”– Lapsen hankintaa pohtiville ihmisille on aina sanottu, että sitä katuu, jos ei hanki lapsia, mutta lapsen hankkimista ei voi katua. Ajatellaan, että äitiys kuuluu naiseuteen, Mustosmäki kertoo.
Voidaan puhua mielikuvituksen kolonisaatiosta: naisten on oletettu menevän naimisiin ja saavan lapsia niin kauan, että heidän on vaikeaa edes kuvitella mitään muuta.”
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009826025.html
Voidaan puhua mielikuvituksen kolonisaatiosta: naisten on oletettu menevän naimisiin ja saavan lapsia niin kauan, että heidän on vaikeaa edes kuvitella mitään muuta.”
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009826025.html
Vastaukset 58
Vanhimmat
En ole. Tosin mulle ei ole ikinä päässyt tuollaista "kolonisaatiota" tapahtumaan. En ole koskaan kokenut haluavani lapsia ja sain jo alaikäisenä tietää, että mun ei olisi pitänyt edes kyetä saamaan lapsia. Silloin kun sain kuulla olevani raskaana se oli monella tavalla ihan jumalaton järkytys, joka vaati paljon työstämistä.
En ole koskaan katunut lasteni saamista. Halusin aina monta lasta ja kaikki lapset tehtiin rakkaudesta ja omasta ja puolisoni halusta.
En. Se on ollut vaikeinta ja parhainta.
En kadu. Kumpikin muksu suunniteltiin tehdä maailmaan ja on ollut mukava olla vanhempi.
Ehkä urakoimiskaverin valinta olisi voinut olla tarkempi, mutta eipä sitten olis noi huikeat mukerotkaan just noi.
Jos ei ole elämässä mennyt kaikki kuin Strömsöössä, niin mukeroiset on kyllä huikeat. Ja vanhemmuus on opettanut. En uskaltais muuttaa mitään, vaikka voisin. 😊
Ei mun tarvinnutkaan enää vastata.
Sanonpa vaan, että samat sanat. Prikulleen.😄
Ollaan siis samiksii! 😍
Joo, mutta hassua on, että vanhemmuutta ei voi opetella, mut vanhemmuus opettaa...ja kuitenkin uskon jotrnkin, että sukupolvi toistensa perään vaan nappasee mukaan lisää hyvää...
Jännä juttu, mut tosi huikea. Vähän jo melkein haluaa lähteä kokemaan sitä ukkihommaakin jo, vaikka ei ole kiire. 😁
No älä! Kyllä minäkin innokkaana olen jo tuoksutellut kavereiden lapsenlapsia ja mun vanhin kummityttöni sai juuri viikko sitten pojan, jota en vielä ole tavannut, mutta varmaan piakkoin kyllä. 😍
Siksi toisaalta haluan pitää myös kiinni tästä itselleni vähän liian suuresta asunnosta, kun haluan, että sitten joskus mummulassa on varmasti kaikille tilaa yöpyä. 🤗
Eiiisssaatana! Mulla on liikaa tilaa! 🤯
Voiko taloa "pienentää"? 🤔
Nimimerkki: Kohtuutta sentään...😁
Eli näet siellä jo puolijoukkueen juoksuttamassa vaaria 😅 Vai pappako olisit? 🙂
No, tilaa tuskin on liikaa, mutta siivottavaa kyllä..
Ukki. Tai sit vaan ukko. 😄
Muksuille ehkä ukko ja heidän lapsilleen ukki. 😁
Vaari tai pappa ois sellainen kääkkä, joks vaan mutisisi höpöjä... ukit vetää täysillä messissä. Ensin konttaa kilpaa ja kohta jo harhauttelee takspihalla pallopeleissä täysin. 😄
Ukki onkin hauska nimi 😍
Ukki ei ole vain nimitys...se on arvo. 😁
No niin odotappa vaan kohta ne jo tuo sulle niitä ihania kääryleitä😍
Saavat opiskella ensin, ennenkuin kääröjä hommaavat. 😁
Noh se olisi kyllä fiksua😉
Voisin katua montaa muuta asiaa elämässäni, mutta lapsia en ole koskaan katunut. He ovat mulle paras lahja mitä elämältä olen koskaan saanut. Äitiys on paras pesti minkä voi saada.
Cv:ssäni lukee ihan ekana äiti.
Lähti anona, mutta minun kommentti tuo.
Se kun ei ensinkään hanki elämäänsä heitä vaan ottaa vastaan mitä elämä antaa.
