelijoita, joita lukisi mielellään enemmän. Selkeästi rohkeampaa kustantamista ja näkemyksellisyyden haentaa, yksilöiden visiota siitä miten ihmiset voisivat elää, vähemmän tuhoisasti ja toisiaan haavoittamatta, miten löytää niitä vastavoimia markkinajyrääjille, esim. saksalaisista kirjoittajista löytyy joitakin, sitä aluetta lähestyviä. Nimiä en nyt tässä ala luettelemaan, mutta on niitä.
Britit ovat usein niin täynnä sitä britteyttään, joka on jo puhki kulutettu klishee, ettei sitä jaksa. Nimenomaan Saksa, Sveitsi, Itävalta sieltä suunnalta voisi löytyä, äärifasismin nousulle kampoihin laittavaa, mielenkiintoista kirjallisuutta ehkä. Sinne voisin lähteä kirjoittamaan, jos minusta tulisi kirjailija, joku toisi rahasäkin käteen ja sanoisi, että nyt olet vapaa toteuttamaan kaikki ne asiat, mitä et köyhänä ole voinut. Menneisyyden penkominen ei ole mielessä, näyt ovat sitä mitä on nyt ja tulossa. - Anonyymi
"...minä minä minä rukousmantra onkin ehkä ihan eri ala kuin kirjoittaminen putte patte pitte kitte katte kotte olivat kananpoikasia kissa ja jouluporsas on miehillä haaveita monta miksei sitä ole taivaalta paljon lunta 'vire' on leikkiauto ei sitä tuhoa sähköinen viestintä jos on ¹⁰⁰ %turvalliset paksut jäät ei jäähalli ole yhti' käst mitään
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_252618Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.1162466Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup242020Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.581953Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua271510Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu3081259- 601053
- 2581023
- 53960
- 146923