En siedä lapsia, vauvat ovat kaikkein pahimpia. Entinen tyttöystävä tiesi tämän, ja järjesti itsensä raskaaksi. Lapsi (nykyään täysi-ikäinen) siis on, mutta emme ole olleet missään vaiheessa yhteydessä.
Miten siedit ja siedät itseäsi, lapsi olet itsekin ollut ja taannut myös lapsen asteelle takaisin.
En silloinkaan kun se maksoi eniten, koska koska koska heh
En todellakaan kadu. Äitinä oleminen on ihan parasta, mitä olen ikinä saanut kokea. Joka ikinen päivä olen kiitollinen siitä, että saan olla juuri oman, upean lapseni äiti. Sitä valtaisaa onnen ja rakkauden tunnetta, jonka oma lapsi sydämessä aiheuttaa, ei pysty edes kuvaamaan. Se on niin paljon enemmän kuin rakkaus, se on kuin turboahdettu rakkaus äärettömyysmerkin sisällä potenssiin miljoona.
En ole katunut
En ole ikinä katunut. Vaikka raskaus oli elämäni vaikeinta vaarallista aikaa. Tekisin kaiken uudestaan heti. Välillä vaan katson heitä ja rakkaus valtaa minut. Kun sain heidät elämälleni tuli vihdoin tarkoitus. Mikään ei voi merkitä enempää.
Luojankiitos en lapsia koskaan saanut edes vahingossa ja lopulta sekin tehtiin varman päälle ehkäisyillä ettei niin koskaan tule käymään. Olen koko ikäni seurannut kuinka pelkkiä ongelmia lapset aiheuttavat parisuhteisiin ja parien välille ja kuinka lapsia käytetään erojen välikappaleina yms. Itkua huutoa, kallista kun prkele, paikkojen särkemistä, kiroilemista ja yhden itsemurha yrityksenkin joutunut todistamaan lasten takia.
Puolisoni lapsi on sijoitettu ja hyvä niin. Täysin vajaa kakara jonka elämä koostui vain pelkästä paikkojen ja tavaroiden rikkomisesta ja kiroilemisesta. Ainoa ehto yhteenmuutolle oli, että koskaan se pentu ei tule asumaan saman katon alle. No kerran kuussa häntä on viikonloppu siedettävä, mutta itse lähden yleensä muualle.
Varmaan tulee rikollinen huumeiden syöjä tuostakin, mutta aivan sama. Ei kuulu mun elämään nyt eikä koskaan.
Miten joku voi edes katsella sinun laistasi kuvotusta? Hyi saatana
Niin, eihän kommenttisi käytös eroa edellä kirjoitetusta mitenkään mikäli itse määrittelet natsismi tyyliin mistä kukakin saa pitää ja mistä ei. Katso siis peiliin.
Jos itse haluat katsella, kun omaisuuttasi tuhotaan, paikkoja särjetään, varastellaan, huudetaan ja kiroillaan niin se on oma asiasi. Itse en sellaista suostu sietämään.
Viikonlopun, kun olin erossa lapsistani. Niin tajusin, että he pitävät minut hengissä. Vaikka onkin paikkapaikoin hyvinkin raskasta.❤️
Mutta aiemmin olisin ihan hyvin pärjännyt ilmankin. Äitiys ei ole ollut ikinä sellainen asia, että minun olisi pakko olla joskus äiti. Hyvin olisi riittänyt myös bonuslapsikin. Mutta sain kumminkin myös omia lapsia.🙏
No enpä ole ....
Nautin mieluummin vapaudesta, rahasta, omasta ajasta, viihde-elektroniikasta, tietokoneista ja videopeleistä kuin rääkyvien lasten kaitsemisesta.
Hyvä, älä vahingossakaan lisäänny.
Ps. Lopullisen avun saat lääkäriltä. Putket poikki ja heti!
Hoitaa se
haaveilij<a niin...hmm hyviä juttujaolot palstalla, minä yritin joitain karkoittaa kun sellaizset ... hauskoja juttuja kun niin jotain palstalaisten nimizstä tietokoneen tekemiä juttuja
Tossa nyt sanottiin, että vain muutama prosentti katuu niitä lapsia. Kuitenkin suurempi prosentti on meitä, jotka enemmän tai vähemmän kipuilee sen lapsettomuuden kanssa. Kyllähän sen perhe elämän pystyy mielekkäällä tekemisellä korvata, mutta hiukan haastavaa on kun ihmiset on niin tyhjäpäisiä, ettei mihinkään vakavampaan projektiin voi ryhtyä.
Ei sinkun tarvitse "korvata" perhe-elämää. Sellainen ei kiinnosta sitten yhtään.
Lapsiaan katuva on kertonut katuvansa siksi, että elämä meni ohi lasten takia. Ymmärrän helposti sen.
"...hiukan haastavaa on kun ihmiset on niin tyhjäpäisiä, ettei mihinkään vakavampaan projektiin voi ryhtyä."
Tämä kuvastaa hyvin ajatusta projektista lapsen saaminen ja kasvatus miehen kanssa.
En mä sitä lapsen kasvatusta sillä projektilla tarkottanu. Vaan tätä mitä mä nyt teen. Eli mulla on työn alla Sotkan historia. Ja mä oon kirjottanu yli sata sivua tekstiä ja yli kymmenem vuotta oon jo kirjotellut. Ei tää tietenkään sitä lapsen kasvatukseen liittyvää työtä vastaa. Mutta oonpa ainakin yrittäny jättää ees jonkinlaista jälkee. Ongelma vaan on ettennitekään saa tosta tekstistä selvää. Että mulla pitäs joku oikolukija olla tai ainakin keskustelija, ettei pelkästään oman pään sisällä tätä tarvi pyöritellä. Ja valokuviaki mulla on paijon liitettävänä siihen tekstiin.
Elämä menee joka tapauksessa oli. Lapse kasvatuksissa on tietenkin ongelmansa. Mutta sinkkuna kaikki kiertää kehää. Ja on turhauttavaa huomata kerta toisensa jälkeen olevan taas lähtöruudussa.
Et niin, mutta se onkin sen verran vakava vuosikymmenien proggis, että siihen ei parane tyhjäpään kanssa ryhtyä, ja jos ei ole kuin niitä tyhjäpäitä tarjolla niin helposti jää ryhtymättä ihan tyystin.
Selkeyttää ainakin varmasti, kun jakaa tekstin selkeästi lukuihin ja kappaleisiin kuvaavien otsikoiden alle ja sijoittaa kuvat riittävän lähelle niitä käsittelevää tekstin osaa.
Kiitos vinkistä. Mä jatkan täällä painimista Sotkan kanssa. Puutehtailla on sen verran suuri merkitys Suomen historiassa ja suomalaisessa identiteetissä.
"sinkkuna kaikki kiertää kehää"
??? Eihän ihmisellä ole edes häntää, joten miten onnistut kiertämään kehää? Outo toteamus.
Sinkku kulkee suoraan hautaa kohti, Heh, eikä niin kuin perheelliset, jotka yrittävät jatkaa olemistaan lastensa kautta.
En.
Raskaus ja tissit on valkoisen miehen keksimä salaliitto naista vastaan.
Oikeastihan se on niin että miesten kuuluu synnyttää ja hoitaa lapset.
;D
- KonnaKettu
Ei kenekään kuulu. Voi olla myös ihan tekemättä niitä.
Se tietenkin olisi ihan reilua, jos etukäteen sovitut asiat pitäisivät. Kyllä miehen sanaan pitäisi voida luottaa ja tietenkin myös naisen.
"Ikävä" kyllä ne on ollu olemassa jo ennen valkoista miestä..
Lainausmerkit siksi koska tissit on kyl aika kivoja😃
Mää olen aika pitkälti vela (sikäli että mulla ei mitään ylitsepääsemättömän suurta tarvetta saada omaa jälkikasvua ole koskaan ollut).
Mut tuli vähän tåhän liittyen mieleen sillai hauska juttu, mitä on vapaaehtoista lapsettomuutta koskevissa keskusteluissa kuullut/lukenut..
Että "eihän sitä tiiä ennenku kokeilee" siis KOKEILEE!?
Niinku sen lapsen vois sit palauttaa johonki, et joo ei tää kyl oo ollenkaan mun juttu, mut tulipahan ny kokeiltua..
Laitetaanko niinku takasi sinne mistä tuliki, vai🤔😳
(Ja joo, aloitus nyt koski lapsia saaneita. Mut onko yhen yhtä, varsinkaan vapaaehtoista lapsettomuutta koskevaa keskustelua, misså ei olisi vähintään yksi hehkumassa sitä lapsiperheonneaan...)
Ei ole kaduttanut koskaan, ei edes silloin kun ponnisti ilman kipulääkkeitä kolmatta tuntia (eivät enää antaneet) tai kun vatsa repesi keisarin leikkauksessa. Tai kun unet on jäänyt vähälle tai lapsi huutaa kuin palosireeni. Aika kultaa muistot ja lapset on tehneet elämästä parempaa.
Kyllähän se vitutti ruokkoja maksaa 18 vuotta.
En hetkeäkään. Parasta mitä olen elämässäni saanut aikaiseksi on lapset.
- Sheena
lapselle elämä on ikuinen kirous, vanhemmille hetken ilo
Jokainen meistä on ollut lapsi. Olet ainoa, joka väittää lapsen elämää kiroukseksi.
En ole koskaan katunut lasten saamista - päin vastoin. He ovat parasta mitä elämässäni on tapahtunut. Jos jotain kadun, niin sitä että tein ensimmäisen jo alle 3-kymppisenä. Jos nyt olisin siinä samassa tilanteessa, lykkäsin lasten tekoa viidellä vuodella eteenpäin.
En ole katunut lapsen saantia, mutta vaikeaa oli alku kun tuntui etten osannut mitään. Juuri tänä päivänä ajattelin että lapsemme on saanut meistä molemmista parhaat palat. Emme ole enää yhdessä mutta hyvinä vanhempina molemmat olemme olleet.
Hallitus katuu Suomeen syntyneitä lapsia, haluaa rangaista lapsiperheitä varmistaakseen Suomen väestön ikääntymisen.
Loistava tulevaisuus, vain ryppyisiä naamoja tulee vastaan.
En ole päässyt katumaan. Päinvastoin, vanhemmuus on ollut positiivinen yllätys. Mä en ole ikinä kokenut tarvetta lisääntyä. En mä mitenkään lapsia inhoa tmv. mutta en ole koskaan kokenut mitään tarvetta saada jälkikasvua. Kuulun myös niihin, joille on sanottu, että en tulisi luomuna raskaaksi. Enkä tosiaan tullutkaan melkein 15 vuotisessa parisuhteessa, jossa mies halusi, että "annetaan raskaudelle mahdollisuus", eli siis emme toisinsanoen käyttäneet mitään ehkäisyä. Eksäni olisi halunnut mennä lapsettomuushoitoihin, mutta tuo "annetaan mahdollisuus" oli se mihin mä kykenin taipumaan. Mulla tosiaan ei sen suurempaa lapsenkaipuuta ole koskaan ollut, niin en myöskään halunnut käydä läpi kaikkea sitä p.skaa mitä niihin hoitoihin kuuluu.
Sitten erosin ja löysin uuden parisuhteen ja ykskaks PAM, olinkin raskaana. Järkytyshän se oli, eikä todellakaan aluksi positiivinen sellainen. Oma arvomaailma ei kuitenkaan ole sellainen, että olisi voinut edes ajatella muuta kuin jatkava raskautta. Se vei johonkin 6:lle/7:lle kuulle, ennen kun mä aloin olla vilpittömästi ihan onnellinen siitä lapsesta. Missään se ei kuitenkaan muuttunut, että mä oletin seuraavan parin kolmen vuoren olevan aivan totaalisen persiistä ja että en nuku, enkä muutenkaan tee yhtään mitään mitä tahtoisin ja kaikki pyörii sellaista kehää, että mä vaan odotan ja toivon, että se lapsi kasvaisi isommaksi. Mulla ei siis ollut missään kohtaa yhtään ainoaa vaaleanpunaista hattaraunelmaa. Mä yllätyin positiivisesti miten helppoa se kaikki oli ja miten paljon positiivisia ja iloisia asioita lapsi kuitenkin antoi lähes alusta saakka.
Kattoo näitä naisia jotka on viimeaikoina tappanu ittensä ja oman lapsensa.
Rahaongelmat ja kolkko maailma siellä oven takana kolkuttelee.
Mulla on vaikea kuvitella sitä mielentilaa joka tuohon johtaa.
Vissiin ovat rämpineet epätoivon syövereissä.
Naiset on kovia stressaamaan ja se mieli nyt ei yleensä ole sieltä vakaimmasta päästä.
Ois se varmaan helpompaa jos olis se kaveri ees vähän vahtimassa sitä pesää.
:D
- KonnaKettu
Niin, miehillä on sitten eri syyt noihin samoihin tekoihin. Ei heitäkään kauhean paljon vakaammiksi mieleltään oikein voi kutsua.